Eteläsavolaisia sananlaskuja
Ulkoasu
(Savo)
- Ahneen ja varkahan uni on aina lyhkäinen. (Juva)
- Ajastaha palakka maksetaan, tulkoon työ mitä hyvvääsä. (Sulkava)
- Akoilla on aikansa, tarinoita tapaansa. (Hirvensalmi)
- Akoilla on akan mieli, tekee mitä muistaa. (Hirvensalmi)
- Allaalla allin mieli uijessa viluva vettä, alempana armottoman. (Joroinen)
- Alussa luppois lehmän, lopuss ei hänteekää. (Savonlinna)
- Anovata ei jälestä ajeta. (Pieksämäki)
- Anterus talaven alakaa, sukat kengät jalakaa, hyvä tuomas joulun tuo, paha puavo poes vie. (Kangasniemi)
- Antti aesoja nijjoo, simo siltoja tekköö, puaval paokuttaa. (Virtasalmi)
- Antti pyhien alku. (Juva)
- Apuna ahonnii kyntö, makuna mahonnii maito. (Joroinen)
- Arka niitä säikkyy kun töppöset naukuu. (Juva)
- Arka piäsä säilyttää, jalo koston suavuttaa. (Joroinen)
- Arvio ei o täyven tievon kaltane. (Kangasniemi)
- Asiassa on monta keinoo, kalikassa kaks piätä. (Rantasalmi)
- Asijaan suap olla lähtemätä mut ei viipymätä. (Joroinen)
- Assii vaatii arvelusta, tanssiminen rallatusta. (Sääminki)
- Autuaall on aitassaan, tuojaall on toisen takkoo. (Joroinen)
- Ei ajettu tie ruohotu. (Mäntyharju)
- Ei akalla kirkkoon ajeta. (Savonranta)
- Ei henki hevillä lähe. (Hirvensalmi)
- Ei herkun hyvyyteen, kunhan on paljon ja lämmintä. (Pieksämäki)
- Ei kaikki ole hopeaa joka hohtaa. (Puumala)
- Ei kaikki satteet ou allakassa. (Joroinen)
- Ei kivi kipuja itke, paasi vaivoja valita. (Ristiina)
- Ei ne kaik kapoille piäse, jotka rappuita ravvoo. (Juva)
- Ei niin heittijokaluu ou, ettei se seihtemeen vuoteen kaluks käy, kun korjoo vuan. (Joroinen)
- Ei näkö nuolta kelpaa. (Joroinen)
- Ei näläkä mahhoo halakase. (Sääminki)
- Ei oo muata miehetöntä, kirvehetöntä kyleä. (Juva)
- Ei ou ettääl kui emmääsä, ei sikkaa kui sukkuunsa. (Kangaslampi)
- Ei pie olla loppasuu mualiman tavaralle. (Savonlinna)
- Ei piä ennen pottee, ennenku taoti tulloo. (Kangasniemi)
- Ei raha sille haise, millä se on hankittu. (Mäntyharju)
- Ei rasva rokkoo pilloo. (Kerimäki)
- Ei se synti mitään mutta ne seuraukset. (Mäntyharju)
- Ei sen herkun paljuuesta, kunhan suu vain maun saapi. (Mäntyharju)
- Ei siementä säkkii. (Mikkeli)
- Ei sitä piä yhteen pahhaan pahastuva eikä yhteen hyvvään hyvästyvä. (Joroinen)
- Ei soa rek männä hevosen eelen. (Mäntyharju)
- Ei tule ne herkut eikä pure ne kirput. (Savonranta)
- Ei vieras pöytää poikki syö. (Juva)
- Ei vierasta velaks syötetä. (Joroinen)
- Eihän helevetissäi ikävä ou, ku siel on monta kumppalija. (Joroinen)
- Elettii sitä ennennii, vua nytkytellää sitä nyttii. (Sulkava)
- Elä ota ajelevvoo, tappaile pakenevvoo. (Joroinen)
- Elä pelekee perse, ei pieksetä. (Jäppilä)
- Emännäll on ehtovalta: voilla vittusa voiteloo. (Joroinen)
- Enemp paremp. (Mäntyharju)
- Ennen ver persiistä ku ves silemästä. (Savonlinna)
- Ennen viina jiätyy lekkerissä, ennenku piika pakkasessa. (Sulkava)
