Satakuntalaisia sananlaskuja

Wikisitaateista

Katso myös Raumalaisia sananlaskuja

  • Aidaton niittu ja emännätön talo on yks kaikki. (Siikainen)
  • Aikaa on, ja Naantalista saadaan lisää. (Kokemäki)
  • Aikane valmistus on ain hyvä. (Luvia)
  • Aikas kutaki. (Eurajoki)
  • Alkukuussa leipä nousee, loppukuussa pyykki lähtee. (Kauvatsa)
  • Antaa ajan kulua ja varjon venyä. (Kankaanpää)
  • Apu kärväsenki apu. (Ahlainen)
  • Apu miehestä on syömään ja saamaan. (Huittinen)
  • Armahampi alla tuulen kuin sisaren armon alla. (Pori)
  • Asia on asia ja papinkirja on papinkirja. (Pori)
  • Autuaan suolat putoo, vaivaisen voi kaatuu. (Noormarkku)
  • Ehtoo karjan kokoo. (Kankaanpää)
  • Ehtooruaka luihiin pystyy. (Nakkila)
  • Ei aika miehestä, ellei mies ajasta. (Pomarkku)
  • Ei aina ole rekikeli, vaikka järvet on jäässä. (Pori)
  • Ei haukka kanan parkua mieleensä pane. (Pori)
  • Ei Helsingissäkään piikaa piirongin päällä pidetä. (Pori)
  • Ei herrain kaulaa varten köysiä kierretä. (Pori)
  • Ei herrat paljo kärsi: ko tikulla silmään pistää, ni suuttuu. (Noormarkku)
  • Ei kukkaan henkelläs elä. (Ulvila)
  • Ei kysyjä tiä, eikä tietäjä sano. (Honkajoki)
  • Ei lakkaa etelä tuulemasta ennen kun sataa eikä akat toruamasta ennen kun itkee. (Kankaanpää)
  • Ei lisä pahhaa tee muukku selkää saamises ja maantiä javos. (Nakkila)
  • Ei miakkaa ol annettu hullu kättee. (Noormarkku)
  • Ei niin halpaa, ettei se joskus hyvä ole. (Köyliö)
  • Ei ole menemistä pirun pakarituppaan, ei saa lämmintä leipää eikä pääse pois. (Pori)
  • Ei Porist pääs tappelemat ek Tampereelt friijaamat. (Pori)
  • Ei raha syödä kelpaa. (Noormarkku)
  • Ei rieska raiskoi kärsi, eik piika pahoi sanoi. (Eura)
  • Ei rikas rahojansa kehu. (Pori)
  • Ei saa uskoo ehtooruskoo eikä isomahaseen piikaan. (Kokemäki)
  • Ei se heinää tee, joka pilvii vahtaa. (Kokemäki)
  • Ei se kylvä, joka hallaa pelkää. (Pori)
  • Ei sepän hevosella eikä suutarin akalla ole koskaan kenkiä. (Siikainen)
  • Ei sota sanomita kulje. (Karkku)
  • Ei surku tuu, vaikka Turku palas, ko Pori on viälä jäljellä. (Lavia)
  • Ei sutta neulalla tapeta. (Kokemäki)
  • Ei yhden puolen hyvä kauvan kestä. (Kokemäki)
  • Ei yks koskaan paljo oo, kaks paljo o. (Vampula)
  • Elävän näkee joskus, mutta kuollutta ei näe koskaan. (Pomarkku)
  • Emännäs on karjan juuri. (Noormarkku)
  • Ennen rakko jalas, ennenkö ryppy kengäs. (Honkajoki)
  • Ensi asia tutkitaan, ennenkö miestä hutkitaan. (Siikainen)
  • Esivalta on kova, mut väkivalta on kovempi. (Nakkila)
  • Etupenkki, makso mitä makso. (Merikarvia)
  • Eukon perinnöillä ei pääse kun pellon veräjälle. (Karkku)
  • Funteeraustunti on kalliimpi kuin työtunti. (Pori)
  • Hampais koiran miakka o. (Noormarkku)
  • Haukka sauhuti elää. (Vampula)
  • Herra on herrallakin, vaivasellakin Jumala. (Kauvatsa)
