Väinö Tanner

Wikisitaateista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Wikipedia
Wikipediassa on artikkeli aiheesta:
Väinö-Tanner.jpg

Väinö Alfred Tanner (12. maaliskuuta 1886, Helsinki – 19. huhtikuuta 1966, Helsinki) oli merkittävimpiä suomalaisia poliitikkoja 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Hän oli Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) puheenjohtaja 1918–1926 ja 1957–1963, Suomen pääministeri 1926–1927 ja ministeri useissa hallituksissa 1937–1944, muun muassa ulkoministeri talvisodan aikana. Tanner oli myös yksi pitkäaikaisimmista kansanedustajista, senaattori Tokoin senaatissa vuonna 1917 ja SDP:n presidenttiehdokas 1925, 1931 sekä 1937. Vuosina 1946–1948 hän oli vankilassa sotasyyllisyydestä tuomittuna, mutta palasi vielä vanhoilla päivillään politiikkaan. Poliittisen uransa ohella Tanner oli Osuusliike Elannon toimitusjohtaja 1915–1946.

Sitaatteja[muokkaa]

  • "Minä luulen tulkitsevani kaikkien täällä olevien yksimielisen ajatuksen, kun sanon, että meidän ei ole vapaaehtoisesti suostuttava minkäänlaisiin kansalaisvapauden rajoittamisiin, esitettäköön niiden hyväksi kuinka kauniita perusteluja tahansa. (Hyvä! Hyvä!) Kaikkein vähimmän on meidän puoleltamme suvaittava edes mahdollisuutta tukea ja edistää semmoisia suunnitelmia, jotka pjollakin tavalla horjuttaisivat kansanvaltaista ja parlamenttaarista hallitusjärjestelmäämme."
    • Tanner haki tukea puoluekokoukselta ajatuksilleen kansanvallan asemasta aikansa suomalaisessa yhteiskunnassa.
  • "Erinäiset fasistisia ajatuksia hautovat henkilöt koettivat saada tämän kansanliikkeen johdon käsiinsä ja kalastella sameassa vedessä. Sitten syntyi yleinen liikehtiminen maassa, jolloin esitettiin jopa lainvastaisiakin vaatimuksia. Tämä loi maamme politiikkaan paniikki mielialan, jonka alaisena jouduttiin käsittelemään m.m. yhdistyslakia tunnetulla seurauksella."
  • "Samanlaista voimasanojen käyttöä olemme saaneet kuulla lukuisissa kommunistien kokouksissa panematta sille mitään merkitystä. Miksi olisi asia otettava toiselta kannalta, jos joku pastori tai apteekkari menettää mielensä tasapainon. Tuommoiset intoilijat tehdään helpoimmin vaarattomiksi, ellei heidän suunsoitolleen anna suurempaa merkitystä kuin ne ansaitsevat."
  • "Sos. dem. naisliikkeen alkuaikoina 30 vuotta sitten oli pimeä venäläisvallan aika. Silloin haluttiin hävittää suomalaisten oikeudet venäläisten toimesta, mutta kansa ei alistunut tähän vaan nousi vastaan... Nyt on kumminkin jälleen tilanne, joka muistuttaa liiton perustamisaikoja. Taantumuksen uhka on nyt voimakkaana yli maan."
    • Tanner oli kesäkuussa ottanut uuden tyylin puheisiinsa ja jotain saman suuntaista hän oli punonut osaksi työläisnaisten kunniaksi pitämäänsä puhetta.
  • "Nykyisellä hallituksella on voimaa. Miksi ei sitä käytetä? Hallitus vain "neuvottelee" lapualaisten kanssa ja täyttää lapualaisten vaatimukset usein jo etukäteenkin."
    • Tanner oli vaatinut jo kesällä hallitukselta voiman käyttämistä lapualaisten palauttamiseksi ruotuun ja Tampereen puheessaan hän toisti tämän vaatimuksensa.
  • "... terrori on aina kaksiteräinen miekka; jos lapuanliike luopuu terrorista, ei kukaan ota sitä enää vakavalta kannalta ? jos se taas jatkaa terroria, ei sitä enää kukaan vakavasti kannata. Se on nyt luhistunut liike, joka tarvitsee vain armoniskun."
    • Tanner arveli, että lapuanliikkeen voima oli hiipumaan päin ja että menettelytavat eli väkivaltapolitiikka tulisi koitumaan liikkeen turmioksi. Tanner viittasi Tampereen puheessaan 15. 9. 1930 Vihtori Kosolan samana päivänä julistamaan lapuanliikkeen kyydityskieltoon.
