Urho Kekkonen

Kohteesta Wikisitaatit
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Wikipedia
Wikipediassa on artikkeli aiheesta:
Urho Kaleva Kekkonen.jpg

Urho Kaleva Kekkonen eli UKK (3. syyskuuta 1900 Pielavesi – 31. elokuuta 1986 Helsinki) oli Suomen kahdeksas presidentti. Hän oli tasavallan istuva presidentti yhtäjaksoisesti vuodesta 1956 alkuvuoteen 1982, mikä tekee hänestä Suomen historian pitkäaikaisimman presidentin. Hänen viimeinen presidenttikautensa jäi kesken sairauden takia. Kekkonen toimi myös pääministerinä viisi kertaa.

Sitaatteja[muokkaa]

  • ”Toivon todella, että vuoden 1973 aikana ryhdytään ennakkoluulottomasti toimenpiteisiin liikenneturvallisuuden lisäämiseksi maassamme. Tähän toivomukseen eivät yhdy vain ne tuhannet kodit, jotka ovat joutuneet liikenneonnettomuuden omakohtaisesti kokemaan, vaan varmaan kaikki kansalaisemme.”
    • Ote presidentti Kekkosen puheesta vuonna 1967.
  • ”Vaikka en kuulukaan siihen koulukuntaan, joka uskoo ankarilla rangaistuksilla voitavan parhaiten vastustaa rikollisuutta, olen tullut siihen tulokseen, että yhteiskunnalle ei ole jäänyt muuta mahdollisuutta kuin rangaistusten tuntuva koventaminen rattijuoppoutena ilmenevän vastuuttomuuden rankaisemiseksi.”
    • Ote Presidentti Kekkonen puheesta vuonna 1967.
  • "Ylioppilasnuorison käymistila on päättymässä olevan vuoden aikana nostanut esiin koko nuoren sukupolven levottomuuden. Se on asettanut kokeelle akateemisen perinteen ja merkinnyt samalla yhteiskunnallista prostestia erilaisine ihmenemismuotoineen ... Kapinoivat ryhmät eivät näytä tyytyvän pieniin myönnytyksiin eikä vähäisiin parannuksiin, vaan vaatimuksena on syvälekäypä järjestelmän muutos joka elämäntavan mullistus. Yhteiskuntien radikaalein aines löytyy tällä erää yliopistojen alueilta. Suomalainen ylioppilas ... on ensimmäkseen ollut säyseä, säätytietoinen ja vanhoillinen isänmaan toivo, eikä tähän perinnäiseen rooliin kuulu mielenosoitus vasemmistolaisin tunnuksin. Sukupolvet vaihtuvat, asioiden ei tarvitse mennä välttämättä siten kuin ne ovat ennen menneet. Nykyinen nuorisomme on suurelta osin vapautunut syvältä nousevien vaistojen ja yliaikaisten ennakkoluulojen vankilasta ... Ennakkoluulottomasti ajatteleva nuoriso on tulevaisuuden ideologinen pommi. Siinä on maailman toivo".
    • Urho Kekkosen puhe koskien Vanhan ylippilastalon valtausta, Helsingin ylippilaskunnan 100-vuotisjuhla tilaisuudessa Helsingin konservatoriossa 26. marraskuuta 1968[1].
  • "Olen todella masentunut ja harmissani vaalin tuloksesta. Jos olisin tienyt millaiseksi vaalit ja tulos muodostuvat en olisi ehdokkaksi ryhtynyt"[2]
    • Ote Kekkosen päiväkirjasta ja kirjeestä Taneli Kekkoselle vuoden 1968 presidentinvaalin tuloksesta jossa Kekkonen sai vain 201 valitsijamiestä ensimmäisellä kierroksella.
  • "Jos kansan enemmistö katsoo parhaaksi, että hoidan tasavallan presidentin tointa vielä maaliskuun 1. päivän jälkeen 1974, on minun jatkettava palvelustani. En osaa arvioida millä tavalla tämä tulos on saavutettavissa, mutta se ei olekaan minun huoleni".[2]
    • Kekkosen ilmoitus STT:n kautta että on käytettävissä vuoden 1974 presidentinvaaleissa.
