Pohjoissavolaisia sananlaskuja

Kohteesta Wikisitaatit
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Savo

  • Aamurusko pilvipäivä, iltarusko poutapäivä. (Kuopion pit.)
  • Aeka ei ou jänikse selässä. (Pielavesi)
  • Aeka hiiren haakotella, puol on kissan persiessä. (Kiuruvesi)
  • Aeka keinot keksii. (Pielavesi)
  • Ahhah akattomuutta - eipä tuota ou leipeekää. (Leppävirta)
  • Aikamies on aikamies, vaikka pankolla istukoon. (Iisalmi)
  • Aikanaan kun akan ottaa, niin otetuksi tulee. (Nilsiä)
  • Aikanaanhan se akkakii poikii. (Suonenjoki)
  • Ain on laiska aikehessaan. (Rautavaara)
  • Ajallansa työn teko, hetkellänsä ilon pito. (Karttula)
  • Ajjaa se hiis hyvälläi, kun selekään piäsöö. (Rautavaara)
  • Akassa on talloutesa. (Leppävirta)
  • Anna taikinan hapata, leivän juuren junnotella. (Maaninka)
  • Aura on nuottoa parempi, kirnunmäntä tarpomia. (Pielavesi)
  • Aurinko se paestaa niin hyville kuin pahoillekkiin. (Iisalmi)
  • Autuaampi on antaa kun ottaa. (Vesanto)
  • Ehdoin valta vääpelillä - antoa lomaa jos tahtoo. (Pielavesi)
  • Ee pimmee piälle kuavu. (Iisalmi)
  • Ei aekamies apuva tarvihe. (Kiuruvesi)
  • Ei anna murhe maata, eikä vaiva vaikea levätä. (Karttula)
  • Ei haastavalta sanat lopu. (Vesanto)
  • Ei kysyvä tieltä eksy. (Lapinlahti)
  • Ei lusikkoo voi jokaisen suun mukkaan tehä. (Tuusniemi)
  • Ei nimellä eletä. (Pielavesi)
  • Ei ole hampaattoman vihoesta. (Iisalmi)
  • Ei oo ihtesä eille käynyttä. (Nilsiä)
  • Ei oo kaekki arvuutokset tosia. (Nilsiä)
  • Ei oo pakko päitä syyvvä, kun on hyviä häntiä. (Karttula)
  • Ei ou kukkaan seppä syntyissään. (Karttula)
  • Ei ou lasta itkemätöntä eikä kangasta katkeematonta.(Sonkajärvi)
  • Ei pidä ensimmäiseen hyvään hyvästyä eikä ensimmäiseen pahaan pahastua. (Rautalampi)
  • Ei pie lohta merreen suolata. (Iisalmi)
  • Ei pillusta pohja puhkii eikä laita lohkii. (Karttula)
  • Ei pimmee silimee puhkase. (Kiuruvesi)
  • Ei pimmeys silimee puhkase. (Pielavesi)
  • Ei rek piäse vetäjäsä eille. (Leppävirta)
  • Ei se ou puutetta nähny, joka ei toista auta. (Pielavesi)
  • Ei se vetele, että housuja revitään ja hammeella paikataan. (Kuopio)
  • Ei suola syäntä tuima eikä nälkä mahaa pakota. (Sonkajärvi)
  • Ei suola syäntä tuima eikä terva mieltä kiännä. (Kuopio)
  • Ei surma autiosta mitään saa. (Iisalmen pit.)
