Friedrich Nietzsche

Wikisitaatit
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Friedrich Nietzsche
Nietzsche vuonna 1899
Wikipedia
Wikipediassa on artikkeli aiheesta:

Friedrich Nietzsche (15. lokakuuta 1844 – 25. elokuuta 1900) oli vaikutusvaltainen saksalainen filosofi ja kirjailija.

Sitaatteja[muokkaa]

A[muokkaa]

  • "Antakaa meille anteeksi meidän ansiomme." Sitä meidän pitäisi lähimmmäisiltämme pyytää.[1]
  • Anteeksi ystäväni, olen päättänyt maalata onnellisuuteni seinälle.
  • Askeetti tekee hyveestä pakon.[2]
  • Auktoriteettiusko lisääntyy luovien voimien vähentyessä.

E[muokkaa]

  • Ei ole mitään moraalisia ilmiöitä, on vain moraalisten ilmiöiden tulkintaa.[3]
  • Ei ole olemassa faktoja, vain eri tulkintoja.
  • Ei pidä mennä kirkkoihin, jos tahtoo hengittää puhdasta ilmaa.[3]
  • Ei se, että valehtelit minulle, vaan se että en enää usko sinua, on järkyttänyt minua.
  • Ei tunteen voimakkuus vaan sen kestävyys luo korkeamman asteen ihmiset.
  • Elämä ei ole argumentti; elämän edellytyksiin voisi kuulua erehdys.[4]
  • Emmekö vielä kuule hälinää, joka syntyy, kun haudankaivajat hautaavat Jumalan? Emmekö vielä tunne mätänevän Jumalan hajua? — jumalatkin mätänevät! Jumala on kuollut! Jumala pysyy kuolleena! Ja me olemme hänet surmanneet! Kuinka me lohduttaudumme, me kaikkien murhaajien murhaajat? Pyhin ja mahtavin, mitä maailma on tähän saakka omistanut, on vuodattanut verensä kuiviin meidän veitsiemme alla, — kuka pyyhkii meistä tämän veren?[4]
  • En hyökkää koskaan henkilöitä vastaan, vaan käytän henkilöitä ainoastaan voimakkaana suurennuslasina, jolla voi tehdä näkyväksi yleisen mutta vaikeasti käsitettävän hätätilan.[5]
  • En lue Pascalia vaan rakastan häntä kristinuskon opettavaisimpana uhrina, joka murhattiin hitaasti, ensin ruumiillisesti ja sitten psykologisesti – koko tämän epäinhimillisen julmuuden kauhistuttavimman muodon logiikan mukaisesti.[5]

F[muokkaa]

  • Filosofia, siten kun olen tähän mennessä ymmärtänyt ja elänyt, on vapaaehtoista elämää jään keskellä, korkeilla vuorilla, olemassaolon kaiken oudon ja kyseenalaisen etsintää ja tutkimista, kaiken sen, minkä moraali on tähän asti julistanut pannaan.[5]

H[muokkaa]

  • Havaitsin eräiden piirteiden säännöllisesti toistuvan toisten kanssa ja toisiin liittyvinä; kunnes minulle viimein selvisi kaksi perustyyppiä ja tuli ilmi eräs peruseroavaisuus. On herra-moraalia ja orja-moraalia...
  • Hieno mies, te sanotte. Minä näen vain oman ihanteensa näyttelijän.
  • Hulluksi ei tee epäilys vaan varmuus.[5]
  • Humaaniuteni ei koostu myötätunnosta ihmisiä kohtaan vaan sen kestämisestä, että tunnen myötätuntoa heitä kohtaan... Humaaniuteni on jatkuvaa itseni voittamista.[5]

I[muokkaa]

  • Ihmiset tungeksivat valoon, eivät paremmin nähdäkseen vaan paremmin loistaakseen.
  • Ihmisystävällisempi kulttuuri ottaa vastaan ensimmäisen voitonseppeleensä murhanhimon alttarilla, samalla tavalla kuin kreikkalainen oikeusnäkemys, joka on tosiassa kehittynyt murhasta ja murhanhimosta![6]
  • Ihminen yksin kärsi niin hirvittävästi tässä maailmassa, että hänen oli pakko keksiä nauru.
  • Ihmisessä pitää olla kaaosta, jotta hän osaisi synnyttää tanssivan tähden.[7]
  • Ihmiskunnan tähän asti vakavastipohtimat asiat eivät ole mitään realiteetteja, vaan kuvitelmia, ankarammin sanottuna sairaiden, syvimmässä mielessä vahingollisten luontojen huonoista vaistoista peräisin olevia valheita – kaikki sentapaiset käsitteet kuin "Jumala", "sielu", "hyve", "synti", "tuonpuoleinen", "totuus", "ikuinen elämä"...[5]
  • Ihmiskunta vedetään nenästä parhaimmin moraalilla![8]
  • Ihmisystävällisyydessä ei ole yhtään ihmisvihaa, mutta juuri siitä syystä liian paljon ihmishalveksuntaa.[3]
  • Istuen saatu ajatus ei ole minkään arvoinen.
  • Itsemurhan ajatus on vahva lohdutus: sen avulla pääsee ihminen yli monen huonon yön.[3]

