Jyrki Katainen

Kohteesta Wikisitaatit
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Katainen Euroopan kansanpuolueen kokouksessa Belgian Meisessä 2010.

Jyrki Tapani Katainen (s. 14. lokakuuta 1971 Siilinjärvi) on suomalainen poliitikko ja Euroopan unionin komissaari. Hän oli Suomen pääministeri vuosina 2011–2014 ja kokoomuksen puheenjohtaja vuosina 2004–2014. Kansanedustajana hän toimi vuosina 1999–2014. Ennen pääministeriyttä Katainen oli Vanhasen ja Kiviniemen hallitusten valtiovarainministeri vuosina 2007–2011.

Lausahduksia[muokkaa]

  • "Arvostan hyvinvointiyhteiskuntaa, koska se tasa-arvoistaa. Olemme kuitenkin kulkeneet liian pitkälle siihen suuntaan, että luulemme yhteiskunnan luovan hyvän yhteiskunnan. Siihen en usko."
    • City-lehden haastattelussa 17/2005
  • "Sen myönnän, että luottamus poliittisen järjestelmän uskottavuuteen on varmasti monen silmissä horjunut. Toisaalta meillä on tutkimuksia, joiden mukaan luottamus ei ole horjunut, koska se ei ole ollut alunperinkään kovin korkealla."
    • MTV3:n Huomenta Suomen haastattelussa 24.09.2009[1]
  • "Tarvitsemme päällemme käyvän kansainvälisen taloustaantuman taittamiseksi talvisodan kansallista yhteishenkeä. Toistaiseksi oppositio on tarjonnut vain Otto Wille Kuusisen propagandahallituksen auttavaa kättä."
  • "Anteeksi, nyt mä en pysty ruotsiksi."
    • Ylen toimittajan kysyttyä ruotsiksi Suomen USA-suhteista[2]
  • "Dragsvikin säilymiseen ei vaikuttanut alue- eikä muukaan politiikka. Tämä on absoluuttinen fakta."
    • Katainen eduskunnassa puolustaessaan ruotsinkielisen Dragsvikin varuskunnan säilyttämistä. Myöhemmin kävi ilmi, että poliittista ohjausta käytettiin.[1]
  • "Yhteiskunta ei voi rakastaa. Se voi kantaa huolta, mutta rakkauden antavat ihmiset. Tämä on mielestäni aika konservatiivinen, mutta tässä ajassa kiinni oleva arvotrendi."
    • City-lehden haastattelussa 17/2005
  • "Yhdysvalloissa konservatiivisuus ja uusliberaali talous kytkeytyvät toisiinsa, mutta minä haluan erottaa ne. Minulle konservatiivinen talous merkitsee nimenomaan tulojen ja menojen tasapainoa ja kasvuedellytysten luomista."
    • City-lehden haastattelussa 17/2005
  • "Me puolustamme omia arvojamme, omaa oikeusvaltiotamme ja sen mukaisia käytäntöjä, jotka ovat kaikkien demokraattisten oikeusvaltioiden yleisesti hyväksymiä."
  • "Jos näissä asioissa on joitakin erilaisia mielipiteitä, niin sitten on".
    • Jyrki Kataisen puhe Kokoomuksen puoluevaltuustossa 18.5.2013
  • "Tää on tosi iso muutos. Tää on tosi iso muutos."
    • Jyrki Kataisen puhe Kokoomuksen puoluevaltuustossa 18.5.2013
  • "Yhteiskunnallinen muutos näkyy mm. väestön ikärakenteessa, teollisuuden ja elinkeinoelämän rakenteessa, auktoriteettien murenemisessa, puolueiden kannattajakuntien asenteissa, mediakentässä, työmarkkinakentän toiminnassa, kunnissa ja Euroopan unionissa.Muutoksen keskeisenä tekijänä ovat ihmiset. Erilaiset, eri tavoin ajattelevat, toimivat, liikkuvat, kansainvälisesti verkottuneet, koulutetut ja fiksut ihmiset. Ihmiset, jotka eivät suostu elämään perinteisten auktoriteettien rajaamien ohjeiden mukaan. He eivät suostu entiseen malliin alamaisiksi ja holhotuiksi, eivätkä purematta niele ns. yhteiskunnallisen eliitin yhdessä perinteisen median kanssa asettamaa keskusteluagendaa. Väestön ikärakenteen muutos on väistämätön ja sillä on suuria vaikutuksia työvoiman saatavuuteen, eläkejärjestelmän kestävyyteen, palvelujen kysyntään, kuntien kykyyn vastata ihmisten palvelujen tarpeeseen, alueelliseen tasa-arvoisuuteen. Väestörakenteen muutoksella on myös vaikutusta siihen kuinka keskimääräinen suomalainen asenneilmasto kehittyy.Teollisuuden rakennemuutoksen vaikutus näkyy erityisesti Suomen talouden ja työllisyyden heikkenemisenä. Metsä- ja ICT/kännykkäteollisuus ovat yhtä aikaa muutosten kourissa. Tällä on erittäin suuria vaikutuksia ihmisten turvallisuuden tunteeseen. Moni on uskonut viimeiset pari vuosikymmentä korkean koulutuksen ja sitä kautta syntyvän innovatiivisen talouden arvoihin. Koulutus, muutoksessa mukana oleminen ja ahkeruus ovat arvoina saaneet kolauksen, kun myös korkean jalostusarvon työpaikat ovat joutuneet rakennemuutoksen kouriin.Auktoriteetit ovat murentuneet. Ihmiset kyseenalaistavat perinteisiä toimintatapoja ja auktoriteetteja. Tilalle on syntynyt ja syntymässä yhä enemmän henkilökohtaisiin valintoihin perustuvia elämäntapoja. Tämä on muuttanut perinteistä konsensus-Suomea merkittävällä tavalla. Auktoriteettien murtumista ovat todistaneet mm. viranomaiset, talouselämän vaikuttajat, kirkko, mediatalot, puolueet ja työmarkkinajärjestöt."
    • Katainen Kokoomuksen ministeriryhmän kesäkokouksen avauksessa Joensuussa 14.8.2013
  • "Oletteko koskaan kuulleet yksityiselämässänne, että voisitte saavuttaa asioita tarjoamalla helppoja ratkaisuja vaikeisiin ongelmiin? Minä tarjoan vaikeita ratkaisuja tietäen, että vihaatte minua, mutta teen niin, koska uskon sen olevan vastuullista."
  • "Entä sitten puolustus? Jokainen maa on ongelmissa koska puolustusmateriaali kallistuu liikaa ja kokoajan. Mä uskon erittäin vahvasti siihen, että Euroopassa tarvitaan lisää puolustusta ja puolustus tarvii lisää Eurooppaa."
  • "Yliopistouudistus. Se on fantastinen uudistus. Aivan loistava uudistus. Se on parasta mitä suomalaiselle yliopistosektorille on tapahtunut sen jälkeen kun ne on perustettu”, Katainen julistaa kasvot onnesta loistaen. ”Yliopistot saavat lisää autonomiaa, yliopistoille annetaan mahdollisuus keskittyä niiden omiin vahvuusalueisiin, sanotaan että teidän ei tarvitse olla, kaikkien ei tarvitse olla täyden palvelun taloja. Fantastinen juttu."
    • Hämeenlinna, maaliskuu 2009. Kokoomuksen paikallisyhdistysten vetäjät ovat koolla Verkatehtaalla, ja puheenjohtaja Jyrki Katainen esittelee heille hallituksen saavutuksia.
  • "Irlannin kriisi pitää hoitaa, jotta ei tapahdu totaalikatastofia".
  • "Teimme Suomessa sen, minkä pystyimme. Omalta osaltani se polku tuli käytyä loppuun. Nyt sitten uusia haasteita."
  • "Fokukseni oli siinä, että minä olin vastuussa Suomesta. Ajattelin, että haluan tehdä tälle isänmaalle niin paljon hyvää kuin ikinä pystyn. Kaikkea en pysty tekemään, mutta niin paljon kuin pystyn, teen."¨