  • Ei vene vettä pilloo eikä kyrpä vittua. (Kiuruvesi)
  • Ei vieras talloo hävitä, tuo Jumala vieraita, tuo vieraanvarroo. (Rautalampi)
  • Ei yheltä oksalta kahta lintua ammuta. (Iisalmi)
  • Ei ykspuolelta aurinko paesta. (Iisalmi)
  • Eihän se emäsika muista porsassa olleensa. (Pielavesi)
  • Eihän se hevonenkaan kauan yksipuolelta pilttuussaan potki. (Nilsiä)
  • Eij oo pakko Makkosen kerjätä, kun on pettäistä kontissa. (Juankoski)
  • Elä kehu hevostas ennen kuin eille ajat. (Muuruvesi)
  • Elä narroo noapuria, noapur narroo sinua! (Karttula)
  • Emännän kunnia se on, että työmies haisee. (Tervo)
  • Emännän palat ja paimenen jälet on lukemattomat. (Iisalmi)
  • Emännän silmä lehmän lypsättää, isännän jalka pellon höystää. (Kuopio)
  • Emännätön talo ja varreton kirves ne aina yhteen mallaa. (Nilsiä)
  • Ennen piru sarvesa keittää, ennekun huono akka tapansa heittää. (Varkaus)
  • Ennot on eksynnä, vanhat kannot kuatunna. (Suonenjoki)
  • Ensimmäinen vuosi lihalle, toinen kalalle ja kolmas koiran paskalle. (Sonkajärvi)
  • Eri miehet ne on, jotka kettuja pyytää. (Keitele)
  • Erittäin on emännän veitsi, eri veitsi tyttärillä. (Iisalmi)
  • Eänetön hulluista viisain. (Sonkajärvi)
  • Haava tulee kirveelläkin. (Pohjois-Savo)
  • Haravat ja hangot on heinämiesten värkit, kirjat ja kortit on autuuden merkit. (Pohjois-Savo)
  • Harva vuoshan se on, ettei leipä kelepoo. (Siilinjärvi)
  • Hauki kuttoo kovallae siällä, syksyn uipi syvälläe veillä. (Iisalmi)
  • Henki elävässä, kalama kuolleessa. (Pielavesi)
  • Hepo hellä varsoosa, vanaha akka poikoosa. (Leppävirta)
  • Herrat eillä, talonpojat jälestä. (Maaninka)
  • Herrat ja myö ja monjaita talonpoekia. (Maaninka)
  • Hevollapa miestä herjataan, kun sukunimellä. (Iisalmi)
  • Hevosellapa miestä herjataan, kun tammalla itekkii ajjaa. (Tervo)
  • Hevosen pitää juoda viheltämisettä ja akan mennä käskemisettä. (Pohjois-Savo)
  • Hevosessa henken, vaemossa tallouten. (Vehmersalmi)
  • Hevosia hyviä, rahoja ja jyviä. (Tervo)
  • Heät häestä, pijot pijosta, suuret juomat juomingista. (Maaninka)
  • Hieno on kiitoksen liemi. (Lapinlahti)
  • Hiiren syömä hipleetä, maon syömä makkeeta. (Pielavesi)
  • Hiirestä kun tulloo karhu, niin se on aeka pöppö. (Vehmersalmi)
  • Hiis ajjaa hyvälläkkii. (Vesanto)
  • Hirveetä on veri hangella. (Vesanto)
  • Hoapa hangelta vettää, pihlaja ylös pittää, petäjä peräti viepi. (Rautavaara)
  • Hoppee huoleks, vask vaevoiks ja paper pahoiks mieliks. (Suonenjoki)
  • Hullu enemmän tekköö kun jaksaa. (Kuopio)
  • Hullu puuroa purevi, mieletön iliman nielasoo. (Lapinlahti)
  • Hullu taivaan takkoo, mielpuol tyttäresä. (Keitele)
  • Hulluilla herrat kyntää. (Tuusniemi)
  • Häviää häihin juoja, köyhtyy käräjän käyjä; rikastuu riihen puija. (Kuopio)
  • Joka aasilla ajaa, se aasista puhuu. (Suonenjoki)
  • Joka eestään eväät syöpi, se kohastaan kontin kantaa. (Iisalmi)
  • Joka enne ennättää, se se viijä lennättää. (Kiuruvesi)
  • Joka happamen haistaa, se makkeen maistaa. (Karttula)
  • Joka toiselle hautaa kaivaa, se ite siihen lankee. (Muuruvesi)
  • Joka vittuva valihtoo, se ei kunnon naimista sua koskaan. (Karttula)
  • Jokainen osaa toisen elämätä elää, vaikk ei omaansa. (Rautalampi)
  • Kahvia juuvvaa, heiniä myyvvää, olkia ostetaa, lehmiä nostetaa. (Rautalampi)
  • Kaikki morsiamet terveitä, kaikki suluhaset rikkaita. (Tuusniemi)
  • Kerralla laeska katkaseksen, virree kääp viissii kertoo. (Kuopio)
  • Kerta kuolla syntyneen, kuolpa suolle tae mualle. (Pielavesi)
  • Kestäähän ne jäniksennahkaset rahkeet kymmenen vuotta aetan naolassa. (Vieremä)
  • Kiitä kirppuista keseä, lutehista vuon tuloa. (Iisalmi)
  • Kivessä on toisen kippee. (Sonkajärvi)
  • Kokille kota ja pata. (Pielavesi)
  • Kolome kovvoo savo sannoo: kelekka, pölökky ja mulukku. (Suonenjoki)
  • Ku avonaesen kontin kansa kankaalla kulokoo, nii ei tiijjä mistee puusta se käpy tipahtaa. (Leppävirta)
  • Kuka lusikalla alakaa, se kapustalla lopettaa. (Kuopion pit.)