  • "En suosittele mitään erikoislainsäädäntöä tai minkäänlaista kansanäänestystä. En halua ryhtyä ehdokkaaksi, jätän itseni kokonaan sen kysymyksen ulkopuolelle , millä tavoin asia ratkaistaan".[2]
    • Ote Kekkosen haastelusta Dagens Nyheterille siitä miten vuoden 1974 presidentinvalinta toimitettaisi ilman suoria vaaleja.
  • ”Kyllä tämä virka tosiaan on hyvin yksinäinen ja paras keino yksinäisyyttä vastaan on työ, ja sitä tässä toimessa kyllä Herra paratkoon saa tehdä.”[3]
  • ”Hyvin mahdollista olisi, etten olisi huippu-urheilija lainkaan sen vuoksi, että huippu-urheilu tätä nykyä on jo täysin leipätyötä monta kertaa, mutta jos noin harrastuksesta olisi urheilua pitänyt yllä pitää, niin luulen, että pikamatkat ja vanha korkeushyppy olisivat miellyttäneet eniten.”[3]
    • Vastaus kysymykseen, missä lajissa Kekkonen olisi nyt huippu-urheilija, jos olisi syntynyt vuonna 1950.
  • Minä pidän eniten pahasta säästä. Jo nuorena poikana minä viihdyin kaikkein parhaiten pahimmassa myräkässä.”[3]
    • Vastaus kysymykseen, millaisesta ulkoilusäästä Kekkonen pitää eniten.
  • ”Minä olen pikkupojasta lähtien harrastanut tämäntapaista kuntoilua ja en minä kuntoile sen takia, että minä eläisin pitemmän aikaa kuin vastaavasti minun ikäiseni tapaavat elää, mutta minä kuntoilen sen mielihyvän ja virkistyksen vuoksi, jonka juokseminen ja juoksentelu metsässä ja hiihto minulle antavat.”[3]
  • ”Jokainen syy, joka estää kuntoilun, on tekosyy.”[3]
  • ”Niin kummalliselta kuin se saattaa kuulostaakin, niin kirje antaa minulle persoonallisemman kosketuksen vastaanottajaan kuin konsanaan puhelinkeskustelu.”[3]
    • Vastaus kysymykseen, onko kirje Kekkoselle ominaisempi ilmaisumuoto kuin edeltäjälleen J. K. Paasikivelle, joka tarttui puhelimeen eikä juuri antanut suunvuoroa.
  • ”Tosiasioiden tunteminen ja tosiasioiden tunnustaminen, tulevaisuuteen liittyvä kaukonäköisyys ja fantasia, joka seisoo lujasti maassa kahdella jalalla.”[3]
    • Vastaus kysymykseen, mitkä ovat valtionpäämiehen parhaita hyveitä.
  • ”Olen erityisen iloinen, että Suomen kansan laaja enemmistö antaa kannatuksensa maan ulkopolitiikalle. Tämä realistinen ulkopolitiikka todella on saanut näitten sodanjälkeisten vuosien aikana laajan kannatuksen. Sitä vastassa on hajanainen joukko kovaäänisiä veikkoja, mutta heillä ei ole mainittavaa poliittista merkitystä. Ja jos vielä vastaan tähän, mistä maailmassa saa olla iloinen, niin minä sanoisin, että toisen maailmansodan jälkeen on ollut kymmeniä sotia, asevarustelut nielevät varoja enemmän kuin koskaan ennen. Voiko kukaan olla tästä kaikesta erityisen iloinen?”[3]
    • Vastaus kysymykseen, mistä asiasta Suomessa ja maailmassa Kekkonen on erityisen iloinen.
  • ”Kyllä se jaksaa, kun on pakko.”[3]
    • Vastaus kysymykseen, jaksaako ihminen yksin juuri Kekkosen asemassa.
  • ”Ruisleivästä.”[3]
    • Vastaus kysymykseen: ”Mistä te saatte kaiken voimanne?”
