Pohjoissavolaisia sananlaskuja

Savo

• Aamun hetki kullan kallis. (Karttula)

• Aamurusko pilvipäivä, iltarusko poutapäivä. (Kuopion pit.)

• Aeka ei ou jänikse selässä. (Pielavesi)

• Aeka hiiren haakotella, puol on kissan persiessä. (Kiuruvesi)

• Aeka keinot keksii. (Pielavesi)

• Ahhah akattomuutta - eipä tuota ou leipeekää. (Leppävirta)

• Aikaa rokka anoo, tulta liha kiirehtii. (Rautalampi)

• Aikamies on aikamies, vaikka pankolla istukoon. (Iisalmi)

• Aikanaan kun akan ottaa, niin otetuksi tulee. (Nilsiä)

• Aikanaanhan se akkakii poikii. (Suonenjoki)

• Ain on laiska aikehessaan. (Rautavaara)

• Ajallansa työn teko, hetkellänsä ilon pito. (Karttula)

• Ajjaa se hiis hyvälläi, kun selekään piäsöö. (Rautavaara)

• Akassa on talloutesa. (Leppävirta)

• Akka on köyhällä niinkun aitta. (Kiuruvesi)

• Ammatti kapan antaa. (Vesanto)

• Anna hattusi lainaksi, käy ite paljaspäin. (Karttula)

• Anna taikinan hapata, leivän juuren junnotella. (Maaninka)

• Arvio ei ole vissinmäärän arvonen. (Muuruvesi)

• Asia vaatii ymmärrystä, tanssiminen rallatusta. (Tuusniemi)

• Aura on nuottoa parempi, kirnunmäntä tarpomia. (Pielavesi)

• Aurinko se paestaa niin hyville kuin pahoillekkiin. (Iisalmi)

• Autuaampi on antaa kun ottaa. (Vesanto)

• Ehdoin valta vääpelillä - antoa lomaa jos tahtoo. (Pielavesi)

• Ee pimmee piälle kuavu. (Iisalmi)

• Ei aekamies apuva tarvihe. (Kiuruvesi)

• Ei anna murhe maata, eikä vaiva vaikea levätä. (Karttula)

• Ei haastavalta sanat lopu. (Vesanto)

• Ei kysyvä tieltä eksy. (Lapinlahti)

• Ei lusikkoo voi jokaisen suun mukkaan tehä. (Tuusniemi)

• Ei nimellä eletä. (Pielavesi)

• Ei näkö työtä tie, eikä kauneus kaskee hakkoo. (Pielavesi)

• Ei ole hampaattoman vihoesta. (Iisalmi)

• Ei oo ihtesä eille käynyttä. (Nilsiä)

• Ei oo kaekki arvuutokset tosia. (Nilsiä)

• Ei oo pakko päitä syyvvä, kun on hyviä häntiä. (Karttula)

• Ei ou kukkaan seppä syntyissään. (Karttula)

• Ei ou lasta itkemätöntä eikä kangasta katkeematonta.(Sonkajärvi)

• Ei pidä ensimmäiseen hyvään hyvästyä eikä ensimmäiseen pahaan pahastua. (Rautalampi)

• Ei pie lohta merreen suolata. (Iisalmi)

• Ei pillusta pohja puhkii eikä laita lohkii. (Karttula)

• Ei pimmee silimee puhkase. (Kiuruvesi)

• Ei pimmeys silimee puhkase. (Pielavesi)

• Ei rek piäse vetäjäsä eille. (Leppävirta)

• Ei se lintu sillä ryhöksellä käy, johonka se paskantaa. (Keitele)

• Ei se ou puutetta nähny, joka ei toista auta. (Pielavesi)

• Ei se vetele, että housuja revitään ja hammeella paikataan. (Kuopio)

• Ei suola syäntä tuima eikä nälkä mahaa pakota. (Sonkajärvi)

• Ei suola syäntä tuima eikä terva mieltä kiännä. (Kuopio)

• Ei surma autiosta mitään saa. (Iisalmen pit.)

