Ähtäriläisiä sananparsia

Kohteesta Wikisitaatit
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Katso myös Ähtäri

  • Aina meillä veistetään, vaikka ei oo piilussa varttakaan.
  • Akanotto tullee kun päälle.
  • Akkaa ei ota kun tenavan hulluuessa tai vanhuuen höperyyessä.
  • Alastaipaleella assuu villi ja sivistymätön kansa, sano Matti.
  • Antaa kun maalima antaa eikä niin kun köyhä isä pojalleen.
  • Antaa olla akan järvessä, kun ihte on sinne menny.
  • Ei hullu hyvvää tunne eikä sika suolasta kaalta.
  • Ei muoto murkinaks kelepaa.
  • Ei ne oo Jussi sinua varten, ne on pastoria varten, sano emäntä sokeripihtiä.
  • Ei niin pieniä pitoja, ettei oo kuokkavieraita.
  • Ei pijä laulaa ennen kun rangat on reessä.
  • Ei rohveetta omalla maalla mittään maksa.
  • Ei se oo tiellä, joka on kynnyksellä.
  • Ei sikkaan kun sukkuun.
  • Ei sirpin kahinassa ennää näläkään kuole.
  • Ei sitä päälle kylykiensä syö.
  • Ei sitä tiiä, mikä sika porsaasta tullee.
  • Ei taloa tuloilla tehä, mutta taijolla.
  • Ei täin koivista kintaita tehä.
  • Ei vaivasen elloon palijo tarvita.
  • Ei veli, veli, mutta suoveri.
  • Eihän sitä tiijä, missä puskassa se Jumala vihtaa vääntää.
  • Eikö ottanu kieleen kippeetä, kun niin valehtelit.
  • Elä huuva, pijä suutas muuten auki.
  • Elä huuvva, pane poikas sanomaan.
  • Elä ihimettele, vaikka mitä näät.
  • Elä irvi ihimisille, kyllä sinunkin sukus tiettään.
  • Emännätön talo on kun aijaton pelto.
  • En minä ristus muista, oliko se kesä vai talavi, mutta suksilla mentiin.
  • En oo kirkonkippee enkä jumalansanan vaivane.
  • En tunne enkä viihti kysyä.
  • Esityslista on littonen kun meijeritili.
  • Haihtu kun Ilives-Antti kurkiparvesta.
  • Haiku nousee kun Leku-Antin kantapäästä.
  • Haisee kun Kauhava kirkkomaa.
  • Harvoin vuohta kehutaan, miniää ei millonkaan.
  • Helepompi on hallita yks hullu kun yheksä.
  • Herrat sen paremmin tietää, jotka ossaa lukkee ja kirijottaa.
  • Hevosella vain eikä millään hakavasikalla.
  • Hevossontakin hyvvää ois, jos sen voissa paistas.
  • Hieno käytös kun Tervasniemen lehemällä.
  • Hiljaa kun äimät käävässä.
  • Huh, huh, kun on hussakkaa, ettei nää kustakkaa.
  • Hullu kehhuu hummaasa, mielipuoli muijaasa.
  • Hyttysen ääni ei kuulu taivaaseen.
  • Hämmeestä hevosta, Pohojanmaalta akkaa.
  • Ihimisenä on hyvä olla.
  • Ihtestään hyvä pappi saarnaa.
  • Ilimat pyssyy entisellään, jos ei muutu.
  • Istukaa, ei hetikään niin pieretä.
  • Istutaan Jussilan juhulaa.
  • Jo oli kirkko täynnä, kun ei pappi mahtunu.
  • Joka ainoasa antaa, se ihtesä hävittää.
  • Joka pian uskoo, se pian narrataan.
  • Jolla ei oo riihinuttua, sillä ei oo kirkkotakkia.
  • Jolle ei rukkiinen pieru kelepaa, antakoon mennä sivu.
  • Jollei siat syö, niin kyllä soinilaiset syö.
  • Jollen mää Ähtäristä akkaa saa, niin mää mennä töpötän Töysään.
  • Jopa nyt ollaan joutavassa, kun on soinilainen soutamassa.
  • Jos et kahto ettees, kahto taakses.
