Sananparsia Hollolasta ja Hollolan Lahdesta
Katso myös Hollola
- Aatelisill om musta persläpi.
- Aika poika, aika paikast kotosin Kärköläst.
- Ajaa ku hollolaim markkinoil.
- Ajat kuluu arvelles, päivät pietä kiennelles.
- Anna hirmullev viis penniä, ettei aina ruinaa.
- Anteiks maalaisuutein, olen enskertaa kaupunkis.
- Asikkalan tallukkajalat, Hollola hevoshuijarit, Nastolar ruumiivvarkaat, Sysmän takatuupparit, Jämpsän tervapersiät, Länkelmäjen siallypsäjät.
- Ei aikaiv vieras kauvav viivy.
- Ei hyttösel laulu taivaasien kuulu.
- Ei hyviä syöläp persien täylelt.
- Ei häräl pitkällem mennä, sano Orimattilam miäs.
- Ei itku häissä auta eikä parku pahos päivis.
- Ei käy, muuton kävis, sanottiim pankis.
- Ei meiläl likkoja niin naila, kirkolle ens!
- Ei mies merta syö, mut ei se tuulellakan elä.
- Ei mies nimell elä.
- Ei minus kuppaa pahempat o.
- Ei nälkähiist nukuta.
- Ei ol luulo tielov viertti.
- Ei ollak köyhiä eikä kipeit.
- Ei om muuval maata kun kynsien alla.
- Ei pahakan yksin tappele.
- Ei piru kyytihevoistaan ensimmäiseks tapa.
- Ei puhuta ettei levijä.
- Ei raha tuulest tu.
- Ei rahall os sielua.
- Ei se saastuta, joka suusta ales menie vaan se, joka ulos tulie.
- Ei se sit varastannu, se otti itte.
- Ei se tartte häävi olla, joka toise haukkua osaa.
- Ei senkiän suu tuohest o.
- Ei sit kestäs pirukan kiljumati.
- Ei tus, sano Turul likka, eikä rahallakan saa.
- Ei täs nyt tuttuus auta.
- Ei vatta om mikiäm pernakellar.
- Ei ves pala eikä noki valkene.
- Eihän siin tarttek ku hyvät leuvat, kun toise haukkua osaa.
- Eihään sen Asikkalam miehem paatti vuola, vaan se vetiä velen sisiä.
- Eihääv varkaan surko tu.
- Ekkös sä höhlä hohla?
- Eletien ninkuv voilaa, ei ninkun tahlotaa.
- Em minä koskaan tappelus viimöseks käpälämäkiel lähle.
- Em minä runttia rukoile, runtti minä olen ittekkii.
- En op paljokas vaikk olem persokas.
- En tiälän nii, sano Hollolal likka.
- Enner rauta katkeaa ennenko miehen sana ratkeaa.
- Ensihhää lintukiin kaveri hakie, kum pesäl laittaa.
- Enstev veletiäl lakanat ja sittem piletiäl lystiä.
- Ero tul kur riaska!
- Harmaat vaattiet om pirum paraat vaattiet.
- Hartijat kum poikavariksel.
- Harvaksien ku herroja kirkos.
- Heikot ei kestäl liipanteis.
- Heittelie kuj Jumala kerjäläist.
- Henkäv välil! sano Iitim mies sulelle.
- Hevoihhan se oj joka juopoller rahaa tienaa.
- Hiljaa mi huoniessav vaikkei siin seiniäkän olis.
- Hjuva tulemas, Vääksy palamas, sano ryssä.
- Hoh hoikkaa, risat roikkaa, eij o aikaa että paikkaa.
- Hohtaa Hollolast pappilaa(n).
- Hoikka poika Hollolast, mut vetäkäis solmuu!
- Hollolallahtelainem paaluttaa sylämmensä.
- Hollolast ollaaj ja aikoin tullaa.
- Hotkit tuulta pitkän nenäs kans!
- Huanoa en syä enkä renkiä riijaa.
- Hukkaam män kur Rekolan kerjäläisel laulu.
- Huokaus tulie hyvissäkiv vaatteis, saatikka tälläsis.
- Huorra lasketaa huoniesie, varast ei valtakuntaanka.
- Hyviv vetiä, sano Hollolam miäs muijalle kun ol pulonnur rejest humalapäissiäj ja muija kelkal kotiav vei.
- Hyviä meilä huonotki.