• Ei susi koiran kuolemaa itke. (Kiuruvesi)

• Ei vene vettä pilloo eikä kyrpä vittua. (Kiuruvesi)

• Ei vieras talloo hävitä, tuo Jumala vieraita, tuo vieraanvarroo. (Rautalampi)

• Ei yheltä oksalta kahta lintua ammuta. (Iisalmi)

• Ei ykspuolelta aurinko paesta. (Iisalmi)

• Ei yskä rykien lähde, vaan tervalla kurittamalla. (Varkaus)

• Eihän se emäsika muista porsassa olleensa. (Pielavesi)

• Eihän se hevonenkaan kauan yksipuolelta pilttuussaan potki. (Nilsiä)

• Eij oo pakko Makkosen kerjätä, kun on pettäistä kontissa. (Juankoski)

• Elä kehu hevostas ennen kuin eille ajat. (Muuruvesi)

• Elä narroo noapuria, noapur narroo sinua! (Karttula)

• Elämässähän Herra meitä keikuttaa. (Tervo)

• Emännän kunnia se on, että työmies haisee. (Tervo)

• Emännän palat ja paimenen jälet on lukemattomat. (Iisalmi)

• Emännän silmä lehmän lypsättää, isännän jalka pellon höystää. (Kuopio)

• Emännätön talo ja varreton kirves ne aina yhteen mallaa. (Nilsiä)

• Ennen piru sarvesa keittää, ennekun huono akka tapansa heittää. (Varkaus)

• Ennot on eksynnä, vanhat kannot kuatunna. (Suonenjoki)

• Ensimmäinen vuosi lihalle, toinen kalalle ja kolmas koiran paskalle. (Sonkajärvi)

• Eri miehet ne on, jotka kettuja pyytää. (Keitele)

• Erittäin on emännän veitsi, eri veitsi tyttärillä. (Iisalmi)

• Eänetön hulluista viisain. (Sonkajärvi)

• Haava tulee kirveelläkin. (Pohjois-Savo)

• Harakka kaunis lintu ja pappi paras vieraita. (Tuusniemi)

• Haravat ja hangot on heinämiesten värkit, kirjat ja kortit on autuuden merkit. (Pohjois-Savo)

• Harmikseen ruma peeliin kahtoo. (Iisalmi)

• Harva vuoshan se on, ettei leipä kelepoo. (Siilinjärvi)

• Hauki kuttoo kovallae siällä, syksyn uipi syvälläe veillä. (Iisalmi)

• Haukko käypi suusta suuhun, orava käypi puusta puuhun. (Kuopio)

• Hellä on hepo varsalleen. (Iisalmi)

• Henki elävässä, kalama kuolleessa. (Pielavesi)

• Hepo hellä varsoosa, vanaha akka poikoosa. (Leppävirta)

• Herra kulkee kalossissa, viertomies virsussa. (Iisalmi)

• Herrat eillä, talonpojat jälestä. (Maaninka)

• Herrat ja myö ja monjaita talonpoekia. (Maaninka)

• Hevollapa miestä herjataan, kun sukunimellä. (Iisalmi)

• Hevosellapa miestä herjataan, kun tammalla itekkii ajjaa. (Tervo)

• Hevosen pitää juoda viheltämisettä ja akan mennä käskemisettä. (Pohjois-Savo)

• Hevosessa henken, vaemossa tallouten. (Vehmersalmi)

• Hevosessa on miehen henki, emäntä talon pitäjä. (Karttula)

• Hevosia hyviä, rahoja ja jyviä. (Tervo)

• Heät häestä, pijot pijosta, suuret juomat juomingista. (Maaninka)

• Hieno on kiitoksen liemi. (Lapinlahti)

• Hiiren itku on kissan ilo. (Kiuruvesi)

• Hiiren syömä hipleetä, maon syömä makkeeta. (Pielavesi)

• Hiirestä kun tulloo karhu, niin se on aeka pöppö. (Vehmersalmi)

• Hiis ajjaa hyvälläkkii. (Vesanto)

• Hirveetä on veri hangella. (Vesanto)

