Josif Stalin
Ulkoasu
(Ohjattu sivulta Stalin)
Josif Vissarionovitš Stalin (oik. Džugašvili, 1879 – 1953) oli Vladimir Leninin seuraaja Neuvostoliiton johdossa.
Sitaatteja
[muokkaa]- ”Menestys panee pään pyörälle.”
- Pravdassa 2.3.1930 julkaistun maatalouden kollektivisointia käsittelevän artikkelin otsikko.
- ”Kosto ei kelpaa kansojen välisten suhteiden perustaksi.”
- Suomalaiselle delegaatiolle 9. lokakuuta 1945.[1]
- ”Vaikka en ole varsinaisesti sotilas, voin sanoa, että meidät sotilaat rauhan aikana helposti unohdetaan, mutta sodan aikana kaikki riippuu meistä. Sellaista maata, jolla on huono armeija, ei kunnioita kukaan, mutta sellaista maata, jolla on hyvä armeija, kunnioittavat kaikki. Kohotan maljani Suomen armeijalle ja sen täällä oleville edustajille.”
- ”Geografialle me emme voi mitään, ettekä te voi sille mitään.”
- Stalin Paasikivelle syksyllä 1939.[4]
- "Ilo on Neuvostoliiton silmiinpistävin tunnusmerkki." [5]
- Yhdistäkää työvänliike ja sosialismi niin saatte sosiaalidemokraattisen likkeen joka rientää suoraa tietä "luvattuun maahan"[6]
Stalinista sanottua
[muokkaa]- "Venäjälle oli suuri onni, että maata johti sen vaikeissa koettelemuksissa Stalinin kaltainen nero ja järkähtämätön sotapäällikkö."[8]
- '"Sinä kidutat vaimosi, sinä piinaat koko Venäjän kansaa[9]
- Nadežda Allilujeva miehelleen Josef Stalinille
- "Kunnioitin ja rakastin häntä, kunnes kasvoin aikuiseksi[10]
- Stalinin tytär Svetlana Allilujeva isästään
- " Hän antoi nimensä veriselle yksinvaltiudelle. Hän tiesi, mitä teki, sillä hän ei ollut mielisairas eikä harhaanjohdettu. Kylmällä laskelmoinnillaan hän piti kiinni vallastaan ja pelkäsi kaikkien eniten sen menettämistä. Siksi hänelle tärkeintä elämässä oli tuhota vastustajat ja kilpailijat" .[11]
- Stalinin tytär Svetlana Allilujeva isästään
- "Hänen johdollaan on vanha Venäjä nuortunut. Suomea kohtaan on Stalin osoittanut suopeamielisyyttä ja ystävyyttä. Sen vuoksi hänen poismenonsa herättää kansassamme vilpitöntä surua. Minulla oli tilaisuus useamman kerran tavata generalissimus Stalin ja neuvotella hänen kanssaan. Säilytän näistä tilaisuuksista mitä miellyttävimmän muiston.”
- "Suomen kansa kätkee sydämeensä valoisan muiston mahtavan neuvostovaltion suuresta johtajasta ja rakentajasta, joka vilpittömästi pyrki luottamuksen ja ystävyyden lujittamiseen maittemme kesken.”
- Presidentti J. K. Paasikivi muistopuheessaan Stalinin kuoltua.
- "Josif Stalinissa sammui erään historian suurmiehen elämä, uuden yhteiskuntajärjestelmän määrätietoinen luoja, eräs aikamme suurimmista valtiomiehistä, mahtavan suurvallan kiistaton johtaja halki vuosikymmenien on päättänyt työnsä. Ymmärrämme Neuvostoliiton kansojen surun ja kaipauksen syvyyden.”
- Eduskunnan puhemies K.-A. Fagerholm eduskunnassa pitämessään muistosanoissa 6. maaliskuuta 1953.