- Hyvähän kuttuiss on kulkea.
- Hyvästin nyv vaikkei tavattas kun nahkana karvalin seinäs, taikka reppuna sällin seläs.
- Hyvästir rakas maalima, minä menen nyt taivaasie.
- Häihim mänie joko häviöiksien taikka häpeiksie.
- Ihmiim päättiä, Jumala säätiä.
- Ihmiin älä hermostu, ihmettelev vaa!
- Ilkomen alast kun Kurhilam mullikat.
- Istu ales ettei ilma pilainnu!
- Istutaan Nastolan istumiist.
- Itkiskiin kun sais alun.
- Ittestiäm paha lajil lukie.
- Ja sittem pannaan että pikkusej jää, sano Hollolam poika kun tappelun alotti.
- Jatkaa kuj Jaalam miäs hiivaa.
- Jempti kun mummur röijy.
- Jo rupes meilänlil likka tienaamaa.
- Joha heitti puukirviel vasten naamaa.
- Jok on ylpie, sen nälkä nylkie.
- Joka ei mieltäns pahota, ei se tapojaas paranna.
- Joka ottaa neulan, se ottaa naulanki.
- Joka sikolätin elesthään tie Turkuun mänie.
- Joka toisellek kuoppaa kaivaa, ittes siihip pyllyää.
- Jokahiim pitie huolen omistaa, Jumala kaikist.
- Jokos toiset kirkkomiehet tul, sano Timo kun keskiviikkona juoksis kotiat tul. (Korpikylä)
- Jos mies o Hollolast, nin älä kävelep peräs!
- Joutaahaj jorista, sano Ahtialam muori kun kirnuum pier.
- Juonia ne om pitkät puhiet.
- Jutut kul lehmän ostajil.
- Juu-u sano jaa, muori se makaa yksiv vaa, sano Hollolam mies.
- Jäi kuj Jämpsän äijä taivaast.
- Järjestys ollap pitiä, sano Kemil lukkar kun kanampoikia piiskas.
- Jää kylät käymätij ja kyrsät syömäti.
- Kahta rinnan niinkuv vihil.
- Kaikkihaan Tuulokses rekiä osaa tehlä, emännätkiim pait se Koskelt tullu.
- Kaks ov vikaa voilla: joko se sulaa tai loppuu.
- Kallellaan kun Artjärven pitäjä.
- Kalut ovat märkiä ja liukkaita, sano Hollolan tyttö kun kadulla lätäkköön liukastui.
- Kaso mutta älä kose, sanoi evakkotyttö.
- Kauniithaan noon sammakonkiin nuijapiät.
- Kestiähän ne jäniksennahkaset rahkietkiv vaikka kymmenev vuotta, josei niit käytetä.
- Kielell on kaks lukkoa, huulet ja hampaat.
- Kierräm min, älä kiroa, sano kivi kyntäjää.
- Kihloss ollul likka on kul lämmitettyv velli.
- Kiiltää kul läkkituopim pohja.
- Kiinij ja kovasti, sano vallesmanni.
- Kirjota eles, vaikket rahaakal lähetä.
- Kolmettoist om pirun tusina.
- Komea kun kahlen talon emäntä.
- Konstit om monet, sano Noitalam muija kum pier ja potkas. (Paimela)
- Kopeekast ruplaa kootaa.
- Koria talo, sano Hollolam poika kul linnaav viätii.
- Koron kans voileipä maasta nousie.
- Kotio om moni kuallu.
- Koto näkkyy, sano pohjalaispoika linnaa.
- Kuj Jumala henken ottaa, niin kyl piru perillisiä tuo.
- Kulkie peräkkäin kun köyhän talom porsaat vaikkei niit ollukkan kun yks.
- Kuluu se päivä pilvessäki.
- Kum maatep pannes omenan syö, niin tohtuorit takkiis velast myö.
- Kun iittiläin irvistää, niiv valkealaist hirvittää.
- Kun nuoren kualie, jää kaunis ruumis.
- Kun sais, kun sais, mut hyvä kun näkieki.
- Kun sem pesie ja paikkaa, nin sil käy kirkos monta aikaa.
- Kun syä homeist leipiä, tulie hyvä laulunääni.
- Kun syö nir raukasie, ku heriä ni hiukasie.
- Kun tulis sota että toi roskakansa vähäv vähenis.
- Kun tuomi kukkii, nim pellava kylvetie.