J[muokkaa]

  • Joka taistelee hirviöitä vastaan, katsokoon, ettei hän itse muutu siinä hirviöksi. Ja kun katsot kauan pimeyteen, katselee myös pimeys sinuun.[7]
  • Joku toinen kansa jätti keihäänsä lojumaan siihen paikkaan, johon se oli pudonnut, mutta kreikkalaiset älysivät poimia sen ja heittivät sen vielä pidemmälle.[6]
  • Jos ihmisellä on korkea päämäärä, hän on oikeudenkin eikä vain tekojensa ja tuomariensa yläpuolella.[4]
  • Jos itsessä on jäljellä vähäisinkin määrä taikauskoa, kykenee itse asiassa torjumaan ajatusta, että on valtavien voimien pelkkä väline, pelkä suukappale, pelkkä inkarnaatio.[5]
  • Jos jumalia olisi olemassa, kuinka voisin sietää sitä etten itse ole jumala – siis mitään jumalia ei ole.[1]
  • Jos minä ymmärrän mitään tästä suuresta symbolistista, niin se on, että hän piti vain sisäisiä realiteetteja realiteetteina, "totuuksina", – että hän näki loput, kaiken mikä koski luontoa, aikaa, paikkaa, historiaa, vain merkkeinä, tilaisuutena vertauksiin.[8]
    • Jeesuksesta

K[muokkaa]

  • Kaikesta mitä on kirjoitettu, rakastan vain sitä, mikä on kirjoitettu verellä.
  • Kaikki luonnonvastaisuus on rappiota. Rappeutunein ihmislaji on pappi: hän opettaa luonnonvastaisuutta. Pappiin ei tepsi väittely vaan vankila.[9]
  • Kaksi Euroopan suurinta päihdettä ovat alkoholi ja kristinusko.
  • Kavalin tapa vahingoittaa jotakin asiaa on se, että puolustetaan sitä tahallisesti väärin argumentein.[4]
  • Kerjäläiset pitäisi hävittää. On kiusallista antaa heille ja kiusallista jättää antamatta.[7]
  • Ketä vihaan enin tämänpäivän roskaväestä? Sosialistiroskaväkeä, Tshandala-apostoleita, jotka turmelevat työmiehen vaiston, ilonen, hänen tyytyväisyydentunteensa pienellä olemiselaan, - jotka tekevät hänet kateelliseksi, jotka opettavat hänelle kostoa... Vääryys ei ole milloinkaan erilaisissa oikeuksissa, se on "yhtäläisten" oikeuksien vaatimisessa...[8]
  • Kirotut paikat, joissa kristinoppi on hautonut basiliskonmuniaan, on jyrättävä maan tasalle ja julistettava maailman hirveimmiksi alueiksi jälkipolvien kauhuksi. Siellä sopii kasvattaa myrkkykäärmeitä.[9]
  • Kristillinen liike eurooppalaisena liikkeenä on [ollut] alusta alkaen kaikenlaisten hylky- ja rappioelementtien yhteisliike.[8]
  • Kristillisyys on sitä rikollisempaa, mitä enemmän se lähenee tiedettä. Rikollisista pahin on siis filosofi.[9]
  • Kristinuskossa ei moraali eikä uskonto kohtaa koskaan todellisuutta.
  • Kristinusko syntyi keventääkseen sydämiä: mutta nyt täytyy ensin raskauttaa sydän, voidakseen sitten sitä keventää.
  • Kuinka ilkeitä filosofit voivatkaan olla![3]
  • Kukaan voittaja ei usko sattumaan.[4]
  • Kun etsin toista sanaa musiikille, löydän aina vain sanan Venetsia.[5]
  • Kun tietää elämälleen miksi, kestää melkein mitä tahansa miten.
  • Kuvitellessa itselleni täydellistä lukijaa päädyn aina rohkeaan ja uteliaaseen hirviöön, jossa lisäksi on hiven notkeutta, oveluutta, synnynnäistä seikkailijaa ja löytöretkeilijää.[5]
  • Kyynisyys on ainoa muoto, jossa alhaiset sielut hipovat sitä, mikä on rehellisyyttä.[3]
  • Käyn vain sellaisten asioiden kimppuun, joihin minulla ei liity minkäänlaisia henkilökohtaisia eripuraisuuksia tai huonojen kokemusten taustaa. Päinvastoin, hyökkääminen on minulle hyväntahtoisuuden osoitus, toisinaan myös kiitollisuuden osoitus.[5]

