Varsinaissuomalaisia sananlaskuja

Kohteesta Wikisitaatit
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
  • Aamusade on sellainen, että ellei se lakkaa, sataa koko päivän. (Mynämäki)
  • Ahkera aina häärä, jolle muuta nin kirpui tappa. (Salo)
  • Aik sit satta ku ova heinä laros. (Mynämäki)
  • Aika luistaa, kun hevosella ajaa ja papuja kylvää. (Tarvasjoki)
  • Ajan kans hyvää tulee. (Suomusjärvi)
  • Ajatustunti on ain tyyrempi kun tyätunti. (Kaarina)
  • Alku ain hankala, mut lopus kiitos seisoo. (Marttila)
  • Alus kaik paha hyvii ova, pääst kananpaskaki valkone on. (Salo)
  • Alus komiaste, vaik lopus kerjätäs. (Pyhäranta)
  • Alventtist sika aljettiin, joulun luut kalvettiin, pääsiäisten pää ja kontit, helunta häntätrontit. (Vahto)
  • Arka henkensä pitää, rohkea sotaan kaatuu. (Uskela)
  • Arvonsa miäsi ansaitseepi, vaan ei liika ylistystä. (Turku)
  • Asia on siitä laadusta ja poika siitä säädystä, ettei sitä piijalle naiteta. (Turku)
  • Asiat ovat niinkuin puhutaan, työt niinkuin tehdään. (Naantali)
  • Asja se on ku riitele, mutt ei miehe. (Muurla)
  • Aurink paista krisukassa. (Halikko)
  • Autuas emännä lanko, pööränpäähän pöllättä, vaivane isännä lanko, ovensuuhu seisatta. (Uskela)
  • Avuks kärvänenki kaalifatis. (Paimio)
  • Ehtorusko kaunist ilma, aamurusko nahat kasta. (Kustavi)
  • Ehtorusko tuulen nosta, aamurusko kaapun kasta. (Nousiainen)
  • Ei ahkera taivassen pääse paremman ku laiskaka. (Salo)
  • Ei akka lakkaa torumasta ennen kon parkuu eikä itä tuulemasta ennen kon sattaa. (Oripää)
  • Ei asiassa pikaisuus menesty. (Naantali)
  • Ei hapan kalja säästäten paranu. (Raisio)
  • Ei herelmä kauvas puust putto. (Mynämäki)
  • Ei herkui vatan täysi syär. (Muurla)
  • Ei hopussa sata ajastaikaa eletä. (Naantali)
  • Ei huol nokkatas joka paikkan pistä. (Muurla)
  • Ei kala miästä hae, jollei miäs kala. (Turku)
  • Ei kivi niin kauas heitet, ettei se oman päähän puto. (Pyhämaa)
  • Ei lehmäkä pitkäs hännästäs lyps, jollei se mittä suihis saa. (Uusikaupunki)
  • Ei luulo ol tiaro väärtti. (Turku)
  • Ei mies ikä niin täynn ol, ettei vatilist vellinki syö. (Uusikaupunki)
  • Ei mittä muut saa ilmatteks, ku kärpän pinost ja oravan puust. (Mynämäki)
  • Ei miäs paru, vaikka nuppi mens. (Somero)
  • Ei nälkkäne velaast väliit, ku vaa syärä sais. (Uskela)
  • Ei ol ehto viäl vaik se hämärtä. (Halikko)
  • Ei oppi ol taakaks. (Lokalahti)
  • Ei oppi tyhmemmäks tee. (Turku)
  • Ei pappika kaht kertta saarna lue. (Turku)
  • Ei piispan pappilan kaut väärä ol. (Pyhäranta)
  • Ei raha maata anna. (Somero)
  • Ei raha sukkuu ol. (Marttila)
  • Ei raha syären eikä juaren lopu, saamattomuus sen tekee. (Pöytyä)
  • Ei rahattoman kauppa käy. (Uusikaupunki)
  • Ei saa kattoo kattii karvaan ko karva juuree. (Lieto)
  • Ei se kato ku nai, eikä se nai ku katto. (Turku)
  • Ei se mikkä miäs ol, jolle sil lusika verran paska pöksyiss ol. (Kaarina)
  • Ei se pelkkä kun pelaa. (Paimio)
  • Ei suamalaine usk ilman pitelemät. (Vehmaa)
  • Ei Suames pruukat sian pääs sarvei. (Laitila)