• Hoapa hangelta vettää, pihlaja ylös pittää, petäjä peräti viepi. (Rautavaara)

• Hoppee huoleks, vask vaevoiks ja paper pahoiks mieliks. (Suonenjoki)

• Hullu enemmän tekköö kun jaksaa. (Kuopio)

• Hullu puuroa purevi, mieletön iliman nielasoo. (Lapinlahti)

• Hullu taivaan takkoo, mielpuol tyttäresä. (Keitele)

• Hulluilla herrat kyntää. (Tuusniemi)

• Häviää häihin juoja, köyhtyy käräjän käyjä; rikastuu riihen puija. (Kuopio)

• Joka aasilla ajaa, se aasista puhuu. (Suonenjoki)

• Joka eestään eväät syöpi, se kohastaan kontin kantaa. (Iisalmi)

• Joka enne ennättää, se se viijä lennättää. (Kiuruvesi)

• Joka happamen haistaa, se makkeen maistaa. (Karttula)

• Joka toiselle hautaa kaivaa, se ite siihen lankee. (Muuruvesi)

• Joka vittuva valihtoo, se ei kunnon naimista sua koskaan. (Karttula)

• Jokainen osaa toisen elämätä elää, vaikk ei omaansa. (Rautalampi)

• Kaalikolkka koiran ruoka, vellinki vasikan juoma, puuro, huttu naisten ruoka, liharokka miehen ruoka. (Suonenjoki)

• Kahvia juuvvaa, heiniä myyvvää, olkia ostetaa, lehmiä nostetaa. (Rautalampi)

• Kaikki morsiamet terveitä, kaikki suluhaset rikkaita. (Tuusniemi)

• Kerralla laeska katkaseksen, virree kääp viissii kertoo. (Kuopio)

• Kerta kuolla syntyneen, kuolpa suolle tae mualle. (Pielavesi)

• Kestäähän ne jäniksennahkaset rahkeet kymmenen vuotta aetan naolassa. (Vieremä)

• Kiitä kirppuista keseä, lutehista vuon tuloa. (Iisalmi)

• Kivessä on toisen kippee. (Sonkajärvi)

• Kokille kota ja pata. (Pielavesi)

• Kolome kovvoo savo sannoo: kelekka, pölökky ja mulukku. (Suonenjoki)

• Ku avonaesen kontin kansa kankaalla kulokoo, nii ei tiijjä mistee puusta se käpy tipahtaa. (Leppävirta)

• Kuka lusikalla alakaa, se kapustalla lopettaa. (Kuopion pit.)

• Kukapa se toesen lusikkaa puhhuu, jos ei sitä ite tie. (Suonenjoki)

• Kullilla tehhään kuninkaeta, munilla suuria ruhtinaeta, varrella pieniä herrasmiehiä. (Vieremä)

• Kun supakalla neovvo pietään, niin kapakalla se kiinni otetaan. (Pielavesi)

• Kun virstan kulkee niin värsyn oppii. (Sonkajärvi)

• Kuoloo siemenesä syöjä, ellää muasa myöjä. (Leppävirta)

• Kyllä akka vikoja löytää, jos ei kuolla taho. (Karttula)

• Kyllä Herra hullut hallihtoo, kun viisaat varasa pittää. (Rautalampi)

• Kyllä Herra keikuttaa. (Tuusniemi)

• Kyllä hiihtävä hikesä saapi. (Maaninka)

• Kyllä pakko väkkee antaa, sakko rahhoo hankkii. (Rautalampi)

• Kyllä riihenpuija hikesä sua, löylyn lyöjä lämpimäsä. (Leppävirta)

• Kyllä se on erlaesta kesällä mäenlasku persiillään. (Kuopio)

• Kyllä se rek vetäjäsä neuvoo. (Tuusniemi)

• Kyllä se routa porsaan kottiin ajaa. (Siilinjärvi)

• Kyllähä halameellaa havahtoo, kun kontti kottiin jiäp. (Leppävirta)

• Käyphän se henk herrostai eikä aina talonpojista. (Juankoski)

• Käöp se piru pappilassae. (Kiuruvesi)