L[muokkaa]

  • Logiikka on yritys käsittää todellinen maailma jonkin sellaisen olemista koskevan skeeman välityksellä, joka me olemme itse asettaneet.[10]
  • Luonto näyttäytyy, jos ykseyttä ylipäänsä löytyy, mutta arvoituksellisemmin kuin kansanäänestyksissä ja riemuitsevissa sanomalehdissä.[6]

M[muokkaa]

  • Me tahdomme ajaa matematiikan hienouden ja ahkeruuden kaikkiin tieteisiin, niin pitkälle kuin suinkin mahdollista; emme siinä uskossa. että tällä keinolla tulisimme tutntemaan oliot, vaan todetaksemme siten inhimilliset suhteemme olioihin. Matematiikka on vain yleisen ja lopullisen ihmistuntemuksen väline.[4]
  • Menetkö naisten luo? Älä unohda piiskaa![7]
  • Menneisyys on oraakkeli, vain tulevaisuuden rakennusmestarit ymmärtävät sen kieltä.
  • Mies on naiselle vain väline, päämääränä on aina lapsi.[1][7]
  • Mihin Saksa vain ulottuukin, siellä se turmelee kulttuurin.[5]
  • Mikä ei tapa minua, se vahvistaa minua.[11]
  • Mikä tekee sankaruuden? Astuminen samalla kertaa korkeinta kärsimystä ja korkeinta toivettaan kohden.
  • Minä en anna almuja. Siihen en ole tarpeeksi köyhä.[7][1]
  • Minä en ole ihminen, olen dynamiittia.[5]
  • Minä olen tehnyt tämän, sanoo muisti; ”Minä en ole voinut tehdä tätä”, sanoo ylpeys. Viimein muisti antaa periksi.
  • Mitä Muhammed yksin lainasi myöhemmin kristinopista? Paavalin keksinnön, hänen keinonsa pappishirmuvaltaan, lauman muodostamiseen: kuolemattomuususkon.[8]
  • Mitä sanoo omatuntosi? "Sinun on tultava siksi, mitä olet.
  • Mitä sitten lopulta ovatkaan ihmisen totuudet? Ne ovat ihmisen kumoamattomia erehdyksiä.[4]
  • Monikaan mies ei löydä sydäntään ennen kuin on kadottanut päänsä.

N[muokkaa]

  • Nainen hallitsee äitinä niin kauan kun valtio on sikiöasteella.[6]
  • Nerous on hienoin kone, mikä on olemassa - sen vuoksi myös haurain.
  • Nykyajan yleisiä käsityksiä ei määritä taiteenjanoinen ihminen vaan orja, ja orjan luonto pakottaa hänet kuvaamaan olotilojaan valheellisilla nimityksillä, jotta hän jaksaisi elää. Ihmisarvon ja työn arvon kaltaiset harhakuvitelmat ovat orjuuden aikaansaamia kehnoja luomuksia, jotka kätkevät orjuuden. Onneton on tämä aika. Orja tarvitsee aatteita, jotka yllyttävät häntä menemään itseensä ja miettimään, miten pääsisi eroon orjuudestaan![6]

O[muokkaa]