- Kur rautanauloja syö, nin kettinkiä paskantaa.
- Kurjuutta kurjuulem pielle, sano vaivasukko kun kaatu kerjäläisem pielle.
- Kuulusa rikkaan kipu, muttei köyhän kuolemakaa.
- Kuv vaivaans räknie pois, nim palkaks ei jääm mitiä.
- Kyl myö pojat nyr reisuul lähletiäv, vaikka satas vanhoja ämmiä puukot hampais.
- Kyl se on tekemätöim paikka.
- Kyl se pitie, sano Lammil likka kun ol kerran kuultettu.
- Kyl viina hyviä olis kun sais vaa.
- Kylhäm muori muanastaa hualem pitiä.
- Kylhäv vanha voi, jos se viittii.
- Kyll Iitiss on sentään nätei likoi kur röijyn napei, mut tääll om paljait juntei.
- Kyll on täs maalimas marssimiist, sukis ja tallukois parsimiist.
- Kälet kun kätilön kälet.
- Kärsik, kärsik, kirkkaammar ruunun saat!
- Käy täylest kuv vierä raha markkinoil.
- Köyhie on oltu, kun om persekkin kahlest kappaliest.
- Köyhyys ei tu yksiniä.
- Köyhä kun kirkor rotta.
- Köyhäm pitiä ollan nöyti.
- Köyhän ylpeys ei mitiäm maksa.
- Laiskan kiiriet lauvantaina.
- Laps se on saivarellaki.
- Laulaa kun onkmatoi.
- Lauvantak-ilta ja poikamies.
- Leikiss on totta takana.
- Lennäl lennäl leppäkerttu ison kivej juurie, siell on sin isäs, äites keittiä sullep puuroa.
- Liikaa komeutta, että työmiehell on kaks paitaa.
- Likat voi hyvij ja vatta kasvaa.
- Likka on kum mantoliini: piletiän kaulast kii ja rimputetaal lävem piellä.
- Lisie tulie kum pyytiä.
- Luonto voittaa viisaule.
- Lupas yhleksä hyviä ja kymmenen kaunist.
- Luussa laihav voima o.
- Lyhkäset ov valiej jälet.
- Läks kum palkan saannu.
- Läpi, sano liäkär, toinen, sano tohtuor.
- Maa kasvaa maatessaki.
- Maatej ja maha vierie, käs poviej ja loikkar lovien.
- Matij jalka mem poikki, kun saarnatuolist tänäim putos.
- Meill oj ja meiltä annetaa.
- Meill ov vehkeit jos ov velkaaki.
- Mem makeisiin kum mansikat.
- Menev vaikka satas vanhoja ämmiä ja piikkiäkeit.
- Meniehän se näin työläisperhies.
- Metkusak kullai, sano Iitil likka kun uunilt putos.
- Mikskäs paska punniten tulie.
- Mikäs sen koreampat kum pitsimyssy lapsem piessä.
- Minkä virta vie sen koski tuo.
- Minä olenkiin kotosin Kärköläst enkä Arkalast.
- Missiän ei puhutan niin selviä suamia ku Hollolas ja Hollolal Lahles. Siäl ei viännetä eikä kiännetä, siäl sanotaan et siärystin.
- Mitä useamp kokki, sit vetelämp velli.
- Mitäs siat kirkos tekie, eihän siel ok kaukaloitakaa.
- Mitäs sinä tielät, joka Sysmäst olet ja sem mitättömän akam poika.
- Mitäs täst Nastolan istumiisest, koitetaan sit Orimattilam makaamist.
- Mänie hietaa pimppahas, kun istut hietakasas.
- Mänie takaperin kur rapu.
- Nakkelie kum piru kerjäläist.
- Nastolaim mänie ja pölkiä männessiä.
- Nauriivvarast ei hirtetä.
- Nenäkij juoksie kur Ritola vaikkei saap palkintoa.
- Niihhän ne rikkaat röhkii.
- Niihän se loppu että lopsahti.
- Niir rikkaat ajaa, että akselit palaa.
- Niit om paljon sellassia miehiä ettei ok kun seipiänala maata kuokittavana.
- Niit om parittain kuv Viialam piruja.
- Noi on niit lainiel loiskimie, sano Mikkolav vaari kuv Veskansam miehiä kirkollet tul. (Korpikylä)
- Noin sem pitäs soiman, sano Lammim muija kun kirnuum pier.
