Michel de Montaigne

Kohteesta Wikisitaatit
(Ohjattu sivulta Michel Eyquem de Montaigne)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Michel-eyquem-de-montaigne 1.jpg
Wikipedia
Wikipediassa on artikkeli aiheesta:

Michel Eyquem de Montaigne (28. helmikuuta 1533 – 13. syyskuuta 1592) oli vaikutusvaltainen ranskalainen renessanssiajan kirjailija-filosofi.

Lausahduksia[muokkaa]

  • Jokainen toimenpide paljastaa meidät. Sama Caesarin sielu, joka ilmenee Farsaloksen taistelun johtamisessa ja suunnittelussa, ilmenee myös hänen joutavanpäiväisten rakkausseikkailujensa suunnittelussa. Hevosta ei arvostella vain sen mukaan, miten laukkaa ratsastusradalla, vaan myös miten se kävelee, ja jopa miten se käyttäytyy ollesaan tallissa lepäämässä.[1]
  • Minä inhoan shakkia ja vältän sitä, koska siinä ei ole tarpeeksi pelin henkeä ja koska se viihdyttää liiaksi mieltämme, ja minua hävettää kiinnittää siihen huomio, jonka voisin käyttää johonkin hyödylliseen tarkoitukseen.[1]
  • Todelliset oppineet ovat pellon tähkäpäiden kaltaisia. Kun tähkäpää on tyhjä, kasvaa se iloisesti ja nostaa uljaasti päänsä ylöspäin; mutta kun se turpoaa, täyttyy jyvillä ja kypsyy, tulee se nöyryyden tuntoon ja taivuttaa päänsä alas.
  • Aineellinen köyhyys on helposti autettavissa, sielun köyhyydelle ei mahda mitään. (SSSK)
  • Alin askelma on turvallisin. Siinä voi olla levollisin mielin. Silloin tarvitsee vain omaa itseään. (SSSK)
  • Elämä on unta: kun nukumme, olemme hereillä, ja kun olemme hereillä, olemme unessa. (SSSK)
  • Eräs kirkkoisä sanoo, että meidän on parempi koiran seurassa kuin ihmisen, jonka kieltä emme ymmärrä. (SSSK)
  • Hyvällä juomarilla ei saa kitalaki olla ylen herkkä. (SSSK)
  • Hyvään muistiin liittyy tavallisesti huono arvostelukyky. [2]
  • Jos olette eläneet yhden päivän, olette nähneet ne kaikki; yksi päivä on samanlainen kuin kaikki päivät. Ei ole muuta auringonvaloa, ei muuta yötä. (SSSK)
  • Jos saisimme päänsäryn ennen humalaa, varoisimme kyllä juomasta liikaa. (SSSK)
  • Kerron sitaatein sen, mitä en itse osaa yhtä hyvin ilmaista, milloin kieleni puutteellisuuden, milloin ymmärrykseni vajavaisuuden tähden. (SSSK)
  • Kun minä leikin kissani kanssa, niin kuka tietää, huvitanko minä enemmän sitä kuin se minua. (SSSK)
  • Maine ja lepo eivät mahdu samaan pesään. (SSSK)
  • Minä tahtoisin kieltää kaikki hautajaismenot. Ihmisiä pitää itkeä heidän syntyessään eikä suinkaan heidän kuollessaan. (SSSK)
  • On helpompi kirjoittaa keskinkertainen kuin ymmärtää hyvä runo. (SSSK)
  • Paljo tieto suo mahdollisuuden epäillä enemmän. (SSSK)
  • Saksalaiset juovat yhtä halukkaasti mitä viinejä tahansa. Heidän tarkoituksenaan on pikemmin niellä kuin maistella. (SSSK)
  • Sanottakoon mitä tahansa, itse hyveenkin perimmäinen tarkoitusperä meissä on nautinto. (SSSK)
  • Pitääkseen rakkauden hengissä määräsi Lykurgos, että Spartassa aviopuolisot eivät saaneet tavata toisiaan kuin salassa ja että jos heidät tavattaisiin makaamassa yhdessä, se olisi yhtä suuri häpeä kuin jos he olisivat vieraan kanssa.[4]
  • Totisesti, valehteleminen on kirottu pahe: Meidät tekee ihmisiksi ja liittää toisiimme vain sana. Jos taitaisimme punnita valehtelemisen kauheuden, vainoaisimme sitä tulella paljon oikeutetummin kuin muita rikoksia. (SSSK)

Lähteet[muokkaa]

  1. 1,0 1,1 1,2 Montaigne, Michel: Esseitä: Osa 1 (1580) kohta 50.
  2. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 227. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  3. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 203. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  4. Suuri sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989.
  5. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 486. Otava, 1989. ISBN 9511109618.