  • Kukapa se toesen lusikkaa puhhuu, jos ei sitä ite tie. (Suonenjoki)
  • Kullilla tehhään kuninkaeta, munilla suuria ruhtinaeta, varrella pieniä herrasmiehiä. (Vieremä)
  • Kun supakalla neovvo pietään, niin kapakalla se kiinni otetaan. (Pielavesi)
  • Kuoloo siemenesä syöjä, ellää muasa myöjä. (Leppävirta)
  • Kyllä akka vikoja löytää, jos ei kuolla taho. (Karttula)
  • Kyllä Herra hullut hallihtoo, kun viisaat varasa pittää. (Rautalampi)
  • Kyllä hiihtävä hikesä saapi. (Maaninka)
  • Kyllä pakko väkkee antaa, sakko rahhoo hankkii. (Rautalampi)
  • Kyllä riihenpuija hikesä sua, löylyn lyöjä lämpimäsä. (Leppävirta)
  • Kyllä se rek vetäjäsä neuvoo. (Tuusniemi)
  • Kyllä se routa porsaan kottiin ajaa. (Siilinjärvi)
  • Kyllähä halameellaa havahtoo, kun kontti kottiin jiäp. (Leppävirta)
  • Käyphän se henk herrostai eikä aina talonpojista. (Juankoski)
  • Käöp se piru pappilassae. (Kiuruvesi)
  • Köyhyys tuop toran perreeseen. (Karttula)
  • Köyhyyttä ja rakkautta on mahoton salata. (Iisalmi)
  • Leipää se on leivän kannikkakin. (Nilsiä)
  • Leppänen kurkhirs akan tekemässä tuvassa. (Kuopio)
  • Liha ee tule liikkumata, kala jalan kapsamata. (Iisalmi)
  • Loisina ves venneessä. (Tuusniemi)
  • Lupa leivätä ellee, valta syyvvä särpimetä. (Maaninka)
  • Lupa on koiran luuta purra, kokin suoloa kokea. (Leppävirta)
  • Luu lihan ehtijälle, huora piijan valihtijalle. (Kuopio)
  • Läheppäs entine avuks: eistä vetämää ja takkoo työntämää! (Leppävirta)
  • Markassa on tuhanne alaku. (Leppävirta)
  • Matalammasta kohtihan sitä aijan yl männään. (Karttula)
  • Mies kun kööhtyy, ni hoosut lööhtyy. (Maaninka)
  • Mies miehen kalulla toimeen tulloo. (Pielavesi)
  • Minijän pittää pittee ruokapöyvvässä pitkee kättä että ylettää. (Leppävirta)
  • Minkälaesen hirven hiihät, semmosen taljalla makkoot. (Kiuruvesi)
  • Mittee pässillä tekköö kun eij oo muitakaa lampaeta? (Iisalmi)
  • Mitä et taho salata, sano akalles. (Tuusniemi)
  • Mitä usseemp emäntä, sen huonompi huttu. (Nilsiä)
  • Morsiamen pitää käydä ja kusta. (Sonkajärvi)
  • Morsianna monta soap koittoo, sormillannii pilluaan soittoo. (Karttula)
  • Myllyt pyörii myötäpäivään, vaimot jauhaa vastapäivään. (Pielavesi)
  • Niin se käyp kärpän nylyky. (Tuusniemi)
  • Nuorella tytöllä pitää olla siijan suu, salakan vatsa, lammin ahvenen ajatukset. (Kuopio)
  • Näläkä ee usko velekoo. (Kiuruvesi)
  • Näläkä neovoo, kärsä käsköö porsaan moata kyntämää. (Maaninka)
  • Näläkä närhille tulloo otranpeätä oottaessa, kaoranpeätä kasvattaessa. (Kiuruvesi)
  • Näläkä tuo toran perreesee. (Suonenjoki)
