Mauno Koivisto
Mauno Henrik Koivisto (s. 25. marraskuuta 1923 Turku — 12. toukokuuta 2017 Helsinki) oli Suomen tasavallan yhdeksäs presidentti. Hän toimi presidenttinä kaksi perättäistä kautta 1982–1994, ja sitä ennen hän hoiti presidentin tehtäviä vuoden 1981 lopulla Urho Kekkosen ollessa sairautensa vuoksi estyneenä. Koivisto toimi pääministerinä vuosina 1968–1970 ja 1979–1982. Hän ei kuitenkaan koskaan toiminut kansanedustajana.
Lausahduksia
[muokkaa]- "Suunta on selvä: kohti yhä laajempaa ja monipuolisempaa kansanvaltaa, kohti kaikkien kansalaisten täyden ihmisarvon varauksetonta tunnustamista."
- Koivisto vähän yli kaksikymppisenä[1]
- "Kun presidentti Ryti oli helmikuussa 1943 kysynyt Mannerheimilta, oliko joukkojen ryhmitys oikea, oliko sotilaallista voimaa liian paljon Itä-Karjalassa. Mannerheim näyttää pahastuneen tällaisesta tasavallan presidentin puuttumisesta sotilaallisiin kysymyksiin."
- Vapaaehtoisena jatkosotaan osallistuneen Koiviston mukaan laajasta tiedusteluaineistosta huolimatta suomalaiset yllätettiin vuonna 1944 ja suomalaiset sotilaat joutuivat pakenemaan.[2]
- "Ei pidä provosoitua, kun provosoidaan."[3]
- "Liike on minulle kaikki kaikessa, päämäärä ei mitään. Tärkeätä ei ole perille pääseminen koska perille ei voida päästä vaan tärkeätä on suunta, pyrkimys, liikkeelläolo[4]
- Haastattelija: "Uskotteko Jumalaan?"
Koivisto: "Kyllä. Vihaan ateisteja, koska he haluavat itse tulla jumaliksi ja luulevat ymmärtävänsä asioita, joita kukaan ei ymmärrä."- Koivisto vuonna 2002 moskovalaisen Radio Majakin haastattelussa[5]
- "Noista päivistä alkoi Neuvostoliiton ja kommunismin selkeä alamäki"[4]
- Mauno Koivisto Tšekkoslovakian 1968 tapahtumisista
- "Minun käsittääkseni Suomen kansa ymmärtää tämän täysin. Voi perustellusti puolustaa että tämä näkökanta on ollut menestyksekästä. Yleensä lähtökohta on ollut se ettei pyritä puuttumaan sellaisiin asioihin, jotka ovat omille voimille ylivoimaisia."
- Koivisto puolustaessaan Suomen vähäeleisyyttä Neuvostoliiton hajotessa.[6]
- "Viro oli yksi niitä maita, jotka saivat itsenäisyytensä, kun Neuvostoliitto hajosi, eikä Virolla ollut siinä hajottamisessa mitään osuutta, eikä meillä."[7]
- "Me emme ole sillä tavalla uhattuna että tarvitsisimme uusia ratkaisuja tässä suhteessa. Minusta on syytä todeta että tälläisiäkin ajatuksia esiintyy, mutta minä en niitä jaa."
- Suomen NATO-jäsenyydestä[6]
- "Jäsenyys on vastannut kaikkia odotuksia ja ollut Suomelle hyvä asia, näin minä asian käsitän. En näe tarvetta mihinkään suuriin muutoksiin sillä suunnalla."
- Suomen EU-jäsenyydestä[6]
- "Kyllä se siitä."
- Vaalipuheidensa loppulauseeksi pyrkiessään toiselle presidenttikaudelle vuonna 1988.[8]
- "Somalialaiset on syytä pysäyttää rajalle. Otetaan nimet ylös ja luvataan harkita. Todetaan, että Neuvostoliitto on turvallinen maa. Jos joku on eri mieltä, niin sitten riidellään. Sanoin, että ellei näitä pysäytetä, miten sitten muitakaan."
- Kommentissaan 29.11.1990 sisäministeri Jarmo Rantaselle ja ministeriön kansliapäällikkö Juhani Perttuselle.[9]
- "Tulisi määritellä raja, johon asti annetaan tulla ja sitten poikki. Jottei tulisi tarpeettomia hankaluuksia, pakolaisia ei tulisi sijoittaa paikkakunnille, joilla on tuntuvaa vastustusta."
- Muistiinpanossaan 7.1.1991[9]
- "Väyrynen tekee yllättäviä asioita mutta ei yllätä.Hän on eräällä tavalla läpinäkyvä"
- Mauno Koivisto muistelmissaan Paavo Väyrysestä[4]
- "Rikkaiden maiden köyhät lähettävät rahaa köyhien maiden rikkaille"[10]
- Mauno Koiviston näkemykset kehitysavusta
- "Minua rasittaa, että on joku eliitti, joka kertoo mitä mieltä kansan pitäisi olla ja antaa tuomioitaan ja hyväksymistään sen mukaan. Täytyy tunnustaa, että minua aika lailla rasittaa sekin, kun sanotaan, että katsokaa muita maita ja kuinka me kehtaamme niiden edessä olla. Aivan kuin meidän historiamme, yhteiskuntamme tai saavutuksemme olisivat sellaisia, että pitäisi jotenkin madella muiden ihmisten edessä."
