Eteläpohjalaisia sananlaskuja

Kohteesta Wikisitaatit
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pohjanmaa Katso myös Koskuelaisia sanontoja ja Ähtäriläisiä sananparsia

  • Aamun torkku, illan virkku on taloon hävitys. (Kauhava)
  • Ahkera kaikki voittaa. (Teuva)
  • Aika joutuu eikä mies jourukkaan. (Alahärmä)
  • Aika on rahaa. (Lehtimäki)
  • Aikansa komiasti, vaikka lopun aikaa kerjättääs. (Lapua)
  • Aina kysytään: mistä olet kotosin, eikä koskaan: millon olet syödä saanu. (Lehtimäki)
  • Aina sitä saa, kun on ittellä pussi. (Alavus)
  • Ajassa naidaan, ei taivaassa. (Ylihärmä)
  • Akka aidan raosta kulkee. (Lappajärvi)
  • Akka ja arkku on reissutiellä liikaa. (Evijärvi)
  • Alkuaan myöten se kerä vieriää. (Vaasa)
  • Antti aisoilla ajaa. (Lehtimäki)
  • Asiakos tuo on, jos konista karva lähtee, lähtee se hevosestakin. (Ylistaro)
  • Ehtoovirkku, aamutorkku, se tapa talon hävittää. (Jalasjärvi)
  • Ei aina juhula kestä eikä tupia pestä. (Ylistaro)
  • Ei akka nii oo otettava kun korento loukosta. (Ylistaro)
  • Ei Amerikassakaan kultaa lapiolla luoda. (Jurva)
  • Ei arkaliinista akkalaan eikä pelkoliinistä pedon jahtiin. (Etelä-Pohjanmaa)
  • Ei hetikään tuu niin nälkä, kun aina vähän haukkoo. (Laihia)
  • Ei hevonen häitä kiitä eikä mies yösijaansa. (Soini)
  • Ei hevoonen tiellä lihoo. (Teuva) (KRA)
  • Ei housut lainassa parane: jos ei revitä niin ruikutaan. (Ylihärmä)
  • Ei housuuhin hyppäämällä mennä. (Laihia)
  • Ei käy muija silikis eikä mukulat kansakoulua, jonsei mies aja häriällä. (Jalasjärvi)
  • Ei miestä tikulla tapeta. (Kauhajoki)
  • Ei oo kärppä kädes, kun son pinon raos. (Kauhajoki)
  • Ei ne herrat paljon tarvitse: vähä tikulla silmään töyttää niin jo urajaa. (Laihia)
  • Ei oo miäs eikä mikää, jok ei osaa nimiänsä kirjoottaa ja yhtä polska pelata. (Laihia)
  • Ei oo niinpäin piiputkaan, jotta niistä viinaa tulis. (Peräseinäjoki)
  • Ei oo pakko tunnustaa, kun ei oo kuka pinnistää. (Teuva)
  • Ei oo pakkua mualle kun paskalle. (Seinäjoki)
  • Ei pidä tupata, jos ei tykätä. (Töysä)
  • Ei poika tarvitte viinaa eikä varsa kauroja. (Isokyrö)
  • Ei raha kaulas hirtetä. (Seinäjoki)
  • Ei raha lopu, vaikka välipään teköö. (Peräseinäjoki)
  • Ei saa olla nolo noukasta, jottei tartu hännästä. (Jalasjärvi)
  • Ei se aja, joka pelkää. (Kauhajoki)
  • Ei se ole hukassa, joka on vatsassa. (Jurva)
  • Ei se tule autuaaksi, joka härjällä ajaa. (Ilmajoki)
  • Ei sepällä oo hyvää puukkoa nähty. (Evijärvi)
  • Ei silloin tehdä pidä, kuin kovin käsketään. (Jurva)
  • Ei sitä tiädä, kenenkä rees se piru on. (Alavus)
  • Ei sonni niin suuri, ettei salvaja suuree. (Laihia)
  • Ei suu ole rahasta eikä pillu kullasta. (Ylihärmä)
  • Ei suutari maata saa, suutarin täytyy naskata vaan. (Isojoki)
  • Ei taloosta niin lähäretä kun torpasta, eikä torpasta niin kun hakomajasta. (Ylistaro)
