Sananlaskuja luovutetusta Karjalasta

Kohteesta Wikisitaatit
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Karjala

  • Aatelles ei mää aika hukkaa. (Heinjoki)
  • Aatteloo mitä aatteloo, ajatukset mennööt aina naimisee. (Koivisto)
  • Ahkera akka kasvattaa laiska miehe. (Heinjoki)
  • Aika ko kulluu ni makkarat syyvvää. (Kivennapa)
  • Aikanansa ellää pittää, vaikka ennen päivää vähemmän. (Koivisto)
  • Aikansa merikin möyrii. (Lavansaari)
  • Aina on akoista vastus, riesa piioista pahoista. (Viipurin pit.)
  • Aina se eukko ottaissa vehnäseltä maistuu, mut pippur se on pittäissä. (Jaakkima)
  • Ainoost pojast ja tupapässist, niist ei oo illoo kummastkaa. (Kivennapa)
  • Akatha aitaa tekkööt, miehet käyvät vaa mittaamas. (Muolaa)
  • Akka ei ole ku kannel seinäl. (Impilahti)
  • Akka pitää olla kaunis ja nätti, vaikka se ois hullu. (Sortavala)
  • Akka se talon pittää ja akka se talon hävittää. (Koivisto)
  • Akkaa ja sikkaa ei pijätä mikkää. (Kivennapa)
  • Anna paskal puoli paitaa, jos ei tyyvy puoleen nii anna kokonainen. (Heinjoki)
  • Annetaa aikaa, aika antaa hyyvii neuvoi. (Kuolemajärvi)
  • Anopi silmä kynnys. (Kivennapa)
  • Anterus avvaimet käes, tuomas tuoppi kainalossa. (Lavansaari)
  • Armasta isän kotoa, jos on leipeä vähemmän, onhan unta viljemmalta. Ei toruta torkunnasta, makoamasta manata. (Sortavala)
  • Armoto isätö laps, aiva armoto emätö. (Jääski)
  • Asia kuin asia, miehet sentään kuin veljekset. (Suistamo)
  • Autuaalt pelto paleltuu, vaivaselt pää. (Heinjoki)
  • Ei annantamielestä ou mieltä eikä kannantaveistä kaivuu. (Ruskeala)
  • Ei hiiri kekoon kuole. (Johannes)
  • Ei itika ään taivaase kuulu. (Kivennapa)
  • Ei korppi kaltute lähe. (Uusikirkko)
  • Ei kyvyttömä kynsii kala tul. (Lavansaari)
  • Ei nyt o aika ansoi punnoo, nyt o jo sorsat soitimel. (Uusikirkko)
  • Ei nälkä vassaa halkaise. (Kirvu)
  • Ei nälkäisen vatsa halkee. (Suistamo)
  • Ei oja ota, jos et putoa. (Lavansaari)
  • Ei ole asia aijan päässä eikä säkki seipään nenässä. (Jääski)
  • Ei ouk akkalukkaria eikä ukkokupparia. (Kivennapa)
  • Ei pie tehhä kirpust hevosta. (Kivennapa)
  • Ei pie tehhä kärpäsest härkää. (Kivennapa)
  • Ei pirust papiks. (Lavansaari)
  • Ei se eksy, ken kyssyy, eikä kaavvu, ken kassoo. (Kirvu)
  • Ei sota yhtä kaihoo. (Uusikirkko)
  • Ei sovaskoa kaik kuole. (Rautu)
  • Ei surman jalat kapsa. (Jääski)
  • Ei talo isännättä eikä järvi kaloitta. (Viipuri)
  • Ei tule elo etsimätä, kala jalan kastamata. (Terijoki)
  • Ei tule tarkasta taloa, eikä liijoin tuhlarista. (Harlu)
  • Ei tupoo tunnissa tehäk. (Pälkjärvi)
  • Ei uun mihi kotont jouva. (Rautu)
  • Ei vieras kipuja vie. (Viipuri)