  • Oi Voltaire! Oi humaniteetti! Oi typeryys![3]
  • Olemme aina omassa seurassamme.
  • Olen hyvilläni, kun kuulen, että aurinkomme liikkuu nopeasti Herkuleen tähtikuvioon päin: ja toivon että ihminen täällä maan päällä noudattaa auringon antamaa esimerkkiä![3]
  • Olen puolalainen puhdasverinen aatelismies, johon ei ole tippaakaan sekoitettu huonoa verta, kaikkein vähiten saksalaista.[5]
  • Olen ylivoimaisesti kauhistuttavin ihminen, jokka tähän mennessä on ollut olemassa; tämä ei sulje pois sitä, ettenkö olisi vielä myös kaikkein hyväätekevin.[5]
  • Olennaista jokaisessa keksinnössä on sattuma, mutta useampia ihmisiä ei tällainen sattuma koskaan kohtaa.
  • On kerrassaan häpeämätöntä, jos filosofi väittää, että "hyvä ja kaunis ovat sama asia"; ja jos hän vielä lisää tähän "samoin totuus", hänet pitäisi piestä hengiltä. Totuus on ruma. Meillä on taide, ettei totuus tuhoaisi meitä.[12]
  • Onneksi maailma ei ole rakenetu selaisten vaistojen varan, jotka antaisivat ainoastan lauhkeiden laumaeläinten löytää siellä oman ahtaan onnensa; vaatia, että kaikista pitäisi tulla "hyvää ihmistä", laumaeläintä, sinisilmäistä, hyväntahtoista, "kaunosielua" – tai niin kuin herra Herbert Spencer toivoo, altruistista – se olisi sama kuin koko olemassaolosta vietäisiin sen oma suuri luonne, sama kuin kastroitaisiin ihmiskunta ja alennettaisiin se viheliäiseen kiinalaisuuteen.[5]
  • Orjuus kuuluu kulttuurin olemukseen. Tämä totuus on kotka, joka nokkii Prometheuksen kaltaisen kulttuurin suosijan maksaa.[6]

P[muokkaa]

  • Parlamentarismi, toisin sanoen julkinen lupa saada valita jokin viidestä poliittisesta perusmielipiteestä, pääsee mairittelun avulla monien sellaisten suosioon, jotka tahtoisivat mielellään näyttää itsenäisiltä ja yksilöllisiltä sekä taistella mielipiteidensä puolesta. Mutta lopulta on yhdentekevää, määrätäänkö laumalle yksi mielipide vai sallitaanko sen valita jokin viidestä – joka poikkeaa viidestä julkisesta mielipiteestä ja astuu syrjään, se saa aina koko lauman kimppuunsa.[4]
  • Pieninkin pakko, synkkä ilme, mikä tahansa äänensävyn kovuus kurkussa ovat kaikki vastaväitteitä ihmistä vastaan – ja vielä paljon enemmän hänen työtään vastaan[5]
  • Platon on pitkästyttävä.[11]
  • Puhua totta ja ampua hyvin nuolilla, siinä persialaisten hyveet.[5]

R[muokkaa]

  • Rakastamme elämää, ei siksi että olemme tottuneet elämään vaan koska olemme tottuneet rakastamaan.[7]
  • Rajusta olemassaolon taistelusta voivat nousta pinnalle ainoastaan yksilöt, joiden toimet saavat uutta pontta taiteellisen kulttuurin jaloista harhakuvitelmista. Siten he eivät päädy käytännössä pessimismiin, todelliseen luonnottomuuteen, jota luonto inhoaa.[6]
  • "Riistäminen" ei kuulu pilaantuneeseen tai epätäydelliseen ja alkeelliseen yhteiskuntaan: se kuuluu kaiken elävän olemukseen, elimellisenä perustoimintona, se johtuu varsinaisesta vallantahdosta, joka on juuri elämäntahto.[3]

S[muokkaa]

  • Sana kristinusko on väärinymmärretty. Todellisuudessa oli vain yksi kristitty ja hänkin kuoli ristillä.
  • Se joka ajattelee syvällisesti, tietää, että hän on aina väärässä, riippumatta siitä, miten hän menettelee tai miten hän asioita arvostaa.
  • Se, mikä on elävää, tahtoo ennen kaikkea purkaa voimaansa - itse elämä on vallantahtoa -: itsesäilytys on yksi sen välillisimmistä ja tavallisimmista seurauksista.[3]
  • Sitä mitä me teemme, ei koskaan ymmärretä, sitä vain kiitetään ja moititaan.
  • Siveyden saarnaaminen on yllytystä luonnonvastaisuuteen. Joka tuomitsee seksuaalisuuden ja tahraa sen nimellä "epäpuhdas", syyllistyy perisyntiin elämän pyhää henkeä vastaan.[9]
  • Skeptikot – ainoa kunnioitettava tyyppi filosofien kaksi- tai jopa viisimielisessä joukossa![5]
  • Suosittelenko teille lähimmäisenrakkautta? Mieluummin suosittelen lähimmäisenpakoa ja kaukaisimmanrakkautta![7]