  • Herroil ja kissoill on samanlaiset päivät: kumpiakin kiitetään, kumpiakin syötetään. (Pori)
  • Hevoinenkin sen tietää, että pappi kirjamies on. (Honkajoki)
  • Hevoses miehen elinki, emännäs talon pidinki. (Siikainen)
  • Hirnuu hevo hännätöinki, laulaa lapsi leivätöinki. (Luvia)
  • Hovis on aina hovin vehkeet, kaks on kahlekoiraakin. (Lavia)
  • Hullu käskien laulaa, eikä kaikki hullut laula käskienkään. (Karkku)
  • Hullu sitä nauraa, ku kylä palaa. (Lavia)
  • Hullu vellistä jannoo, mielipuoli puurosta. (Ulvila)
  • Hullu voinsa suvella syöpi, sianlihansa talvella. (Eurajoki)
  • Hullun eväät ensin syödään. (Vampula)
  • Huvilasta on vain kaksi ilopäivää: ensiksi kun sen saa valmiiksi, ja toiseksi kun sen saa myydyksi. (Pori)
  • Isosesti isoset pieree. (Huittinen)
  • Isännän jalka pellon muakkaa. (Urjala)
  • Joka ei muuto Jumalaas tunne, ni menköön merel. (Noormarkku)
  • Joka ei tie men ehtoost maat, ei se tie noust aamust yllöös. (Ulvila)
  • Joka hajun haistaa, se on hajun haltia. (Pori)
  • Joka kauvan elää, se paljon näkee. (Kokemäki)
  • Joka on ahne tytymätöi, sil on puutos puuttumatoi. (Noormarkku)
  • Jokaista hulluttaa, vaikka eri tavalla. (Pori)
  • Jos aurink sakkaa, niin huomenna sattaa. (Luvia)
  • Kaffe kuuman ja flik nuaren. (Pori)
  • Kapakka katumattoman kirkko. (Noormarkku)
  • Katajat kun on savussa, pojat ovat haussa, ja kun lepät ovat piimässä, tytöt ovat kiimassa. (Siikainen)
  • Kell on akka, sill on vakka. (Pori)
  • Kerran ahne antoi, silloinki vähän ja väkisin. (Luvia)
  • Kiittämätöin on aina väärä. (Karkku)
  • Kirppui on keisarin hovisaki. (Ulvila)
  • Kirput syö, maailma vihaa, ja akkaa ei saa mistään. (Huittinen)
  • Kiusatust miäs tule, muttei voileevä syäjäst. (Eurajoki)
  • Ko harvon saa, ni hotkasee. Ko ussein saa, ni potkasee. (Lavia)
  • Ko on arkkein korja, ei ol koskaan kaunis. (Säkylä)
  • Ko pesee ja paikkaa, kestää mont aikkaa. (Eurajoki)
  • Ko tuvas suuttuu, ni porstoas leppyy. (Köyliö)
  • Kohtuus on paras makkaraskin. (Siikainen)
  • Koskas kettu hyvillä reisuilla on? (Vampula)
  • Kyl pirulla juonia piisaa. (Vampula)
  • Kyl fiksut ain pärjää. (Pori)
  • Kyl siin sissuu tarvitaa, ko tollukkaal vettee astuu. (Pori)
  • Kyl susi penikkas ulvomaan opettaa. (Eurajoki)
  • Kyll ölj notkiaks teke vaik vanha vallesmanni. (Luvia)
  • Kyllä aika kalvaa, jos on tyveä taikka lalvaa. (Jämijärvi)
  • Kyllä ajalla ja vaivalla saa vaikka auringon alas taivaalta. (Nakkila)
  • Kyllä lehmä ruakkijas tuntee. (Noormarkku)
  • Kyllä mummu rees pysyy, ko kiroo ja köyttää. (Siikainen)
  • Kyllä piru omansa perii. (Pori)
  • Kyllä sopu sijaa tekee. (Eurajoki)
  • Kyllä tuhlaten tavara menee. (Noormarkku)
  • Kylmiä on kesän lämpymäkki. (Pomarkku)
  • Kylmät talven lämpymäkki. (Noormarkku)
