Ero sivun ”Maria Jotuni” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 29: | Rivi 29: | ||
* Näkymättömään [[hyvä]]än [[työ]]hön meillä ei ole varaa. {{SSSK|74}} |
* Näkymättömään [[hyvä]]än [[työ]]hön meillä ei ole varaa. {{SSSK|74}} |
||
* Ole humaaninen muiden vikoja kohtaan, mutta myös omiasi kohtaan. (SSSK) |
|||
* Olettekos nähneet [[kissa]]a vihassa? Jos ette, niin ette tiedä, mitä oikea [[viha]] on. (SSSK) |
* Olettekos nähneet [[kissa]]a vihassa? Jos ette, niin ette tiedä, mitä oikea [[viha]] on. (SSSK) |
Versio 1. syyskuuta 2017 kello 12.15
Maria Gustaava Jotuni (vuoteen 1906 Haggrén, vuodesta 1911 Jotuni-Tarkiainen, 9. huhtikuuta 1880 Kuopio – 30. syyskuuta 1943 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja näytelmäkirjailija.
- Arkussani on ainakin neljä naulaa: Unohdus, unohdus ja Ikuinen unohdus. Miksi siis hätäilisin mistään. (SSSK)
- Avioliiton ei tarvitse suinkaan olla onnellinen ollaksensa oikea avioliitto. Monta kertaa sen onnettomuus on juuri ainoa onni, sillä se on koulu, joka kasvattaa todellisen ihmisen. Vasta todellisina ihmisinä ja täysikasvuisina me olemme oikea käyttövoima.
- Epäile kaikkia, mutta epäile myös itseäsi.
- Epäsuhtainen avioliitto on kuin raskaat kahleet, jotka sitovat kaksi vankia yhteen, vankia, joilla ei ole muuta yhteistä kuin kahleensa: viha ja elämän käytäntö.
- Heikko kokeilee, ellei muulla niin paheella, tarpeettomasti.
- Hulluuden ensiaste on itserakkaus.
- Jos perheen isä ja äiti valehtelevat keskenänsä, mitä voi odottaakaan lapsilta, kun vastassa heillä on vieras maailma ja kysymyksessä omat edut? (SSSK)
- Kohtalon minkä tahansa voi kantaa kauniisti.
- Kaikki vääryys, mitä teemme toisille, kasvaa suureksi taakaksi. Joka sitä ei tunne, on rikollinen peluri täällä.
- Kunnon kansalaisista on kunnon isänmaa luotu.
- Mietelmien ei tarvitse olla ajattelua. Ne voivat olla itseviihdyttelyä. Siis jatkoa kehtolauluille vain.
- Nuorten virheet ovat meidän heikkoutemme todistus. (SSSK)
- Ole humaaninen muiden vikoja kohtaan, mutta myös omiasi kohtaan. (SSSK)
- On yksi ja sangen laaja laji ihmisiä, joiden sydämeen käy tie vain mairimisen kautta. (SSSK)
- Onko mitään, miksi kannattaa elää näin vaivalloista elämää? On. Mutta mitä se on, sitä minä en vielä tiedä, jos puhun totta.
- "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi." Pitäisikö meidän siis tuhota itsemme? [2]
- Runsaat ilonaiheet soi sinulle maailma: monelle käy täällä huonosti. (SSSK)
- Saita on aina kateellinen, koska hän on tyydyttämätön. (SSSK)
- Siellä, missä on suvaitsemattomuutta, näkyy ajattelun puute. (SSSK)
- Sovinnaisuus on monen hitaan rikollisen pelastusrengas. (SSSK)
- Tärkeämpää kuin opin paljous on itsekasvatus. (SSSK)
- Vasta biologia voi opettaa meille konkreettisessa muodossa sen, mihin uskonnot eivät ole pystyneet: ihmisten yhteenkuuluvaisuuden- ja sukulaisuudentunnon.
- Viisaan tie on nöyrän tie.
Lähteet
- Suuri sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 74. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 202. Otava, 1989. ISBN 9511109618.