- " Stalinin silmät tekevät hänestä viekkaan miltei julman näköisen. Muistuttaa kissa joka vaanii ja on valmis hyökkäämään. Tällä kertaa Stalin puhui suureksi osaksi itse, lempäasti ja myhäillen, meilkein kuin kehräten, mutta samalla asiassa lujana"[13]
- "Stalin oli sanonut että oli aina melenkiintoista väitellä Paasikiven kanssa; suomalainen valtiomies käyttäytyi mielyttävästi ja hänellä oli huumorintajia[14]
- Aleksandra Kollontoi Ruotsin ulkoministerille Christian Güntherille tammikuussa 1944
- "Te Herra Stalin, aliarvioitte meidät.Me tulemme taistelemaan kovemmin kuin luulette"[15]
- J.K. Paasikivi Stalinille
- "Stalin, maailman työtäkevien suuri johtaja ja opettaja, johtaa nerokkuudellaan sorrettua kansakuntaa vapautukseen kapitalistisesta orjuudesta. Stalinin nimi on työväenluokan mahdin, maineen ja miehuuden tunnuskuva, kutsu leppymättömään taisteluun riistäjiä vastaan kommunismin voitin nimissä. Stalinin nimeen koko edistyksellinen ihmiskunta, kaikki vapautta rakastavat kansat, maailman kaikki sorretut liittyvät toivonsa kestävästä rauhasta ja tasa-arvoisten kansojen veljellisestä yhteistyötä, riiston kahleista vapauttamisesta ja kommunismin rakentamisesta[16]
- Otto Wille Kuusisen kirjoitus Pravdassa Lokakuun suurenvallankumouksen vuosipäivänä 6.11.1949
Muuta
[muokkaa]- "Eikä siinäkään vielä kaikki. Komintern ja NKP(b) ovat menneet pitemmälle ja päättäneet, että bolševikkien on aika siirtyä syömään ihmislihaa." [17]
- "Neuvostokirjailijat ovat ihmissielun insinöörejä." [18]
- "Neuvostovalta on kaikkein vankin valta kaikista maailmassa olevista valloista." [19]
- "Neuvosto-Venäjä on soihtu, joka valaisee koko maailman kansoille tietä vapautumiseen sortajien ikeestä." (SSSK)
- "Pois puolueettomuuden naamio, eläköön poliittisen linjan selvyys ja täsmällisyys!" [20]
- "Leninin aseveljen ja hänen työnsä nerokkaan jatkajan, kommunistisen puolueen ja Neuvostoliiton viisaan johtajan ja opettajan sydän no löytynyt viimeisen kerran"[22]
- Moskovan radion ilmoitus Stalinin kuolemasta 5. maaliskuuta 1953
Lähteet
[muokkaa]- ↑ Kekkonen puheessaan 6.3.1953, Doria-tietokanta
- ↑ https://www.reddit.com/r/AskHistorians/comments/37we5n/did_stalin_really_say_nobody_respects_a_country/
- ↑ http://www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi/historiayhdistys/wp-content/uploads/2015/05/Malmivaara-Tatu-Oinonen-5-4-72-Stalin-6-4-48_Page_5.jpg
- ↑ Väinö Tanner. "Kahden maailmansodan välissä : muistelmia 20- ja 30-luvuilta". Painovuosi, 1966. Painos, 4. Kustantaja, Tammi. Sivu 263.
- ↑ " "Ilo on Neuvostoliiton silmiinpistävin tunnusmerkki." ." Sodat ja sensuuri 1947–1939. Sananvapauteen.fi. Viitattu 18.7.2018.
- ↑ Lauri Hokkanen: Kenen joukoissa Seisoin, s. 83. Uusi Uskonto. Jyväskylä: Docendo, 2021.
- ↑ IL Historia. Stalin, , s. 51. Ilta Sanomat.
- ↑ Winston Churchill, 1959, suomennos kirjasta Ihmisyys, Glover Jonathan, 2003, ISBN 952-471-047-1
- ↑ Martha Schad: Stalinin tytär : Svetlana Allilujevan elämä, s. 39. Jyväskylä: Minerva, 2013. ISBN 978-952-492-791-8.
- ↑ Martha Schad: Stalinin tytär : Svetlana Allilujevan elämä, s. 56. Jyväskylä: Minerva, 2013. ISBN 978-952-492-791-8.
- ↑ IL Historia. Stalin, , s. 75. Ilta Sanomat.
- ↑ Gummerus, Vuosisatamme kronikka, 1987, ISBN 951-20-2893-X, s. 749
- ↑ IL Historia. Stalin, , s. 60. Ilta Sanomat.
- ↑ IL Historia. Stalin, , s. 61. Ilta Sanomat.
- ↑ IL Historia. Stalin ja Suomi, , s. 23. Ilta Sanomat.
- ↑ IL Historia. Stalin ja Suomi, , s. 26. Ilta Sanomat.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 32. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 140. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 482. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 299. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 366. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Martha Schad: Stalinin tytär : Svetlana Allilujevan elämä, s. 13. Jyväskylä: Minerva, 2013. ISBN 978-952-492-791-8.
Neuvostoliiton johtajat | |
Vladimir Lenin (1917–1922) | Josif Stalin (1922–1953) | Georgi Malenkov (1953–1956) | Nikita Hruštšov (1957–1964) | Leonid Brežnev (1964–1982) | Juri Andropov (1982–1984) | Konstantin Tšernenko (1984–1985) | Mihail Gorbatšov (1985–1991) |