- Nuarkiv voi kualtam mut vanhan täytyy.
- Nuoren nahka venyy.
- Nuorena raataa, vanhana voivottaa.
- Nyhhää minä jouten olen, sano Kahma kum muijan sai.
- Nym männiäm maatej ja laitetaav vatta sylii.
- Nyp pannaan selät yhtiej ja ruvetaan ulvomaa.
- Nys se alkaa, sano suutar nälkää.
- Nyt ei autar rukous eikä kirous.
- Nyt on oksat pois ranskampullist!
- Nyt onkiin oltava niinkun oletetaa.
- Nyt otti olkileipä ja kaunakaakku.
- Nythäm mull ol hyvä hevoi.
- Näkiehän sen että soon Asikkalast, kun nenäkin or räjäs.
- Näkönä kur Rekola kirkos.
- Nälkä että näköä haittaa.
- Nälkä kun sulel jouluaamuna.
- Nätei tytöi ku kliivi knapei, sano Turum miäs.
- Nätit likat tahallaam makaa aina mahallaa, joskus makaa kylelliä, tarpiem mukaan selälliä.
- Näytän nyj Jumalallek kantapäitäs!
- Ohaam makkarassakiin kaks päätä, toinem pää ja toinem pää.
- Ohal lupa leikkiä puhua, vaan ei pakko viisastella.
- Oho! o hämäläisen anteiks pyyntö ja sian espuhe.
- Oikies olet pallinaama.
- Olekkos kuullu uusia, että mettäs kasvaa kuusia?
- Olenkos minä sama muija kun äskön kävin, sano Asikkalam muija kun toisest ovest samaan kauppaan tul uulestaa.
- Olet kum mikä mettän elävä.
- Olis viikko pyhiä ja tynnyr voita.
- Om meil noit astioit, sano Hollolam muija kun sahtia kessiin kaato.
- On ikävää kum mustalaisel kirkos.
- On kaikkiruokain kun torakka.
- On kova raittiusmies: se koittaa juomal hävittiäv viinam maalimast.
- On kovaa kum Paimilam miehen särvin.
- On ku haulankaivajalt karannu.
- On kul lammilaist risuaitaa.
- On kum puusta pulonnuj ja vähä pölästynny.
- On kun olis seipiän nielly.
- On kun ukkoser repimä piruraato.
- On niim pitkä ettei pieruaan kuule.
- On niim pitkäl kun kerjäläisem pylly pitkäl kyläv välil.
- On niin iso maha, ettei tavarataan nie.
- On niin kiiru ettei joulam mitien tekemiä.
- On niin kylmä, että kus kaarellej jäätyy.
- On niin käyrä kun sian kirkkotie.
- On niin nätti, että sit kattelie vaikka viis päiviä syömätä.
- On niin sekasin kun Akum maha.
- On o nyt on tyähalut muuttunnur ruokahaluks.
- On olevannaan niinkur roska maalimas.
- Onko syy sysis vai sepis.
- Onks se likka päreeppuuta?
- Onks se myyrä? sano Orimattilam miäs hevoist.
- Onneshaan se on kun Kastarim pojav varpusem pesäl löytö.
- Onni miehen tyyrmanni.
- Orimattilan onnettomat rämppäkellol lyöjät, pukin tappajat, muijav vahtajat, ohran siemenen syöjät.
- Otan nuuskaa ja aivasta, niim piäset siitäkiv vaivast!
- Ov väkeä ku helluntai-epistolas.
- Pahan ämmäv vie halla leivät uunistakii.
- Pantu oh, sano pastuor kul likkaa ripillek kirjotti.
- Pappia tulie aina parempia ja parempia ja vallismannia aina pirumpia ja pirumpia.
- Parei pienkim perna kun tyhjä vat.
- Parei vanham parran alla kun nuorev vallan alla.
- Paremp rahatoin kun neuvvotoi.
- Parran alta löytie paraam mieheh.
- Passaa kun sormi perseisii.
- Pennihäm markan kivijalka o.
- Piläl leipäläpes kii!
- Piru tiäs, muttei puhu.
- Pitiä kiini omastaan kul Lusim miäs rajastaa.
- Puhuu mitä sylki suuhut tuo.
- Pukie ja vaatettaa kum pokasaha halkomiestä.
- Punain kuh helvetim peräseinä.
