Juho Kusti Paasikivi

Paasikivi vuonna 1950

Juho Kusti Paasikivi (27. marraskuuta 1870 Koski Hl (syntymäkotikunta Tampere) – 14. joulukuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, pankinjohtaja ja diplomaatti. Hän toimi kolmen hallituksen pääministerinä ja Suomen tasavallan seitsemäntenä presidenttinä. Paasikivi edusti ensin Suomalaista puoluetta ja myöhemmin Kansallista Kokoomusta. Eduskunnassa hän istui kansanedustajana vuosina 1907 – 1909 ja 1910 – 1914. Paasikivi muistetaan niin sanotun Paasikiven linjan viitoittajana.

Sitaatteja

• "Rauha ja sopu sekä luottamuksellinen naapuruussuhde suuren Neuvostoliiton kanssa on meidän valtiollisen toimintamme ensimmäinen ohje."

• Paasikivelle tunnusomaisena lausahduksena pidetään hänen arvostamaansa englantilaisen historioitsijan Thomas Carlylen lausetta: "Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku."
  • Paasikivi sanoi radiopuheessaan 6.12.1944: "Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen." Snellmankin kirjoitti sitaatin olevan tunnetusti Carlyleltä. Sitä ei ole löydetty Carlylen tuotannosta, mutta se kuvaa hyvin Carlylen sanomaa. Lausahdus on toimittaja Kyösti Niemelän mukaan eniten siteerattu Suomen valtionpäämiehen ajatus.
• "...Eduskunnan kautta, ja avulla saadan aikaan toimenpiteet, jotka kulloinkin vastaavat kansan tahtoa. Pitämällä lujasti kiinni kansanvaltaisista valtiollisista oloistamme, noudattamalla laillista järjestystä, ja korjaamalla yhteiskunnallisia ja taloudellisia puutteellisuuksia. Sekä ylläpitämällä ja kehittämällä luottamuksellisia ja hyviä suhteita muiden maiden, ja varsinkin suuren naapurimme kanssa, mitä uusi sopimus on omiaan edistämään, voimme luottamuksella katsoa tulevaisuuteen."
  • Presidentti Paasikiven radiopuhe YYA-sopimuksesta vuonna 1948.

• "Olen tehnyt Moskovaan seitsemän matkaa ja ensimmäisen kerran palaan sieltä tyytyväisin mielin."
  • Paasikivi palattuaan neuvotteluista, joissa Neuvostoliitto lupasi palauttaa Porkkalan vuokra-alueen.

• "Venäläisten muuttumattomana politiikkana on saada, mitä he voivat, niin vähällä kuin mahdollista, ja sitten pyytää lisää. He eivät uhraa koskaan välittömiä etujaan tulevaisuuden päämäärien hyväksi. He eivät kiinnitä koskaan huomiota siihen mitä on sanottu, vaan ainoastaan siihen, mitä on tehty. He pyrkivät saamaan korkean hinnan siitä, minkä ymmärtävät joutuvansa tekemään joka tapauksessa. He ovat immuuneja eettisille, humanitaarisille ja abstraktiin oikeuteen perustuville tekijöille ollen pelkästään käytännöllisten ja realististen näkökohtien vaikutettavissa." - Yksityiskirjeessä Novgorodista 1891

• "Vanha neutraliteettipolitiikka ei ole valitettavasti ollenkaan riittänyt. Me noudatimme sitä tarkasti ja se päättyi sotaan. Tanska, Norja, Belgia ja Hollanti noudattivat sitä myös, mutta niiden on käynyt, kuten on käynyt. Samoin tekivät Baltian valtiot, Wiro, Latvia ja Liettua. Samoin Rumania ja Kreikka. Siis 10 valtakuntaa. Näin ollen on todettava, että se tie ei ole enää niin varma kuin ennen luultiin. ... suurvaltaa vastaan meitä voi auttaa vain toinen suurvalta. Ja se ei voi olla muu kuin Saksa. Englanti ja USA eivät voi meitä jo maantietieteellisistä syistä auttaa, kuten äskeinen sotamme osoitti. ... Meillä on Saksassa erityisesti yksi hyvä ystävä, Göring."
  • 26.12.1940 päivätyssä kirjeessään "Wanhalle ystävälleen", ministeri Väinö Tannerille Moskovasta.

• "Vapauttaminen oli ylevin teko, jossa minä olen viimeisen viiden vuoden aikana ollut mukana"