- Ennättävän muna luuvolla. (Rantasalmi)
- Erävihko eerikkii, varavihko valpurii, vieläpä urpoi uikuttaa. (Pieksämäki)
- Etäällä entiset, muualla muinoset. (Mikkeli)
- Ettäältä kiitetää, likeltä moetitaa. (Kangasniemi)
- Halame huono leikataa, mut heinä huono heitetää. (Kangasniemi)
- Halla käyp taikinassai huonon leipojan käsissä. (Joroinen)
- Halla matalan pannoo, kalja köyhän juovuttaa. (Joroinen)
- Halla myöhä kylöväneen. (Savonranta)
- Halla myöhän kyntäjälle, huora piian hakijalle. (Kangasniemi)
- Harakkata ammuttii, varikselle vuara kiänty. (Haukivuori)
- Harva hevosella kirkkoon ajaisi, jos korppi tuomarina olisi. (Pieksämäki)
- Harva soutu, tihhee koinu. (Rantasalmi)
- Harvoin riihi tyhjänä palaa. (Sääminki)
- Hauki hallalla kutevi, kuolasuu kovalla siällä. (Mikkeli)
- Haukka sen linnun syöp, joka varhain laulaa. (Hirvensalmi)
- Heikki heittää ja paaval paukuttaa. (Mikkelin pit.)
- Heikkinä kahtia karjan ruoka, kolomia miehen muona. (Kangasniemi)
- Helppohan on syönyttä syötteä, mutta paha on kuollutta virottoa. (Mäntyharju)
- Henk o hevosessai. (Joroinen)
- Henki on huonollai, persereikä pahallai. (Joroinen)
- Herroja herroen koerattii, kippurahäntiä, lottakorvia. (Kangasniemi)
- Hevoisenkauppijasta ei omalla hevoisellaan hautaan viijä. (Juva)
- Hevosela peäsöö ja rahalla soap. (Mäntyharju)
- Hevoselle heinät kaurat, miehelle mitä tulee. (Pieksämäki)
- Hevosessa miehen henk, ratsussa rahan vahinko. (Rantasalmi)
- Hiir hirvee vettää, hämähäkki kontijoo. (Heinävesi)
- Hiis on mehtä käymättömälle. (Puumala)
- Huastata hulluva ja heiluta pölöhöjä, niin suat kollauksen korvalles. (Heinävesi)
- Hukkaan män hyvät maltaset pahan akan taikinassa. (Joroinen)
- Hullu kaikki virtesä laulaa. (Kangasniemi)
- Hullu putkeen puhuu, mielipuoli avaimeen. (Haukivuori)
- Hulluha hutulta juopi, viisas ei juo velliltäkään. (Juva)
- Hullukii on viisas, jos on iäneti. (Sulkava)
- Hullun evväät ensi syyvvään, viisaa ei viimeksää. (Rantasalmi)
- Huol huonoks tekköö, murhe muita mustemmaks. (Juva)
- Huovahtaaha herroennii hevoset. (Kangasniemi)
- Huuto on hädän veli. (Ristiina)
- Ierikka, juarikka pellonpiässä kyntää. (Heinävesi)
- Janossa juuvvaa likanennii ves. (Savonlinna)
- Jok ei ite puhalla lusikkaasa, ni se polttaa suusa. (Kangasniemi)
- Joka ensin pussiin pannaa, se viimeks sieltä pois otetaan. (Haukivuori)
- Joka harvaan kylövää, se narroo peltosa ja pettää ihtesä. (Joroinen)
- Joka ite ei saunassa käy, sen piätä ei pestä. (Sulkava)
- Joka entistä muisteloo, sitä tikulla silemään. (Rantasalmi)
- Joka paljo huasteloo, se valehtelloo, eihän niitä aina tosija piisoo. (Joroinen)
- Joka pieremätä kusee, se kuksimata kuolee. (Mäntyharju)
- Joka kehhuin sottaan lähtöö, ei se sieltä takasin tule. (Joroinen)
- Jopa jotai kuuloo Savon muata kulokiissaan. (Joroinen)
- Jos pistää sormeese paskaan, ni haisoo koko käs. (Sulkava)
