Ero sivun ”Edmund Burke” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jni (keskustelu | muokkaukset) p →Mielipiteitä: typo |
Kuva |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{wikipedia}} |
{{wikipedia}} |
||
[[File:EdmundBurke1771.jpg|thumb]] |
|||
'''Edmund Burke''' (12. tammikuuta 1729 – 9. heinäkuuta 1797) oli [[irlanti]]lais-brittiläinen valtiomies, [[kirjailija]], puhuja ja poliittinen [[filosofi]]. Hän kuului vuosina 1765 – 1794 Britannian parlamentin alahuoneeseen, johon hänet valittiin Whig-puolueesta. Yrjö III:n aikana hän tuki [[amerikka]]laisten siirtokuntien itsenäistymistä, mikä tapahtuikin kun Amerikan [[vallankumous]] puhkesi. Sen sijaan hän vastusti [[Ranska]]n vallankumousta, minkä ansiosta hänestä tuli Whigien konservatiivisen ryhmän johtavia jäseniä. Häntä pidetään nykyaikaisen [[konservatismi]]n [[isä]]nä. |
'''Edmund Burke''' (12. tammikuuta 1729 – 9. heinäkuuta 1797) oli [[irlanti]]lais-brittiläinen valtiomies, [[kirjailija]], puhuja ja poliittinen [[filosofi]]. Hän kuului vuosina 1765 – 1794 Britannian parlamentin alahuoneeseen, johon hänet valittiin Whig-puolueesta. Yrjö III:n aikana hän tuki [[amerikka]]laisten siirtokuntien itsenäistymistä, mikä tapahtuikin kun Amerikan [[vallankumous]] puhkesi. Sen sijaan hän vastusti [[Ranska]]n vallankumousta, minkä ansiosta hänestä tuli Whigien konservatiivisen ryhmän johtavia jäseniä. Häntä pidetään nykyaikaisen [[konservatismi]]n [[isä]]nä. |
||
Nykyinen versio 28. toukokuuta 2020 kello 22.19
Edmund Burke (12. tammikuuta 1729 – 9. heinäkuuta 1797) oli irlantilais-brittiläinen valtiomies, kirjailija, puhuja ja poliittinen filosofi. Hän kuului vuosina 1765 – 1794 Britannian parlamentin alahuoneeseen, johon hänet valittiin Whig-puolueesta. Yrjö III:n aikana hän tuki amerikkalaisten siirtokuntien itsenäistymistä, mikä tapahtuikin kun Amerikan vallankumous puhkesi. Sen sijaan hän vastusti Ranskan vallankumousta, minkä ansiosta hänestä tuli Whigien konservatiivisen ryhmän johtavia jäseniä. Häntä pidetään nykyaikaisen konservatismin isänä.
Mielipiteitä[muokkaa]
- Ei tulevaisuutta voi koskaan suunnitella menneisyyden mukaan. (SSSK)
- Huonot lait ovat pahimman laatuista tyranniaa. [1]
- Hyvä järjestys on kaiken hyvän perusta. (SSSK)
- Ihminen on pohjimmiltaan uskonnollinen eläin. [2]
- Jos hallitsemme sitä mitä omistamme, olemme rikkaita ja vapaita. Mutta jos olemme omaisuutemme hallinnassa, olemme todella köyhiä. [3]
- Kukapa ei hyvää neuvoa antaisi? Se on halpaa, se ei maksa yhtään mitään. [4]
- Mikään ei ole niin harkitsematon kuin pelko. (SSSK)
- Mutta ritariuden aika on mennyttä. Sofistikot, talousmiehet ja laskelmoijat ovat menestyneet, ja Euroopan kunnia on himmentynyt iäksi. [5]
- Orjuutta voi olla kaikkialla. Se on rikkaruoho joka kasvaa joka maaperässä. (SSSK)
- Taikausko on heikkojen mielten uskonto. [6]
- Täydellinen demokratia on julkeinta mitä maailmassa on.
- Uskonnolle ei mikään ole niin kohtalokasta kuin välinpitämättömyys. [2]
Lähteet[muokkaa]
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 181. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ 2,0 2,1 Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 464. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 252. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 242. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 49. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 411. Otava, 1989. ISBN 9511109618.