  • Jäiksi jänkä luotehella, vaikka keskellä kesäsyäntä.
  • Jälestä ei jätetä, mutta eellä pian petetään.
  • Kaheksalta se on ihtellisen maatapanoaika.
  • Kaiken varalta kun vanahallapiijalla tissit.
  • Kaikilla on kallaa, leipää, mutta harvolla hyvät hevoset.
  • Kaikki ei mahu keskelle kyllää eikä kirkon juurelle.
  • Kaikki se syyvvään, sano Hermanni mettiäispessää.
  • Katos kun voi lämpösen leivän päältä.
  • Ken ei kule etteenpäin, jää jäläkeen.
  • Kesällä ei kerkiä, talavella ei tarkene, syksyllä on suuret tuulet ja kevväällä palijo vettä.
  • Kiistellen kissat poikia tekkee.
  • Kippeetä jalakaakos hevonen ontuu.
  • Kissat ja naiset voittaa altapäin.
  • Kiukkunen kun pikiöljyäijä.
  • Kolome hyvvää launantaina: puuro, sauna ja likat.
  • Komiasti vaikka kelekalla.
  • Kontti se pyssyy kongollaan, mutta laukku se laskee luttuun.
  • Kova kun kirveen silimä.
  • Kulukee kun surua sukassa.
  • Kumma reki, sano piru, kun äkkeen näki.
  • Kun ei oo pärreitä, niin akat on ärreitä.
  • Kun ihte keittää, saa yksin syyä.
  • Kun ihte kysyy ja ihte vastaa, ei tuu mittään jäläkipuhheita.
  • Kun kuulet olevan miehen Ähtäristä, elä lähe kyytiin, sano Viita-Antti Isontalon Antille.
  • Kun sormi ryvöttyy paskaan, niin menköön koko nyrkki.
  • Kun tullee joulu, niin saahaan läskit, läskit, läskit.
  • Kuoltuna koira tapansa jättää.
  • Kyllä aika tavaran kaupihtee, sano Keuruun tyttö, kun 30 vuotta täytti.
  • Kyllä hauskalta pian varat loppuu.
  • Kyllä hiihtävä hikesä saa ja riihenpuija lämpösesä.
  • Kyllä kaks yhen voittaa, sano sontiainen, kun aidasseiväspariin lensi.
  • Kyllä maaliman tahko tassaa.
  • Kyllä minä tiijän kuka saa, kyllä Liisa saa.
  • Kyllä nyt jouvuit joutavan kelekkaan.
  • Kyllä on niskat kankeet kun keväisellä pässillä.
  • Kyllä piru perillisiä löytää, kun vaan henki lähtee.
  • Kyllä se on rummaa, kun ruumis luuraa.
  • Kyllä se vielä viisi sikkaa syö.
  • Kyllä täällä on läänijä kun Lapuan likan sängyssä.
  • Kylläpä se nyt kivestää.
  • Kyllästyy sitä ajan mittaan mustikkasoppaankin.
  • Kylymä järki se on, joka maalimaa hallihtee.
  • Kärryn tärinästä sen kuulee, koska kätilöö viijään.
  • Lapsia niin narrataan, että konttiäijä tullee.
  • Laskiaissa syyvvään, mitä joululta jää: siansorkat ja pää.
  • Liirun, laarun ne on liemiruuat, puuro se on joka vattan vinnaa.
  • Liisa on jalo laite, sano Hiipun-Niku akkaasa.
  • Liki luuta liha parasta.
  • Luettaessa laki kovinta on.
  • Luu jää valihtijan kouraan.
  • Luusta, lihasta, nahasta ja vähän röönää välissä.
  • Lyhy ja levvee kun laskiainen.
  • Mahtua pittää, kun on kerran vihitty.
  • Makkaa niin, että sammalet päälle kasvaa.
  • Matti puottaa kuuman kiven avantoon.
  • Mene järveen tallukoitas kuivaamaan.
  • Mennee niin, että napavillat töyssyy.
  • Mies miestä ja piru suurta kivvee vastaan.
  • Mikä korree, kaulakin pitkä kun kurella.
  • Milläs täi rykkii, kun ei oo ränkiluita.