- Kommentti Suomen harjoittamasta pakolaispolitiikasta Ilta-Sanomien haastattelussa 10.1.1991[11]
- "Yleensä elämässä on viisasta luottaa siihen, että kaikki menee hyvin. Yleensä se kannattaa siinäkin tapauksessa, ettei itse siihen edes uskoisi. Sillä usein on käynyt käänteisesti niin, että uhkakuvat alkavat toteutua juuri sen takia, että niihin varaudutaan."
- HS Kuukausiliitteen haastattelussa 25.11.2013[12]
- "Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin."
- "Minusta toimintakykyisen enemmistöhallituksen aikaansaaminen on monipuolueoloissamme tasavallan presidentin tärkein tehtävä. Toiseksi tärkein on hallituksen tukeminen sen kiittettävissä pyrkimyksissä[4]
- "En pyri tahallani varsinaisesti hämmentämään, mutta ilmaisen itseni mielelläni moniselitteisesti, jos mahdollista – ja suomen kieli sopii siihen. Kun puhun monikerroksisesti ja monitulkinnaisesti, siitä on ainakin se etu, että voi itse sanoa, mikä oli oikea tulkinta"[4]
Koivistosta sanottua
[muokkaa]Lähteet
[muokkaa]- ↑ Mauno Koivisto 90 vuotta Ilta-Sanomat 16.11.2013 s. 36
- ↑ Mauno Koivisto 90 vuotta Ilta-Ssanomat 16.11.2013 s. 36 ja 30
- ↑ Presidentti Koivisto: "Ei pidä provosoitua" Uusi Suomi. 10.3.2008. Viitattu 8.6.2010.
- ↑ 4,0 4,1 4,2 4,3 4,4 4,5 Presidentti Koivisto. IL Historia, . Ilta Sanomat.
- ↑ Presidentti Koiviston vierailu Moskovaan esillä venäläismediassa 29.12.2021. Ulkoministeriö. Viitattu 29.12.2021.
- ↑ 6,0 6,1 6,2 Koivisto: Suomi kumartaa nyt länteen Yle.fi. 21.3.2009. YLE Uutiset. Viitattu 8.6.2010.
- ↑ Koivisto Viro-kannanotoistaan: Ei aihetta anteeksipyyntöihin Iltasanomat.fi. 21.3.2009. Ilta-Sanomat. Viitattu 8.6.2010.
- ↑ [http://www.tammi.fi/kirjat/ISBN/9789513128296/alue/902,914/navi/Aiemmin/navi2/9009 Arrakoski Olli (toim.) – Koivisto Tellervo (toim.) – Lindblom Seppo (toim.) – Kalela Jaakko (toim.): Kyllä se siitä! Mauno koiviston ensimmäiset kahdeksan vuosikymmentä] Tammi.fi.
- ↑ 9,0 9,1 Mauno Koivisto. Historian tekijät. Kaksi kautta 2. s. 292. (Kirjayhtymä 1995)
- ↑ Lasse Lehtisen kolumni: Ambomaasta haviteltiin Suomen siirtomaata, mutta nyt Afrikasta tuli Kiinan alusmaa IS ULKOMAAT. Ilta Sanomat. Viitattu 21.11.2020.
- ↑ Mauno Koivisto. Historian tekijät. Kaksi kautta 2. s. 294. (Kirjayhtymä 1995)
- ↑ http://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000002691394.html
- ↑ Kuvakaappaus
Suomen presidentit | |
Ståhlberg | Relander | Svinhufvud | Kallio | Ryti | Mannerheim | Paasikivi | Kekkonen | Koivisto | Ahtisaari | Halonen | Niinistö |
Suomen pääministerit
P. E. Svinhufvud | J. K. Paasikivi | L. Ingman | K. Castrén | J. Vennola | R. Erich | J. Vennola | A. K. Cajander | K. Kallio | A. K. Cajander | L. Ingman | A. Tulenheimo | K. Kallio | V. Tanner | J. Sunila | O. Mantere | K. Kallio | P. E. Svinhufvud | J. Sunila | T. Kivimäki | K. Kallio | A. K. Cajander | R. Ryti | J. Rangell | E. Linkomies | A. Hackzell | U. Castrén | J. K. Paasikivi | M. Pekkala | K.-A. Fagerholm | U. Kekkonen | S. Tuomioja | R. Törngren | U. Kekkonen | K.-A. Fagerholm | V. J. Sukselainen | R. von Fieandt | R. Kuuskoski | K.-A. Fagerholm | V. J. Sukselainen | M. Miettunen | A. Karjalainen | R. R. Lehto | J. Virolainen | R. Paasio | M. Koivisto | T. Aura | A. Karjalainen | T. Aura | R. Paasio | K. Sorsa | K. Liinamaa | M. Miettunen | K. Sorsa | M. Koivisto | K. Sorsa | H. Holkeri | E. Aho | P. Lipponen | A. Jäätteenmäki | M. Vanhanen | M. Kiviniemi | J. Katainen | A. Stubb | J. Sipilä | A. Rinne | S. Marin | P. Orpo |