  • "On kyllä totta, että vaalit sujuivat paremmin kuin aikanaan kesällä uskallettiin toivoa, mutta paljon on silti tapahtunut laittomuuksia ja säännöttömyyksiä vaalien aikana. On havaittu, että monessa kunnassa on ilman mitään oikeutta toimitettu äänioikeuden riistoja: lukuisia henkilöryhmiä, varsinkin kommunistiseen puolueeseen lukeutuvia, on yksinkertaisesti pyyhitty ääniluetteloista pois. Hallitus on kieltänyt kommunisteilta kaiken vaalitoiminnan. Minkä nojalla, sitä ei ole ilmoitettu."
    • Lokakuun 24. päivän puheessaan Tanner käsitteli syksyn 1930 vaaleja. Hallitus oli tiedonannossaan ottanut kunnian hyvin ja rauhallisesti sujuneista vaaleista.
  • "Tämä kaikki osoittaa, etteivät vaalit suinkaan olleet normaaliset ja ettei eduskunnan nykyinen kokoonpanokaan siis ole seuraus normaalisista vaaleista, vaan erikoisten olojen aikaansaama."
  • "Semmoinen uhri, jota valtiovalta ei halua suojella, vetäytyy mieluummin rauhaan, pakenee ehkä kotipaikaltaankin, tahtoo joka tapauksessa itse huolehtia omasta turvallisuudestaan, kun valtiomahti ei sitä tee."
    • Tanner kuvasi osuvasti Lapuan kesään kiinteästi kuulunutta pelon ilmapiiriä
  • " On otettava oppia menneisyydestä ja vältettävä kaikkea, mikä voisi antaa aihetta väärinkäsityksiin"[1]
  • "Mutta vaarahan ei silti vielä ole täysin ohitse. Muistettakoon vain, millä silmin vuosi takaperin katsottiin oloja, jolloin jokainen koetti tuudittaa itseään lepotilaan, otaksuen, että siihen saakka sattuneet tapaukset olisivat tilapäisiä eivätkä tulisi jatkumaan. Vieläkin voi sattua minkälaisia yllätyksiä tahansa. Sen vuoksi on työväen luokan oltava jatkuvasti varuillaan ja jo ajoissa pantava jyrkkä vastarinta käyntiin."
  • "Rauha on siis maahan palannut. Mutta minkälainen rauha. Tämän jälkeen maamme joutuu jatkamaan elämäänsä silvottuna. Sen vanhat rajat on siirretty. Elintärkeitä alueita joudutaan luovuttamaan, mm. tärkeitä teollisuus- ja maanviljelysalueita. Luovutetuilla alueilla asunut väestö joutuu hakemaan itselleen uusia asuinsijoja.
    • Ulkoministeri Väinö Tanner lausui rauhanteon päivänä
  • "Viimeksi kun tapasin Leninin, hänellä oli isompi pää."
    • Kerran Tanner vieraili Moskovassa Leninin mausoleumissa. Mukanaan seuranneille salaisen poliisin miehille hän totesi tavanneensa Vladimir Iljitsin jo elävänä.
  • "Vakaasti päättelin, etten enää puutu niin ikävään ja toivottomaan hommaan kuin politiikkaan."
    • Tannerin muistelmista
  • "Ensi kertaa mukana olevalle tarjosi oman mielenkiintonsa nähdä yhtaikaa koolla puolueen silloiset silmäntekevät, joista oli yhtä ja toista lukenut ja kuullut, mutta joita ei vielä ollut tavannut."
  • "Elannossa olen viimeksi."
  • "Samana iltana pidetyssä valtioneuvoston istunnossa ilmoitti Ryti Tannerin mukaan "harkinneensa asiaa ja tulleensa siihen tulokseen, että avun ja aseiden saamiseksi sitoumus olisi annettava ja koska ei ole toiveita, että eduskunta sen hyväksyisi, oli hän velvollinen ottamaan se omalle vastuulleen."
  • "Siinä nyt ollaan. Suomi on tänään saanut kahden suurvallan vaatimukset selville ja on niiden välisessä puristuksessa."
  • "Niin ajattelemattomiksi ei kukaan voi uskoa suurvaltakuntain johtajia."
    • Tannerin kirjoitus J. K. Paasikivelle
  • " Suomen kansa ei ole tätä oikeudenkäyntiä tarvinnut eikä myöskään sitä halunnut[2]
    • Väinö Tanner sotasyyllisoikeudenkäynnistä
  • "Olen aina ollut pessimisti ennen päätöksen tekoa, mutta kun päätös on tehty, olen optimisti."