  • Ei vieraan surku tul eikä omasen ollenkaan. (Somero)
  • Ei yht miäst sota kaip. (Kalanti)
  • Ei yks kauva naor, jos ei toine vasta naor. (Laitila)
  • Ei yskä lääkitä tartte, jolle pysy niin menkkön pois. (Kaarina)
  • Ennen kaol katke, ku hammas lohke. (Halikko)
  • Ensmäne peev o hirsipuuskin kaiken pahe. (Särkisalo)
  • Ensmänen silkkiin, viimänen housunpunttiin. (Somero)
  • Eres nuallaan ja takan purraan. (Yläne)
  • Eri tupa, eri tapa. (Uusikaupunki)
  • Erkki vetelee rissui veräjään. (Somerniemi)
  • Haapane airas, kuusine vitsas ja katavane seeväs, ne on vahvint maailmas. (Uskela)
  • Hakeva etsii povestansakin. (Lieto)
  • Halloiks käki hankeen kukkuu. (Naantali)
  • Hammas on nuaren veitti, veitti on nuaren hammas. (Somero)
  • Hassuna on lysti olla, kun ei vaan järkee puutu. (Pöytyä)
  • Hauen pää ja halvon pää, lamppan pää ja lahnan pää. (Paimio)
  • Helppes kaora valmistu. (Kaarina)
  • Helppo huntin työ, helppo huntin ruoka. (Kalanti)
  • Helppo on sillon naura, ku on leveä suu. (Uskela)
  • Helppo tyhmä narrata. (Uskela)
  • Heone ruakkias tunte. (Mynämäki)
  • Herelmist puu tunneta. (Pyhäranta)
  • Herkui linnasakki muuteta: välist anneta leippä ja vet, välist vet ja leippä. (Kalanti)
  • Herra on herra helvetissäkin. (Naantali)
  • Herran siunaus rikkaaks tekkee ilman paljoo työtä ja väkkee. (Maaria)
  • Hevonen saa seistä ulkona värjöttelemässä sillä aikaa, kun sisällä mässätään. (Halikko)
  • Hiki laiskan syödessä, vilu työtä tehdessä. (Mellilä)
  • Himonsa on hiirelläkin. (Uskela)
  • Hukkuva tarttu oljenkorttenkki. (Muurla)
  • Hul kaik asjas juttele. (Muurla)
  • Hul siämenäs syä. (Mynämäki)
  • Hul toise vahinkol naora. (Muurla)
  • Hul töitäs rekna. (Perniö)
  • Hullu miäs Huittisista, syä enemmän kun tianaa. (Oripää)
  • Hullu niin kylpee, et nahka lähtee. (Somero)
  • Hullu pilaan suuttuu, viisas vastaa puolestansa. (Taivassalo)
  • Hullu puurosta janoo, miälipuoli taikinasta. (Loimaa)
  • Hullu äijä, ku osti leiviskä leippä eikä ol kaffen böönä. (Kaarina)
  • Hullunkirjas o hyvä ol, ko siihen kerra va pääse. (Vehmaa)
  • Hätä hullu on, ei mies. (Somero)
  • Hätä tekkee kauppaa ja miäs kattelee päält. (Yläne)
  • Istumast on pare lähte. (Kaarina)
  • Isäntä on vieran väärtti ja välist parempiki. (Turku)
  • Isäänt käsk koiratas, koer käsk hänttätäs, hänt käsk karvojas ja karvat kahati. (Salo)
  • Isäntää katotaan ikkeest, emäntää säkin sitteest ja piikaa ovenverikkeest. (Karinainen)
  • Jeneksel on pitkä jelje. (Muurla)
  • Joka elon aikana makaa, se kesän aikana kerjää. (Kalanti)
  • Joka kerskaten sottaan mennee, se kontaten kottiin tullee. (Mellilä)
  • Joka piarun ilmaisee, se on piarun isä. (Uusikaupunki)
  • Jolle nuaren op, ni o vanhan klop. (Perniö)
  • Jos ei ole riihiremputtimia, niin ei ole kirkkokimputtimia. (Aura)
  • Jost saappa oo saves, ni oo jaoho saavis. (Kalanti)
  • Jota rikkaampi, sen kitsaampi. (Muurla)
  • Jote patta vellinkist puhtaks pest, niin pestän puurost kumminki. (Kalanti)
  • Kakotuuli viä kalat kattilastaki, ja ko o itätuuli, nii ei tul mittä. (Naantali)
