Tarja Halonen

Wikisitaateista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tarja Halonen.

Tarja Kaarina Halonen (s. 24. joulukuuta 1943 Helsinki) oli Suomen tasavallan yhdestoista presidentti. Hänet valittiin presidentiksi vuonna 2000 ja toiselle kaudelle vuonna 2006. Aiemmin Halonen on toiminut niin kansanedustajana kuin Suomen ulkoasiain- ja oikeusministerinä.

Lausahduksia[muokkaa]

  • "Jokaisella täysi-ikäisellä ihmisellä pitää olla oikeus työhön ja siitä saatavaan kohtuulliseen toimeentuloon. Niin, ja kohtuulliseen elämään työpaikalla."
  • "Ajatus siitä, että rauhan- ja kansainvälisyyskasvatus on jotenkin suomalaisuuden murentamista, on kummallinen. Suomi on osa maailman yhteisöä ja sellaisena varmasti paremmin puolustettavissa yhteistyön kuin vastakkainasettelun keinoin."
  • "On hyvä lisätä ihmisten tietoisuutta ja sitä kautta poliittista vaatimustasoa ihmisoikeusasioissa, vaikka se toisikin poliittisille päätöksentekijöille hyvin vähän kiitosta."
  • "Naisille annetaan helposti vaikeimmat tehtävät."
  • "Venäläiset antoivat tukensa Putinin kauden jatkolle tavalla tai toisella, ja se ei ole ollut niin huono Suomelle."
    • Presidentti Tarja Halonen Venäjällä marraskuussa 2007 käydyistä parlamenttivaaleista, joita mm. Etyjin ja Euroopan neuvoston tarkkailijat arvostelivat epäoikeudenmukaisiksi, ja jotka eivät heidän mukaansa täyttäneet demokraattisten vaalien tunnusmerkkejä. Helsingin Sanomat 5.12. 2007.(Lähde:ValitutPalat maaliskuu 2007)
  • "Tätä odotettiinkin jo viime vuonna ja vihdoin pää aukesi suomalaisille rauhanpalkinnon saajille." [1]
  • "On positiivinen asia, että Suomessa muutos merkitsee sitä, että rynnätään vaaliuurnille eikä kaduille."[2]
  • ”Itse kuitenkin suhtaudun melko varovaisesti näihin anteeksipyyntöihin. Omassa perhepiirissäni on sanottu, että paras anteeksipyyntö on se, että muuttaa tapansa.” [3]
  • ”Kaupungistuminen ja digitalisaatio suosivat ihmisiä, joilla on nopeat reaktiot."[3]
  • ”Välillä täytyisi ajatellakin. Välillä pitää pysähtyä, pohtia ja seestyä, jotta asiat voi ymmärtää oikeasti. Eikä se tarkoita aina vain käsi poskella filosofointia.”[3]
  • ”Piirtäminen on minulle lapsuudestani tullut rakkaus. Harrastus, joka on häirinnyt muita hyvin vähän.”[3]

Vuoden 2000 vaalivoiton jälkeen[muokkaa]

  • "Hyvät ihmiset. Hyvät ihmiset. Ihan ensiksi täällä on edessä ihan pieniä lapsia, että koettakaa olla työntämättä eteenpäin, vaikka olemmekin kauhean iloisia. Sitten kaikki isot ja pienet; me kaikki olemme tänään enemmän kuin iloisia siitä, että meidän yhteinen tavoitteemme on onnistunut. Niin kuin sanoin ensimmäisen kierroksen jälkeen - tosin paljon pienemmälle porukalle - haluan halata kaikkia yhdessä. Mutta kun en voi sitä tehdä, niin halatkaa toinen toisianne. Tehkää se! Olemme tehneet historiaa - niin miehet kuin naiset - olemme saaneet Suomeen ensimmäisen naispresidentin. Lupaan tehdä kaikkeni, jotta voitte kuuden vuoden jälkeen sanoa: se kannatti. Huomisesta lähtien tilanne vähän muuttuu, mutta tänään meillä on oikeus ja tilaisuus rakastaa toinen toisiamme ja olla iloisia voitostamme. Huomisesta alkaa työ kaikkien lupausten puolesta: hyvinvointiyhteiskunnan puolesta, demokratian puolesta ja ihmisoikeuksien puolesta. Oikeusvaltiota pitää kehittää. Toivon, että tämä voitto auttaa eteenpäin. Ratkaisevaa on ollut se, että mukana on ollut niin paljon erilaisia ihmisiä ja ennen kaikkea nuoria."[4]
    • Puhe, jonka Halonen piti heti presidentiksi valintansa jälkeen Helsingin työväentalolla.

Tarja Halosesta sanottua[muokkaa]

Halosen perusajatuksena oli, että sotilaallisesti liittoutumattomat maat voivat ratkoa menestyksellisesti maailman kriisejä. Muukavaa diskuteerausta ja herkistelyä, jolla ei ole tosiasioihin perustuvan turvallisuuspolitiikan kanssa mitään tekemistä. Halosen ajattelussa romanttinen hyväuskoisuus jyräsi reaalipoliittisen ajattelutavan yli.[5]

    • Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkan näkemys Halosen ulkopoliittisesta linjasta

Lähteet[muokkaa]

  1. Presidentti Halonen: Vihdoinkin pää auki Iltasanomat.fi. 10.10.2008. IS. Viitattu 6.2.2011.
  2. Jytky yllätti Tarja Halosen: "Yli meni" 19. huhtikuuta 2011. Iltasanomat. Viitattu 19. huhtikuuta 2011.
  3. 3,0 3,1 3,2 3,3 Parikka, Valtteri: Piirtäjän paluu hs.fi. 21.12.2021. Viitattu 21.12.2021.
  4. Hannu Lehtilä: Tarja Halonen, yksi meistä, s. 15. Keuruu: Otava, 2005. ISBN 951-1-19792-4. Suomi
  5. Presidentti Halosen ulkopoliittinen perintö herättää kysymyksiä – professori: ”Täytyy tietää, miksi tällaisia arvioita tehtiin” Ilta-Sanomat. Viitattu 14.9.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa]

Wikipedia
Wikipediassa on artikkeli aiheesta:
Commons
Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta Tarja Halonen.
Presidentin lippu Suomen presidentit
Ståhlberg | Relander | Svinhufvud | Kallio | Ryti | Mannerheim | Paasikivi | Kekkonen | Koivisto | Ahtisaari | Halonen | Niinistö