Eteläsavolaisia sananlaskuja

Kohteesta Wikisitaatit
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

(Savo)

  • Ahneen ja varkahan uni on aina lyhkäinen. (Juva)
  • Aina sitä pittää oppirahat maksoo. (Savonlinna)
  • Aina tauti tiineissä, vaiva vanhossa akossa. (Sulkava)
  • Ajastaha palakka maksetaan, tulkoon työ mitä hyvvääsä. (Sulkava)
  • Akka autuvas tuvassa, mies kurja kulokemassa. (Joroinen)
  • Akoilla on aikansa, tarinoita tapaansa. (Hirvensalmi)
  • Akoilla on akan mieli, tekee mitä muistaa. (Hirvensalmi)
  • Allaalla allin mieli uijessa viluva vettä, alempana armottoman. (Joroinen)
  • Alussa luppois lehmän, lopuss ei hänteekää. (Savonlinna)
  • Anovata ei jälestä ajeta. (Pieksämäki)
  • Anterus joulun alakaa, tuomas sissää tuop, paha puaval pois ajjaa. (Anttola)
  • Anterus talaven alakaa, sukat kengät jalakaa, hyvä tuomas joulun tuo, paha puavo poes vie. (Kangasniemi)
  • Antti aesoja nijjoo, simo siltoja tekköö, puaval paokuttaa. (Virtasalmi)
  • Antti pyhien alku. (Juva)
  • Apu on hiirepojastakkii, jos jyvän syöp ni kaks kantaa. (Puumala)
  • Apuna ahonnii kyntö, makuna mahonnii maito. (Joroinen)
  • Arka niitä säikkyy kun töppöset naukuu. (Juva)
  • Arka piäsä säilyttää, jalo koston suavuttaa. (Joroinen)
  • Arvio ei o täyven tievon kaltane. (Kangasniemi)
  • Asiassa on monta keinoo, kalikassa kaks piätä. (Rantasalmi)
  • Asijaan suap olla lähtemätä mut ei viipymätä. (Joroinen)
  • Assii vaatii arvelusta, tanssiminen rallatusta. (Sääminki)
  • Autuaall on aitassaan, tuojaall on toisen takkoo. (Joroinen)
  • Ei ajettu tie ruohotu. (Mäntyharju)
  • Ei henki hevillä lähe. (Hirvensalmi)
  • Ei herkun hyvyyteen, kunhan on paljon ja lämmintä. (Pieksämäki)
  • Ei kaikki ole hopeaa joka hohtaa. (Puumala)
  • Ei kaikki satteet ou allakassa. (Joroinen)
  • Ei kivi kipuja itke, paasi vaivoja valita. (Ristiina)
  • Ei ne kaik kapoille piäse, jotka rappuita ravvoo. (Juva)
  • Ei niin heittijokaluu ou, ettei se seihtemeen vuoteen kaluks käy, kun korjoo vuan. (Joroinen)
  • Ei näkö nuolta kelpaa. (Joroinen)
  • Ei näläkä mahhoo halakase. (Sääminki)
  • Ei oo muata miehetöntä, kirvehetöntä kyleä. (Juva)
  • Ei oppi oijaa kua, jos ei ojastaa poes nosta. (Kangasniemi)
  • Ei ou ettääl kui emmääsä, ei sikkaa kui sukkuunsa. (Kangaslampi)
  • Ei pie olla loppasuu mualiman tavaralle. (Savonlinna)
  • Ei piä ennen pottee, ennenku taoti tulloo. (Kangasniemi)
  • Ei raha sille haise, millä se on hankittu. (Mäntyharju)
  • Ei rasva rokkoo pilloo. (Kerimäki)
  • Ei se synti mitään mutta ne seuraukset. (Mäntyharju)
  • Ei sen herkun paljuuesta, kunhan suu vain maun saapi. (Mäntyharju)
  • Ei sitä piä yhteen pahhaan pahastuva eikä yhteen hyvvään hyvästyvä. (Joroinen)
  • Ei soa rek männä hevosen eelen. (Mäntyharju)
  • Ei tule ne herkut eikä pure ne kirput. (Savonranta)
  • Ei vieras pöytää poikki syö. (Juva)
  • Ei vierasta velaks syötetä. (Joroinen)
  • Eihän helevetissäi ikävä ou, ku siel on monta kumppalija. (Joroinen)
  • Elettii sitä ennennii, vua nytkytellää sitä nyttii. (Sulkava)
  • Elä ota ajelevvoo, tappaile pakenevvoo. (Joroinen)