  • Näläkä viep näkösekseen. (Iisalmi)
  • Oma tarvis ensimäisnä. (Tervo)
  • Omallaan ei ou voittanutta. (Pielavesi)
  • On omakii suu vieraan veronen. (Leppävirta)
  • On se hoekka huomennae, vajoo vastakii. (Pielavesi)
  • Opi ite ensin, ennenkun muita opetat! (Vesanto)
  • Opissa on variksenpoika tuulessa. (Siilinjärvi)
  • Pakkanen puhurin poika, alta jalkoja annoo, kieltä suusta viitelöi. (Kuopion pit.)
  • Pakkanen pyryn perästä, paha ilima pakkasesta. (Nilsiä) (KRA)
  • Pakossaha se pappii pieröö. (Leppävirta)
  • Paljon hommaa isännällä, mut emännällä on enemmän. (Karttula)
  • Pappi ei pyhiä kiitä eikä hepo häitä. (Iisalmi)
  • Pappi ja koirra soap ruuan haukkumalla. (Karttula)
  • Parempi kokema kun lukema. (Tuusniemi)
  • Paskan suap koirasta hirtettyvvään. (Kiuruvesi)
  • Paskasta piäsöö pesemällä, synnistä katumalla, mut huorasta ei tule piikoo. (Nilsiä)
  • Penni se penniin karttuu. (Muuruvesi)
  • Pennissä markan alku, markassa tuhanten alku. (Tervo)
  • Pennissä on miljoonan alku. (Lapinlahti)
  • Pihlaanmarja rastaan poijan viivyttää. (Leppävirta)
  • Piika pitää olla edestä kengässä, takaa raudassa, tuo tullessa ja vie mennessä. (Vieremä)
  • Piika talon kaonistaa, mut renki haesun antaa. (Pielavesi)
  • Pikkarainen piijan pillu, kuin ei mahu, niin nuolaise. (Vesanto)
  • Pilekka ei polta, maht ei lämmitä. (Leppävirta)
  • Piru pökkelösä kuataa. (Iisalmi)
  • Piruko kirkon pimittänöön, ettei evankeljumiikaan erota? (Kuopion pit.)
  • Pisarata ei merta soudeta. (Vieremä)
  • Poes hemmut heittämine, talon töelle taepumine. (Leppävirta)
  • Pouvan kaari pohjasessa, satteen sappi ijässä. (Karttula)
  • Pouviks päivä siärii, satteeks kuu kehhii. (Suonenjoki)
  • Puolet totta leekissä. (Iisalmi)
  • Raha riijassa kulluu, piä männöö tappelussa. (Leppävirta)
  • Rahan eistä ruoka häissä, lapssaunoissa samoin. (Tuusniemi)
  • Rahatasku tamman vyöllä. (Rautalampi)
  • Rahhoo on äörii, kalloo on kiskii. (Maaninka)
  • Rakkaas ej oo potaattia, vaekka se tekköö samallaesia mukuloeta. (Iisalmi)
  • Rakkaus viep viisaalta puol mieltä, hullulta kaekki. (Iisalmi)
  • Rekhän se rennottii vettä. (Rautalampi)
  • Rieskoo se on lapsen voima. (Tuusniemi)
  • Riita riistasta tuloopi, kapina kalun vähästä. (Nilsiä)
  • Ruisleepä ja toloppatie ne on kaekkeen varminta. (Iisalmi)
  • Rukkiin lako itkettää, otran lako naurattaa. (Karttula)
  • Ruotsikin rukkasen tekis, vaan ee tekis peokaloo. (Iisalmi)
  • Ryypätä soap, mutta ee rähjätä. (Iisalmi)
  • Sama se on suutarille, teki se kengät kelle tahhaan. (Kuopio)
