Pohjoiskarjalaisia sananlaskuja

Karjala

• Ahkeralla on orret täyvet, tyhjä laiskan tynnörissä. (Polvijärvi)

• Aika assii aukasoo. (Liperi)

• Aika hattua hakea, hattu viien virstan päässä! (Polvijärvi)

• Aika on nousta nuoren neidon, jo on vanhat valvomassa, ikäpuolet istumassa. (Liperi)

• Aikaa on oppia, ei ellee. (Kiihtelysvaara)

• Aikane lintun nokkua puhistaa, myöhäne vasta siipie räpyttää. (Ilomantsi)

• Aisalleenhan hyvä hevonen kaatuu. (Tohmajärvi)

• Ajattelemattoman suussa ei ole porstutta. (Nurmes)

• Akaksi välttää rumemppii, kaunis siinä pilalle mänööhii. (Nurmes)

• Akan kuolema on kuin penkiltä putoais. (Liperi)

• Akkain kiel on toisesta päästä irti. (Liperi)

• Alussa paha painettava, vika nuor noustessaan. (Ilomantsi)

• Antaa kuninkaan kuuluu, vaan ei näkkyy. (Liperi)

• Arvelu tul akalle, kun ol ukko uunin piällä. (Kuusjärvi)

• Asias on monta mutkaa, kepis ei kun kaksi päätä. (Tohmajärvi)

• Asijallen ukko kyllään, akka kielenpieksäntään. (Pohjois-Karjala)

• Assiis on seihtemen keinoo, piäkeino kaheksaas. (Nurmes)

• Auta miestä mäissä, elä mäin alla! (Joensuu)

• Autuaanhan akka kuoli, vaivaisen hevonen vaipui. (Nurmes)

• Autuas anopin kaima. (Ilomantsi)

• Avioliitto on kuin rieska: lauantaina se on hyvvee, maanantaina tekkee mieli ruisleipee. (Nurmes)

• Ee miestä virheetöntä, hevosta ee ollenkaa. (Liperi)

• Ei haittaa hevosta, vaikka miestä morkataan. (Kitee)

• Ei harakka lehmän taposta poissa. (Nurmes)

• Ei hevone hikkeesä kuole eikä akka itkuusa. (Pyhäselkä)

• Ei huimia herraksi pantane, jos ei aina viisaitakaan. (Valtimo)

• Ei kysyin asii pilaavu. (Ilomantsi)

• Ei mäne näkö tavoittaan. (Liperi)

• Ei näläkä vähee säikää. (Joensuu)

• Ei näläkäisen maha halakiik. (Tohmajärvi)

• Ei näläkään halakii. (Kontiolahti)

• Ei oraasta kekuu tehäk. (Tohmajärvi)

• Ei pidä uskoa hevosta tielle, venettä vesille, akkaa aitan vartiaksi. (Pielinen)

• Ei piek soutook venettä lepikkoon. (Ilomantsi)

• Ei piiska luita riko. (Joensuu)

• Ei se haukku huavoo tie, kun ei koira vuan purase. (Joensuu)

• Ei se hepo näläkään kuole, kun voklalintu laulaa. (Rääkkylä)

• Ei se ole hoppu, jos leipä loppuu, vaan se on hoppu, jos tupakka loppuu. (Kesälahti)

• Ei se ou mieskää, joka ei tauvissa kymmentä vuotta kestä. (Nurmes)

• Ei sitä pie virttä viärin lauloo, jos ei oikein ossoo. (Rääkkylä)

• Ei sovi pihlajanmarjat papin kukkoon. (Valtimo)

• Ei surma luppoo kysy. (Joensuu)

• Ei surma ole oppinut antipalalle. (Pielisjärvi)

• Ei sua onnea ostamalla eikä lykkyä lunastamalla. (Kiihtelysvaara)

• Ei vene soutajatta kule. (Liperi)

• Ei vierasta väkeen, jos ei vieras mielellään. (Pielisjärvi)

• Ei yhen nauriin tähen kuoppoo aukasta. (Ilomantsi)

• Ei yhtä päätä kahesti leikata. (Tohmajärvi)

