A. W. Yrjänä

Kohteesta Wikisitaatit
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
A. W. Yrjänä.

A. W. Yrjänä (oikealta nimeltään Aki Ville Yrjänä, s. 30. heinäkuuta 1967 Tornio) on suomalainen rock-muusikko ja runoilija. Hän on tullut tunnetuksi CMX-yhtyeen laulajana, sanoittajana ja basistina. Lisäksi hän on julkaissut viisi runokirjaa.

Sitaatteja[muokkaa]

Wikipedia
Wikipediassa on artikkeli aiheesta:
  • ”Mehän oltiin noin 18-vuotiaita ja ajateltiin, ettei me oltu tarpeeksi hyviä tekemään sellaista vetelää poppia, joka menisi läpi. – – Ajateltiin siis, että ei yritetä mitään ihmeempää vaan soitetaan punkkia, koska se on hauskaa. Ajatuksena oli myös, että voidaan soittaa nopeammin ja vaikeampia biisejä kuin Terveet Kädet. Niin tehtiin, ja homma lähti käsistä.” (CMX:n alusta, Selvis 2/2006)[1]
  • ”Kirjoitin jopa ylioppilaskirjoitusten preliminäärivaiheessa esseen, jossa perustelin, että sietämättömän epäesteettisen musiikin tekeminen on ikään kuin zenbuddhalaisten koania vastaava teko.” (Selvis 2/2006)[1]
  • Haluavatko ihmiset kuulla alle neljässä minuutissa esitettyjä vaihtoehtoisia yhteiskuntamalleja? Minä haluaisin kyllä.” (Selvis 2/2006)[1]
  • ”Kulttuurisesti maa, jossa ei ole seutuja, murteita ja ennakkoluuloisia asenteita muita seutuja kohtaan, on köyhä. Kulttuuri elää ja kehittyy eroavuuksien varassa.” (Voima 9/2003)[2]
  • ”Viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana kuvataide ja vakava musiikki ovat seuranneet toisiaan akateemiseen helvettiin. Niistä on kadonnut ilo. Taiteesta tulee väkinäistä shokeeraamista tai ikään kuin yritys säveltää kvanttimekaniikan standardimalli.” (Päiväkirja 1995–2008)[3]
  • Punk mahdollisti minulle kulttuurisen avantgardismin, jonka äärilaidalla sijaitsi viimeinen totuudenpuhumisen paikka. – – Minä näin rokin omaehtoisena ja solidaarisena asennoitumisena, vapaiden yhteenliittymien tekemänä vastarintana mykkänä ja turtana mainosmaailman ja mediapropagandan helvetissä tukahtuvan ihmisen puolesta.” (Päiväkirja 1995–2008)[5]
  • ”Tekijänoikeussäännösten näkyvimpiä vastustajia ovat aina ne samat suuryritysten puhetorvet, jotka naamioituvat sananvapauden ja taiteen puolustajiksi, vaikka teoillaan riistäisivät 90% maailman kulttuurintekijöistä elannon ja siirtäisivät varat herroilleen.”[6]
  • ”Ennenvanhaan, kun puhuttiin vielä ajanvietteestä, eikä viihteestä, oli ilmauksessa nähtävillä miten kyseinen toiminta sijoittuisi Maslovin tarvehierarkiaan. Nyt ei, ja viihde tuntuu olevan siellä aivan ylimpänä.”[7]
  • ”Pohjoinen kulkee mukana, se on mielentila. – – Pohjoisessa on tilaa ja äärimmäisyyksiä. Väki asuu harvassa ja kasvaa omissa oloissaan vähän erikoiseksi. Piirteissä on sekä kömpelyyttä että omalaatuista oveluutta. Sosiaalisen hienostuneisuuden puutetta korvaa tietty lempeä ymmärrys luomakuntaa kohtaan.”[9]
  • ”Tuo ilmeisesti Amerikassa viisikymmenluvulla keksitty 'nimikirjoitusten jakaminen' on yksi vihonviimeisen teennäinen instituutio, joka on alentavaa kaikille osapuolille. Punk-aikoina kukaan ei olisi saanut päähänsäkään pyytää tai 'jaella' nimikirjoituksia.”[10]
  • ”Inhoan blogeja.”[11]
  • ”L-A-N-G-U-A-G-E, leikkaa- ja liimaa -runous, noise, videotaide jne. eivät näyttäydy minulle uusina ja raikkaina ilmaisumuotoina. Ne näyttäytyvät hapuiluna, etsimisenä, kokeiluna. Murusina futurismin, surrealismin ja kuusikymmenluvun suuntausten herkkupuodeista. Minä en saa taiteellista mielihyvää kokeiluista, haluan valmiin teoksen, jonka takana seisoo tekijä. Se ei ole näkökulmaa rajaava, vaan makukysymys, valinta.”[12]
  • ”Minulle riitti aikanaan annos Derridata ja Baudrillardia. Foucault on runkkari. Deleuze on runkkari. Merleay-Ponty on homorunkkari. Ihan oikeesti nämä positivismin ja semiotiikan naittaneet ansarikukat ovat tutustumisen arvoisia vain tilanteessa, jossa pitää opetella väittelemään sosiopaattien kanssa.” (kysymykseen ranskalaisesta postmodernismista) [13]

Lähteet[muokkaa]

  1. 1,0 1,1 1,2 Valkonen, Tero: A. W. Yrjänä – paatoksen puolesta Selvis. 2/2006. Viitattu 7.10.2010.
  2. Sundqvist, Janne: Unennäkijän valtio-oppi Voima. 9/2003. Viitattu 7.10.2010.
  3. Yrjänä, A. W.: Päiväkirja 1995–2008: Taiteesta ja elämästä, s. 319. 10.1.2005. Helsinki: Johnny Kniga, 2009. ISBN 978-951-0-35454-4.
  4. Päiväkirja 1995–2008, 10.1.2005, s. 319.
  5. Päiväkirja 1995–2008, 21.3.2005, s. 333.
  6. Kysy (11.3.2005) CMX. Viitattu 3.12.2010.
  7. Kysy (24.3.2005) CMX. Viitattu 3.12.2010.
  8. Kysy (31.12.2005) CMX. Viitattu 3.12.2010.
  9. Yrjänä, A. W.: Minun pohjoiseni Kaltio. 4/2006. Viitattu 5.9.2011.
  10. Kysy (3.12.2010) CMX. Viitattu 3.12.2010.
  11. Kysy (3.12.2010) CMX. Viitattu 3.12.2010.
  12. Kysy (21.4.2011) CMX. Viitattu 22.4.2011.
  13. Kysy (19.1.2012) CMX. Viitattu 17.10.2014.