  • Ei tavara lopu, vaikka häjy perähnänsä vetääs. (Isokyrö)
  • Ei täin koivista kintahia tuu. (Ilmajoki)
  • Ei täin nahoosta saa fällyjä. (Teuva)
  • Ei vittuvirstat pitkät oo, eikä rakkauden tiäll oo rapaa. (Laihia)
  • Ei yksi oo paree kun toinenkaa eikä aina niinkää hyvä. (Laihia)
  • Ei yksi puu kauan pala. (Evijärvi)
  • Ei yskä yksin tule, tuopi tuskan tullessaan, vie multiin mennessään. (Ähtäri)
  • Eipähän piru kellolehmääsä ensi vie. (Ähtäri)
  • Eläinten nälkä ensin, ihmisten nälkä sitten. (Kauhava)
  • Emännän käsi talon nostaa ja sama sen maahan kaataa. (Lehtimäki)
  • En piittaa piimästä, kun vain saan särpää. (Ylihärmä)
  • Ennen suo sulaa, ennenkö kurki kuoloo. (Soini)
  • Entine ei oo koskaa kaukana. (Kuortane)
  • Erestä on monta petetty, mutta perästä ei oo ketää jätetty. (Teuva)
  • Eri ihimiset jokka ruumihia pesöö ja eri jokka niitä teköö. (Isokyrö)
  • Eri miehet sonnan luojat, eri miehet oluen juojat. (Lappajärvi)
  • Erkki einestä anoo, vielä urpokin uikuttaa. (Kauhava)
  • Ero on suutarilla ja kirnulla. Suutari on kierä yläpäästä ja kirnun kolokku alapäästä. (Kurikka)
  • Etelästä hevosta, pohjosesta akkaa. (Ähtäri)
  • Friioos niin kauan kun flikka kestää, piroos niin kauan kun nisua piisaa. (Lapväärti)
  • Haista ennenkun maistat. (Isokyrö)
  • Haisus kasvaa, kun vain olla saattaa. (Laihia)
  • Hallan perästä saret. (Isokyrö)
  • Harvat on hulluja, mutta mieli on monenlaasta. (Alahärmä)
  • Hassuna on hyvä olla, kun vain olla taitaa. (Laihia)
  • Hattu on pojan pyhälakki, mutta herrat pitää sitä arkinakin. (Jalasjärvi)
  • Hauskaa aikaa, kun ihmistä friijathan, mutta pirua kun jätethän. (Härmä)
  • Heikot ei kestä liipantehis. (Seinäjoki)
  • Heleppua heiniaikaa, kun ei tarvitte muuta, kun niittää ja haravoora. (Peräseinäjoki)
  • Herra ilman virkaa, koira ilman häntää. (Ylihärmä)
  • Herra se on herran koirakin. (Ylihärmä)
  • Herrat ja me, sianpaskat ja te. (Ylistaro)
  • Herrat on herroos yötä, papit pappiloos ja lukkarit lukkariis. (Seinäjoki)
  • Herroilla on hevosen mieli. (Isojoki)
  • Herroja ne on jätkät suvella, vaikka ne talvet keriää. (Lapua)
  • Herrolle ja hullulle ei piä pualitekosta tyätä näyttää. (Lehtimäki)
  • Hevoossontakin on hyvää, kun sen vois paistaa. (Lapua)
  • Hiliaa kauas mennään. (Lapväärti)
  • Holtti pois, kun perse kastuu. (Kauhava)
  • Hullu huiluhun puhaltaa, miälipuali avaamen reikähän. (Seinäjoki)
  • Hullu häpäsöö lastansa, miälipuali miästänsä. (Laihia)
  • Hullu kaikkein mieltä noutaa. (Nurmo)
  • Hullu se, joka mailman päästä mieltä ottaa. (Laihia)
  • Hullu se on, joka rahansa näyttää. (Kauhava)
  • Hullun kalu ensin juarhan, viishan vasta viimeeseksi. (Laihia)
  • Huushollista se riippuu, jos lihat joulun yli piisaa. (Laihia)
  • Isoo pää ja harvas korvia. (Jalasjärvi)
  • Isoolla miehellä on isoot housut. (Lapväärti)