  • Minä en oo mikkään kuppariämmän poika, kun mammani ossaa pryykätäkin.
  • Minä en ookkaan hätävuojen lapsia.
  • Mitä maksaa masinakyyti Kivijärven Kinnulaan, kysy Kustaa Jöllee Ostolan asemalla.
  • Mitä pyhänä tienaa, sen piru maanantaina korjaa.
  • Mitä vanahempi pukki, sitä kovempi sarvi.
  • Mitäs köyhä pieree, kun ei oo mitä nielee.
  • Monena ihimine elläissään, koiran paska kuollessaan.
  • Myöhästy kun rämäläiset vihiltä.
  • Mälli kun torpan tunkio.
  • Narraa mua, minoon Nurmosta.
  • Niin mehtä vastaa kun sinne huuvvetaan.
  • Niin minä lykkäsin kun ryöväri kekäleellä.
  • Niin näkkyy, sano sokkee, kun putos keskelle jokkee.
  • Niin se mennee kun paska vitun sivu.
  • Nuorilla hurjuutta, vanhoilla kurjuutta.
  • Nyt lapset ylös, huomenna on niutun nauttu, sitten on nautun nauttu, sitten vasta oikea juhulan auttu.
  • Nyt on piru merrassa ja toinen nielussa.
  • Nyt se alakaa se muorin pesu.
  • Näkemiin, sano kaks sokkeeta.
  • Nättinä on hyvä olla, mutta on vaikee siks päästä.
  • Ohoran lako naurattaa.
  • Ollaan vaan, kun Raatikka-Taneli taivaassa.
  • Omaasa lempokin nuolee.
  • On kun soipa mehto.
  • On sen verran rahhaa, ettei koirat kintulle kuse.
  • On syöny häpysä pienenä voileivässä.
  • Onhan olemassa niin kun Lehtimäki ja Soini, Töysän kiusalla.
  • Opiksi se on kylymä kylypy koiralle.
  • Orriilla sinne meette, mutta tammalla takasi tuutte.
  • Ovi auki tai kihilat pois.
  • Ovi auki tai tulen raamit kaulassa!
  • Paavali pyryperse.
  • Palijo iso painaa.
  • Paras tapa tappelussa: se lyö, ken kerkiää.
  • Paree myöhään kun ei millonkaan, sano akka, kun jästin leivän perässä uuniin heitti.
  • Paree ventovieras kun huono sukulainen.
  • Parraton pusu on kun kermaton kahavi.
  • Paska lentää, kun varpusparvi, sano mies, kun ruikulla oli.
  • Paskaanen kun töysäläisen lusikka.
  • Pese silimäs ja kampaa pääs, nii outoki tuntee ihimiseks.
  • Pettuleili pakkaa sääriin.
  • Pieni vale puhheen kaunistaa.
  • Pieniä haavoja ja köyhiä sukulaisia ei pijä ylenkahtoo.
  • Pijä möly mahassas, Jumala luulee lehemäksi ja kasvattaa hännän takapuoleen.
  • Piru on hyvä taijemaalari.
  • Pistä vain totena liiviis.
  • Pitkiä sääriä ei tarvita kun tuohimehtässä.
  • Pohjaton kun papin pussi.
  • Pois meiltä kituelämä.
  • Puhheet on kun miehellä ja työt mahtus nuuskatoosaan.
  • Puhhuu mitä sylyki suuhun tuo ja vesi kielelle viruttaa.
  • Puhhuu ulukopuolelta hampaijen.
  • Puhu vertaistes kanssa, kissien ja koirien.
  • Purreeko mahhaas vai mikä vaivaa?
  • Pystytuuli kun taka-Topin viinatehtaalla.
  • Päältä syöneen näkkee.
  • Reikä on elävä, se kasvaa.
  • Renkiä ja vanahaa tammaa ei tuu surko.
  • Rohkee ruokasa hakkee, ujo näläkää näkkee.
  • Ruis se on parasta mehtän rehusta.
  • Saahakseen susi uluvoo.
  • Saisinkohan minä kapan sellasia, sano rouva, kun munakauppaan meni.
  • Sama se on mennee Kuopioon eli Iisalmeen, kun siellä on katulyhty kummassakin.
