Pohjoispohjalaisia sananlaskuja
Ulkoasu
Pohjanmaa Katso myös Oululaisia sananlaskuja
- Aina sitä saa, kun ei ole kenenkään renki. (Kalajoki)
- Akanpää - lampaanpää. (Paavola)
- Akka eillä, vaikka huonolle jäälle. (Kuusamo)
- Akka ja kapsäkki on reissussa liikaa. (Kärsämäki)
- Akkavalta, paskavalta. (Sievi)
- Ampiainen antaa, mehiläinen metenä juo. (Rantsila)
- Ee herra herra oo, voan riihimies se herra on. (Säräisniemi)
- Ehtovalta ahvenella: ottaa onkee jos haluvaa. (Ylikiiminki)
- Ei aurinkokaan paista ennenkun nousee. (Kestilä)
- Ei huolta hävinneellä eikä maansa myönnehellä. (Reisjärvi)
- Ei lisä liijaksi oo. (Sievi)
- Ei nälkäistä hauku koiratkaan. (Haapajärvi)
- Ei passaa pata rekkeen, se rupiaa rämisemään. (Raahe)
- Ei pierua saa piättää eikä nurin niskon lähättää. (Haapavesi)
- Ei pimijäsä oo oksia. (Sievi)
- Ei piä tukkia nokkaasa toisen sekapuuroon. (Liminka)
- Ei vieraanvara talua hävitä vaan tyhjääntarkkuus. (Reisjärvi)
- Ei yksi kauvan naura. (Paavola)
- Eihän se kärpäsen kusi meressä haittaa tee. (Muhos)
- Elävää auttaa pitää, kyllä kuollut paikkansa pitää. (Raahe)
- Ensimmäinen työ on langenneella nousta ylös. (Paavola)
- Erittäin on emälammas, erittäin kaksi karihtaa. (Haapajärvi)
- Erkki turjus turkki päällä, koko kesän paita päällä. (Kuusamo)
- Foordi ei ole auto eikä margariini voita. (Sievi)
- Hallavuosi hillavuosi. (Ylivieska)
- Harvoin piikaa kiitetään, minijää ei millonkaan. (Kärsämäki)
- Hallavuosi hillavuosi. (Ylivieska)
- Helpompi emäkirkolle, kun kappelissa saarnataan. (Kestilä)
- Herruus paikka ruumiiseen, niinkun pakkanen rajakenkään. (Haapavesi)
- Hirvijä hijaton vaate, hijapuoli hirvijämpi. (Temmes)
- Hullu huivisa paikkaa, mielipuoli vyölinäsä. (Paavola)
- Hullu rahoiksi naipi, viisas velaksi syöpi. (Kärsämäki)
- Hulluksi minua kaikki muutki hullut sanoo. (Haapavesi)
- Hyvästi on emännän leivät uunissa, ei pala eikä paistu. (Kärsämäki)
- Itkeköön vittu, joll on palio vettä ja pitkät silimäripset. (Reisjärvi)
- Joka puukkoon turvaa, se miekkaan kuolee. (Kuusamo)
- Joutaahan jorista pieru kirnussa. (Kestilä)
- Kahvikupit kalisee, lapset näljässä narisee. (Pyhäjärvi Ol.)
- Kerralla terve kuulee, sairaalle kahesti sanotaan. (Reisjärvi)
- Kerta kekriä pitää, toisen kerran kellistellä. (Säräisniemi)
- Kiittämättömyys on maailman palkka. (Sievi)
- Kiukkunen akka se työn tekee. (Kärsämäki)
- Kun etelä lumen sataa, ei sitä pohjonen suveta. (Rantsila)
- Kun on uuni kuumimmillaan, niin on akat kärrymmillään. (Sievi)
- Kyllä korppeja on, jos raatoja. (Kuusamo)
- Kyllä piru puuta tuopi, kun pyhänä puukon käteesä ottaa. (Rantsila)
- Kyllä taikina happanee, kun pirtti lämmitä pannaan. (Muhos)
- Kyllähän kynnetään, kun hevoset haukkoaa. (Muhos)
- Köyhtyä saa vaan ei laihtua. (Utajärvi)
- Lammas on lakia eläin, ei se pierase, ei potkase eikä hännällänsä ropsase. (Nivala)
- Lepänurpi leipävuosi, haavanurpi hallavuosi. (Ylivieska)
- Lujasa on leipä kivesä. (Rantsila)
- Lukkari on papin lakkari, ja lukkarin muori on papin lakkarin vuori. (Pudasjärvi)
- Luu lonijan kouraan. (Ylivieska)
- Milläs täi rykkii, kun ei oo keuhkoja. (Pyhäjärvi Ol.)