  • Isootellahan sitä paitaasellansakki. (Peräseinäjoki)
  • Isäntä se on, joka nöörit pitää. (Isojoki)
  • Joka kessuja kehuu, se köyhyyttä pualtaa. (Kuortane)
  • Joll ei oo arkirenguttimia, sill ei oo kirkkokemputtimia. (Isokyrö)
  • Joll ei oo venettä, sill ei oo vethen osaa. (Laihia)
  • Jos on lusikalla annettu, niin ei voi kauhalla vaatia. (Töysä)
  • Jota selkä suorana kehrätään, sitä takapuoli pitkällä kuotaan. (Ähtäri)
  • Kaffin ääres asiat seleviää. (Lapväärti)
  • Kahesti ajatella, kerran puhua. (Lappajärvi)
  • Kaikilla sitä komeellahan kun paidanhännälläkin. (Ylistaro)
  • Kaikki ei mahu keskelle kylää eikä kirkon juurelle. (Ähtäri)
  • Kaikki on kaunista kun vaan silmät tottuu. (Isojoki)
  • Kaikkia sitä näköö, kun kauvan elää. (Isokyrö)
  • Kantokin kaunis on, kun se kaunistetahan. (Ilmajoki)
  • Katso sukuhun, kun naimaan menet. (Lehtimäki)
  • Kelpaa sitä elää, kun on akka kuollut ja lapset naituna. (Jurva)
  • Kerta kutakin ja kahreesti kaikkiansa. (Laihia)
  • Kiljahti se köyhyys, kun se meiltä lähti. (Peräseinäjoki)
  • Kiusaa soon pikkukiusakin. (Laihia)
  • Kivaa kaljavelliä, kun on klimpiilläkin häntä. (Kauhava)
  • Kiärtäköhön jolla ei oo venestä. (Härmä)
  • Kohtuullisen kurin kissikin tarvittoo. (Ylistaro)
  • Ku o akka, pyssy ja piippu, niin piisaa aina rassaamine. (Lehtimäki)
  • Kumpikos parempi, kirnua pohjasta nualla vai ittensä tuntia? (Laihia)
  • Kun emäsika tapetahan, mistä niitä porsahia sitte tuloo. (Kurikka)
  • Kun harvoin saa, niin haluksesta vetää. (Ylihärmä)
  • Kun helevetti jäätyy, väkitukko kallaa vieläkin vespotteja. (Vimpeli)
  • Kun hihasilla halkoi hakkaa, niin turkki yllä kyntää. (Evijärvi)
  • Kun huiskahtaa, niin haiskahtaa. (Ilmajoki)
  • Kun on hiukan hassu, niin saa paremmin ruakaa. (Laihia)
  • Kun on itteltä ruumiit, tulee hautajaiset halvaksi. (Alajärvi)
  • Kun on kyllä ahne, niin ei raski syödäkään. (Jurva)
  • Kun sutten joukkohon joutuu, niin ulvua täytyy. (Ylistaro)
  • Kun syö kaalia, niin ei trenkää muuta haalia. (Laihia)
  • Kyllä ahjossa sulaa, kun vaan sysi palaa. (Lehtimäki)
  • Kyllä aika piisaa, kun vain järki kestää. (Kurikka)
  • Kyllä aika piisaa, kuin vain mieltä räkkää. (Lehtimäki)
  • Kyllä herrat syö vaikka lastuja, kun vaan voissa paistetaan. (Lappajärvi)
  • Kyllä herrojenkin päässä täitä on. (Lehtimäki)
  • Kyllä maito mahaan menee, mutta pettu pahanen istuu kurkkuun. (Ilmajoki)
  • Kyllä moni hankkii, mutta ei osaa säästää. (Ähtäri)
  • Kyllä nuorena ja vanhana aina aikaan tulee, mutta keski-ijässä sitä ihmistä koitellaan. (Laihia)
  • Kyllä nuorena piisaa unta ja nälkää. (Nurmo)
  • Kyllä pirukin omaasa nuolasoo. (Lappajärvi)
  • Kyllä pyhäksi aina paranee. (Isokyrö)
  • Kyllä reki varsan vetämään opettaa. (Lehtimäki)
  • Kyllä sammakoistakin taakka tulee. (Isojoki)
  • Kyllä se on pillun vales, että kullis on luuta. (Lehtimäki)