  • Se ei tiijä enempää kun sika hoppeelusikasta.
  • Se friskaa vanahaa roppaa, sano vanahat piiat, kun vanahaa tammaa oriin luona käyttivät.
  • Se kulukee valeen kengissä.
  • Se oli niin pitkä vales kun teiltä tänne.
  • Se on huono lintu, joka ei jaksa höyheniään kantaa.
  • Se on lujassa kun perisynti.
  • Se pittääkin tapahtua ja äkkiä, ennen kun lapsi riehaantuu, sano akka vihillä.
  • Se tapahtuu ussein, että vasikasta lehemä tullee.
  • Selevähän se on, päissäänhän se on.
  • Siinäpähän mennee kalijan turvin, kun ei oo viinaakaan.
  • Siitäpä piru sai hyvän rekinahan.
  • Sikakin tuntee ruokkijansa, mutta ei häjy ihimine.
  • Sinusta ei huoli kukkaan, eikä minusta huoli kukkaan, niin eikö me mennä yhteen.
  • Sinäkö oot viisain isäs lapsista vai se, joka räkäkirnuun kuoli?
  • Sisuaan ei piä kaottaa ennen kaheksaakymmentä vuotta.
  • Sisulla sekkaan, sano Lapuan poika.
  • Suu kun seihtemän leivän uuni.
  • Suu söis ja vatta vetäs, vaan nuo rentturääppänät reppeevät.
  • Syö kun käki elättäjäsä.
  • Syöneen hyvä, säästäneen parempi.
  • Syöty ei tuu takasi.
  • Taivaassa tavataan, sano rovasti, mutta eri paikassa, sano pastori.
  • Tapellen kissa poikia tekkee.
  • Tappaa et tohi ja tiineeks et saa.
  • Terävä kun maon kieli.
  • Tiet on kun matteen nahka.
  • Toruva akka on tekevä.
  • Tosi on, jos ei toisin oo.
  • Totinen kun pukki tuomiolla.
  • Tuli pahimmoiksi juuri kun sujen suuhun.
  • Tullee omillaan toimeen kun Rantasen kerijäläiset.
  • Tunnetkos kouran voimia, sano närpiöläinen silakalle.
  • Tuommoseen ihimiseen ei aika mies viihti paskasta varvastaan pyhkiä.
  • Turha nuukuus ja pieni varkaus ei auta kettään.
  • Tyhjä kun käen pesä.
  • Tyhyjä ei paukaha.
  • Tyhymyyttään lapset paskaa syö.
  • Tyrtty kun Moksun piiat kyrpään.
  • Tyynessä lahessa ne kalat kuttee.
  • Työmiehen pittää hiota ja haista.
  • Työmiehen pittää syyvvä, että riskisti pierettää.
  • Töysässä ei puhuta kun kolome sannaa viikossa.
  • Urakkatyö ja päiväpalakka.
  • Uutuuven kankee kun entisen miehen akka.
  • Vaihtelu virkistää ja naisväkkee varsinkin.
  • Valakeus nauraa pimmeyven töille.
  • Varas luulee veljekseen, huora sisarekseen.
  • Varas varkaan varasti, piru petti perkeleen.
  • Veellä on notkea selekä.
  • Vellillä ei jaksa kun veräjälle, puurolla jaksaa puoliväliin ja perunoila päähän asti.
  • Viina se viisaankin villihtee.
  • Virkani puolesta henkeni haisee.
  • Voi hapanlohko.
  • Voi ihmistä vällyt päässä ja siltikin pää jäässä.
  • Voi riemurasian peittoo, sano muori punasta esiliinaa.
  • Voi sielun rieska, kun sais tapella kirkossa ja purra pappia.
  • Vällyt pallaa, sanottiin kun rutjat palo.
  • Yhtä luuta kun sujen selekä.
  • Ähtäriläinen mennee saunaan ja pannee vihan lihan välliin.
  • Ähtäriläiset on laittanu kaikki omasuutesa kenkiin.
  • Älä lähe sontiaisen perrään, se vie sontakassaan.
  • Älä niin pitkään kahto, että reikä tullee.
  • Ärree kun kerijäläinen pakkasella.

Lähteet[muokkaa]