  • Elä pelekee perse, ei pieksetä. (Jäppilä)
  • Emännäll on ehtovalta: voilla vittusa voiteloo. (Joroinen)
  • Enemp paremp. (Mäntyharju)
  • Ennen ver persiistä ku ves silemästä. (Savonlinna)
  • Ennen viina jäätyy, ennenkö piika paleltuu. (Hirvensalmi)
  • Ennen viina jiätyy lekkerissä, ennenku piika pakkasessa. (Sulkava)
  • Ennättävän muna luuvolla. (Rantasalmi)
  • Erävihko eerikkii, varavihko valpurii, vieläpä urpoi uikuttaa. (Pieksämäki)
  • Etäällä entiset, muualla muinoset. (Mikkeli)
  • Ettäältä kiitetää, likeltä moetitaa. (Kangasniemi)
  • Halame huono leikataa, mut heinä huono heitetää. (Kangasniemi)
  • Halla matalan pannoo, kalja köyhän juovuttaa. (Joroinen)
  • Halla myöhä kylöväneen. (Savonranta)
  • Halla myöhän kyntäjälle, huora piian hakijalle. (Kangasniemi)
  • Harakkata ammuttii, varikselle vuara kiänty. (Haukivuori)
  • Harva hevosella kirkkoon ajaisi, jos korppi tuomarina olisi. (Pieksämäki)
  • Harva soutu, tihhee koinu. (Rantasalmi)
  • Harvoin riihi tyhjänä palaa. (Sääminki)
  • Hauki hallalla kutevi, kuolasuu kovalla siällä. (Mikkeli)
  • Haukka sen linnun syöp, joka varhain laulaa. (Hirvensalmi)
  • Heikki heittää ja paaval paukuttaa. (Mikkelin pit.)
  • Heikkinä kahtia karjan ruoka, kolomia miehen muona. (Kangasniemi)
  • Helppohan on syönyttä syötteä, mutta paha on kuollutta virottoa. (Mäntyharju)
  • Henk o hevosessai. (Joroinen)
  • Henki on huonollai, persereikä pahallai. (Joroinen)
  • Herroja herroen koerattii, kippurahäntiä, lottakorvia. (Kangasniemi)
  • Hevoisenkauppijasta ei omalla hevoisellaan hautaan viijä. (Juva)
  • Hevosela peäsöö ja rahalla soap. (Mäntyharju)
  • Hevoselle heinät kaurat, miehelle mitä tulee. (Pieksämäki)
  • Hevosessa miehen henk, ratsussa rahan vahinko. (Rantasalmi)
  • Hiis on mehtä käymättömälle. (Puumala)
  • Hiät Virossa, hiät Kyrössä, minä Yrjö yksinän. (Heinävesi)
  • Huastata hulluva ja heiluta pölöhöjä, niin suat kollauksen korvalles. (Heinävesi)
  • Hukkaan män hyvät humalat märänneisiin maltaisiin. (Rantasalmi)
  • Hullu kaikki virtesä laulaa. (Kangasniemi)
  • Hullu putkeen puhuu, mielipuoli avaimeen. (Haukivuori)
  • Hulluha hutulta juopi, viisas ei juo velliltäkään. (Juva)
  • Hullukii on viisas, jos on iäneti. (Sulkava)
  • Hullun evväät ensi syyvvään, viisaa ei viimeksää. (Rantasalmi)
  • Huol huonoks tekköö, murhe muita mustemmaks. (Juva)
  • Huovahtaaha herroennii hevoset. (Kangasniemi)
  • Huuto on hädän veli. (Ristiina)
  • Ierikka, juarikka pellonpiässä kyntää. (Heinävesi)
  • Janossa juuvvaa likanennii ves. (Savonlinna)
  • Joka ensin pussiin pannaa, se viimeks sieltä pois otetaan. (Haukivuori)
  • Joka harvaan kylövää, se narroo peltosa ja pettää ihtesä. (Joroinen)
  • Joka ite ei saunassa käy, sen piätä ei pestä. (Sulkava)
  • Joka entistä muisteloo, sitä tikulla silemään. (Rantasalmi)
  • Joka paljo huasteloo, se valehtelloo, eihän niitä aina tosija piisoo. (Joroinen)
  • Joka pieremätä kusee, se kuksimata kuolee. (Mäntyharju)
  • Joka kehhuin sottaan lähtöö, ei se sieltä takasin tule. (Joroinen)
  • Jopa jotai kuuloo Savon muata kulokiissaan. (Joroinen)