  • Kyllä sen kärsii, mitä täi järsii. (Laihia)
  • Kyllä siinä aineita tarvitaan, kun koskessa puuroa keitetään. (Ähtäri)
  • Kyllä silmä aina ethensä kattoo, mutta nenä parka vaaras on. (Laihia)
  • Kyllä sopu tilaa antaa. (Isojoki)
  • Kyllä uuni leivän kruusaa. (Laihia)
  • Kylläpä elään ruokkijaasa tuntoo. (Laihia)
  • Kylmää soon pohjatuuli, vaikka solis mistäpäin. (Ylistaro)
  • Kysy tuata, söiskö paimen puurua. (Laihia)
  • Köyhä on köyhä helvetissäkin, sen pitää rikasten alle puita kantaa. (Ylihärmä)
  • Lauvantaipäivä, poikamies ja kirkonkylässä morsijan. (Alajärvi)
  • Leipä saa muuttua muttei puuttua. (Kurikka)
  • Lompsasta seisoo, jos polle aitaa kaataa. (Vimpeli)
  • Lupa hyvä, anto parempi. (Lehtimäki)
  • Luulohon mahtuu palio, mutta tiarolla on vissi määrä. (Töysä)
  • Luvates menöö aika. (Ylihärmä)
  • Matkhan lähties pahin on. (Laihia)
  • Miekka tappaa yhyden mutta kiäli tuhannen. (Alavus)
  • Miksei maksi ku maitua saa. (Jalasjärvi)
  • Mikä lehmän ajatukset tiätää. (Laihia)
  • Millonkas helevetti täyteen tuloo ja taivas laijoilta vuotaa. (Alajärvi)
  • Millä täi jäpii. (Teuva)
  • Millä täi nykii kun ei ole olkapäitä. (Isojoki)
  • Miniänä olo on kun rästähältä paskantis. (Ylistaro)
  • Minkä nuari tottuu, sen vanha pitää. (Laihia)
  • Missäpäs se sontiainen muualla on jos ei sontaläjässä. (Lehtimäki)
  • Missäs sonta muualla kuin rattailla. (Isokyrö)
  • Mitä emä erellä, sitä penikat peräs. (Kuortane)
  • Mitä pyhänä tienaa, sen piru maanantaina korjaa. (Ähtäri)
  • Mitäs teet, eestäs löyvät. (Ähtäri)
  • Miäs on aina miäs, vaikkei solsi kun kukon kokoonen. (Lapua)
  • Muistamatoon tarvittoo palio kenkiä. (Isokyrö)
  • Myllys tarvitahan muutaki, ei vaa vettä. (Kuortane)
  • Naapuri naapurin asumahan opettaa. (Laihia)
  • Nahkaa se on rajakin. (Ähtäri)
  • Nais- ja miesväki on parasta tyäväkiä. (Isokyrö)
  • Nii pitääki olla apteekissa hokmannia ja pakarissa pennin korppuja. (Alajärvi)
  • Niin kauan oppii kun elää. (Ilmajoki)
  • Niin on miniänä olla kuin vastamaata kömpiä. (Lappajärvi)
  • Nuoret riehuu, vanhat vakavina seisoo. (Lehtimäki)
  • Nuorna oppia pitää, vaaditahan sitä vanhanakin. (Teuva)
  • Näössä se on varsan väkevyys. (Nurmo)
  • Oja pellon sonta ja katto tuvan honka. (Lappajärvi)
  • Ojassa on juopon yökortteeri. (Jurva)
  • Oma nenä lähiti. (Laihia)
  • Oma pää parempi kuin vasikan. (Lehtimäki)
  • Omaansa lempokin nualasee. (Kauhava)
  • On juhulaa kun on juhulaa, paistas akka toinenki silakka! (Jalasjärvi)
  • Onhan sitä aikansa vaikka airan seipähänä, kun ei vain sattuisi veräjänpielehen. (Nurmo)
  • Onni se on joka rotii ja raha joka konteeraa. (Jalasjärvi)
  • Paimen saa syärä joka mättähällä. (Ylihärmä)
  • Paimenell on kurjat päivät, vaikk on voita askis. (Laihia)
  • Pakkaanen pyryn perästä, suvi suuresta lumesta. (Seinäjoki)