T[muokkaa]

  • Taivaasta puuttuvat kaikki mielenkiintoiset ihmiset.
  • Todellisen arvon mitta: miten paljon totuutta yksi henki kestää, miten paljon totuutta se uskaltaa.
  • Tulevaisuus vaikuttaa nykyisyyteen yhtä paljon kuin mennytkin.
  • Tämä "iloinen sanansaattaja" kuoli kuten hän eli, kuten hän opetti - ei "lunastaakseen ihmiset", vaan näyttääkseen, kuinka tulee elää.
    • Jeesuksesta
  • Tuska on aina korkean rodun tunnus.
  • Tuska on tunteista ylväin, sääli alhaisin.

U[muokkaa]

  • Usko tarkoittaa sitä ettei halua tietää totuutta.[8]

V/W[muokkaa]

  • Vain kristillinen käytäntö, samallainen elämä kuin hänen, joka kuoli ristillä, on kristillistä.[8]
  • Vakaumukset ovat suurempi vaara totuudelle kuin valheet.
  • Vakavamielisistä filosofioista ja uskonnoista elämä itse ei ole tähän päivään mennessä vaikuttanut kovinkaan arvokkaalta.[6]
  • Valtio on suurin kaikista hirviöistä. Se myös valehtelee kylmäverisesti. Sen kidasta ryömii tämäkin valhe: "Minä, valtio, olen kansa!"[7]
  • Vastaväite, syrjähyppy, iloinen epäluuloisuus, ivaamishalu ovat terveyden merkkejä: kaikki ehdoton kuuluu patologiaan.[3]
  • Viimeinen asia, mitä minä menisin lupaamaan, olisi ryhtyä "parantamaan" ihmiskuntaa.[5]
  • Väitättekö, että hyvä tarkoitus pyhittää jopa sodan? Sanon teille: Hyvä sota pyhittää kaiken.
  • Wagner on vastamyrkkyä par excellence kaikelle saksalaiselle – myrkkyä joka tapauksessa, sitä en kiistä.[5]

Y[muokkaa]

  • Yksi menee lähimmäisensä luo, koska hän etsii itseään, ja toinen koska haluaisi tulla kadotetuksi.[7]
  • Yksilön moraali on vain laumavietti.

Lähteet[muokkaa]

  1. Laine, Jarkko: Suuri Sitaattisanakirja. Otava, 1989.
  2. Nietzsche, Friedrich: Inhimillistä, aivan liian inhimillistä (1878) Osa 1
  3. 3,00 3,01 3,02 3,03 3,04 3,05 3,06 3,07 3,08 3,09 3,10 Nietzsche, Friedrich: Hyvän ja pahan tuolla puolen (1886). Suom. J. A. Hollo (1966), kust. Otava, painopaikka Keuruu (2000)
  4. 4,0 4,1 4,2 4,3 4,4 4,5 4,6 4,7 Nietzsche, Friedrich: Iloinen tiede
  5. 5,00 5,01 5,02 5,03 5,04 5,05 5,06 5,07 5,08 5,09 5,10 5,11 5,12 5,13 5,14 5,15 5,16 5,17 5,18 5,19 Nietzsche, Friedrich: Ecce homo (1888) suom. Antti Kuparinen
  6. 6,0 6,1 6,2 6,3 6,4 6,5 6,6 6,7 Nietzsche, Friedrich: Kirjoituksia kreikkalaisista (toim. 2006), Summa, Helsinki, suom. Pekka Seppänen
  7. 7,0 7,1 7,2 7,3 7,4 7,5 7,6 7,7 7,8 7,9 Nietzsche, Friedrich: Näin puhui Zarathustra
  8. 8,0 8,1 8,2 8,3 8,4 8,5 8,6 Nietzsche, Friedrich: Antikristus (1889)
  9. 9,0 9,1 9,2 9,3 Nietzsche, Friedrich: Antikristus (1889) Liitetty myöhemmin teokseen Nietzschen kirjallisen jäämistön joukosta
  10. Nietzsche, Friedrich: Der Wille zur Macht, §516
  11. 11,0 11,1 Nietzsche, Friedrich: Epäjumalten hämärä (1889) suom. Markku Saarinen, 1995, kust. Unio Mystica
  12. Nietzsche, Friedrich: Der Wille zur Macht, §822

Katso myös[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]