• "Minulle on käsittämätöntä, ettei siellä kotimaassa ymmärretä, mihin asemaan olemme onnettoman sotamme takia joutuneet. Tahdotaanko tosiaan saada uusi sota, jonka jälkeen ei tarvita sotakirjailijoita eikä sotakirjallisuutta".
  • J. K. Paasikivi kirjeessään ulkoministeri Rolf Wittingille 11.11.1940
• "Keskustelun lopussa nousi ylös eräs kovasti lihava edustaja. Luulin sen olevan jonkun kokoomuslaisen rusthollarin. Hän teki minua vastaan hävyttömän hyökkäyksen. Ei puhunut ollenkaan asiasta, vaan syytti minua siitä, että olisin puheellani aikaansaanut "punaisen eduskunnan."
  • Paasikiven päiväkirjat 25.3 1945
• "Olen huolestunut oikeudenkäynnistä, koska pelkään, että tullaan esittämään sellaista,mikä ei ole poliittisesti edullista. Mutta sille ei voi mitään, että oikeudenkäynti on meillä vapaa. Ei voi estää syytettyjä puhumasta"
  • Juho Kusti Paasikivi Andrei Ždanoville
• "Vapaassa Sanassa typerä ja mieletön pakina Akatemian juhlan johdosta. Kommunistit ovat täysin psykopaatteja. He ovat aivan manian vallassa. Epäsolidaarisia Suomen kansan kanssa."
  • Paasikiven päiväkirjat 1.12.1948
• "Tänään kerrottiin suurusaikana, että Tanner on Elannon "pikkujoulussa" sanonut, että "Paasikivi ahdisti häntä 1918 ja ahdistaa nyt taas". Tanner on alhainen karaktääri. Huono mies. En olisi luullut häntä näin huonoksi ja matalamieliseksi."
  • Paasikiven päiväkirjat 18.12.1945
• "1860-luvulla – Kun pierasee Helsingissä, niin Pietarissa se kuuluu kuin kanuunanlaukaus. Nykyään venäläiset katsovat aivan samalla tavalla."
  • Paasikiven päiväkirjat 8.5.1946
• "Tämä hulinoiminen on taas osoitus Suomen kansan poliittisesta vähälahjaisuudesta. V.1918 kapina oli yksi sellainen. Samalla, kun meille merkillisen sattuman kautta avautui mahdollisuus päästä itsenäiseksi, niin osa Suomen kansaa teki kapina, vaikka jokainen poliittisesti viisas kansa olisi yksimielisesti kokoontunut käyttämään hyväkseen tätä sallimuksen meille antamaa tilannetta".
  • Paasikiven päiväkirjat 7.6.1946
• "Sitten v. 1920 Tarton hyvä rauha": "häpeärauha".
  • Paasikiven päiväkirjat 7.6.1946
• "AKS – Suur-Suomi: täyttä haihattelua".
  • Paasikiven päiväkirjat 7.6.1946
• "Suuresti vahingollista".
  • Paasikiven päiväkirjat 7.6.1946
• "1931 Lapuan liike: idiotismia".
  • Paasikiven päiväkirjat 7.6.1946
• "1939, 1941–1944 sodat: idiotismia".
  • Paasikiven päiväkirjat 7.6.1946
• "Nyt, kun olisi tarpeen yhdistää kaikki voimat, pelastuaksemme nykyisistä tavattomista vaikeuksista, nyt tämä "uuslapuanliike" ja kaikenlaiset mahdottomat vaatimukset ja rettelöimiset".
  • Paasikiven päiväkirjat 7.6.1946
• "Suomen kansa on tosiaan poliittisesti vähälahjaista."
  • Paasikiven päiväkirjat 7.6.1946
• "Pitäkää huoli siitä, että suomenkielisissä kouluissa opetetaan riittävästi ruotsia! Jos ruotsin opetuksen lopetatte, tilalle voi tulla jokin toinen vieras kieli – ja minä vakuutan, että se ei ole espanja!"
  • J. K. Paasikivi Johannes Virolaiselle maalaisliiton suunnitelmista vähentää ruotsin opetusta.

• "Te Herra Stalin, aliarvioitte meidät.Me tulemme taistelemaan kovemmin kuin luulette"
  • Paasikivi Stalinille

Paasikiven sanomaksi väitettyjä

• "Geografialle me emme voi mitään, ettekä te voi sille mitään", Stalin sanoi Paasikivelle syksyllä 1939.

Paasikivestä sanottua

NKP:n johtohahmo Otto Wille Kuusinen selitti vuonna 1963 SKP:n johdolle, että Paasikiven linja oli "vain välttämättömyyden pakkoon perustuvia rauhanomaisia suhteita". "Neuvostoliitto tekisi äärimmäiset johtopäätökset jokaisesta ratkaisusta, joka merkitsisi paluuta Kekkosen linjalta Paasikiven linjalle."

• " Suomi on sylkenyt Neuvostoliiton kasvoille."
  • Andrei Ždanov Juho Kusti Paasikivelle
• Juho Kusti Paasikivi on suuri kettu
  • Hertta Kuusinen
• "Stalin oli sanonut että oli aina mielenkiintoista väitellä Paasikiven kanssa; suomalainen valtiomies käyttäytyi miellyttävästi ja hänellä oli huumorintajua
  • Aleksandra Kollontoi Ruotsin ulkoministerille Christian Güntherille tammikuussa 1944
• "Paasikiven alulle panema ja Kekkosen jatkama politiikkamme naapurin suuntaan on saavuttanut koko kansan hyväksymisen."
  • jalkaväenkenraali Paavo Talvela

Aiheesta muualla

• YLE Elävä arkisto: Kokenut J. K. Paasikivi luovi vaikeat kaudet