Ero sivun ”Kukka” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Uusi sivu: * "Mutta ruukkukasveihin ei voi oikein uskoa", arveli perhonen, "ne seurustelevat liian paljon ihmisten kanssa." (Hans Christian Andersen) * Harmaina, pilvisinäkin ke... |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
* "Mutta |
* "Mutta [[ruukku]]kasveihin ei voi oikein uskoa", arveli [[perhonen]], "ne seurustelevat liian paljon ihmisten kanssa." ([[Hans Christian Andersen]]) |
||
* Harmaina, [[pilvi]]sinäkin kesinä kukat tietävät kukkia itsensä [[väri]]sinä. ([[Helena Anhava]]) |
* Harmaina, [[pilvi]]sinäkin kesinä kukat tietävät kukkia itsensä [[väri]]sinä. ([[Helena Anhava]]) |
||
Rivi 29: | Rivi 29: | ||
* Sano se kukkasin. ([[Patrick O'Keefe]]) |
* Sano se kukkasin. ([[Patrick O'Keefe]]) |
||
* Minä olen |
* Minä olen [[Saaron]]in kukkanen, olen [[laakso]]jen [[lilja]]. ([[Raamattu]], Kork.V. 2:1) |
||
* Jos mikään muu ei ahdistaisi mieltämme, saisi kukkasten [[kohtalo]] meudät [[suru]]llisiksi. ([[John Spalding]]) |
* Jos mikään muu ei ahdistaisi mieltämme, saisi kukkasten [[kohtalo]] meudät [[suru]]llisiksi. ([[John Spalding]]) |
Versio 3. helmikuuta 2017 kello 22.04
- "Mutta ruukkukasveihin ei voi oikein uskoa", arveli perhonen, "ne seurustelevat liian paljon ihmisten kanssa." (Hans Christian Andersen)
- Harmaina, pilvisinäkin kesinä kukat tietävät kukkia itsensä värisinä. (Helena Anhava)
- Kukat ovat minun musiikkiani. (Thomas Arnold)
- Pienen kukan luominen on aikakausien työ. (William Blake)
- Kukilla on lapsen katse ja vanhan miehen suu. (Malcolm de Chazal)
- Maljakossa kukka hymyilee yhä, mutta se ei enää naura. (Malcolm de Chazal)
- Kukat ovat sanoja, joita sylilapsikin ymmärtää. (Arthur C. Coxe)
- Maa nauraa kukkasissa. (Ralph Waldo Emerson)
- Luonnon "Aamen" on aina kukka. (O. W. Holmes)
- Yksikin kukka pyhittää maljakon. (Robert Underwood Johnson)
- Jotkut ihmiset jaksavat marista siitä että ruusuissa on okaita. Minä olen kiitollinen siitä että okaissa on ruusuja. (Alphonse Karr)
- Jääkukkaset ikkunalla, / te vuoteni viimeiset / kukat, joihin ei koskenut halla, / te olette jäänehet. (V. A. Koskenniemi)
- Ruiskukka minulle aina / oli rakkaampi kuin ruis. (Joel Lehtonen)
- Ei yksikään villikukka, vaikka kuinkakin villi, ole kapinallinen. (Alice Meynell)
- Sano se kukkasin. (Patrick O'Keefe)
- Jos mikään muu ei ahdistaisi mieltämme, saisi kukkasten kohtalo meudät surullisiksi. (John Spalding)
- Voiko maailmassa olla mitään idioottimaisempaa kuin kaktus? Tylsän näköisenä tankona, jossa siellä täällä on joku nuppineulan suuruinen piikki, se törröttää purkissa niinkuin kilometripylväs savikasassa. (Valentin)
- Vain tekokukka on kuihtumaton. (Hilja Valtonen)
Suuri Sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989.