• Köyhyys tuop toran perreeseen. (Karttula)

• Köyhyyttä ja rakkautta on mahoton salata. (Iisalmi)

• Leipää se on leivän kannikkakin. (Nilsiä)

• Leppänen kurkhirs akan tekemässä tuvassa. (Kuopio)

• Liha ee tule liikkumata, kala jalan kapsamata. (Iisalmi)

• Liha aikaa anoo, kala tulta kiirehtii. (Karttula)

• Loisina ves venneessä. (Tuusniemi)

• Lupa leivätä ellee, valta syyvvä särpimetä. (Maaninka)

• Lupa on koiran luuta purra, kokin suoloa kokea. (Leppävirta)

• Luu lihan ehtijälle, huora piijan valihtijalle. (Kuopio)

• Läheppäs entine avuks: eistä vetämää ja takkoo työntämää! (Leppävirta)

• Markassa on tuhanne alaku. (Leppävirta)

• Matala on köyhä korkeellae. (Vieremä)

• Matalammasta kohtihan sitä aijan yl männään. (Karttula)

• Mies kun kööhtyy, ni hoosut lööhtyy. (Maaninka)

• Mies miehen kalulla toimeen tulloo. (Pielavesi)

• Minijän pittää pittee ruokapöyvvässä pitkee kättä että ylettää. (Leppävirta)

• Minkälaesen hirven hiihät, semmosen taljalla makkoot. (Kiuruvesi)

• Mittee pässillä tekköö kun eij oo muitakaa lampaeta? (Iisalmi)

• Mitä et taho salata, sano akalles. (Tuusniemi)

• Mitä usseemp emäntä, sen huonompi huttu. (Nilsiä)

• Morsiamen pitää käydä ja kusta. (Sonkajärvi)

• Morsianna monta soap koittoo, sormillannii pilluaan soittoo. (Karttula)

• Myllyt pyörii myötäpäivään, vaimot jauhaa vastapäivään. (Pielavesi)

• Niin se käyp kärpän nylyky. (Tuusniemi)

• Niinhän se on asia kissasella, kun naukaisee, niin saa maitoa. (Muuruvesi)

• Nuoleminen ei elätä. (Tervo)

• Nuorella tytöllä pitää olla siijan suu, salakan vatsa, lammin ahvenen ajatukset. (Kuopio)

• Näkijänä on vieras kylässä. (Leppävirta)

• Nälkä laiskaaki kiirehtää. (Vesanto)

• Näläkä ee usko velekoo. (Kiuruvesi)

• Näläkä neovoo, kärsä käsköö porsaan moata kyntämää. (Maaninka)

• Näläkä närhille tulloo otranpeätä oottaessa, kaoranpeätä kasvattaessa. (Kiuruvesi)

• Näläkä tuo toran perreesee. (Suonenjoki)

• Näläkä viep näkösekseen. (Iisalmi)

• Oma tarvis ensimäisnä. (Tervo)

• Omallaan ei ou voittanutta. (Pielavesi)

• On omakii suu vieraan veronen. (Leppävirta)

• On se hoekka huomennae, vajoo vastakii. (Pielavesi)

• Opi ite ensin, ennenkun muita opetat! (Vesanto)

• Opissa on variksenpoika tuulessa. (Siilinjärvi)

• Orava hyppee puusta puuhun, sana kulkoo suusta suuhu. (Maaninka)

• Pakkanen puhurin poika, alta jalkoja annoo, kieltä suusta viitelöi. (Kuopion pit.)