  • ”Työ merkitsee minulle päämäärän asettamista, taistelua päämäärän saavuttamiseksi ja tyydytystä, jos siinä on onnistunut. Työ on kokonaisuus, jossa pienet osaset, jotka voivat olla kokonaisuudesta täysin erillään, edistävät samaan suuntaan vaikuttavina ja tulokseen pääsemistä. Mutta huolehtiminen näistä osasista on tietysti myöskin työtä.”[3]
  • ”Emme pääse eteenpäin jos emme lakkaa palvomasta menetettyjä tai kuolleita Jumalia, tiedämme hyvin että jokaista kansaa uhkaa historian käännekohdassa Lootin vaimon kohtalo, menneisyyteen kääntyminen tietää suolapatsaaksi muuttumista.”[4]
    • Kekkosen puhe ylioppilaskokelaille toukokuussa 1962.
  • Hyvä veli.”
    • Lausahdus, jolla Kekkonen aloitti monet kirjeensä.
  • ”Olishan se pitänyt arvata. Taidatte olla pelkkiä paskahousuja ja tyhjätaskuja.”
    • Kekkonen Yleisradion johdolle Kesäkadun pääkonttorin saunassa eduskuntavaalien jälkeisenä yönä, 16. - 17.3.1970[5]
  • Opportunismi on taito purjehtia toisten nostamalla tuulella.”
  • ”Että osaa miehellä olla mauton solmio.”
    • Kekkonen TV1:n suunnittelupäällikkö Aarre Elolle Kesäkadun pääkonttorin saunassa eduskuntavaalien jälkeisenä yönä, 16. - 17.3.1970[5]
  • ”Siinä on sulle kunnon kravatti, että edes joltain osin näyttäisit tyylikkäältä.”
    • Kekkonen riuhtaistuaan Elolta solmion kaulasta ja ojennettuaan omansa tilalle.[5]
  • "Demokratia ei ole mikään prototyyppi, se ei ole pysyväinen, ei aina sama, vaan alinomaisten vaihtelujen, alinomaisen käymisen ja kehityksen tulos." (SSSK)
  • "Kansa ei ole huomenna sitä, mitä ylioppilasnuoriso on tänään." (SSSK)
  • "Maailmanrauha on kaukainen päämäärä, mutta se ei toteudu, ellei sen hyväksi tehdä työtä. Yhteiskunnan silmissä on rauhantyö tunnustettava yhtä isänmaalliseksi kuin mikä tahansa muu kansallisesti jalo toiminta." (SSSK)
  • "Minä määrään täällä kuka on neuvostovastainen"[6]
  • "Nimenomaan Neuvostoliittoon päin on suuri virhe, jos kuvittelee voivansa harjoittaa kaksinaamaista politiikkaa, so. puhuu toista ja tekee toisin." (SSSK)
  • "Perusvika, jos sen rohkenisin sanoa, Suomen kansassa on tosikkomaisuus." (SSSK)
  • "Realismi ei ole samaa kuin likinäköisyys eikä liioin sukua pessimismille. Elinkelpoinen realismi ei vaadi myöskään arvioimaan tilanteen asettamia rajoituksia liian tarkasti. Realismi ei suinkaan kiellä tähtäämästä korkeammalle eikä pyrkimästä parempaan." (SSSK)
  • "Suomenkielessä on vakiintunut ilmaisu moisille 'tosiasioille', niitä sanotaan yksinkertaisesti valheiksi." (SSSK)
  • "Tasavallan Presidentin velvollisuus on loukkauksista huolimatta olla tasapuolinen ja oikeudenmukainen ja katsoa vain yleistä hyvää." (SSSK)
  • "Terve järki näyttää olevan ominaisuus, jota on vähiten siellä, missä sitä tiukan tullen eniten tarvittaisiin." (Veljenpoika eli Urho Kekkonen) (SSSK)
  • "Turvallisuus ei ole aitojen panemista, vaan ovien aukaisemista." (SSSK)
  • "Tällä ei tarkoiteta sananlaskua "oma suu on lähempänä kuin kontin suu", joka valitettavan monelle poliitikolle, niin meillä kuin muuallakin, on kehittynyt suorastaan ohjelauseeksi." (SSSK)
  • "Valitan, että erään pääkaupunkilehden reportteri on jättänyt kynän kotiinsa ja ottanut mukaansa likasangon. On selvää, että tällaisin työkaluin varustettuna ei voi kertoa totuudenmukaisesti." [7]