  • Ei yhe persiist päivä paista. (Uusikirkko)
  • Eihä entisel kauva elä, jos ei Jumala toista anna. (Uusikirkko)
  • Eihä makia maalt aja. (Heinjoki)
  • Eij oo tautii tarvis ko terveys on koton. (Heinjoki)
  • Elokas on aina nerokas. (Impilahti)
  • Eläjä elää tavallaa, tulija tuloo ajallaa. (Sortavala)
  • Elävää kuolettaissa pitää olla pitkä säkki. (Impilahti)
  • Emännill on voihen tuska, miehill on tupakan tuska. (Metsäpirtti)
  • Enne rakko varpaas ko ruttu kengäs. (Kivennapa)
  • Ennen hampaat loppuut ko leipä. (Rautu)
  • Ennen mie pirun näkisin, kun piijan pitkällään, nojallaan nuoren naisen. (Korpiselkä)
  • Ensimmäisest kattohallast syksyl kaks kuukautta talvee. (Äyräpää)
  • Ensimäne tytär viijää emiä myöt, toine sisarta myöt, kolmas kohaksee. (Impilahti)
  • Esiliinato emäntä on ku hännätö koira. (Vuoksela)
  • Etteepäi elävä miel, vaik ois surma selä takana. (Räisälä)
  • Hairahtuuha se hevoneki neljält jalalt, mitä sit ihmine yhelt kielelt. (Käkisalmen pit.)
  • Hallaha myöhäsen pannoo. (Kanneljärvi)
  • Harakka itsehä pessääse paskentaa. (Kivennapa)
  • Hattu ja vyö, pyhä ja , ne o rengiilkii ommaa. (Kanneljärvi)
  • Hatusta sen hiton tuntoo. (Jaakkima)
  • Hauvin pää ja matteen maksa, ne voille ja vehnäselle vertoi vettäät. (Kuolemajärvi)
  • Helinät häitä, kolinat kuolemaa. (Harlu)
  • Helle heinee tehessä. (Pälkjärvi)
  • Helpompihan se on emäkirkon papille, kun kappelin pappikin saarnajaa. (Hiitola)
  • Helppo huttu syödä on, vaan on vaikee vatsalle. (Viipurin pit.)
  • Hevosta ja akkaa älä takkaa! (Antrea)
  • Hukas on huuletkii, ku kiel maata vetää. (Terijoki)
  • Hullu ku saap pilli, nii se puhhuu halk. (Uusikirkko)
  • Hullu omaansa moittii. (Soanlahti)
  • Hullu paljo työtä tekkyö, elliehä se viisas vähemmälläki. (Käkisalmen pit.)
  • Hullu valttisak ensin lyö. (Pälkjärvi)
  • Hullui niitä riittää viisahien pään ajaksi, ja metsähullut ne ovat viellä erikseen. (Kuolemajärvi)
  • Hulluille ja herroille ei saa näyttää keskeneräistä työtä. (Säkkijärvi)
  • Hulluja on viisaiden päänajajaksi. (Koivisto)
  • Huoleton hevoton poika, aivan huoleton akaton. (Pyhäjärvi Vpl.)
  • Ierikka viluperse. (Kivennapa)
  • Itkien mäne ja nauraen elä! (Korpiselkä)
  • Itsehä harakka pessää virkkaa. (Terijoki)
  • Jos on hepo suur, ni suuremmat on länget. (Sortavala)
  • Kaevossa on kappa ja lähteessä on lippi, ja akkaen persiessä on vittu. (Suistamo)
  • Kei uo hirmuu, ni ei uo häppyy. (Rautu)
  • Kell ei oo heinäniityl haravaa, sill ei oo taivaas tavaraa. (Koivisto)
  • Kell on eluo, sill on neruo. (Salmi)
  • Kell on viljaa, pitäköön sikkaa, kell on rahhaa, käyköö juttuu. (Terijoki)
  • Ken elää, se näkee. (Viipurin pit.)