• Eihän se uun talosta liikuk. (Liperi)

• Elä eukko ennen kuole, ennen kuin kelkassa vetelen jälessäni jäätä myöten. (Liperi)

• Elä laske lauvantaina, susi syöpi sunnuntaina, mato pistää muanantaina! (Tohmajärvi)

• Elämä on kuin lapsen paita: lyhyt ja sontainen. (Ilomantsi)

• Elämä opettaa, jos ei muuta niin hiljaa kävelemään. (Tuupovaara)

• Elättisika ei tiedä juoksusian vajoota. (Pielisjärvi)

• Emännällä on ehtovalta: voilla voitaa suuta, munanpiällä persettä. (Ilomantsi)

• Emännällä on kolme kieltä: yks on puinen, toinen luinen, kolmas kivinen kieli: puisella puhuu tuvassa, luisella lukon takana, kivisellä kirkkotiellä. (Ilomantsi)

• Enempi on on vähempikin, musta mulli valkeampi, mielin kielin puhuttaissa. (Juuka)

• Ennen se viinan jiähän kylymää, ennenkun nuoren miehen. (Ilomantsi)

• Ennen vitusta karvat kuluu, ennenkun kyrpä nilelle mänöö. (Eno)

• Ensin tutkitaan, sitte selkään sutkitaan. (Joensuu)

• Haapanen aias ja häijy akka ovat yhtä pitkäikäisii. (Tohmajärvi)

• Harmaa pilv sattaa, musta muuten hirvittää. (Värtsilä)

• Harvahammas valehtelii. (Kontiolahti)

• Harvon on hauki kattilassa, siika ei sinä ikänä, lohen poika polovenaan. (Ilomantsi)

• Hattu päässä herrat käyvät, kuninkaat kypärä päässä. (Liperi)

• Hauen päässä on enemmän rasvaa, kuin köyhän miehen aitassa. (Nurmes)

• Heleppo ei ouk kellääk. (Eno)

• Helle heinee tehessä. (Pälkjärvi)

• Helle laiskalla syödessä, vilu työtä tehdessä. (Kontiolahti)

• Hellä on hellä, olipa se vaikka kellä. (Joensuu)

• Hengähtää ne herroinkin hevoset pitkän matkan juostuansa. (Rääkkylä)

• Henkeni on hevosessa, talouteni naisessani. (Nurmes)

• Henki mielen hyvinä, ruumis muien vastuksina. (Liperi)

• Hepo hellii varsaansa, vaimo vatsansa väkeä. (Kitee)

• Hevonen ei ole kannel seinällä. (Nurmes)

• Hevosen pitääpi vetämän ja miehen pitää tietämän. (Liperi)

• Hihku sitten ku piälle piäset! (Ilomantsi)

• Hiihtäjä hikensä saapi, löylynlyöjä lämpimänsä. (Kesälahti)

• Hiiri perheen torat syöpi. (Liperi)

• Hirven turpa, karhun kämmen, matikan maksa voille vertoja vetää. (Nurmes)

• Hullu huutaa, viisas kuulee vähemmänkin. (Joensuu)

• Hullu laittaa lastaan, mielipuoli miestään. (Ilomantsi)

• Hullu on hullu, vaikka sen huhmaressa survosi. (Kontiolahti)

• Hullu pitkään puhuu, kielas kauvan kiinnittää. (Polvijärvi)

• Hullu valeella nauraa. (Kuusjärvi)

• Hullu valttisak ensin lyö. (Pälkjärvi)

• Huol hoikaks tekee, murhe muita mustemmaks. (Kontiolahti)

• Huoleks on hyvä hevonen, katumoiksi kaunis vaimo. (Ilomantsi)

• Hätäinen huoran naipi. (Liperi) (KRA)

• Hätäkös tässä näin matalassa kaivossa. (Pälkjärvi)

• Isän into poijan piässä, äitin tavat tyttärellä. (Ilomantsi)

• Isäntä on hyvä mehässä, vaikka majassa muatkoon. (Kitee)

• Itara vähän emäntä, tarkka tyhjän hallihtija. (Kiihtelysvaara)