• Pakkanen pyryn perästä, paha ilima pakkasesta. (Nilsiä) (KRA)

• Pakko työlle, vua ee ruualle. (Kiuruvesi)

• Pakossaha se pappii pieröö. (Leppävirta)

• Paljon hommaa isännällä, mut emännällä on enemmän. (Karttula)

• Pappi ei pyhiä kiitä eikä hepo häitä. (Iisalmi)

• Pappi ja koirra soap ruuan haukkumalla. (Karttula)

• Parempi kokema kun lukema. (Tuusniemi)

• Paskalleha se köyhä haisoo rikkaan nennään. (Leppävirta)

• Paskan suap koirasta hirtettyvvään. (Kiuruvesi)

• Paskasta piäsöö pesemällä, synnistä katumalla, mut huorasta ei tule piikoo. (Nilsiä)

• Penni se penniin karttuu. (Muuruvesi)

• Pennissä markan alku, markassa tuhanten alku. (Tervo)

• Pennissä on miljoonan alku. (Lapinlahti)

• Pihlaanmarja rastaan poijan viivyttää. (Leppävirta)

• Piika ei ou immeinen eikä tamma hevonen eikä harakka lintu eikä kotivävy mies. (Rautalampi)

• Piika pitää olla edestä kengässä, takaa raudassa, tuo tullessa ja vie mennessä. (Vieremä)

• Piika talon kaonistaa, mut renki haesun antaa. (Pielavesi)

• Pikkarainen piijan pillu, kuin ei mahu, niin nuolaise. (Vesanto)

• Pilekka ei polta, maht ei lämmitä. (Leppävirta)

• Piru pökkelösä kuataa. (Iisalmi)

• Piruko kirkon pimittänöön, ettei evankeljumiikaan erota? (Kuopion pit.)

• Pisarata ei merta soudeta. (Vieremä)

• Poes hemmut heittämine, talon töelle taepumine. (Leppävirta)

• Pouvan kaari pohjasessa, satteen sappi ijässä. (Karttula)

• Pouviks päivä siärii, satteeks kuu kehhii. (Suonenjoki)

• Puolet totta leekissä. (Iisalmi)

• Pässihän karsinastansa nai. (Rautalampi)

• Raha riijassa kulluu, piä männöö tappelussa. (Leppävirta)

• Rahan eistä ruoka häissä, lapssaunoissa samoin. (Tuusniemi)

• Rahatasku tamman vyöllä. (Rautalampi)

• Rahhoo on äörii, kalloo on kiskii. (Maaninka)

• Rakkaas ej oo potaattia, vaekka se tekköö samallaesia mukuloeta. (Iisalmi)

• Rakkaus silimät sokasoo, avioliitto silimät aukasoo. (Kiuruvesi)

• Rakkaus viep viisaalta puol mieltä, hullulta kaekki. (Iisalmi)

• Rekhän se rennottii vettä. (Rautalampi)

• Rieskoo se on lapsen voima. (Tuusniemi)

• Riita riistasta tuloopi, kapina kalun vähästä. (Nilsiä)

• Rikkaita harmittaa, kun köyhän posket pullottaa. (Lapinlahti)

• Ruisleepä ja toloppatie ne on kaekkeen varminta. (Iisalmi)

• Rukkiin lako itkettää, otran lako naurattaa. (Karttula)

• Ruotsikin rukkasen tekis, vaan ee tekis peokaloo. (Iisalmi)

• Ryyppy murheeseen, toinen pahaan mieleen. (Juankoski)

• Ryypätä soap, mutta ee rähjätä. (Iisalmi)

• Räätäli on suden sukua, suutari karhun veljenpoika. (Lapinlahti)

• Sama se on suutarille, teki se kengät kelle tahhaan. (Kuopio)

• Savolainen ei usko ennen kun koettaa. (Pielavesi)

• Savossa ei kielletä satamasta, jos sataa niin antaa sataa. (Kuopio)

• Se ei aatuvasta aekoo niä, joka ei aresta pyhhee tie. (Leppävirta)

• Se makkeen maestaa, joka keetetyn paestaa. (Iisalmi)

• Sekalaista on seurakunta. (Karttula)

• Sen se piru viep minkä tuoppii. (Pielavesi)

• Seppä ja sika tekköö vanahasta uuvven, pappi ja koira suap haukkumalla ruuvvan. (Tuusniemi)

• Seppä se kalun tekköö, voan tuhmat sen tuntoo. (Maaninka)

• Siihen kaivoon se Herra vettä siunoo, josta sitä poiskin otetaan. (Kiuruvesi)

• Siihen se hiis heittää, mistä ottaakii. (Kuopio)