  • Savolainen ei usko ennen kun koettaa. (Pielavesi)
  • Savossa ei kielletä satamasta, jos sataa niin antaa sataa. (Kuopio)
  • Se ei aatuvasta aekoo niä, joka ei aresta pyhhee tie. (Leppävirta)
  • Se makkeen maestaa, joka keetetyn paestaa. (Iisalmi)
  • Sekalaista on seurakunta. (Karttula)
  • Sen se piru viep minkä tuoppii. (Pielavesi)
  • Seppä se kalun tekköö, voan tuhmat sen tuntoo. (Maaninka)
  • Siihen kaivoon se Herra vettä siunoo, josta sitä poiskin otetaan. (Kiuruvesi)
  • Siihen se hiis heittää, mistä ottaakii. (Kuopio)
  • Siin on näkövä, miss on teköväe. (Iisalmi)
  • Siinä virsta, missä toloppa. (Vehmersalmi)
  • Sokee syöp silmillisen eistä kalavain. (Muuruvesi)
  • Sokkee kun piäsöö makkeen makkuun, ei arvoo heretäkkää. (Suonenjoki)
  • Sokkeeha se on mieletön silemä. (Maaninka)
  • Sonni on kateellinen jäärälle, kun sillä on niin suuret munat. (Nilsiä)
  • Sukkoo neuloo, ukkoo toivoo. (Tuusniemi)
  • Sukkuun hyvä tulloo, sukua kaikki kiitetään. Sukkuun paha tulloo, sukua kaikki moititaan. (Tuusniemi)
  • Sukua suku noutaa. (Kuopion pit.)
  • Sukulaisuus ei auta asian kohalla. (Karttula)
  • Sukuunsa kasvaa suopetäjät. (Muuruvesi)
  • Suo ei kasva kiviä eikä kangas karpaloita. (Iisalmi)
  • Suoja se on seipäänkin takana. (Juankoski)
  • Suola se on köyhän särvin. (Vieremä)
  • Suosio leivän lisää. (Varkaus)
  • Suutarit, riätälit suurii rosvoi, muurmestar on tottuuven mies, se ei syö savvee eikä varasta kivvee. (Nilsiä)
  • Suuttua suap, vua ei olla äessään. (Pielavesi)
  • Suuttuneella ei oo aikoo. (Tuusniemi)
  • Syöp, juop aikanaan, kulkulainen tulloo kuitenkin. (Sonkajärvi)
  • Sären sappi rinnassa, varsan väk sieramissa. (Rautalampi)
  • Tarkka talosa pittää, itara syöp ihtesä, hupa ei pie persettään. (Tervo)
  • Tarkkoo se tekköö, kun kalanlientä lämmittää. (Tuusniemi)
  • Tarkkoo talo tekköö, ku kalalientä lämmittää. (Kuopio)
  • Terva ee petä koskaan. (Kiuruvesi)
  • Tautinen syö, minkä kärsii. (Rautalampi)
  • Usseemp hammas kun hartija. (Tuusniemi)
  • Vanhasta vara paremp, turva toesen tähteestä. (Leppävirta)
  • Varikses sanovat ja korppi olikin, silmän nokkas ja lensi pois. (Lapinlahti)
  • Vieras viep viertämäsä, kyläläinen kyntämässä. (Tuusniemi)
  • Viipyen erät paremmat. (Rautalampi)
  • Viitake ei heinijä valihe. (Tuusniemi)
  • Vähän se on kun virsu parkuu. (Rautalampi)
  • Yhtä tyhjä kanssa, jos tulpalloo sylykäsöö. (Pielavesi)
  • Ylensyönyttä rööhtäättää. (Iisalmi)
  • Ylöpeös käöp lankeemukse eillä. (Kiuruvesi)
  • Ymmärrys hoi, äly elä jätä! (Leppävirta)

Lähteet[muokkaa]

  • Kansanrunousarkisto