Neuvostoliitto

Wikisitaateista
Wikipedia
Wikipedia
Wikipediassa on artikkeli aiheesta:
  • Ei riitä, että rakastat neuvostovaltaa. Sen on lisäksi rakastettava sinua.
  • Neuvostoliitto vaikenee - mahtavana, salaperäisenä ja "orientaalisena" kuin Tiibetin Dalai-Lama.
  • Nimenomaan Neuvostoliittoon päin on suuri virhe, jos kuvittelee voivansa harjoittaa kaksinaamaista politiikkaa, so. puhuu toista ja tekee toisin.
  • Sehän oli poliisivaltio. Diktatuuri, joka piti silmällä omia asukkaitaan, ulkomaalaisia eikä epävirallisia kontakteja juuri syntynyt.
    • Martti Valkonen, Uuden-Suomen Moskovan kirjeenvaihtaja vuosina 1969–1973.[4]
  • Neuvostoliitosta lähteminen oli viisainta, mitä olen tehnyt koko elämässäni[5]
    • Stalinin tytär Svetlana Allilujeva loikkattua länteen 1967
  • Eikö myös Neuvostoliitossa ja muissa sosialistisissa maissa kaiken edelle aseteta rakkaus: sosialistinen solidaarisuus tovereita, omaa maata ja vaikeuksissa olevaa toista sosialistimaata kohtaan? Eikö ilman rakkautta, ilman tuota, tarvittaessa vaikka panssarivaunuin avuksi tulevaa sosialistista solidaarisuutta, myös ylistämäni vapaus ole vain helisevä vaski ja kilisevä kulkunen.[6]
    • Antti Eskola, Tampereen yliopiston professori
  • "Se pelasti Euroopan rauhan estämällä Länsi-Saksan suunnitelman vallata Tshekkoslovakian suoranaisella salamasodalla".[7]
    • Rauhanpuolustajien pääsihteerin Mirjam Vire-Tuomisen näkemys Tshekkoslovakian miehityksestä 1968
  • ”Siinä haudattiin perestroikaan ja uuteen ulkopolitiikkaan liittyviä mahdollisuuksia, menetettiin uudenlaisen sosialismin vaihtoehto. Tilalle vyöryi rosvokapitalismi.”[8]
    • Yrjö Hakasen, Suomen kommunistisen puolueen puheenjohtajana vuosina 1990–2013, arvio Neuvostoliiton hajoamisesta
  • "”En pitänyt itseäni naiivina Neuvostoliiton suhteen. Kävin siellä ja katsoin ympärilleni jo vuoden 1965 paikkeilla, Tšekkoslovakia 1968 avasi silmiä, ja Afganistanin sotaretkeä ihmettelin.”[8]
    • Yrjö Hakasen, Suomen kommunistisen puolueen puheenjohtajana vuosina 1990–2013, arvio Neuvostoliiton ulkopolitiikasta
  • Osana Suomen sodanjälkeistä ulkopolitiikkaahan oli ystävyys Neuvostoliiton kanssa, mutta minua kymmenisen vuotta nuorempi kohortti alkoi ­sekoittaa ystävyyslinjan ja neuvosto­järjestelmän ihannoinnin keskenään!” [9]
    • Sadankomitean entinen puheenjohtaja Kalevi Suomelan näkemys Suomen ja Neuvostoliiton suhteista 1970-luvulla
  • "Kyllä minä neuvostomyönteinen olen ollut. Sitä ei sovi kieltää. Olin virallisen ulkopolitiikan linjoilla. Minulla oli paljon yhteistyötä neukkututkijoiden kanssa."[10]
    • Tampereen yliopiston tiedotusopin emeritusprofessori Kaarle Nordenstreng

Lähteet[muokkaa]

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 496. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  2. 2,0 2,1 2,2 Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 497. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  3. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 495. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  4. Moskovan kirjeenvaihtaja – suomalaiset tiedotusvälineet Neuvostoliitossa sensuurin ilmapiirissä Yle Elävä arkisto. Viitattu 6.7.2021.
  5. Martha Schad: Stalinin tytär : Svetlana Allilujevan elämä, s. 234. Jyväskylä: Minerva, 2013. ISBN 978-952-492-791-8.
  6. Jarkko Tontti: Taistolaiset ja laitavasemmiston ikuinen paluu Verkkouutiset. Viitattu 12.10.2021.
  7. Suomettumisen lyhyt historia – paljon kansallista häpeää Verkkouutiset. Viitattu 23.10.2021.
  8. 8,0 8,1 Marxilaisuus ja Skp tekivät Yrjö Hakasesta kommunistin – Neuvostoliiton kaatuminen oli hänelle pettymys: ”Siinä menetettiin uudenlaisen sosialismin vaihtoehto” Helsingin Sanomat. Viitattu 23.8.2022.
  9. Sadankomitea syntyi, kun 60-luvun radikaalit sisuuntuivat Neuvostoliiton kaapattua rauhanliikkeen – järjestöaktiivi Kalevi Suomela pitää itseään yhä sosialistina Helsingin Sanomat. Viitattu 11.5.2023.
  10. Tampereen yliopisto nousi taas esiin Tiitisen lista -kohussa: Näin kommentoi legendaarinen professori www.iltalehti.fi. Viitattu 2023-08-04.