 * "Ihmisiä on kohdeltava yhdenvertaisesti ja jokaisella on oikeus turvallisuuden tunteeseen. Näitä ihmisoikeuksia pitää puolustaa niin sanoin kuin teoin."

  • "Jos pankit kaatavat Espanjan, silloin voimme olla varmoja, että kylmä talvi alkaa keskellä Suomen kesää."
    • Katainen 10.6.2012
  • "Meille on periaatteessa yksi hailee, millä tavalla talouskasvua saadaan aikaiseksi, kunhan sitä saadaan. Meillä on kilpailijoita, jotka ajattelevat hieman toisella tavalla. Jos talouskasvun aikaansaaminen, vaikkapa yrittäjyyden kannusteita, ahkeruuden kannustamista lisäämällä, olisi saavutettavissa, niin joillekin nämä keinot ovat niin vastenmielisiä, että unohdetaan talouskasvu."
    • Väistyvä puheenjohtaja Jyrki Katainen piti jäähyväispuhe kokoomuksen puoluekokouksessa Lahden Sibeliustalossa.
  • "Hyvät ystävät. Suuret kiitokset tästä yhteistyöstä. Teidän kanssa on ollut kiva katsella sitä, kun se sininen tolppa nousee."
    • Väistyvä puheenjohtaja Jyrki Katainen piti jäähyväispuheen kokoomuksen puoluekokouksessa Lahden Sibeliustalossa.

