Uusmaalaisia sananlaskuja
Ulkoasu
- Aamurusko sateeks, iltarusko pouraks. (Askola)
- Asiat on niinkun ne ajetaan. (Lohja)
- Eerikki anoo ja urpaanus uikuttaa. (Pyhäjärvi Ul.)
- Ehta veri ei pala eikä palele. (Tuusula)
- Ei ahneen aitta ole koskaan kyllin täynnä. (Lohja)
- Ei aikainen myöhästy. (Porvoo)
- Ei hepo heinäs pahene. (Pusula)
- Ei hepo kuovista kuole. (Vihti)
- Ei hädäs hyvää tehdä. (Tuusula)
- Ei kelpa kettu kanain kaitsiaksi eikä poika piikain paimeneksi. (Nummi)
- Ei lehmäkä muista vasikkana oloos. (Tuusula)
- Ei nuolu vattaa täytä, eikä vihranlehti vittuu peitä. (Espoo)
- Ei pieru haisutta leviä. (Askola)
- Ei pieru taivaaseen kuulu. (Vihti)
- Ei pikaisuus asiois menesty. (Nummi)
- Ei raha lopu, vaik se välil vähenee. (Pyhäjärvi, Ul.)
- Ei rahal sieluu ol. (Lohja)
- Ei se anna joka kysyy. (Helsinki)
- Ei semmost tavaraa, ettei yhreksäs vuates tarvi. (Tuusula)
- Eläväistä lasten tauti. (Helsinki)
- Enspäästähä kananpaskakii valkeeta on. (Askola)
- Erehtyyhää hevonenkii neljält jalalt, ni miksei ihminen kahrelt. (Askola)
- Eri kylä, eri tapa. (Karjalohja)
- Etulyönti on puoli voittoa. (Nurmijärvi)
- Hakee kaukaa ensin, kyllä läheltä aina tietää löytävänsä. (Mäntsälä)
- Halu vetää puolen kuormaa. (Lohja)
- Hartiois on miähen pankki. (Hyvinkää)
- Herra on herra ryysyissäkin. (Ruotsinpyhtää)
- Herroille ja hulluille ei pirä näyttää keskeneräist tyätä. (Nurmijärvi)
- Hirtehen pikkuherjat, maineeseen suuret hurjat. (Siuntio)
- Hullu toisen hulluksi luulee, varas varkaaks. (Vihti)
- Hullui on yhreksää laijii. (Lohja)
- Hätä käski härjän juasta, pakko paimenen pajeta. (Vihti)
- Isännän silmä hevosen lihottaa. (Askola)
- Itsestäns toisen tuntee. (Nummi)
- Jos ei sauna ja viina ja terva auta, nin se tauti on kuolemaksi. (Hyvinkää)
- Jos muija markan tua, ni kaks se viä. (Tuusula)
- Jos tahrot haukkumist, niin nai, jos kiitost, niin kuale. (Sammatti)
- Jyvä jyväst ja olkoin päälle. (Askola)
- Kaffi on kova veromies talos. (Askola)
- Kiima on pahempi kun viina. (Hyvinkää)
- Kiven vieres vilja kasvaa. (Espoo)
- Kivi ei o kare. (Espoo)
- Kohtus kaikist paras on. (Lohja)
- Kukas kissan hännän nostaa, jos ei se itte? (Mäntsälä)
- Kun hampaat harvenee, niin kurkku väljenee, kun jalka livottaa, niin pers rivottaa. (Pusula)
- Kun katava tuaksuu, on poikain juaksu, ja leppä vahtoo, on flikkain tahto. (Sammatti)
- Kun myllyyn menee, niin tomuun tulee. (Porvoo)
- Kuningasta pitää kuuleman, herroja kunnioittaman. (Askola)
- Kyl Herra uhrin tuhrii. (Tuusula)
- Kylhää aitta naittaa. (Askola)
- Kylhää seurakunta papin tuntee, vaikkei pappi seurakuntoa. (Askola)
- Kyllä se sattuu rekeen, mikä kantoonkin. (Nurmijärvi)
- Lopust on hyvä lakata. (Hyvinkää)
- Miks vittu vihkien tulee muuks ku vihasemmaks? (Espoo)
- Muijan osat ei riitä ku pyhämiähist jouluu. (Askola)
- Nuuka saa olla, vaan ei ahnas. (Pornainen)
- Oma maa mansikka, muu maa mustikka. (Hyvinkää)
- Pappihaa kahrest sanoo, ku palkan saa. (Mäntsälä)
- Parempi pieni anti kun suuri lupaus. (Vihti)
- Pihlaja ei kanna kahta taakkaa. (Hyvinkää)
- Pimiäs pian kompastuu. (Karjalohja)
- Pimjäss on kaikki yhtä nätei. (Pusula)
- Piru pettää perkeleen ja varas varkaan varastaa. (Lohja)
- Poutavuoret viljavuoret, sarevuoret nälkävuoret. (Nurmijärvi)
- Rakkaus kaikki peittää, rakkaus raon täyttää. (Askola)
- Rengillä on kolme kovaa päivää vuodessa: ohrariihi, sikalahti ja lukupäivä. (Mäntsälä)
- Se kun antoi hengen, se antoi leivän. (Nummi)
- Sehän on isäntä, joka emännän kans makaa. (Askola)
- Sitä pirukin nauraa, kun varas varkaalt varastaa. (Vihti)
- Suola ja sakea on talonpojan makea. (Helsinki)
- Suu puhuu sydämen kyllyydestä. (Helsinki)
- Taikina täs ja joulu tos ja kirkkoonkin pitäs joutuman. (Mäntsälä)
- Taikina täytes tahtoo. (Nummi)
- Talonpoijalla on kolme kovaa päivää: veronmaksu, siantappu ja ohrariihi. (Askola)
- Tapaturma taitaval, vahinko viissaal vaan tyhmäl se on ain toises kädes. (Nummi)
- Vast aika varkaan katuu, kun on kahleet kaulas. (Lohja)
- Yks älli ämmän päässä. (Siuntio)
- Älä sure Naantalin köyhyyttä, kyl Turus rikkaut on. (Pyhäjärvi Ul.)
Lähteet
[muokkaa]- Kansanrunousarkisto