  • Jos pistää sormeese paskaan, ni haisoo koko käs. (Sulkava)
  • Juo viinoo, mutt elä mieltäs. (Joroinen)
  • Kaho ensin emmään, siitte vilekaise varsaan. (Joroinen)
  • Kansan käs on karttusa. (Kangasniemi)
  • Kokki ensin suolan koittaa, puhemies morsiamen. (Sulkava)
  • Kolome on koskee kovvoo: huutaa Huruksen koski, Ämmän koski ällittää, mutt ei ou Vuoksen voittanutta. (Joroinen)
  • Korppi ei korpin silimee kaiva. (Sulkava)
  • Ku aurinko keväällä kohvaan paistaa, niin tuloo kylömä kesä. (Joroinen)
  • Ku loisen talloon otat, ni on sama ku lasket kapan hiiriä vallalleen. (Sulkava)
  • Ku oekeen kauvva ellää, ni vielä vitunniin näkköö. (Kangasniemi)
  • Kuin käypi hiljemmasti, ehken pääsöö etemmäksi. (Heinävesi)
  • Kukko laulo Kuopiossa, kana kaikatti Juvalla, sika vinku Viipurissa. (Heinävesi)
  • Kukko teile, kukko meile, kukko kaikele kyläle. (Savonlinna)
  • Kun on mieli vitussa, niin on järki persiissä. (Mikkeli)
  • Kuuluksee se kuningas linnoja tiettää. (Savonranta)
  • Kyllä aika jäniksen tapaa, jos ei ennen niin kattilassa. (Pieksämäki)
  • Kyllä elävältä velkansa saa. (Pieksämäki)
  • Kyllä miero syömään joutaa. (Rantasalmi)
  • Kyllä on täitä turkissa, satikaisia sarkissa. (Joroinen)
  • Kyllä saatana tanssiin taivuttaa ja korttia lyömään opettaa. (Kangasniemi)
  • Kyllä sakko rahoja suap, naimakiima kintahija ja palohalme aitapuita. (Hirvensalmi)
  • Kylään soap olla lähtemätä muttei viipymätä. (Mäntyharju)
  • Kysyä sitä, mitä akat silloin tuvassa tekee, kun harakat katolla nauraa. (Hirvensalmi)
  • Käypä kiänteen näkköö, juokseva join poloven. (Joroinen)
  • Laiska ei sua, ahkera sua yltäkyllin. (Pieksämäki)
  • Lihan tautta lintu ammutaan, ei höyhenien. (Mikkeli)
  • Lyö heinä juurta myöten, kuksi kullin juurta myöten! (Juva)
  • Luoksee hepokii hirnuu. (Sulkava)
  • Lähe hullun kansa huastamaan, niin suat tappaas tietee. (Kangasniemi)
  • Makkee on matonen naoris, tuima hiiren turmelema. (Kangasniemi)
  • Miero on monta mieheks tehnä, miero monta miehettömäks. (Joroinen)
  • Mikä vuoren vierittää, kuataa kasatu auma. (Rantasalmi)
  • Millonkas sit on herrana, jos ei voutina ollessaan? (Joroinen)
  • Monena mies elläissään, millon kyyvillä ajjaa, millo toista kyyvihtöö. (Kangasniemi)
  • Muikun mäti ja matteen maksa ne voille vertoja vettää. (Sääminki)
  • Nuor syöp, terve tekkee. (Mikkeli)
  • Nuorena käyvvää markkinoella, mut vanhana voevotellaa. (Kangasniemi)
  • Näkö, koko nähtävillä, tavat tietymättömillä. (Joroinen)
  • Näläkä käsköö näykkimään, joka nurkkoo nuuskimaan. (Joroinen)
  • Näläkäisen miel on aina leivässä. (Savonlinna)
  • Näläkänen on raivossa, hättäinen hulluna. (Rantasalmi)
  • Omastaa on jokkaine äkäne. (Savonlinna)
  • On heikkoja herroissakin, vaivasia valloissakin. (Rantasalmi)
  • Orja on orjan poikakii. (Savonlinna)
  • Ottasin orjan, pitäsin piijan, kun ruuvata eläs, vuatteita tarkenis. (Heinävesi)
  • Paan kualija, kaohan nuolija lintuva ei sua millonkaa. (Kangasniemi)
  • Paljohan virsuva paikaten pietään. (Joroinen)
  • Pappi herroista parahin, veli muista vierahista. (Pieksämäki)
  • Parasta lapsen suuhun. (Pieksämäki)
