Pohjoispohjalaisia sananlaskuja

Kohteesta Wikisitaatit
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pohjanmaa Katso myös Oululaisia sananlaskuja

  • Aina sitä saa, kun ei ole kenenkään renki. (Kalajoki)
  • Akanpää - lampaanpää. (Paavola)
  • Akka eillä, vaikka huonolle jäälle. (Kuusamo)
  • Akka ja kapsäkki on reissussa liikaa. (Kärsämäki)
  • Akkavalta, paskavalta. (Sievi)
  • Ampiainen antaa, mehiläinen metenä juo. (Rantsila)
  • Ee herra herra oo, voan riihimies se herra on. (Säräisniemi)
  • Ehtovalta ahvenella: ottaa onkee jos haluvaa. (Ylikiiminki)
  • Ei huolta hävinneellä eikä maansa myönnehellä. (Reisjärvi)
  • Ei lisä liijaksi oo. (Sievi)
  • Ei passaa pata rekkeen, se rupiaa rämisemään. (Raahe)
  • Ei pierua saa piättää eikä nurin niskon lähättää. (Haapavesi)
  • Ei pimijäsä oo oksia. (Sievi)
  • Ei piä tukkia nokkaasa toisen sekapuuroon. (Liminka)
  • Ei vieraanvara talua hävitä vaan tyhjääntarkkuus. (Reisjärvi)
  • Ei vilija vaivata tuu, kala jalan kastumata. (Piippola)
  • Ei vuori siitä vyöry, jos harakka kupeella nokkii. (Haapajärvi)
  • Ei yksi kauvan naura. (Paavola)
  • Ei yskä yksin kule, pittää pierun kumpalina. (Rantsila)
  • Eihän se kärpäsen kusi meressä haittaa tee. (Muhos)
  • Elävää auttaa pitää, kyllä kuollut paikkansa pitää. (Raahe)
  • Ensimmäinen työ on langenneella nousta ylös. (Paavola)
  • Erittäin on emälammas, erittäin kaksi karihtaa. (Haapajärvi)
  • Erkki turjus turkki päällä, koko kesän paita päällä. (Kuusamo)
  • Foordi ei ole auto eikä margariini voita. (Sievi)
  • Hallavuosi hillavuosi. (Ylivieska)
  • Harvoin piikaa kiitetään, minijää ei millonkaan. (Kärsämäki)
  • Hallavuosi hillavuosi. (Ylivieska)
  • Helpompi emäkirkolle, kun kappelissa saarnataan. (Kestilä)
  • Herruus paikka ruumiiseen, niinkun pakkanen rajakenkään. (Haapavesi)
  • Hirvijä hijaton vaate, hijapuoli hirvijämpi. (Temmes)
  • Hullu huivisa paikkaa, mielipuoli vyölinäsä. (Paavola)
  • Hullu rahoiksi naipi, viisas velaksi syöpi. (Kärsämäki)
  • Hulluksi minua kaikki muutki hullut sanoo. (Haapavesi)
  • Hyvästi on emännän leivät uunissa, ei pala eikä paistu. (Kärsämäki)
  • Itkeköön vittu, joll on palio vettä ja pitkät silimäripset. (Reisjärvi)
  • Joka puukkoon turvaa, se miekkaan kuolee. (Kuusamo)
  • Joutaahan jorista pieru kirnussa. (Kestilä)
  • Kahvikupit kalisee, lapset näljässä narisee. (Pyhäjärvi Ol.)
  • Kerralla terve kuulee, sairaalle kahesti sanotaan. (Reisjärvi)
  • Kerta kekriä pitää, toisen kerran kellistellä. (Säräisniemi)
  • Kiittämättömyys on maailman palkka. (Sievi)
  • Kiukkunen akka se työn tekee. (Kärsämäki)
  • Kun etelä lumen sataa, ei sitä pohjonen suveta. (Rantsila)
  • Kun housut löyhtyy, niin mies köyhtyy. (Haapajärvi)
  • Kun on uuni kuumimmillaan, niin on akat kärrymmillään. (Sievi)
  • Kyllä korppeja on, jos raatoja. (Kuusamo)
  • Kyllä piru perijöitä tuopi, kun Jumala hengen ottaa. (Paavola)
  • Kyllä piru puuta tuopi, kun pyhänä puukon käteesä ottaa. (Rantsila)