Kekkosesta sanottua[muokkaa]

  • ”Hän oli patriootti, joka noudatti perusajatustaan: säilytä itsenäisyys ja turvaa Suomen kansan asema. UKK:n taustaan ja profiiliin ei agenttipuhe sovi.”
  • "Kuina presidentti voi istua neuvostovastaisen henkilön seurassa[6]
    • Entinen Suomen ulkoasiainministeri ja ulkopolitiikan vaikuttaja Keijo Korhonen
  • ”Ovela on Kekkonen, sanoi Jacobson-Ikkala. - Muistatko sen kummallisen sananvapauspuheen. Se oli jotensakin kaarlelainen juttu. On se kettu! Pielaveden salaovela!”
  • ”Hän on parantumaton peluri” [10]
  • ”Kekkonen on tyypillinen oppositiomies, jonka arvostelukyky klikkaa usein”. [10]
  • " Kekkonen tulee valituksi presidentiksi, ja toiseksi, presidentinvaalit eivät ole vapaat vaalit"[11]
    • Lars Lindeman SDP:n puoluetoimikunnassa 1961
  • ”Minun aikani kyllä tulee, sillä Urho-pojan päävärkki ei näytä kestävän valtaa.”[10]
  • ”Suomessa on kaksi tapaa tulla kuuluisaksi: pitää päästä presidentti Kekkosen ystäväksi tai joutua hänen vihamiehekseen.”
  • ”Jälkeenpäin ajatellen oli suuri virhe, että Kekkosta pyydettiin ehdokkaaksi SDP:n johdolla vielä 1978 ja että hän ehdolle suostui. Se olisi pitänyt pystyä estämään.”
    • Matti Ahde, Entinen Eduskunnan puhemies ja Kansanedustaja kirjassaan Sähkömies [12]
  • ”Pidän kiistattomana, että Kekkonen menetteli vallankäytössään ja neuvostosuhteissaan tavalla, jota ei voi pitää demokraattisesti legitiiminä ja moraalisesti hyväksyttävänä.”
  • "Maailmassa on kaksi valtiomiestä jotka kirjoittavat kummallisia kirjeitä kansalaisilleen, Ugandan presidentti Idi Amin ja Suomen presidentti Urho Kekkonen".[6]
  • "Yritykset vaikuttaa lehtiin Kekkoseen kauden jälkeen olivat tuhoon tuomittuja.[6]
  • "Kekkonen sai polvilleen toimittajat, kustantajat ja päätoimittajat ja pääjohtajat. Neuvostoliitto pani koko kansakunnan rähmälleen" [6]
  • "Suomi Kekkosen aikaan oli umprikorruptioitunut maa. Mutta se oli tätä ystävyyskorruptiota, ei siinä nyt miljardeista ollut kysymys, mutta korruptiota esiintyi ystävyyden tai jonkun muun nimissä. Kyllähän tää yhteiskunta on sen jälkeen muuttunut radikaalisesti parempaan."[6]
  • "Kekkonen oli ylivertainen median nähden. Ei Hesari pystynyt olemaan vastapaino Kekkosen vallankäytölle. Koko suomalainen media voi katsoa itseään peiliin siltä ajalta."[6]
  • ”Nykytiedon valossa voimme olettaa, että kokonaan vapaissa vaaleissa, ilman Moskovan lainavaloa, Kekkosta ei olisi kertaakaan valittu Suomen tasavallan presidentiksi.”[10]
  • " Kekkosella oli Neuvostoliiton lupa liioitella idän uhkaa" [14]
  • "Kun ihmisen ura tai elämä on riippuvainen, mitä mieltä UKK on, niin silloinhan se vaarantaa tietysti sananvapautta"[16].