  • Paljoha siinä on hommaa ukolla, kun akka silkissä kävelee ja lapset käyvät kansakoulua. (Ähtäri)
  • Paree isän ohoraanen kun viaras rukihinen. (Isokyrö)
  • Paree on lippo kun onki. (Alavus)
  • Pareet hevoosellen isännän taputus kun kappa kauroja. (Ilmajoki)
  • Pareet on huria luonto kun pummuliset kesävaatteet. (Kurikka)
  • Paska lapsen patja. (Vimpeli)
  • Paskaväli se on joka aina hyvänä pysyy. (Alajärvi)
  • Penni on markan pohja. (Laihia)
  • Penni on rahaa, kun on kaksi, niin jo heläjää. (Laihia)
  • Pian pikku virret on veisattu. (Laihia)
  • Piaru on paskan kranni. (Isokyrö)
  • Pimees on kaikki yhtä komeeta. (Ylistaro)
  • Pirusta pääsee rukoilemalla, mutta ei pahasta akasta siunaamallakaan. (Lappajärvi)
  • Pois häistäkin pitää silakalle ja leivälle. (Vähäkyrö)
  • Pois pirut pajasta, kyllä seppä itte takoo. (Lapua)
  • Poutia kuu kehii. (Lapväärti)
  • Pussi on kerjäläisen passi. (Ylihärmä)
  • Pussiinsa päin kukin pelaa. (Ähtäri)
  • Päätä juttu kaipajaa. (Teuva)
  • Raha se on, joka komenteeraa. (Lapua)
  • Raha se on, joka miehen herraksi tekee. (Ähtäri)
  • Raha se on, joka rekuttaa, vaikka keriälääspoikaa. (Ylihärmä)
  • Rahaa se on pennikin, kun on kaksi niin jo heläjää. (Laihia)
  • Rahalla on hyvä rekuttaa. (Kauhajoki)
  • Rahalla saa vaikka kuumaa puuroa. (Evijärvi)
  • Rahapussi kaulaan ei hirtetä. (Ähtäri)
  • Rahattoman kauppa on kallis. (Soini)
  • Rento elämä, jäi mitä jäi. (Alavus)
  • Rikas ei ole aina rikas, rakas ei ole aina rakas, mutta köyhä on aina nöyrä. (Soini)
  • Ruis, mustikka, muuran; ohra, puolan ja vaaran. (Nurmo)
  • Rukhinen leipä ja ohraanen puuro, ne on parasta. (Ylihärmä)
  • Ruma ei siitä somene, vaikka se samettihin puettaas. (Isokyrö)
  • Ruma ruokkii rukihisella, kaunis mielen karvaurella. (Kauhava)
  • Ruma vasta koria on ja pikkuunen uutta laia. (Isokyrö)
  • Ruuhestaan sikaki unta näköö. (Alajärvi)
  • Ryssän "kohta" on kolme vuatta. (Isokyrö)
  • Sauna soon taloonpoian atteeki. (Jalasjärvi)
  • Se hakee joka tarvittee. (Lapväärti)
  • Se on eri kerjuuta, kun voita kerjäthän. (Härmä)
  • Se on eri kun sahatahan ja eri kun sika hinkkaa. (Kauhajoki)
  • Sellaasta se on mätisilakka leivätä, jotta janottaa se. (Ilmajoki)
  • Sellasta soon mätisilakka, kun sitä harvoon saa, jotta prätää se. (Lapua)
  • Selvähän se on, kännissä se on! (Ähtäri)
  • Sepä seppä on, joka ei rautaa vääräksi saa. (Lehtimäki)
  • Sepän mera ja suutarin emäntä ovat aina huonoissa kengissä. (Jurva)
  • Sepän tamma ja suutarin mamma on aina kengätä. (Peräseinäjoki)
  • Sepän vihoos on pahee olla kun papin. (Ilmajoki)
  • Silakakkin on hyviä, kun ne saa vois pehtaroora. (Laihia)
  • Sinne korpit kokoontuu, missä raato on. (Lehtimäki)
  • Sitä susi pässille antaa, että niskasta korpeen kantaa. (Ähtäri)
  • Soon turhaa jyrinää jotta vettä kirnuta. (Lapua)