• Itikolla iliman pilas, mäkäröllä mua. (Liperi)

• Itkien emolta ruoka, mairitellen vierahalta. (Eno)

• Jo on aika joutavassa, kun on pappi soutamassa, lukkar peränpijossa. (Ilomantsi)

• Joka helpolla tulee, se helpolla mänee. (Joensuu)

• Joka luvata työle, se lusikata ruuvale. (Nurmes)

• Joka talon pihasta tie lähtöö Pietariin. (Nurmes)

• Kahvi ei köyhänkään suuta pilloo. (Liperi)

• Kahvi kiehuu kaiken päivee, vieras istuu viikkokauven. (Liperi)

• Kaikki tiet kaupunkii viepi, kaikki suonet persiiseen. (Liperi)

• Kansalla karhui kuajetaan. (Kiihtelysvaara)

• Kansan kattila sakkeempi. (Liperi)

• Kappelissa kun suarnataan, ni emäkirkoll on huokeempi. (Liperi)

• Kenen hevonen suossa, sen käsi alinna. (Nurmes)

• Kiista miestä karkasevi. (Polvijärvi)

• Kerta keittää, kahesti syöpi. (Nurmes)

• Kiiskissä on kiljaskoo, matikassa nuljaskoo. (Pielisjärvi)

• Kolme on tautia kovoa: hammasmato, lapsenteko ja kohmelo. (Pielinen)

• Kuka on rutakka ruuville, se on topakka töilleen. (Ilomantsi)

• Kun hukalle nälkä tulee, niin koskee se koiraankin. (Rääkkylä)

• Kun oisi korppi tuomarina, nin ei mon mies hevosellaan ajasi. (Kontiolahti)

• Kun venäläistä veikottelet, pie veiht vierelläs! (Ilomantsi)

• Kyllä sukka suuta soap, liinasukka liiaksii. (Rääkkylä)

• Kyllähän herrat hatustaan tunnetaan, kuningas kypärästään. (Pielisjärvi)

• Kylymässä veissä on ahvenet liikkeessä. (Ilomantsi)

• Kylä hyvä jättäminen, koti huono muistaminen. (Tohmajärvi)

• Kylän hyvä, koin kontii. (Eno)

• Käs kätkölle mänöö. (Liperi)

• Käyp se hiis pappilassai. (Kitee)

• Käypä sattuu johonnii, käymätön ei mihinkään. (Ilomantsi)

• Köyhyys ei ou vähävarasen hallittava. (Pielisjärvi)

• Lampaan piässä on enempi rasvoo kun köyhän aitassa. (Nurmes)

• Lehmäkulta, leipäkulta, nepä kullat kumpasetki. (Nurmes)

• Leipä ei oo limppu, eikä miniä oo emäntä. (Kitee)

• Leipä kun loppuu, niin syödään piiroota. (Kiihtelysvaara)

• Lepänrutto leipävuotta, koivunrutto kovaa vuotta. (Joensuu)

• Liha on heikko ja perse vallaton. (Joensuu)

• Lupa on pahempi velekoo. (Joensuu)

• Luu lihan kasvattaa. (Kiihtelysvaara)

• Matala kanto se rein kuataa. (Nurmes)

• Mieron kylyki on kylymä. (Ilomantsi)

• Mimmon puukko, semmon eukko. (Ilomantsi)

• Minii omaa rahvasta, tytär vierasta perettä. (Tohmajärvi)

• Missä akka talon tekköö, siin on lepästä kurkihirsi. (Valtimo)

• Mitä nuolulla suahaan, se nuolulla syyvvään. (Liperi)

• Mitä vittu villasempi, sitä kyrpä kylläsempi. (Ilomantsi)

• Mon on mies mielestään, sijanpotsi puolestaan. (Ilomantsi)

• Muna kanoo neuvoo. (Ilomantsi)

• Mure tuopi mustan muuvon, huol harmaat hivukset. (Rääkkylä)

• Myllär elää myllyllää, mylläri akka pyllyllää. (Liperi)

• Nenäkästä neittä kiitä, muodokasta morsianta. (Tuupovaara)