- Punottaa kun siampillu pakkasel.
- Purie ja pistiä vaikkei ok kipeä mistiä.
- Pussi seläs, keppi käles, tallukat ne tassaa.
- Puuroll ei piesek kum porstuaa.
- Raastaa kun sikavillaist köyttä rupisem persiel läpitte.
- Rahaa kur roskaa ja roska ei lopuk koskaa.
- Rahahaan se oj joka mielem muuttaa.
- Rahal piesie taivaam portille asti.
- Rahall on taivaalliiv voima.
- Rahantuloa se oj jos akka kualee, menoa jos hevoi.
- Rakkaus ei om mikiäm potaatti eikä markkinarinkilä.
- Renttelit selkiäj ja länlinkit, siin ol leipä kun särvinki.
- Rikkaat jua, väkevät tappelie, köyhät ajaa rahtia.
- Rikkaat röhkien elel, köyhät kiljuem peräs.
- Rikkaiter rinnal vaikka täi puris.
- Rohkeus kasvaa yrittäes, pölkö epäröiles.
- Ryssä on elukois lähempänä ihmiist.
- Röyhlyttiä se ykskin kuppi, sano Messilän Antti kunei toista kaalettu.
- Sakeamp ov ver kuv ves.
- Sanoks sä jotaiv vai tuulkos si huulias heiluttelie?
- Sanuo viimesen sanav vaikka hiljaa.
- Sattuhan kerral lihapala köyhänkiin kuppii.
- Sattuuhan sit paremmiskin perheis.
- Sauhut on kum mettäksiä, vaikka mies on kum pyy.
- Se ei o yhtiän kotiap päin kallellaa.
- Se ensij jauhattaa, joka ensim myllyyn ehtii.
- Se o hyvin kustun niim pienest reijäst.
- Se om piän vahinko jos nappi takist putoo.
- Se on Kellokoskem meininkiä.
- Se on ku hyttöspaska Itämeres.
- Se on tarpietoint, mikä meiltä puuttuu.
- Se on tuhma joka käret puuskas seisuo.
- Se ruuvvi mikä mull ol löysäl, on silt pulonnut tykkäniä.
- Se valehtelie niin että korvat heiluu.
- Sehäv vet matalahousua upsieriks.
- Seis sii! sano Hollolam muija lehmälliäs.
- Seisuo kum puujumala.
- Sekasin kun Kärkölän kupparin sarvet.
- Sekasin kun Säyhtiem miehem munat.
- Sellain se olis meininki että vihille, jos pappi vaal luvan antaa.
- Selvä kuj juna vaikka huikkaamiist vailla.
- Selvä tapaus: seinä pois ja piano sisiä.
- Sem mä teim pilam pilkkosem pilam päite.
- Siell on ku herran kukkaros.
- Siihän toi om mennyl leiväj ja kaljan nojal.
- Siin on kans yks Jumalam mielharmi.
- Siin on siv viilas ja höyläs, tien nin sileät kun osaat, sano likka kun anto kihlat takasi.
- Sijampaskahan itte o.
- Sika mänie, kaukalo jääp, toinen tulie ja tonkasie.
- Sil perustiel Mikkokir Riikans sai.
- Siniset suolet ja tuule huhtoma takapuol.
- Sinne em me, sano pohjalaim putkaa.
- Sinnem men kul lautamies helvettii.
- Sitähään on kun Turum mummaa.
- Sool leivän ientä se.
- Suolaij ja sakea on talompojan makea.
- Suolaist o hyvä nuolasta.
- Suorraan tupakkamies sylkie.
- Surut nurkkaaj ja räkä orsille.
- Suu poikki korvie myöleh!
- Suur piä ja vähän älyä, mut piänes piässä ei os sitäkä.
- Syytöi heittäkyön ensimmäisel kivel.
- Syä kum puuroa pullost naskalin kans.
- Syö kum Mikko mämmiä.
- Syös suissahampain!
- Syös syöv vaa, muuton sinust tulie kukkopilli!
- Syöttiä pajuköyttä.
- Sänky lähettiä terveisiä.
- Särvin vuas kun Kärköläm miähel, kun täyty kaks lehmiä kolmest rehum puutties tiinuum panna.
- Tallel ikä eletty.
- Tapetaan yks toisten kauhuks.
- Tarkam pelin ajat kun naimises.
- Tavallaan kukiim persettä haistaa.