  • Ken löyhköjen sotaa lähtöö, se pierun kanssa hauvataan. (Impilahti)
  • Kene rees aijaa, sen virttä laulaa. (Heinjoki)
  • Kerkiää hatun nostaa sitte, kun vieras vastaan tulee. (Impilahti)
  • Kerran tie ja kahisti katso. (Koivisto)
  • Kiiski on kaloista vanhin, pata vanhin astioista. (Metsäpirtti)
  • Kiisselil ei pääse ko kukolaulu päähä. (Kirvu)
  • Kompastuu hevoinen kulkeissaan, saati mies sanoissaan. (Viipuri)
  • Kual kiehu kaiken päiviä, vieras istu viitta piäl. (Rautu)
  • Kuka alun alottais, lopun lopettais, minä keskipaikan kelkuttaisin. (Heinjoki)
  • Kukko on kannai kur. (Kivennapa)
  • Kuoloothan kuninkaatkin, lähtöö henki herroiltai. (Metsäpirtti)
  • Kylmä on kyläne sauna, vaikka löyly lyötäkyö. (Käkisalmen pit.)
  • Kylän herkut heittäminen, koti huono muistaminen. (Johannes)
  • Kylät kävi, kyrsät söi, korsat kotiin toi. (Sortavala)
  • Köyhä rauka pittää elättää kaik kirpust keisarii asti. (Terijoki)
  • Köyhä virret on kakssanasii. (Kivennapa)
  • Leivä lämpysii ja sauna löylyy ei pie kieltää. (Uusikirkko)
  • Lepäkanto leipäkanto, koivukanto koirakanto, kuusekanto kurjakanto. (Uusikirkko)
  • Luota veljes päälle, veli astuu hännän päälle. (Viipuri)
  • Lupa o köyhtyy muttei laihtuu. (Kirvu)
  • Makkarallakii on kaks päätä, toine pää ja toine pää. (Koivisto)
  • Miehe henk on hevoses, hevose henk miehes. (Heinjoki)
  • Miiru on vaivasen varaks, keppi on köyhän kerjäläisen. (Metsäpirtti)
  • Millaiset on emäkoirat, sellaiset kasvaat penikatki. (Metsäpirtti)
  • Miniä on kun elläin, vaan ei pietä kytkyvessä eikä saavista syötetä. (Viipurin pit.)
  • Minkä se myrskyt laival mahtaa, jos soap nuri, ei soa pystyy. (Käkisalmi)
  • Missä armas, sielä silimä, missä kipie, sielä käsi. (Suojärvi)
  • Mist o hoikka, siitä poikki. (Uusikirkko)
  • Mist on myrskyt, sielt on tyynet. (Lavansaari)
  • Mitä sen munan nuolemisesta, ku ei sua kuorta rikki. (Jaakkima)
  • Mitäs mie eukol tien, poikamies, ku ei uo muutakoa perettä. (Kurkijoki)
  • Nälkä opettua suvenpojan ulvomua. (Käkisalmen mlk.)
  • Nälkä ruvan mauttaa. (Koivisto)
  • Nälkähine täi ku pääsöö ruppee, se syöp luuhu ast. (Uusikirkko)
  • Nälkähistä ei naurata. (Koivisto)
  • Nälkäinen säkkinsä pohjan tietää. (Sortavala)
  • Ollaan hiljaa, saadaan harakka. (Viipurin pit.)
  • Oltta jouluna juuvaa. (Säkkijärvi)
  • Oltta orasnenäl, mettä mehiläise jalal. (Sakkola)
  • On myrskylki myrsky. (Lavansaari)
  • Onha herroil huomennii. (Heinjoki)
  • Onha tätä aikaa ja toista Muolaast tulloo. (Valkjärvi)
  • Onnee uutee tuppaa, lapselykkyy lattial! (Kivennapa)
  • Onnen tyttö ensimmäinen, kaikki kankaat kutoo, kaikki lapset liekuttaa. (Soanlahti)
  • Orjat, piiat ja rengit ovat rusthollarien ja hovilaisten henki. (Viipurin pit.)