  • Katto huoneen honka, sänki pellon sonta. (Naantali)
  • Kaukan asiat tiäretä. (Vehmaa)
  • Kellä on paksu perse, se tarttee suuret pöksyt. (Marttila)
  • Kelppa suupalttiki huhta polttama, muttei talohon trenkiks. (Kalanti)
  • Kert mies petetä, mutt ei toist. (Muurla)
  • Ko oo nahas nii oo rahas, ko oo veras nii oo velas. (Kalanti)
  • Ko ämmä kuole, on niin kon toine vantus putosisis. (Nousiainen)
  • Kohtuus on aikka kual ja pistet mahrottoman kans yhte hautta. (Vehmaa)
  • Kokenu kaik tiättä, vaivane kaik kokke. (Turku)
  • Krapisee munatki pesäsä, saatikka ihmiset. (Pöytyä)
  • Ku alun kuule, ni lopu arva. (Uskela)
  • Ku kaukka hakke, ni likki löyttä. (Turku)
  • Kuka ylpjä pyytä, kyl ryssäkin tryykkä. (Kaarina)
  • Kukas katin hännä nosta, jos ei katti itte. (Rymättylä)
  • Kukast muu pakast nii orotta kon kaffilan pitäjä? (Kalanti)
  • Kun o ämmä puhemiäs, on piru välimiäs. (Paimio)
  • Kun on yprä yhteen, niin on topra toiseen. (Piikkiö)
  • Kun persses nosta niin plassis mista. (Kaarina)
  • Kun piikast tule emänt, o niinkun katist tuls karh. (Muurla)
  • Kun tule aljetuks, nin tule ain annetuks. (Salo)
  • Kun äijä tule kotti, niin ämmä ja katti ulos akkunast. (Raisio)
  • Kurki maalla maariana, viikkoo jälkeen viimistäki. (Oripää)
  • Kyl haorasakki aikka maat o. (Nousiainen)
  • Kyl huale molemil ova - ämänäl tuas ja isänäl ulkopualel. (Kalanti)
  • Kyl hulluki humali plokka, mut siihe järkki tarvita, ko naure karvita. (Turku)
  • Kyl jokane varasta ossa, mut se miäs on ku ossa kätke. (Kaarina)
  • Kyl kaual seen kantta, kun kesi tekke. (Perniö)
  • Kyl koir pääs silittäjän tuntte. (Perniö)
  • Kyl munakki, ko niit pitkä matka kanta, punaseks tulee. (Kalanti)
  • Kyl muni miäs vaevast maksa, vaik saa vaeva ittelles ilmaseks. (Kalanti)
  • Kyl piru sen ottaa ku se antaaki. (Suomusjärvi)
  • Kyl pirull on häne riihiväkes. (Loimaa)
  • Kyl sattu hankke jos härkkänki. (Uskela)
  • Kyl se talles o, ku uunin pääll o. (Piikkiö)
  • Kyl siin on porinaa kun pirruu tapetaan. (Somero)
  • Kyl sikaki se ymmärtä, et pahnos pehmi maata oo. (Kalanti)
  • Kyl stää hirresäki sitt oo kun tottu. (Pyhäranta)
  • Kyl stää käskis, et koht mylly menis ko leipä loppu. (Nousiainen)
  • Kyll aika ja miäs saa vaikk aurinkon ales taivaalta. (Oripää)
  • Kyll ain luanista, jolle hyvi ni huanoste. (Halikko)
  • Kyllä miäs sen kestää, mitä miäs antaa. (Turku)
  • Kyllä mutka miestä auttaa, kun hän vaan mutkan muistaa. (Naantali)
  • Kyläs komiast, vaik nummel kontattas. (Somero)
  • Kylässä hyvä, mutta kotona paras. (Turku)
  • Lahnan pää ku lamppan pää, hauen pää ku halon pää, kuhan pää ku Juhan pää. (Turku)
  • Leippä hävennykki syä. (Mynämäki)
  • Liha o ai luu viärest makja. (Kaarina)
  • Luoretuuli on taivaan luuta. (Rymättylä)
  • Luu tasajan kätte. (Perniö)
  • Luulee jäniskin piilossa olevansa, kun pään pensaaseen pistää. (Mellilä)
  • Löyly saunas ja tautti kuales. (Nousiainen)
  • Menee se kuin menee, jää se kuin jää. (Naantali)
  • Mennee mihen mennee, selkä on ain takapualel. (Yläne)