  • Sotamies on parempi kuin huono herra. (Isojoki)
  • Suora silejä on parempi kuin huonosti ruusattu. (Alajärvi)
  • Suu on syrämen tulkki. (Vähäkyrö)
  • Suu sanan erehryttää. (Ilmajoki)
  • Suusta lehmäkin lypsää, sonnalla pelto kasvaa. (Isokyrö)
  • Suuta korviin ja mahaa poloviin, kun rikkaan ruokaa syää. (Töysä)
  • Suutari on suren sukua ja kräätäri karhun velienpoika. (Kauhajoki)
  • Suutarin akka ja sepän hevoonen on aina kengätä. (Alavus)
  • Talavi hanhen hartijoolla, joulu jouttenen takana. (Kurikka)
  • Talvell ei tarkene ja kesäll ei kerkiä. (Laihia)
  • Tarkan olla saa muttei vaivaasen. (Ilmajoki)
  • Tarkka saa olla muttei nulju. (Isokyrö)
  • Tautikaan ei soa tyhjästä tuvasta. (Lehtimäki)
  • Tavaraa naides ja kipua kuolles. (Lapväärti)
  • Terva on lahon kranni. (Kauhajoki)
  • Terva on vanhinta voiretta. (Ilmajoki)
  • Terva voittaa yheksän parasta apteekkaria. (Lappajärvi)
  • Tiellä ne juoksut nähdään. (Vähäkyrö)
  • Toisin täällä tuuloo, kun akat luuloo. (Härmä)
  • Torpasta hevosta ja talosta akkaa. (Lappajärvi)
  • Torpasta katteloo niinkun toisen puosta. (Kauhajoki)
  • Torstai se on, joka viikkohon loven teköö. (Ilmajoki)
  • Tulee enee muresta, kun pannaan kaksi päätä tyynylle. (Lappajärvi)
  • Tunkio on talon kunnia. (Laihia)
  • Viikates ja harava, siinä vanhanpiian tavara. (Lappajärvi)
  • Viina se on kurkullen kuin rattahillen ihraa. (Ylistaro)
  • Viina viisahankin villittöö. (Isokyrö)
  • Voi on kolmaasti vuares hulluna, silloon kun soon liika kovaa, liika pehemoosta ja silloon kun ei sit oo ollenkaan. (Lapua)
  • Yhtenä mies eläessään, kahtena kuollessaan. (Jurva)
  • Yhtäännepäin yhen jälet. (Alajärvi)
  • Yhtööstä uskovaasten tavara. (Laihia)
  • Yhyreksää laija hulluja ja mökkihöpöröt päälle. (Ilmajoki)
  • Yhyren kerran toista narraa, mutta ittensä iäksi. (Seinäjoki)
  • Yhyrenlaaset linnut aina yhyres lentää. (Isokyrö)
  • Yks tykkää tyttärestä, toinen äireestä, mutta Rasputiini tykkäs molemmista. (Isokyrö)
  • Yksi ei voita, eikä joukko sauta. (Isojoki)
  • Ylpeelle lehmälle ei Luoja sarvia kasvata. (Ähtäri)
  • Ymmärrys hoi, tuu puskasta pois! (Kurikka)
  • Yskää tuloo kun yksin makaa, ja kaharen ei uletu fällyt. (Härmä)
  • Yskää tuloo kun yksin makaa, suluku huonon kampraatin kans. (Ilmajoki)
  • Äly soon, jolla asuthan. (Laihia)
  • Älä istu sontiaasen kelekkahan, se vieöö paskaläjähän. (Ilmajoki)
  • Älä moiti toisen morsianta äläkä laita toisen lasta, saat itte moitittavan morsiamen ja laitettavat lapset. (Lappajärvi)
  • Älä murehri, anna hevoosen murehtia, jolla on isoo pää. (Kurikka)
  • Älä nuale ennenkö nokahtaa! (Ylistaro)
  • Ämmät on kaikki äiteehinsä. (Teuva)
  • Ämmät on äreetä, kun ei oo puita, ei päreetä. (Ilmajoki)
  • Ämmää ja kissaa pitää potkaista. (Lapväärti)
  • Ääntä siin on, johona asutahan. (Kauhajoki)

Lähteet[muokkaa]

  • Kansanrunousarkisto