• Nähnyt kuullutta parempi. (Pielisjärvi)

• Näkkyy kaivolta kottiin, veräjältä pellon piähän. (Kiihtelysvaara)

• Näkö on kullaa Luojan luoma, tavat niinkun ite tahtoo. (Eno)

• Näkö on niinkun Jumala luop, tavat on niinku ihe tahtoo. (Tohmajärvi)

• Näläkä ei näy, van koreus näkyy. (Joensuu)

• Näläkä ei ou täti. (Kontiolahti)

• Näläkäinen nikotteleksen, kyllin syönyt röyhteleksen. (Ilomantsi)

• Nälässä kelepovaa jäniksenkin piä. (Kiihtelysvaara)

• Ollaan kun veljet siihen asti kun viina riittää ja sitten kun käärmeen pojat. (Valtimo)

• Oluella onni hyvä, juodaan janotakkin; ei piijalla pahempi, naidaan kokemattakin. (Juuka)

• Oma kehu ei kelepook. (Liperi)

• Oma venek ensin tervataan. (Eno)

• On aikaa ja evästä. (Joensuu)

• On hampailla hyvä mieli, kun huulia naurattaa. (Kitee)

• On se Herra hyvilläi, jaloillai Jumala. (Liperi)

• Onni ei purek eikä puskek, se potkasoo. (Eno)

• Opikseen varsa rekii vetää. (Kitee)

• Oppineen työ on kallista. (Pielisjärvi)

• Outahan pakkanen, vielä se kesäkin tuloo. (Liperi)

• Pakko se on joka yllyttää. (Ilomantsi)

• Pakostahan se on köyhän kuolla, jos ei muuten ni näläkään. (Rääkkylä)

• Panisi se hiiri kissalle kellon, jos uskaltaisi. (Nurmes)

• Paremp lepo kuin matkan teko. (Rääkkylä)

• Parempi armo kun kova tuomio. (Nurmes)

• Parempi kaunis loppu kun koree alaku. (Nurmes)

• Parempi on hyvä ero kuin paha yhtyys. (Kiihtelysvaara)

• Parrattoman pusu on kuin muna iliman suoloo. (Ilomantsi)

• Paska on syöneen jälillä. (Nurmes)

• Paskasta ei tule paakkelsii. (Ilomantsi)

• Pennistä raha kasvaa, pennistä katovaa. (Liperi)

• Persiiseen päin on jokaisella kiperät hampaat. (Kitee)

• Piika pojan potkasoo, huora tytön tekköö. (Rääkkylä)

• Pilikkoo piruu, häpäse häjyy, vain elä köyhän pentuu. (Ilomantsi)

• Porossa porsas kasvaa, mut läskinä lihat syyvään. (Kuusjärvi)

• Puute perreeseen toran tuop. (Kiihtelysvaara)

• Rakko ruatajan käissä, käsnä laiskan kämmenessä. (Ilomantsi)

• Rengin ruumis ja vitun posket ne on aina hijessä. (Ilomantsi)

• Renkin ruumis ja vitun harteet ne on luotu kestämään. (Kitee)

• Rikas suapi kätketyksi rikkauttaan, voan ei köyhä köyhyyttään. (Valtimo)

• Rikkaan kuuluu läsintäik, köyhän ei kuulu kuolentaik. (Ilomantsi)

• Rikkaan raha kuluu, köyhän piä mänöö. (Eno)

• Rikkaat rinkuin mänöö, käyhät kiljuin perästä. (Liperi)

• Rukiista ei leipä somene eikä palttinasta paita parane. (Pielisjärvi)

• Ryyppy vettä, toinen viinoo, mikä yl siitä, se on liikoo. (Liperi)

• Sama se on suutarille, oli nahkat kenen tahansa. (Polvijärvi)

• Sattuu se lusikka joskus suuhun sokkeellekin. (Eno)

• Saunassa on hyvä asuu, suap kusta karsinaan ja sittuu sillan alle. (Kitee)

• Se ei pitkään lämmitä, jos pakkasella housuusa kusoo. (Nurmes)