- Tervem mies se hikoaa ja haisie.
- Toinem pie ja toinem pie kuh hollolaisem makkaras.
- Toinen nyrkki viä sairaalaj ja tää toinev viä hautausmaalle.
- Toisem persiel o hyvä tulell istua.
- Toises taskuss or reikä eikä toiseskan om mitiä.
- Toisest o hyvä vikoja löytiä.
- Toisest piästähän se kanampaskakin ov valkea.
- Toiset saa heiniä, minä en saam mitiä.
- Toista miäles, toista kiäles.
- Toivolan torakat, Hattina harakat, Sairakkalan saivaret, Kastariv varikset.
- Totta jumalaut kum meillä ens kerrar ruumis on niin isämeilän osataan, sano Kärköläm pojat kun isä kual ja neljä ol poikaa ruumiiv vieres eikä kukaan osannu isämeilär rukoust.
- Tul ikävä äiteä ja puhlast paitaa.
- Tulia omillaan aikoin kum Mäntyharjun kerjäläi.
- Tulie ja mänie kun Säyhtien sepäm pajaan.
- Tulieks siit mitiäv vai pannaanks uulet miähet?
- Tulithav vaikket luvannu.
- Tulkai tännes syypahat, tielhän ne on kaikki entisetki!
- Turha ei maksat Turussakaam mitiä.
- Tuvan takaahan tiä Turkuum meniä.
- Työmiehest on alkannuj ja poliisiks om piessy.
- Työtä on aina korviin asti.
- Tähtiest ruvan alku.
- Tänäin sataa jollei toisin käy.
- Täs tulia joulu ja hiät, niinkun sen ittekin niät.
- Täss olis, sano poika sormust; likka otti ja itki.
- Täytyy pannat tossua vinuo.
- Tää hämäläiseh hitaus vaivaa kum pakkair rikkinäist kenkää.
- Ui kiven kans kilpaa.
- Unihaan se ol lapser ruokaa.
- Useiv vieraisill ollaam, mut harvoh hyvänä piletiä.
- Uutta sualeen kuv vanha kualee.
- Uutta tulie, sano Vehmaam mies ku housuhisal laski.
- Vaatettaa kum pussi kerjäläist.
- Vaatettaa kuv vihlallehti vittua.
- Vaatteis ne nuarem miähen säästöt o.
- Valot sammuksiij ja mummut kumuo!
- Vanha mies ja liukkaat saappaat.
- Vehmaast saa talon tyttäriä, vaikkei Kalliolam piikaripsut huolis, sano Änkkä-Eero. (Lahti)
- Veljeksiä kun ilveksiä.
- Velät tukka silmille ettei vituta!
- Viippaa ja vaappaa kuv vaivasen onni vartaas.
- Viljasillej ja vaivasillej ja viel ittellekkii hyvin eleä.
- Voi isä renttua, kur ryyppäs tenttua.
- Vot, vot, vot, sanoi Sysmän tyttö kun vitun kautta pieri.
- Vuoroiv vierais käylieh.
- Väist varpaas! sano Iitim mies sulelle.
- Yhtehiisiä uskovaisten tavarat.
- Yhtä tyhjä kur ruumiim piaru.
- Yhtä viätiin taas, sano haulankaivaja.
- Yhtähään yltynnet tekiä.
- Ylpeä kum Porin kerjäläi.
- Yö om pitkä vierais syömäti.
- Ähkää ja puhkaa kul Loviisaj juna.
- Äkkinäin kun kissar rikkinäi.
- Äkkiä kum mallassäkkiä!
- Äkäin kum pippur.
- Älkäist puhum mitiäj ja olkaist nyv vait!
- Älä kysyk kyytiä vaan istur rekie!
- Älä lasker rakkauttas pohjaam palamaa, vaan sekotas sit tulevaisuulen suurel kauhal.
- Älä läyskyttelel leukojas, kylhän ne kuluu viel kerjätes!
- Älä nauran näkemäti, kysys syytä syvemmält.
- Älä nys sentän nahostas ulos karkaa!
- Älä suulla suurentele, kun taitohos takerrut.
- Älä tunkep puuj ja kuorev välii.
- Älä vihellä, halkaset huules!
- Äläs lählel Lahlel likka, sano Hollolam poika.
Lähteet
[muokkaa]Piiskan lovi kainalossa. Toimittanut Mika Sirén. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1983.