  • Paimen parka, perse märkä. (Jaakkima)
  • Pakko on mahtuu, ko häät on pietty. (Heinjoki)
  • Paljon porua, vähän villoja. (Vahviala)
  • Pappi o ko tieviitta, näyttää jot mänkää tuon, mutt isse jääp siihe. (Antrea)
  • Perse on luotu pieremeä sekä jauhoi jauhamoa eikä kauroi kasvamoa. (Kirvu)
  • Pese tuva ovi puhtaaks, ni saat valkia sulhase! (Jääski)
  • Pimiäss on kaik siat mustii. (Kivennapa)
  • Piru pituuttaan kiittää, vaan matalalla maata kynnetään. (Suistamo)
  • Pitkät hivukset, vähän mieltä. (Koivisto)
  • Portot poikia tekköö, hyvät vaimot tyttäriä. (Suistamo)
  • Pouva pohjane tekkyö, iltatuul ilma keäns. (Sakkola)
  • Puhu sie, mie piän hevosta. (Heinjoki)
  • Puipa riihtä tyhmäki. (Uusikirkko)
  • Rahaa olla pitää, jott ei koirat kintuille kuseksi. (Jaakkima)
  • Rikkaan on harmi, kun köyhäll on hyvä hevonen. (Antrea)
  • Saunaton talo ja akaton huusholli varmimmin ympäri menee. (Sortavala)
  • Se aijaa ja rallattaa, kenne kannattaa. (Antrea)
  • Selkä seitsemän näkkyö vatsa vaivase takkie. (Rautu)
  • Sellasta se on kesänen valssi ilman villapaitaa. (Kivennapa)
  • Sen apu ensimäine, kenne laukko o ojas. (Muolaa)
  • Sen päälhä tallataa, kuka alarapul. (Kivennapa)
  • Sen virttähä laulaa pitää, kenne rees istuu. (Heinjoki)
  • Siikaparvi - piikaparvi, koiraparvi - poikaparvi. (Viipuri)
  • Siint on hyvä miel, ko ei oo paha miel. (Kivennapa)
  • Sillo siika kuttoo, kun on jäässä järve reunat. (Johannes)
  • Sinne rako irvistyy, kunne kalu kallistuu. (Ruskeala)
  • Sitä kuningas kiittää, mikä riikkii siittää. (Uusikirkko)
  • Sokialla ei oo syytä, ei sakkoo, käyköön silmää tai korvaa. (Heinjoki)
  • Sokkiilla on kaek koppeekat. (Impilahti)
  • Suku lapsen tempaiseepi, jos ei muuks, niin pierijäksi. (Sortavala)
  • Sukulainen on pahempi sutta. (Viipuri)
  • Suloinen on isän syli, äitin helma hempiämpi. (Kaukola)
  • Suo ies, vetelä takan, kuivaa ei kummalkaa puolel. (Pyhäjärvi Vpl.)
  • Suola vettä vinkaisevi. (Terijoki)
  • Suoraaha asiat pittää haastaa, vaikk ei sais yösiijaakaa. (Kuolemajärvi)
  • Syötä lehmää, syöt itseki! (Lavansaari)
  • Talonpoikaa ja pajupehkoo on vaikia hävittää. (Rautu)
  • Tarkka takaansa löytää. (Jaakkima)
  • Tervapaasta ei tulek putropatoo, pesek tai polta, se tervan tuuhkulle tuloo. (Pälkjärvi)
  • Torpas pittää olla tervaa ja apteekissa hokmannia. (Kivennapa)
  • Tuntooha hiton hatustaa, pahan hengen paijastaa. (Kivennapa)
  • Unet männööt öitä möite, kylän ämmät teitä möite. (Säkkijärvi)
  • Utu ilmoin välil. (Lavansaari)
  • Variksil ruoka räystääl kannetaa. (Terijoki)
  • Varrain varis suvvee laulaa, ehtool pakana pakkasta. (Kivennapa)
  • Vierasha virheen näkköö. (Kivennapa)
  • Yks tekköö, yheksän kantaa. (Terijoki)
  • Ylääppä sen hiiren hiiren mieli tekis kun vehnäauman päälle. (Viipurin pit.)
  • Yskä joka tauvin tarakka. (Rautu)

Lähteet[muokkaa]

  • Kansanrunousarkisto