  • Mies se on, joka mulkut kantaa. (Uskela)
  • Mihin ei piru kerkii itte, lähettää se pahan ämmän. (Somero)
  • Miniä tua tyän tulessas talloon. (Yläne)
  • Minkä helmikuu hellittää, sen maaliskuu maksaa. (Oripää)
  • Missäs kärvänen olis jos ei hevosen takapuales? (Turku)
  • Mitä luatolaine kirkos teke, nukku vaa ja näke unt silakoist. (Rymättylä)
  • Mitä se isänäl kuulu, mitä torpparin pussis on. (Uskela)
  • Miäs ilma ämmä oon ko ruak ilma särvint, mut tarvita sitteki ryyppäämist. (Kalanti)
  • Miäs se on ku paikkas pittä. (Turku)
  • Morssemel o seitsemänkertane ryysyvaate silmään eres. (Lieto)
  • Multasel miähel on puhras leip. (Kalanti)
  • Myöhäst hiiren haukotella, ku pää o katin perssees. (Maaria)
  • Mää her, sää her, kuka meitil krinti ava? (Salo)
  • Ne on toiset miähet kun kirkos veissa ja toiset kun puski perkka. (Raisio)
  • Ne oo eri miähe ko kissoi nylkee. (Masku)
  • Nuuka panee kirpu halki ja ottaa siitäki viel isoman puole. (Suomusjärvi)
  • Oja o ain pare tukit ku joki. (Mynämäki)
  • Olla hilja, ni saara jenes. (Muurla)
  • Oma suu o likempänä ko kontin suu. (Turku)
  • Oma tupa, oma lupa. (Naantali)
  • Ommaan vattaans jokkainen syö. (Pöytyä)
  • On seippäi, jost on vareksiki. (Salo)
  • Oo ämänt ja hyvä talos olemas, ete muut kon piikka käskemäs ja ite penkil makkamas. (Kalanti)
  • Pakarpuarist koht saa. (Kaarina)
  • Pare jottan kutte mittä. (Perniö)
  • Paremp runsas ku naft. (Kisko)
  • Parempi on kualema kuin kivulloinen elämä. (Somerniemi)
  • Parempi ruumiin lepo kuin tyhjä vaellus. (Naantali)
  • Paska nime anta, mut mies nimen kanta. (Vehmaa)
  • Penneist markak kootta. (Muurla)
  • Penni on sadan alku. (Uusikaupunki)
  • Pienikin piisaa, suurikin kuluu. (Uusikaupunki)
  • Piim ja puur o piika ruakka, silak ja leip trenki ruakka. (Halikko)
  • Piru auttaa hätätilas ja Jumala auttaa ajan kans. (Nousiainen)
  • Piruks simmottet käet kututaan, kun kuuvalol kukkuu. (Somero)
  • Poudalla paarmakin purree. (Somerniemi)
  • Puhuen asjap paranee. (Suomusjärvi)
  • Puuro kuumana ja tyttö nuarena. (Somero)
  • Puuro on hamppattoma ruoka. (Uskela)
  • Raha auttaa helvetin porttiin saakka. (Oripää)
  • Raha tyttären naitta, vaikk olis silm keskell otta. (Mynämäki)
  • Rahalla rikkaat riitelee, nälin köyhät tappelee. (Naantali)
  • Rahalla saa vaikka sarvipääkoiriakin. (Naantali)
  • Rahalla sakot maksetaan, voimalla miästä vastataan. (Alastaro)
  • Rakkaus kulutta nenä ja huulet, vaikka ne olis kuinka suuret. (Karinainen)
  • Rakkaus on raatto, se repi paha paerakki. (Nousiainen)
  • Rakkaus on rikkautta parempi. (Uusikaupunki)
  • Rakkaus on sokea. (Lieto)
  • Rakkaus fällyi leventtä. (Uskela)
  • Rengin on pyhä ja , isännän arki ja työ. (Kuusjoki)
  • Riemu on rauhan tytär. (Uusikaupunki)
  • Ruati raut, Riika hamp, Engliska teräkalu ja Kemin kalavere ja Liminga niitu ja Ryssän kull ovap parha mailmas. (Pyhäranta)
  • Ryssä on ryssä, vaikka sen voisa paistais. (Rymättylä)
  • Saa nuukalta joskus, mutt ei tuhlarilta koskaan. (Koski Tl.)