  • Kyllä taikina happanee, kun pirtti lämmitä pannaan. (Muhos)
  • Kyllähän kynnetään, kun hevoset haukkoaa. (Muhos)
  • Köyhtyä saa vaan ei laihtua. (Utajärvi)
  • Lammas on lakia eläin, ei se pierase, ei potkase eikä hännällänsä ropsase. (Nivala)
  • Lepänurpi leipävuosi, haavanurpi hallavuosi. (Ylivieska)
  • Lujasa on leipä kivesä. (Rantsila)
  • Lukkari on papin lakkari, ja lukkarin muori on papin lakkarin vuori. (Pudasjärvi)
  • Luu lonijan kouraan. (Ylivieska)
  • Milläs täi rykkii, kun ei oo keuhkoja. (Pyhäjärvi Ol.)
  • Milläs täi rykkii, kun ei oo rintaluita. (Rantsila)
  • Mutkia juostesa se koiraki vanahenee. (Paavola)
  • Mylläri ellää myllyllää ja paras piika pillullaan. (Vihanti)
  • Näläkä karhun pesästä ajjaa. (Sievi)
  • Oma on aena oma. (Kestilä)
  • Onni on miehen tyyrmanni. (Reisjärvi)
  • Paastahan vähänäkönen syöpi. (Reisjärvi)
  • Pahantekijä se pakkoon lähtee. (Kuivaniemi)
  • Papeista on pohja helvetissä. (Reisjärvi)
  • Papi säkisä on pohoja, mutta lukkarin säkisä eij o laitojakaa. (Hailuoto)
  • Parempi pyy pivossa ku kymmenen oksalla. (Kuivaniemi)
  • Paska ei palijo hiivaa tartte, ennenkö se nousee. (Kuivaniemi)
  • Pilkka sattuu omaan nilkkaan. (Reisjärvi)
  • Pimeä ei pure vaikka se vähän haistelee. (Kalajoki)
  • Puhumata paras. (Kestilä)
  • Puukko jakajan kynteen. (Hailuoto)
  • Raha ja poika saa vaikka tähen taivaalta. (Ii)
  • Raha saa ramppaajia, helisevä hyppääjiä. (Paavola)
  • Rakkaus ei velliä höystä. (Sievi)
  • Riihimies on herra. (Paavola)
  • Rikkaat isosti elää, köyhät kiljuen perässä. (Haapajärvi)
  • Räkänokasta mies tulee eikä tyhjän naurajasta. (Hailuoto)
  • Saattaa se akka purra, vaikka ei olisi hampaitakaan. (Kärsämäki)
  • Savolainen pulloposki syöpi puuron leivän kanssa, kainulainen kaitanaama syöpi liemen leivätäkki. (Reisjärvi)
  • Se o veäri, että muna kannaa neovvoo. (Säräisniemi)
  • Se on erittäin, kun pannaan parittain. (Utajärvi)
  • Se on pakko Sakarin tanssata, kun soitetaan. (Pudasjärvi)
  • Silahkat ovat pieniä joulukaloiksi. (Ylikiiminki)
  • Sillon ne on akat kärtynä, ku on uuni kuumana. (Kuivaniemi)
  • Sisua se on Nasku-Heikilläkin, ei tule esiin sängyn alta, vaikka akkansa komentaa. (Kärsämäki)
  • Sonnikin poikii, kun kovan näkee. (Sievi)
  • Soppii sitä sitte hiiren haukotella, ku on jo puoli kissan persijessä. (Ylikiiminki)
  • Suomessa syödään sika nahkoineen ja leipä kuorineen. (Ylivieska)
  • Syyvään, juuvaan elläissään, saa nähä näläkää kuoltuaanki. (Rantsila)
  • Tarkka aina elää, visu ei kuole milloinka. (Pyhäntä)
  • Tervas tuohta toruu: eläs sinä konna kipristele eläkä viluista viivyttele, minä sen miehen lämmittelen. (Kestilä)
  • Tuvassa antaa, porstuassa pois pyytää. (Pyhäjärvi Ol.)
  • Täet syöpi ja maalima vihaa. (Pudasjärvi)
  • Velikullat ollaan lainatessa, karhunpojat maksettaessa. (Pyhäntä)
  • Viina lämmittää saman verran kun kusi housusa. (Rantsila)
  • Yksi viimmeksi jää. (Kestilä)
  • Äly hoi, älä jätä, ymmärrys älä petä! (Nivala)

Lähteet[muokkaa]

  • Kansanrunousarkisto