  • Leipä lapsen paras o. (Ulvila)
  • Lupa kattoo, vaikkei vara ostaa. (Lavia)
  • Lupa koiran luita louhia, poikain piikoja pilkata. (Huittinen)
  • Luut ne on jotka pelaa, ja suanet pitää kiinni. (Eurajoki)
  • Mies se on vaan akan pää. (Ahlainen)
  • Mitä ei näje, sitä ei tarvitte murehtia. (Karvia)
  • Mitä emo visertää, sitä poika kuhertaa. (Huittinen)
  • Mureesta janottaa, muttei suurista särpimistä. (Karvia)
  • Naimiseen kaikki hinkuu, ja siinä he sitten vinkuu. (Pori)
  • Naimisessa se korvataan, mitä nuorena kommeillaan. (Kokemäki)
  • Naitua naiset lihoovat. (Pori)
  • Ne hevosista puhuu, jokka hevosilla ajaa. (Urjala)
  • Nololla peukalo keskellä kämmentä. (Ahlainen)
  • Nälk o leevä särvin. (Eurajoki)
  • Paimen paras palkollinen. (Huittinen)
  • Papil ja paimenell ei tul nälkävuat koskaa. (Kokemäki)
  • Paska ahneen kooras. (Nakkila)
  • Pikkunen kiltti on, ko hyvänä pitää. (Huittinen)
  • Piru olet, jos Porista olet, mutta jos Kokemäeltä, niin koko perkele. (Pomarkku)
  • Puukotoi miäs o ninko vitutoi huara. (Ulvila)
  • Raha mielen muuttaa. (Kankaanpää)
  • Raha naedes, tauttii kuolles. (Eura)
  • Raha on rikkaan jumala. (Pomarkku)
  • Rahat ja tavarat on pian juotu, mutta kerju sen on ko kestää. (Pori)
  • Rikasta halaa vaikka hampaat hirvissä. (Pori)
  • Rikkaan kipu ja köyhän pryki ne kuuluu kauvaks. (Merikarvia)
  • Ryypyn ryyppää vaik tärpättiiniä. (Ahlainen)
  • Se joka ainoansa antaa, se satakertaisesti takaisin saa. (Pori)
  • Se kosken tavat tietää, joka kosken partaalla asuu. (Jämijärvi)
  • Se on harmii, kon ei ol sängys karmii; tekkee mitä tekkee, ni kaikki näkkee. (Ulvila)
  • Se toista uunista etsii, joka itse uunissa asuu. (Kokemäki)
  • Seor tekee kaltasekses. (Eurajoki)
  • Seppä, suutari ja kraatari ne on kaikki varkait, mut muurmestari parka on arka: kun tiilen poikki plättää, ni molemmat päät taloon jättää. (Säkylä)
  • Silloin haukka syö ko haukka saa. (Siikainen)
  • Sopu riikin rakentaa, riita riikin hajottaa. (Kullaa)
  • Sotamies ei moiti lepoaan. (Pomarkku)
  • Suu säkkiä myöten. (Ahlainen)
  • Suutarin "kohta" on viisitoista viikkoa. (Kauvatsa)
  • Säästäin sammakkaki savee syö. (Huittinen)
  • Taudiks hyvä pala takana. (Noormarkku)
  • Tekemällä torpasta talo tulee. (Eura)
  • Terva on talonpojan tohtori. (Pomarkku)
  • Terva trengin työn kaunistaa. (Kokemäki)
  • Toinen vuor, toinen mäki, ei kumar kumpikaan. (Eura)
  • Vielä erkkikin innuu, urpaanuskin urisee. (Kokemäki)
  • Viina voittaa viisaanki, tauti tappaa taitavanki. (Noormarkku)
  • Vähä sammakosa talia, selkäpiisä sekin. (Kokemäki)
  • Äkkii se käy ko mummo haudataa, ko o jo valmiiks kuollu. (Pori)
  • Älä alkua kiitä, ennen kuin lopun näet. (Pori)
  • Älä solvaa, puhu selvää, vaikkei tulis ko sana päiväs! (Merikarvia)

Lähteet[muokkaa]

  • Kansanrunousarkisto