  • Sanoista mies tunnetaan. (Perniö)
  • Saunas täytty olla ku kirkos. (Kisko)
  • Se haju isä on ko haju ilmotta. (Kalanti)
  • Se kun katin kerra nylke, niin kyl se hännä sit jah jaksa vettä. (Raisio)
  • Se kun pooral makka, se sattel soutta. (Muurla)
  • Se oo aikko herranpäivil päätety, et sil kute heost ol, saa kävel. (Kalanti)
  • See kun kaffettas hotki, se ämmätäs potki, see kun kuppitas virutta, se ämmätäs kirutta. (Salo)
  • Sep, suutar ja kraatar: piru, perkel ja saatan. (Karjala Tl.)
  • Seppä ja pappi puhta leevä syävä. (Kaarina)
  • Sepän pajas ja kupparisaunas kaikk asia tiäretä. (Uusikaupunki)
  • Siin on näkijä, miss on tekijä. (Kuusjoki)
  • Silaka ova piäni pyhäruakki. (Halikko)
  • Silloin jyviä tähjässä, kun on tähkä pyörtehessä. (Uusikaupunki)
  • Silloin vasta lammas terve on, kun se kaiket päivät huutaa. (Somero)
  • Sisu se on kun parkkia pure. (Mynämäki)
  • Sitä susi naura, ku lammas parkku. (Salo)
  • Sotamies on joka mies mut merimies on erimies. (Vehmaa)
  • Sotamiäs ei oleka joka miäs. (Vehmaa)
  • Soutajalta ei lopu vesi eikä työntekiältä työ. (Turku)
  • Sukulainee on ain nukulainee. (Paimio)
  • Suomesa on kolme herraa: maaherra, kirkkoherra ja lumppuherra. (Alastaro)
  • Suorin tie paras. (Lieto)
  • Suu se on ku ravintos tarvitte, nenä saa hajustakin. (Mynämäki)
  • Suurus suus, pualpääväne puus ja ehtolinen emänän kylkiluus. (Nousiainen)
  • Suustas lehm lypsä, muttei pitkäst hännästäs. (Kalanti)
  • Suutari haaskaa mailman nahat ja raatali ämmäin kankaspakat. (Somerniemi)
  • Suutari ämm ja sepän tamm ova usse huanos kenkäs. (Kalanti)
  • Talvi pitää tapansa, niinkuin astia makunsa. (Mellilä)
  • Tapaturmaset piarut pittää yskällä sekotettaman. (Pöytyä)
  • Tauti tulee piikaan niinku ihmiseenki ja trenkiin niinku muuhunki luontokappalaa. (Somerniemi)
  • Terva tekke upseriks. (Kisko)
  • Tianamont raha on paljo mailmas. (Laitila)
  • Toisen hevonen ja oma piiska, ei tartte surkutella kumpaakaan. (Alastaro)
  • Torpan trenk ja läppänen käp, ei niill ol voima kummallaka. (Salo)
  • Tyyneen se nussii, ku rahat maksaa. (Somero)
  • Vaikka olis kuinka juovuksis, ei se nyhterän väärtti. (Naantali)
  • Vaikka sutta kuinka ruokkii, aina se mettään kattoo. (Halikko)
  • Vappu tulee käki kainalos ja pääskynen pivos. (Mietoinen)
  • Vares mene varekse viäre istuma. (Pyhäranta)
  • Vares omaa nimetäs huutaa. (Suomusjärvi)
  • Varha mylly ja myöhä kirkko, nii selkki molemmist vikkelän pois. (Turku)
  • Varis on vanhanpiian pääskynen. (Kalanti)
  • Vast aik itteläs hautta kaiva, ku jo kualuna. (Salo)
  • Vast ämm äkkäs, kon pual hamet palan ol. (Kalanti)
  • Velka o veli otettaissa, veljenpoika maksettaissa. (Turku)
  • Viina tekee sitä kutte kalja tiäräkkä. (Paimio)
  • Virsil juomingit jatketa. (Uskela)
  • Yhdest on niin pal vaeva ku yhdeksästäki. (Halikko)
  • Ylpeys suurenki kukistaa. (Lokalahti)
  • talvine suaja, kask kaiken korkkentas. (Halikko)
  • Älä laske lauvantaina, älä keritse keskiviikkona, älä pese perjantaina! (Loimaa)
  • Älä myy karhun nahka, ennenkuin karhun kiini saat! (Kalanti)
  • Äänelläs lintuki laulaa. (Yläne)

Lähteet[muokkaa]

  • Kansanrunousarkisto