Tannerista sanottua[muokkaa]

  • ... Jokainen huomaa Tannerin suuren asiallisuuden, järkevyyden ja tyyneyden. Ne ovat todella ihmeteltävät. Hänen esityksensä ovat aina laaditut huomioonottamalla niiden toteuttamismahdollisuuksia. Oikea "beräknaava" luonne. Hänen havaintokykynsä on tarkka ja terävä... Mutta Tannerin tyyneys ei ole kuolleen meren tyyneyttä. Tässä tyynessä lahdessa jos missään "se kala kutee", tasaisesti, myöntelevästikin Tanner ajaa asioita, ylen kuivakiskoisesti... Hänen kärsivällisyytensä on pitkällinen ainoastaan sen vuoksi, että se sitten loppuisi sitä jyrkemmin. Hänen myrskynsä ovat peljättäviä juuri sen vuoksi, että ne tulevat pitkäin poutain perästä äkillisinä, räjähtävinä. Niin keväällä Helsingissä valtiopäivillä, niin täällä useitakin kertoja.
    • Suomen valtuuskunnan toinen sosialidemokraattien edustaja Väinö Voionmaa kirjaili päiväkirjaansa omat luonnehdintansa suomalaisten valtuuskunnan jäsenistä. Voionmaan arvio Tannerista oli sekä pitkä että värikäs ja hän kirjoitti puoluetoveristaan seuraavasti.
  • " Ilman Tanneria oikeudenkäynti olisi kuin auto ilman kuljettajaa."[2]
  • " Hän on lukemattomat kerrat yllyttänyt sitä taisteluun "idän barbariaa" vastaan ja puhunut kommunismin hävittämisestä kuin kiihkein fascisti.[1]"
  • " Kaikesta näkee, että kysymyksessä on sama jäykkäniska... Ei ole mitään oppinut eikä mitään unohtanut."[2]
    • kommunisti-lehti Vapaa Sana Tannerin pääsystä vapauteen marraskuussa 1948


Suomen lippu Suomen pääministerit

P. E. Svinhufvud | J. K. Paasikivi | L. Ingman | K. Castrén | J. Vennola | R. Erich | J. Vennola | A. K. Cajander | K. Kallio | A. K. Cajander | L. Ingman | A. Tulenheimo | K. Kallio | V. Tanner | J. Sunila | O. Mantere | K. Kallio | P. E. Svinhufvud | J. Sunila | T. Kivimäki | K. Kallio | A. K. Cajander | R. Ryti | J. Rangell | E. Linkomies | A. Hackzell | U. Castrén | J. K. Paasikivi | M. Pekkala | K.-A. Fagerholm | U. Kekkonen | S. Tuomioja | R. Törngren | U. Kekkonen | K.-A. Fagerholm | V. J. Sukselainen | R. von Fieandt | R. Kuuskoski | K.-A. Fagerholm | V. J. Sukselainen | M. Miettunen | A. Karjalainen | R. R. Lehto | J. Virolainen | R. Paasio | M. Koivisto | T. Aura | A. Karjalainen | T. Aura | R. Paasio | K. Sorsa | K. Liinamaa | M. Miettunen | K. Sorsa | M. Koivisto | K. Sorsa | H. Holkeri | E. Aho | P. Lipponen | A. Jäätteenmäki | M. Vanhanen | M. Kiviniemi | J. Katainen | A. Stubb | J. Sipilä

Lähteet[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. 1,0 1,1 Sotasyytetyt. IL Historia, . Ilta Sanomat.
  2. 2,0 2,1 2,2 Syytetyt 70 vuotta sotasyyllisyysoikeudenkäynnistä. IL Historia, . Ilta Sanomat.