• Siin on näkövä, miss on teköväe. (Iisalmi)

• Siinä virsta, missä toloppa. (Vehmersalmi)

• Sokeassa ei ole tien neuvojata. (Tervo)

• Sokee syöp silmillisen eistä kalavain. (Muuruvesi)

• Sokkee kun piäsöö makkeen makkuun, ei arvoo heretäkkää. (Suonenjoki)

• Sokkeeha se on mieletön silemä. (Maaninka)

• Sonni on kateellinen jäärälle, kun sillä on niin suuret munat. (Nilsiä)

• Sonta on pellon rasva. (Vieremä)

• Sukkoo neuloo, ukkoo toivoo. (Tuusniemi)

• Sukkuun hyvä tulloo, sukua kaikki kiitetään. Sukkuun paha tulloo, sukua kaikki moititaan. (Tuusniemi)

• Sukua suku noutaa. (Kuopion pit.)

• Sukulaisuus ei auta asian kohalla. (Karttula)

• Sukuunsa kasvaa suopetäjät. (Muuruvesi)

• Suo ei kasva kiviä eikä kangas karpaloita. (Iisalmi)

• Suoja se on seipäänkin takana. (Juankoski)

• Suola ruoan kunnia. (Varkaus)

• Suola se on köyhän särvin. (Vieremä)

• Suomalainen ei usko koittamatta. (Keitele)

• Suosio leivän lisää. (Varkaus)

• Suutarit, riätälit suurii rosvoi, muurmestar on tottuuven mies, se ei syö savvee eikä varasta kivvee. (Nilsiä)

• Suuttua suap, vua ei olla äessään. (Pielavesi)

• Suuttuneella ei oo aikoo. (Tuusniemi)

• Syöp, juop aikanaan, kulkulainen tulloo kuitenkin. (Sonkajärvi)

• Sären sappi rinnassa, varsan väk sieramissa. (Rautalampi)

• Talavi on vanahalle vaivaks, kesä iloks kuin taivas. (Karttula)

• Talon etu tarkka vaimo. (Rautalampi)

• Tarkka talosa pittää, itara syöp ihtesä, hupa ei pie persettään. (Tervo)

• Tarkkoo se tekköö, kun kalanlientä lämmittää. (Tuusniemi)

• Tarkkoo talo tekköö, ku kalalientä lämmittää. (Kuopio)

• Terva ee petä koskaan. (Kiuruvesi)

• Tautinen syö, minkä kärsii. (Rautalampi)

• Tuntoo se makkeen köyhännii suu. (Pielavesi)

• Turpoo sika tulessa, kapahaoki kattilassa, kyrpä naesen persiissä. (Maaninka)

• Työ ee oo herkkua. Jos e oes herkkua, niin herrathan sitä tekissii. (Vieremä)

• Täihän aina lihoo syö. (Rautalampi)

• Usseemp hammas kun hartija. (Tuusniemi)

• Vanha sauna, hyvä löyly. (Varkaus)

• Vanhasta vara paremp, turva toesen tähteestä. (Leppävirta)

• Varikses sanovat ja korppi olikin, silmän nokkas ja lensi pois. (Lapinlahti)

• Vieras viep viertämäsä, kyläläinen kyntämässä. (Tuusniemi)

• Vieras vittu, kyrvän herkku. (Kiuruvesi)

• Viipyen erät paremmat. (Rautalampi)

• Viitake ei heinijä valihe. (Tuusniemi)

• Vähän se on kun virsu parkuu. (Rautalampi)

• Yhtä tyhjä kanssa, jos tulpalloo sylykäsöö. (Pielavesi)

• Ylensyönyttä rööhtäättää. (Iisalmi)

• Ylöpeös käöp lankeemukse eillä. (Kiuruvesi)

• Ymmärrys hoi, äly elä jätä! (Leppävirta)

• Älyä työ kysyy, akan otto ainakin. (Nilsiä)

• Äyrissä saan alku, pennissä iso perintö. (Kuopion pit.)

Lähteet

• Kansanrunousarkisto