- Milläs täi rykkii, kun ei oo rintaluita. (Rantsila)
- Mutkia juostesa se koiraki vanahenee. (Paavola)
- Näläkä karhun pesästä ajjaa. (Sievi)
- Näläkäinen on vihainen. (Kuivaniemi)
- Oma on aena oma. (Kestilä)
- On köyhälläkin vettä. (Kuusamo)
- Onni on miehen tyyrmanni. (Reisjärvi)
- Paastahan vähänäkönen syöpi. (Reisjärvi)
- Pahantekijä se pakkoon lähtee. (Kuivaniemi)
- Pakkanenki paukkuu kuolemasa eellä. (Reisjärvi)
- Papeista on pohja helvetissä. (Reisjärvi)
- Papi säkisä on pohoja, mutta lukkarin säkisä eij o laitojakaa. (Hailuoto)
- Parempi pyy pivossa ku kymmenen oksalla. (Kuivaniemi)
- Paska ei palijo hiivaa tartte, ennenkö se nousee. (Kuivaniemi)
- Pilkka sattuu omaan nilkkaan. (Reisjärvi)
- Pimeä ei pure vaikka se vähän haistelee. (Kalajoki)
- Puhumata paras. (Kestilä)
- Puukko jakajan kynteen. (Hailuoto)
- Päiväksi merelle ja viikoksi evästä. (Sievi)
- Raha ja poika saa vaikka tähen taivaalta. (Ii)
- Raha saa ramppaajia, helisevä hyppääjiä. (Paavola)
- Rakkaus ei velliä höystä. (Sievi)
- Riihimies on herra. (Paavola)
- Rikkaat isosti elää, köyhät kiljuen perässä. (Haapajärvi)
- Räkänokasta mies tulee eikä tyhjän naurajasta. (Hailuoto)
- Saattaa se akka purra, vaikka ei olisi hampaitakaan. (Kärsämäki)
- Savolainen pulloposki syöpi puuron leivän kanssa, kainulainen kaitanaama syöpi liemen leivätäkki. (Reisjärvi)
- Se o veäri, että muna kannaa neovvoo. (Säräisniemi)
- Se on erittäin, kun pannaan parittain. (Utajärvi)
- Se on pakko Sakarin tanssata, kun soitetaan. (Pudasjärvi)
- Silahkat ovat pieniä joulukaloiksi. (Ylikiiminki)
- Sillon ne on akat kärtynä, ku on uuni kuumana. (Kuivaniemi)
- Sisua se on Nasku-Heikilläkin, ei tule esiin sängyn alta, vaikka akkansa komentaa. (Kärsämäki)
- Sonnikin poikii, kun kovan näkee. (Sievi)
- Soppii sitä sitte hiiren haukotella, ku on jo puoli kissan persijessä. (Ylikiiminki)
- Suojan sumu iltasella. (Haapavesi)
- Suomalainen ei usko, ennen kuin koittaa. (Saloinen)
- Syyvään, juuvaan elläissään, saa nähä näläkää kuoltuaanki. (Rantsila)
- Tarkka aina elää, visu ei kuole milloinka. (Pyhäntä)
- Tervas tuohta toruu: eläs sinä konna kipristele eläkä viluista viivyttele, minä sen miehen lämmittelen. (Kestilä)
- Tuvassa antaa, porstuassa pois pyytää. (Pyhäjärvi Ol.)
- Täet syöpi ja maalima vihaa. (Pudasjärvi)
- Velikullat ollaan lainatessa, karhunpojat maksettaessa. (Pyhäntä)
- Viina lämmittää saman verran kun kusi housusa. (Rantsila)
- Yksi viimmeksi jää. (Kestilä)
- Äkkirakkaus tekee paskatille. (Liminka)
- Äly hoi, älä jätä, ymmärrys älä petä! (Nivala)
Lähteet
[muokkaa]- Kansanrunousarkisto