- Juo viinoo, mutt elä mieltäs. (Joroinen)
- Kaho ensin emmään, siitte vilekaise varsaan. (Joroinen)
- Kahtoohan kuningaskin hevosen perseeseen. (Sulkava)
- Kansan käs on karttusa. (Kangasniemi)
- Kolome on koskee kovvoo: huutaa Huruksen koski, Ämmän koski ällittää, mutt ei ou Vuoksen voittanutta. (Joroinen)
- Korppi ei korpin silimee kaiva. (Sulkava)
- Ku loisen talloon otat, ni on sama ku lasket kapan hiiriä vallalleen. (Sulkava)
- Ku oekeen kauvva ellää, ni vielä vitunniin näkköö. (Kangasniemi)
- Kuin käypi hiljemmasti, ehken pääsöö etemmäksi. (Heinävesi)
- Kukko teile, kukko meile, kukko kaikele kyläle. (Savonlinna)
- Kun nuorra on niin nussitaan, kun vanhaks tulloo niin potkitaan. (Joroinen)
- Kun on mieli vitussa, niin on järki persiissä. (Mikkeli)
- Kuuluksee se kuningas linnoja tiettää. (Savonranta)
- Kyllä aika jäniksen tapaa, jos ei ennen niin kattilassa. (Pieksämäki)
- Kyllä elävältä velkansa saa. (Pieksämäki)
- Kyllä miero syömään joutaa. (Rantasalmi)
- Kyllä on täitä turkissa, satikaisia sarkissa. (Joroinen)
- Kyllä saatana tanssiin taivuttaa ja korttia lyömään opettaa. (Kangasniemi)
- Kyllä sakko rahoja suap, naimakiima kintahija ja palohalme aitapuita. (Hirvensalmi)
- Kylään soap olla lähtemätä muttei viipymätä. (Mäntyharju)
- Kysyä sitä, mitä akat silloin tuvassa tekee, kun harakat katolla nauraa. (Hirvensalmi)
- Käypä kiänteen näkköö, juokseva join poloven. (Joroinen)
- Laiska ei sua, ahkera sua yltäkyllin. (Pieksämäki)
- Lyö heinä juurta myöten, kuksi kullin juurta myöten! (Juva)
- Luoksee hepokii hirnuu. (Sulkava)
- Lähe hullun kansa huastamaan, niin suat tappaas tietee. (Kangasniemi)
- Makkee on matonen naoris, tuima hiiren turmelema. (Kangasniemi)
- Miehissä karhukii kuavetaa. (Sulkava)
- Miero on monta mieheks tehnä, miero monta miehettömäks. (Joroinen)
- Mikä vuoren vierittää, kuataa kasatu auma. (Rantasalmi)
- Millonkas sit on herrana, jos ei voutina ollessaan? (Joroinen)
- Monena mies elläissään, millon kyyvillä ajjaa, millo toista kyyvihtöö. (Kangasniemi)
- Muikun mäti ja matteen maksa ne voille vertoja vettää. (Sääminki)
- Mykkä ei sua lammasta. (Savonranta)
- Nuor syöp, terve tekkee. (Mikkeli)
- Nuorena käyvvää markkinoella, mut vanhana voevotellaa. (Kangasniemi)
- Näkö, koko nähtävillä, tavat tietymättömillä. (Joroinen)
- Näläkä käsköö näykkimään, joka nurkkoo nuuskimaan. (Joroinen)
- Näläkäisen miel on aina leivässä. (Savonlinna)
- Näläkänen on raivossa, hättäinen hulluna. (Rantasalmi)
- Omase suap ottoo pois vaikka toisen alta. (Savonlinna)
- Omastaa on jokkaine äkäne. (Savonlinna)
- On heikkoja herroissakin, vaivasia valloissakin. (Rantasalmi)
- Orja on orjan poikakii. (Savonlinna)
- Ottasin orjan, pitäsin piijan, kun ruuvata eläs, vuatteita tarkenis. (Heinävesi)
- Paan kualija, kaohan nuolija lintuva ei sua millonkaa. (Kangasniemi)
- Paljohan virsuva paikaten pietään. (Joroinen)
- Parasta lapsen suuhun. (Pieksämäki)