• Se vet saunan lämmittää, kenen perse kupajaa. (Ilomantsi)

• Senhään se selekä sietää, minkä lyöjä lyöpi. (Kontiolahti)

• Seppä takoo taloja myöten, miestä myöten melekuttaa. (Liperi)

• Sillon on vieras ravittu, kun on tarittu. (Joensuu)

• Sisu se on joka poijan villihtöö. (Ilomantsi)

• Sokee on hyvillään kun vähännik näköö. (Ilomantsi)

• Sontiaisen jäläkeen jos lähet, se viepi tunkiolle. (Nurmes)

• Sota jättää huoneet, tuli ei jätä niitäkään. (Liperi)

• Sukkuusa suopetäjä, tekijääsä tervaskanto. (Pyhäselkä)

• Suku tulloo, toinen männöö, mua pyssyy kohallaan. (Valtimo)

• Sukuja myöten naija pitää. (Liperi)

• Suola ei muotoo rikok. (Eno)

• Suaman pitää herralle teyrii: jos ei muuta niin harakka. (Pälkjärvi)

• Susista ja akoista se luoja ristin lykkäs. (Liperi)

• Suu makiin maistaa, kieli kypsen koittelee. (Kitee)

• Suun kautta mieli haisee. (Pielinen)

• Syöp se hauki sammakonnii selän pitkä uituvaa, naip se poeka häjynnii euko viiko ilima oltuvaa. (Liperi)

• Särin suu, salaka vatsa, lammin ahvene ajatus. (Liperi)

• Talavella oisi paras olla rikkaan kissana, saisi uunilla ja pankolla muata ja maijosta partoosa nuolta. (Nurmes)

• Tallella on täi turkissa. (Kitee)

• Talo tarkan, työ väkevän tarvihtoo. (Ilomantsi)

• Talo töitään teköö, vieras käypi matkojaan. (Eno)

• Tauvin soap tahallaan kun ostaa omalla rahallaan. (Pyhäselkä)

• Terva, viina ja sauna jos ei auta, niin perii hauta. (Joensuu)

• Toinen toista, loinen loista petkeleellä persiiseen. (Pyhäselkä)

• Toinen tupa, toinen tapa. (Juuka)

• Tuloo rasva kerran köyhänki lusikkaan. (Nurmes)

• Tuppoo ei tehä tuohisen tavalla. (Liperi)

• Turha on pullikoija hallitusta vastaan. (Ilomantsi)

• Täi lihalla elää, mies muulla ruuvalla. (Nurmes)

• Uipi se hauki harjullekin kyntäjän vakoa myöten. (Kiihtelysvaara)

• Uskovaisten tavarat on yhteisii. (Joensuu)

• Uuhi ja emäntä on aina kotona. (Joensuu)

• Vaikka olokoon tupa kolomisoppinen, kun vaan omassaan sais assuu. (Polvijärvi)

• Vanaha ei valetta haukuk. (Ilomantsi)

• Vanaha suola ei janotak. (Liperi)

• Vanaha suola janottaa. (Ilomantsi)

• Vanahalla väljä kulukku, nuorilla terävä hammas. (Nurmes)

• Vanahoo suapi narrata vuan ei vaevasta. (Liperi)

• Varis raakkuu aamusella päiväksi pahaa säätä. (Tohmajärvi)

• Vieraat vierekkäin, talonväki piällekkäin. (Joensuu)

• Viina paras liäkkeeks, terva kengän voiteeks. (Joensuu)

• Viina se viis tekee. (Liperi)

• Viinaton asian toiminta on sama kuin karhin veto lehtilöin piällä. (Ilomantsi)

• Vittu ei vihkiin parane. (Ilomantsi)

• Ylääppä se hiiren miel teköö, kun oriin korvaan. (Tohmajärvi)

• Yrittäneen piätä ei leikata. (Nurmes)

• Yskä on yksinäisessä. (Tuupovaara)

• Ämmät ähkäin elää, kuuset paukkain palaa. (Ilomantsi)

• Ärisövässä koirassa ei ou purijoo. (Nurmes)

Lähteet

• Kansanrunousarkisto