Saima Harmaja

Wikisitaateista
Saima Harmaja.

Saima Rauha Maria Harmaja (8. toukokuuta 1913 Helsinki – 21. huhtikuuta 1937 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja runoilija.

Katso myös Alistuminen, Armahdus, Kieloniityllä ja Silkkikuikka

Sitaatteja[muokkaa]

  • Kun lopulta voimani murtui, / kun luotani tuskassaan / oli lähtenyt kalleimpani, / kun kärsimys aavistamani / oli täyttynyt kokonaan, / niin: erehtymättömästi / minä jälleen tunsin ja näin / sen kauhean kivun alta / Sinun kätesi, Kaikkivalta, / Sinun kätesi kädessäin.
    • ”Pääsiäisenä”. 17.4.1933.[1]
  • Ei onnea mittaa aika. / Oma hehku sen mittaa vain. [2]
  • Niin leikkaa, tuska, leikkaa syvemmälle! [2]
  • Oi rakas Kuolema, / lastasi muistatko viimein? / Saavutko varjoin / hienoin ja tuoksuvin siimein? [2]

Lähteet[muokkaa]

  1. Harmaja, Saima: Kootut runot sekä runoilijakehitys päiväkirjojen ja kirjeiden valossa. Porvoo: WSOY, 1938. – 2. täydennetty laitos 1942. Uusi painos: Helsinki: WSOY, 2013. ISBN 978-951-0-39652-0.
  2. 2,0 2,1 2,2 Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja. Otava, 1989. ISBN 9511109618.

Aiheesta muualla[muokkaa]

Wikipedia
Wikipedia
Wikipediassa on artikkeli aiheesta:
Wikiaineisto
Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta: