Johann Wolfgang von Goethe
Ulkoasu
(Ohjattu sivulta J. W. Goethe)
Johann Wolfgang von Goethe (28. elokuuta 1749 Frankfurt am Main – 22. maaliskuuta 1832 Weimar) oli saksalainen yleisnero: runoilija, romaanikirjailija, näytelmäkirjailija, humanisti, tiedemies, teoreetikko, taidemaalari ja kymmenen vuoden ajan Weimarin valtion pääministeri.
Katso myös Harpunsoittaja, Itsepetos, Sumusarjat sekä Vaeltaja
Sitaatteja
[muokkaa]- "Ei ole mitään hirvittävämpää kuin mielikuvitus ilman hyvää makua." [1]
- "Elämässäni on ollut hetkiä, jolloin olen nukahtanut kyyneliin, mutta silloin ovat uneni tulleet viehättävissä muodoissaan minua lohduttamaan ja tekemään minut onnelliseksi. [2]
- "Harmaata, rakas ystävä, on kaikki teoria, / ja vihreä elämän kultainen puu" ("Grau, teurer Freund, ist alle Theorie, / Und grün des Lebens goldner Baum"). [4]
- "Harrastelijoilla ja naisilla ei ole kuin kalpea aavistus runoudesta." [5]
- "Ihminen sopeutuu helposti orjuuteen ja oppii nopeasti kuuliaiseksi kun hänen vapautensa häneltä viedään." [5]
- "Ihmisen elämä - siinä hänen luonteensa." [5]
- "Ihmiset sallivat että heidän vikansa osoitetaan heille, he sallivat että heitä rangaistaan niistä, kärsivällisesti he alistuvat monenlaiseen niiden tähden, he hermostuvat vasta kun heidän on pakko luopua niistä." [9]
- "Ihmiskunta? Se on abstraktio. Muinaisista ajoista lähtien on ollut vain ihmisiä, ja vain ihmisiä tulee olemaankin." [5]
- "Itsemurha on inhimillisen luonnon tapahtuma, joka vaatii jokaisen ihmisen huomiota ja jota pitää jokaisena aikakautena uudelleen käsitellä, miten paljon siitä sitten jo lieneekin puhuttu." [5]
- "Jo turkaist' on, jos sodass' ei / saa haavaa sotamies. [10]
- "Jos ihminen pysähtyy pohtimaan ruumiillista tai siveellistä tilaansa, hän yleensä toteaa olevansa sairas." [5]
- "Jos joku on kohtelias saksaksi, hän valehtelee." [5]
- *Jos minä rakastan sinua, niin mitä se sinulle kuuluu?" ("Wenn ich dich lieb habe, was geht's dich an?"). [11]
- "Järjen korkeudesta näyttää koko elämä ilkeältä sairaudelta ja koko maailma hulluinhuoneelta." [12]
- "Järkevyydellä ja mielettömyydellä on kestettävänään samanlaiset vastaväitteet." [12]
- "Kaikki lait ovat vanhojen miesten laatimia. Nuorukaiset ja naiset tahtovat poikkeuksia, vanhat miehet sääntöjä." [13]
- "Kukaan ei tahdo tulla miksikään, jokainen tahtoo jo olla jotakin ("Kein Mensch will etwas werden, ein jeder will schon was sein"). [5]
- "Kunnon kansalainen, joka tekee rehellisesti ja ahkerasti työtä, löytää kaikkialta niin paljon vapautta kuin hän tarvitsee."
- "Lait periytyvät kuten sairaudetkin." [13]
- "Lampuista tulee öljytahroja ja kynttilöitä pitää niistää; vain taivaallinen valo paistaa puhtaasti eikä likaa." [5]
- "Luo, taiteilija! Älä puhu!" ("Bilde, Künstler! Rede nicht"). [17]
- "Luonnostaan meissä ei ole yhtään vikaa, joka ei voisi muuttua hyveeksi, eikä yhtään hyvettä, joka ei voisi muuttua paheeksi. Viimemainitut ovat arveluttavimmat." [18]
- "Maailmassa eletään vain kerran." [5]
- "Mikä on velvollisuus? Se, mitä kukin päivä vaatii." [5]
- "Meidän ei pidä viedä nuoruutemme vikoja vanhuuteemme, sillä vanhuus tuo mukanaan omat puutteensa." [19]
- "Nuoren miehen kirjoituksista nauttivat aina eniten nuoret. Vaikka maailma kaikkiaan menisikin eteenpäin, nuoret tahtovat aina alkaa alusta." [5]
- "Olen tohtori, / professorikin / ja jo kymmenen vuotta vetelin / nenäst' oppilaitani." [5]
- "On hauskaa, kun nuoret napisee: / uus helkkää, vanha rapisee." [5]
- "Päinvastoin kuin aikuiset lapset eivät juurikaan tunne tarvetta pettää itseään." [5]
- "Arkkitehtuuri on jähmettynyttä musiikkia" ("Die Baukunst ist eine ertarrte Musik"). [5]
- "Taiteessa on paras kyllin hyvää." [5]
- "Vallankumous ei ole koskaan kansan, vaan hallitusvallan syytä." [20]
- "Ihminen sallii puutoksiaan moitittavan, sallii itseään niistä rangaistavan, sietää niiden takia kärsivällisesti paljonkin, mutta hän käy kärsimättömäksi, jos häntä vaaditaan luopumaan niistä." [5]
- "Maailmassa käy jokainen siitä, minä hän esiintyy; mutta hänen täytyy myös esiintyä jonakin. Mieluummin siedetään hankalia ihmisiä kuin suvaitaan mitättömiä." [5]
- "Ihmisiä emme opi tuntemaan silloin kun he tulevat luoksemme; meidän täytyy mennä heidän luokseen, jos mielimme saada selville heidän laitansa." [5]
- "Ei ole mitään ulkonaista kohteliaisuuden ilmaisumuotoa, millä ei olisi syvällistä siveellistä perustaa. Oikea kasvatustapa olisi tällöin neuvoa sekä muoto että sen syy yhtä rintaa." [5]
- "Houkat ja viisaat ihmiset ovat yhtä vaarattomia. Vaarallisimpia ovat puolinarrit ja puoliviisaat." [5]
- "Joka keski-ikäisenä yrittää toteuttaa varhaisen nuoruutensa toiveita ja unelmia, pettää itseään. Jokaisella ihmiselämän kymmenvuotisjaksolla on omat toiveensa, omat halunsa." [5]
- "Monista asioista voin puhua vain Jumalan kanssa." [5]
- "Ystävämme näyttävät meille, mitä voimme tehdä; vihamiehemme opettavat meille, mitä meidän pitää tehdä." [5]
- "Nykyään on mahdollista esitellä tuotteita, jotka ovat nollan arvoisia, olematta huonoja: nollan arvoisia, koska niissä ei ole sisältöä, mutta eivät silti huonoja, koska tekijäin edessä on väikkynyt hyvien esikuvien antama yleinen muoto." [5]
- "Niin itsepäisen ristiriitainen on ihminen, ettei hän siedä itseään pakotettavan edulliseen, ja että hän sietää kaikenlaista pakkoa vahingokseen." [5]
- "Totuus kuuluu ihmiselle, erhe ajalle. Sen vuoksi on eräästä mainiosta miehestä sanottu: 'Onnettomat ajat saattoivat hänet erehtymään, mutta hänen henkensä voima auttoi hänet selviytymään kunnialla'." [5]
- "Joka ei itse mielestään ole paljoa, hän on paljon enemmän kuin hän luulee." [5]
- "Surkuttelen niitä ihmisiä, jotka pitävät ääntä maisten asiain katoavaisuudesta ja häipyvät tarkastelemaan niiden mitättömyyttä. Olemmehan me olemassa tehdäksemme katoavaisen pysyväksi, mutta se voi tapahtua vain jos kumpaakin osataan arvostaa oikein." [5]
- "Kunkin on tavan takaa toistettava uskontunnustustaan, sanottava, minkä hän hyväksyy ja minkä tuomitsee. Vastakkaistenkin mielipiteiden omaajat tekevät ahkeraan samoin." [5]
- "Me olemme kaikki niin vähä-älyisiä, että aina luulemme olevamme oikeassa, ja niinpä voidaan ajatella olevan olemassa erinomaisen etevä henkilö, joka ei ainoastaan erehdy, vaan vieläpä tuntee mielihyvääkin erehdyksestään." [5]
- "Olen usein kuullut sanottavan, että näyttelijä voi opettaa pappia." [5]
- "Sanotaan, että itsekehu lemahtaa sieraimissa. Mutta sellaiselle hajulle, joka nousee toisten ihmisten aiheettomasta parjauksesta, ei ihmisillä näytä nenää olevankaan." [5]
- "Sen joka ei odota miljoonaa lukijaa ei pitäisi kirjoittaa riviäkään." [5]
- "Siis juokaamme!" ("Ergo bibamus!"). [5]
- "Viisautta on vain totuudessa." [23]
- "Voimaton viha on kauhea tunne, sillä oikeastaan ei pitäisi vihata ketään, jota ei kykene tuhoamaan." [24]
- "Yö on puolet elämästä, ja parempi puolisko." (SSSK)
- "Ajatteleminen on kiinnostavampaa kuin tietäminen, mutta ei niin kiinnostavaa kuin katsominen.[5]
- "Aloittaminen on aina hauskaa." [5]
- "Olen usein tuntenut katkeraa surua ajatellessani Saksan kansaa, niin arvostettavaa yksilöinä ja niin tuomittavaa joukkona..."[25]
- "Vain voimalla ja oveluudella voi saada ihmisen tekemään mitä haluaa. Jotkut mainitsevat rakkaudenkin, mutta ei aurinkoa voi jäädä odottamaan, sillä joka hetki on elämälle kallis.[26]
- "Lisää valoa." (Goethen viimeiset sanat)
Italienische Reise (1817)
[muokkaa]Goethe kirjoitti alun perin vuonna 1817 julkaistun matkapäiväkirjansa Italian Journey vuosien 1786 - 1788 aikana ja hänen seuraavat ajatuksensa Italiasta ovat lainauksia kyseisestä teoksesta:
- "Kyllä, olen viimein saapunut tähän maailman pääkaupunkiin! Nyt näen kaikkien nuoruuden unelmieni heräävän eloon... Vain Roomassa on mahdollista ymmärtää Roomaa."[27]
- "Minulla ei ole muuta sanottavaa kaupungin kauneudesta ja sijainnista, joita on kuvailtu ja ylistetty usein. Kuten täällä sanotaan: Vedi Napoli e poi muori! — Nähdä Napoli ja kuolla! Napolilaista ei voi syyttää siitä, ettei hän koskaan halua jättää kaupunkiaan eikä sen runoilijoita, jotka laulavat sille ylistyslauluaan: olisi upeaa, jos seudulle syntyisi vaikka muutama Vesuvius lisää."[27]
- "Lähdin Perugiasta viehättävänä aamuna ja koin jälleen omillani olemisen ilon. Kaupunki sijaitsee kauniissa paikassa ja näkymä järveltä on todellinen nautinto: ne näyt ovat nyt syöpyneet hyvin mieleni silmiin."[27]
- ARMAAN LÄHEISYYS: "Sua aattelen, kun säihkyy meren seljät / tult' auringon; / sua aattelen, kun lähtehessä heljät / kuun kullat on. // Sun nään, kun peittää pölypilvi väikkyin / tien kaukaisen, / yöpolkuaan kun vaeltaja säikkyin / käy myöhäiseen. // Sua kuuntelen, kun kuohuin aallot pauhaa; / ma kuunteluun / monesti lehtoon käyn, kun henkii rauhaa / se illansuun. // Oon luonas, luo sa jäät, jos kuinka lähdet / sa kauas pois! / Jo saapuu yö - oi, jos sen tuike-tähdet / sun tuohon tois!"
- KAUAS MENNEELLE: "Sun kadotinko, kaunokainen, / jo karkkositko kauas pois? / Jok' äänes sointu tuttavainen / viel' on kuin korvissani sois. // Kuin vaeltaja aamusäällä / sen siintoon turhaan tuijottaa: / ei leivoa hän päänsä päällä / näe korkealla laulavaa, // niin katseheni ange entää / taa vuorten, viitain, metsien, / kaikk', armas, lauleloni lentää / sua kutsuen, sua etsien."
(Runoja, Otava, 1928, suomentanut Otto Manninen)
Lähteet
[muokkaa]- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 219. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 457. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 150. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 422. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ 5,00 5,01 5,02 5,03 5,04 5,05 5,06 5,07 5,08 5,09 5,10 5,11 5,12 5,13 5,14 5,15 5,16 5,17 5,18 5,19 5,20 5,21 5,22 5,23 5,24 5,25 5,26 5,27 5,28 5,29 5,30 5,31 5,32 5,33 5,34 5,35 5,36 5,37 5,38 5,39 5,40 5,41 5,42 5,43 5,44 5,45 5,46 5,47 5,48 5,49 5,50 5,51 5,52 5,53 5,54 5,55 5,56 Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 59. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 79. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 488. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 511. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 375. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 312. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ 12,0 12,1 Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 115. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ 13,0 13,1 Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 181. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 401. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 151. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 350. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 412. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 75. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 485. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 478. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 411. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 507. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 510. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 502. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ William L. Shirer: Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho I. Gummerrus, 1960.
- ↑ Greene, Robert: Valta – vallankäytön 48 lakia. Nemo, 2009.
- ↑ 27,0 27,1 27,2 Goethe, J.W. von. (1962). Italian Journey [1786 - 1788]. Käänt. W. H. Auden ja Elizabeth Mayer.