Vaalirahoituksesta[muokkaa]

  • Sen myönnän, että luottamus poliittiseen järjestelmän uskottavuuteen on varmasti monen silmissä horjunut. Toisaalta meillä on tutkimuksia, joiden mukaan luottamus ei ole horjunut, koska se ei ollut alunperinkään kovin korkealla. (Jyrki Katainen 24.9.2009) [3]
  • "Kokoomus ole saanut senttiäkään Nova Groupilta tai KMS:ltä."
    • Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri MTV3:n Huomenta Suomen haastattelussa 24.09.2009[4]

Velanotosta[muokkaa]

  • "Velkaa voidaan ottaa jokunen miljardi euroa, mutta ei juurikaan enempää."
    • Turun Sanomat 15.11.2008.[5]
  • "Viimeisimmän skenaarion mukaan tämmöinen maltillinen, hitaan kasvun skenaario, jossa on maltillinen suhdannelasku, voisi hyvinkin tarkoittaa vuosina 2008-2012 noin 20 miljardin euron velkaantumista."
    • Eduskunnassa 15.12.2008.[6]
  • "Kansainvälisen taantuman seuraukset johtavat näkymään, jossa tulemme ottamaan kolmen tulevan vuoden aikana velkaa jopa noin 30 miljardia euroa."
    • Tiedotustilaisuudessa 23.1.2009.[7]
  • "Arvio 40-60 miljardista perustuu talouskasvuun, joka on tänä vuonna -4,5 prosenttia. Mikäli talouskasvu laskee tätä enemmän, myös velkamäärä kasvaa."
    • Yleisradion A-plus-ohjelmassa 11.3.2009.[8]
  • "Pienituloisten veronkevennykset on ontto ajatus. Veronkevennysten ja tukien arvostelu perustuu vahingolliseen kateuteen."[9]
  • "Se, mikä ihmistä kiinnostaa, on absoluuttinen köyhyys. Suhteellinen köyhyys ei hetkauta ketään"[10]
  • "Sunnuntaina otamme niskalenkin hallitsemattomista markkinavoimista!"
    • Nelosen haastattelussa 8.5.2010 ennen sunnuntaiaamun lähtöä Brysseliin euromaiden valtiovarainministerien kokoukseen[11]

Maahanmuutosta[muokkaa]

  • "Hyvinvointi syntyy vain työstä, ja siksi jokainen Suomeen työhön tuleva on erittäin lämpimästi tervetullut."
    • Kolumni "Suomi tarvitsee maahanmuuttajia" Turun Sanomissa 2.6.2009
  • "Suomi on liberaali demokratia, maamme perusoikeuksiin ja arvoihin kuuluu yhtäläinen ihmisarvo ja ihmisoikeudet. Tämä ei ole neuvoteltavissa. Sitä paitsi monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuus ovat niitä tekijöitä, joista luovuus ja uudet innovaatiot syntyvät. Ulospäin suuntautunut ja avoin Suomi pärjää tulevaisuudessa. Sisäänpäin kääntynyt ja sulkeutunut Suomi kuihtuu pois."[12]
    • Helsingin Sanomissa maaliskuussa 2010.

Ulkopolitiikasta[muokkaa]

  • "Venäjän puheita kuunnellessa on vaikeata uskoa, että sen talous on vain Hollannin kokoinen."[13]
  • "Jos taas sitten verrataan Venäjää, kun kuuntelee sieltä tulevia mielipiteitä ja katsoo Venäjän käyttäytymistä, niin ei uskoisi että Venäjän talous on vain Hollannin talouden kokoinen. Eli Venäjä ei ole taloudellinen suurvalta, ei millään mittarilla. Mutta joka tapauksessa, kun katsomme kuinka vaikkapa Venäjä käyttäytyy, se on omasta mielestään suurvalta hyvinkin monella mittarilla mitattuna, ja se on yksi realiteetti."
    • Kokoomuksen mukaan puhetta on referoitu julkisuudessa virheellisesti ja julkaisi litteroinnin.[14]

Lähteet[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Wikipedia
Wikipediassa on artikkeli aiheesta:
Suomen lippu Suomen pääministerit

P. E. Svinhufvud | J. K. Paasikivi | L. Ingman | K. Castrén | J. Vennola | R. Erich | J. Vennola | A. K. Cajander | K. Kallio | A. K. Cajander | L. Ingman | A. Tulenheimo | K. Kallio | V. Tanner | J. Sunila | O. Mantere | K. Kallio | P. E. Svinhufvud | J. Sunila | T. Kivimäki | K. Kallio | A. K. Cajander | R. Ryti | J. Rangell | E. Linkomies | A. Hackzell | U. Castrén | J. K. Paasikivi | M. Pekkala | K.-A. Fagerholm | U. Kekkonen | S. Tuomioja | R. Törngren | U. Kekkonen | K.-A. Fagerholm | V. J. Sukselainen | R. von Fieandt | R. Kuuskoski | K.-A. Fagerholm | V. J. Sukselainen | M. Miettunen | A. Karjalainen | R. R. Lehto | J. Virolainen | R. Paasio | M. Koivisto | T. Aura | A. Karjalainen | T. Aura | R. Paasio | K. Sorsa | K. Liinamaa | M. Miettunen | K. Sorsa | M. Koivisto | K. Sorsa | H. Holkeri | E. Aho | P. Lipponen | A. Jäätteenmäki | M. Vanhanen | M. Kiviniemi | J. Katainen | A. Stubb | J. Sipilä