- Paremp hittaene ku hättäene. (Kangasniemi)
- Paremp myöhää kun ei millonkaa. (Juva)
- Paremp on pankolla pötköttää kuin mehtee juosta lötköttää. (Joroinen)
- Paremphan se on kunnijallinen kuokkavieras kui häpijällinen hiävieras. (Joroinen)
- Paremp kirvee huava oravassa kui hauli huava niässä. (Joroinen)
- Paremp lähtee vähä enne, enneku kiire tulloo. (Savonlinna)
- Paskaa lapsen näppiin, ettei opi kärkkymään. (Hirvensalmi)
- Paskoo paskalle, myrkkyvä myrkylle. (Jäppilä)
- Piru tuloo eikä ou veskään vielä varia. (Rantasalmi)
- Pois hiir hevosen korvasta. (Joroinen)
- Pouvan tähteillä eletään, veen tähteillä ei eletä. (Mikkeli)
- Rahalla rankii piästää, isosille istumille, suurii sustiettii. (Rantasalmi)
- Riihimiehelle ja myllymiehelle ei tule näläkä. (Joroinen)
- Rikkaill on kiikut ja heilut, köyhill on vaan kyykytystä. (Savonranta)
- Ruisleipä tielä piteä. (Mäntyharju)
- Ruma töilleen rohkeemp, kaunis kaupoilleen paremp. (Haukivuori)
- Ruttoon rieska paistetaan, vitkaan vehnänen. (Juva)
- Sauna lämmite, sarvet likkoo, kupparin kellot kuuluu. (Mikkelin pit.)
- Se ei ou kirpun purema, joka on lain panema. (Pieksämäki)
- Se suot siltaa, joka sanovan suun sammaltaa. (Pieksämäki)
- Selässä on kuorma seistessäki, mielessä matka maatessai. (Juva)
- Sepän korvapuusti ja ruukkumuakarin potku, ne on yhtee verrattavat. (Joroinen)
- Siitähä se o alaku uamusilla, mihkä loppu iltasilla. (Kangasniemi)
- Sitte harmaa havahtu, ku piä palo. (Mikkeli)
- Sitä venettä souvvettava on missä on sisässä. (Kangasniemi)
- Sokkee silemäpuolela suahaa. (Sulkava)
- Sotamies surkija, muantien kulukija. (Juva)
- Suo sukkuusa vettää, tekijääsä tervaskanto. (Kangasniemi)
- Suophan akka miehen, mut ei lapset issee. (Joroinen)
- Surmaks se on hapan rokka mahatautisellen. (Joroinen)
- Suutar se korkeet herrattii korottaa. (Savonlinna)
- Suutarille ja sepälle ei tule huonoo vuotta millonkaan. (Joroinen)
- Suvi toese hevosta, ni suat karvat palakastas. (Kangasniemi)
- Syö särkee, niin suat järkee. (Heinävesi)
- Talonpojan työstähän ne roitot ellää. (Joroinen)
- Tarkalla on tyräkiin, kaksikin kantas jos Jumala antas. (Joroinen)
- Tervas paa keittää, nuapur tytö naittaa. (Mikkeli)
- Tiijjä tie ja kysy lissee! (Heinävesi)
- Tullee se puuteh linnaannii. (Kangasniemi)
- Täi saivaren tekköö, saivaresta ei tule mittää. (Savonranta)
- Vappu tulee vasta kainalossa. (Hirvensalmi)
- Viep se koski rikkojakkii. (Joroinen)
- Vieras soip, ei helise. (Jäppilä)
- Viimene pala makkein. (Savonlinna)
- Viina viep miele miehe piästä. (Puumala)
- Viinaista ei sua vihottoo. (Joroinen)
- Yskä antaa rykijä, mut vetelä ei anna pierasta. (Kangasniemi)
- Yskä ei o yhen ryvittävä eikä kahen kalakuteltava, yskä männöö ympäri kyllee. (Kangasniemi)
- Yskä lähtöö rykimällä. (Savonlinna)
- Ystävä ystävän pettää, vihamies ei milloinkaan. (Punkaharju)
Lähteet
[muokkaa]- Kansanrunousarkisto