August Ahlqvist

Kohteesta Wikisitaatit
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Wikipedia
Wikipediassa on artikkeli aiheesta:
Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:

August Ahlqvist (runoilijana A. Oksanen, 7. elokuuta 1826 – 20. marraskuuta 1889) oli suomen kielen professori ja runoilija.

Lausahduksia[muokkaa]

  • "Runoudessa niinkuin muissakin taiteissa, mutta olletikin näytelmärunoudessa, joka on kaiken runollisen taiteen latva ja kukkanen, tarvitaan väkevä äly (sille), lavea kokemus, syvä ihmistuntemus ja suuri taito kielen runollisten muotojen käyttämisessä. H:ra Kivellä ei ole yhtään näitä omaisuuksia isommassa määrässä, vaan useampaa niistä puuttuu hän kokonaan, jonka tähden ei olekaan kumma, ett’ei hänen teoksensa ole paremmin onnistunut. Lopuksi on meillä syytä muistuttaa, ett’ei runouden ala ole leikkiketo, jossa poikain on lupa heittää kuperkeikkaa ja kävellä puujaloilla, vaan se pyhä yrttitarha, jossa kansan hengelliset hedelmät kasvavat, ja jossa ulosvalitut tietäjät hellin käsin näiden kukkasia hoitavat. Näiden sen viljelijöiden joukkoon laskee runotar, tämän yrttitarhan haltia, vaan niitä luonnon lemmityitä, jotka hartaalla, nöyrällä ja puhtaalla mielellä peittäytyvät hänen palveluksellensa. Mutta väkisen sinne tungettelijat rankasee hän ylenkatseellansa, ja karkoittaa semmoiset iäti tarhansa seuduilta pois."
    • Aleksis Kiven Kullervo-näytelmän arvostelun loppuosa Suomettaressa 31. tammikuuta 1865.
  • "Harwalla yli-opiston opettajan-wirkaan käywällä lienee painawampaa syytä kuin minulla tänä päiwänä pitää tämmöinen peru-kirjoitus siitä, mitä wirka-edeltäjäni on jättänyt jälkeensä yleisessä minun hallintooni jääneessä tawarassa. Hän on nim. niitä harwinaisia miehiä, joita isompienkin kansojen koko pitkänä elinkautena ei synny monta, ja jotka henkensä jaloilla töillä kokonaiset kansat kohottowat mitättömyydestä arwoon ja kunnioitukseen."
    • Ahlqvist virkaanastujaisluennossaan "Suomalainen kielen-tutkinto tällä wuosi-sadalla" edeltäjästään Elias Lönnrotista 1863.
  • "”Runoilijaks” ma ristittiin, Sanottiin Shakespeariksi, Verraksi Väinön väitettiin: Muut’ en mä ollut kuitenkaan Kuin taitamaton tahruri Ja hullu viinan juoja vaan."
  • "Onko kymmenenkään meistä Kalevalata taikka kymmenen Kanteletarta lukeakseen avannut? Ja tietääkö kymmenenkään, mistä ne puhuvat, taikka ties montako runoakaan Kalevalassa on?" [2]

Ahlqvistista sanottua[muokkaa]

  • "On kuin pureskelis lastuja ja pieniä kiviä."

Lähteet[muokkaa]

  1. Perttula, Irma: Kivi ja Ahlqvist (pdf) aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi Viitattu 2.10.2009.
  2. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 117. Otava, 1989. ISBN 9511109618.