Lähteet[muokkaa]

Commons
Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta Urho Kekkonen.
  1. Lehmusoksa, Risto (toimittaja): Vuosisatamme kronikka, s. 971. Kekkoselta tukea nuorisolle. Jyväskylä: Gummerus Kustannus, 1987. 951-20-2893-X.
  2. 2,0 2,1 2,2 Historia Kekkonen viimeiset vuodet 1983-1986. IL Historia, , s. 29-31. Helsinki: Ilta Sanomat.
  3. 3,00 3,01 3,02 3,03 3,04 3,05 3,06 3,07 3,08 3,09 3,10 Dokumentti Presidentin päivä (1977)
  4. Yle Elävä Arkisto: Suomi Kekkosen aikaan - 60-luvun kulttuuriradikalismi Kekkonen ja kulttuuriradikalismi. Yleisradio. Viitattu 27.3.2014.
  5. 5,0 5,1 5,2 Elo, Aarre: Elon aika (WSOY 1996)
  6. 6,0 6,1 6,2 6,3 6,4 6,5 6,6 6,7 6,8 Kai Ekholm (toimittaja): Tiellä sananvapauteen 1917-2017, s. 39-42. Kekkosesta sanottua. Into, 2017.
  7. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 191. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  8. Leppänen, Veli-Pekka: Korhonen, Kekkonen ja kylmä sota. Suomen Kuvalehti, 26.2.2010, nro 8, s. 49–51. Yhtyneet Kuvalehdet.
  9. 9,0 9,1 9,2 Suuri sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989.
  10. 10,0 10,1 10,2 10,3 Uutuuskirjan väite: Ilman Moskovan tukea Kekkosta ei olisi kertaakaan valittu presidentiksi HS Kulttuuri. Helsingin Sanomat. Viitattu 25.joulukuuta 2017.
  11. Valtataistelu 56. IL Historia, . Ilta Sanomat.
  12. Matti Ahde arvioi muita HS Kulttuuri. Helsingin Sanomat. Viitattu 11.9.2013.
  13. Il Historia Suomettuminen. IL Teema Historia, 12/2015, 2015. vsk, nro 12, s. 13. Helsinki: Alma Media Suomi Oy. 026005-150115001.
  14. Lasse Lehtinen: Kekkosella oli Neuvostoliiton lupa liioitella idän uhkaa Suomen Kuvalehti. Viitattu 25.joulukuuta 2017.
  15. Matti Kekkonen tunsi isänsä ja isä poikansa Ylen Elävä arkisto. Viitattu 27.12.2017.
  16. Urho Kekkosesta sanottua Yleisradio ja itsesensuuri 1994–1979. Sananvapauteen.fi. Viitattu 18.7.2018.
Presidentin lippu Suomen presidentit
Ståhlberg | Relander | Svinhufvud | Kallio | Ryti | Mannerheim | Paasikivi | Kekkonen | Koivisto | Ahtisaari | Halonen | Niinistö
Suomen lippu Suomen pääministerit

P. E. Svinhufvud | J. K. Paasikivi | L. Ingman | K. Castrén | J. Vennola | R. Erich | J. Vennola | A. K. Cajander | K. Kallio | A. K. Cajander | L. Ingman | A. Tulenheimo | K. Kallio | V. Tanner | J. Sunila | O. Mantere | K. Kallio | P. E. Svinhufvud | J. Sunila | T. Kivimäki | K. Kallio | A. K. Cajander | R. Ryti | J. Rangell | E. Linkomies | A. Hackzell | U. Castrén | J. K. Paasikivi | M. Pekkala | K.-A. Fagerholm | U. Kekkonen | S. Tuomioja | R. Törngren | U. Kekkonen | K.-A. Fagerholm | V. J. Sukselainen | R. von Fieandt | R. Kuuskoski | K.-A. Fagerholm | V. J. Sukselainen | M. Miettunen | A. Karjalainen | R. R. Lehto | J. Virolainen | R. Paasio | M. Koivisto | T. Aura | A. Karjalainen | T. Aura | R. Paasio | K. Sorsa | K. Liinamaa | M. Miettunen | K. Sorsa | M. Koivisto | K. Sorsa | H. Holkeri | E. Aho | P. Lipponen | A. Jäätteenmäki | M. Vanhanen | M. Kiviniemi | J. Katainen | A. Stubb | J. Sipilä