  • Paremp hittaene ku hättäene. (Kangasniemi)
  • Paremp myöhää kun ei millonkaa. (Juva)
  • Paremp on pankolla pötköttää kuin mehtee juosta lötköttää. (Joroinen)
  • Paremphan se on kunnijallinen kuokkavieras kui häpijällinen hiävieras. (Joroinen)
  • Paremp kirvee huava oravassa kui hauli huava niässä. (Joroinen)
  • Paremp lähtee vähä enne, enneku kiire tulloo. (Savonlinna)
  • Paskaa lapsen näppiin, ettei opi kärkkymään. (Hirvensalmi)
  • Paskoo paskalle, myrkkyvä myrkylle. (Jäppilä)
  • Perse märkä, nuotta kuiva, eijoo kalan karvoo. (Savonlinna)
  • Piru tuloo eikä ou veskään vielä varia. (Rantasalmi)
  • Pois hiir hevosen korvasta. (Joroinen)
  • Pouta huonon vaivuttaa, halla matalan pannoo. (Joroinen)
  • Pouvan tähteillä eletään, veen tähteillä ei eletä. (Mikkeli)
  • Rahalla rankii piästää, isosille istumille, suurii sustiettii. (Rantasalmi)
  • Riih, taikina talossa, siihen vielä lempo lehmän poijitti. (Mikkeli)
  • Riihimiehelle ja myllymiehelle ei tule näläkä. (Joroinen)
  • Rikkaill on kiikut ja heilut, köyhill on vaan kyykytystä. (Savonranta)
  • Ruisleipä tielä piteä. (Mäntyharju)
  • Ruma töilleen rohkeemp, kaunis kaupoilleen paremp. (Haukivuori)
  • Ruttoon rieska paistetaan, vitkaan vehnänen. (Juva)
  • Sauna lämmite, sarvet likkoo, kupparin kellot kuuluu. (Mikkelin pit.)
  • Se ei ou kirpun purema, joka on lain panema. (Pieksämäki)
  • Se suot siltaa, joka sanovan suun sammaltaa. (Pieksämäki)
  • Selässä on kuorma seistessäki, mielessä matka maatessai. (Juva)
  • Sepän korvapuusti ja ruukkumuakarin potku, ne on yhtee verrattavat. (Joroinen)
  • Siitähä se o alaku uamusilla, mihkä loppu iltasilla. (Kangasniemi)
  • Sitte harmaa havahtu, ku piä palo. (Mikkeli)
  • Sitä venettä souvvettava on missä on sisässä. (Kangasniemi)
  • Sokkee silemäpuolela suahaa. (Sulkava)
  • Sotamies surkija, muantien kulukija. (Juva)
  • Suo sukkuusa vettää, tekijääsä tervaskanto. (Kangasniemi)
  • Suophan akka miehen, mut ei lapset issee. (Joroinen)
  • Surmaks se on hapan rokka mahatautisellen. (Joroinen)
  • Suutar se korkeet herrattii korottaa. (Savonlinna)
  • Suutarille ja sepälle ei tule huonoo vuotta millonkaan. (Joroinen)
  • Suvi toese hevosta, ni suat karvat palakastas. (Kangasniemi)
  • Syö särkee, niin suat järkee. (Heinävesi)
  • Tarkalla on tyräkiin, kaksikin kantas jos Jumala antas. (Joroinen)
  • Tervas paa keittää, nuapur tytö naittaa. (Mikkeli)
  • Tiijjä tie ja kysy lissee! (Heinävesi)
  • Tullee se puuteh linnaannii. (Kangasniemi)
  • Täi saivaren tekköö, saivaresta ei tule mittää. (Savonranta)
  • Vappu tulee vasta kainalossa. (Hirvensalmi)
  • Viep se koski rikkojakkii. (Joroinen)
  • Vieras soip, ei helise. (Jäppilä)
  • Viimene pala makkein. (Savonlinna)
  • Viina viep miele miehe piästä. (Puumala)
  • Viinaista ei sua vihottoo. (Joroinen)
  • Yskä antaa rykijä, mut vetelä ei anna pierasta. (Kangasniemi)
  • Yskä ei o yhen ryvittävä eikä kahen kalakuteltava, yskä männöö ympäri kyllee. (Kangasniemi)
  • Yskä lähtöö rykimällä. (Savonlinna)
  • Ystävä ystävän pettää, vihamies ei milloinkaan. (Punkaharju)

Lähteet[muokkaa]

  • Kansanrunousarkisto