Suomalaisia sananlaskuja

Kohteesta Wikisitaatit
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suuri osa vanhoista suomalaisista sananlaskuista on tehty kalevalaiseen runomittaan. Ne sananlaskut, jotka ovat olleet alun perin osa pitempiä kalevalamittaisia kertomuksia, esimerkiksi kertomuksen loppupuolella sanottuja opetuksia, on merkitty "kalevalaisesta runoudesta".


A - E - F - H - I - J - K - L - M - N - O - P - R - S - T - U - V - Y - Ä - Ö

Väinämöisen kiellot - Väinämöisen sanomiksi väitetyt opettavat sananlaskut


A[muokkaa]

  • Aamu kuluu aatellessa, päivä päätä käännellessä. (Salo) (Kansanrunousarkisto)
  • Aamulla viina ja syksyllä nauriit. (Hämeenkyrö) (KRA)
  • Aamulla vireä pyärii, illalla laiska hyärii. (Mellilä) (KRA)
  • Aamun hetki kullan kallis. (Karttula) (KRA)
  • Aamun torkku, illan virkku on taloon hävitys. (Kauhava) (KRA)
  • Aamun virkku, illan torkku, se tapa talon pitää.
  • Aamuruska miehen tuska. (Tervola) (KRA)
  • Aamurusko ei mäne satamata eikä akkain tora itkemätä. (Puumala) (KRA)
  • Aamurusko pilvipäivä, iltarusko poutapäivä. (Kuopion pit.) (KRA)
  • Aamurusko päivän alku, toivo alku autuuden.
  • Aamurusko päivän paska, iltarusko kaunis ilma. (Sysmä) (KRA)
  • Aamurusko sateeks, iltarusko pouraks. (Askola) (KRA)
  • Aamusade on sellainen, että ellei se lakkaa, sataa koko päivän. (Mynämäki) (KRA)
  • Aatelles ei mää aika hukkaa. (Heinjoki) (KRA)
  • Aatteloo mitä aatteloo, ajatukset mennööt aina naimisee. (Koivisto) (KRA)
  • Aatto joulusta parasta, iltapuoli pääsiäistä.
  • Aatto juhlaa korkeempi. (Kuru) (KRA)
  • Aatto on juhlista jaloin.
  • Aeka ei ou jänikse selässä. (Pielavesi) (KRA)
  • Aeka hiiren haakotella, puol on kissan persiessä. (Kiuruvesi) (KRA)
  • Aeka keinot keksii. (Pielavesi) (KRA)
  • Afven arka, perse märkä. (Petsamo) (KRA)
  • Ahhah akattomuutta - eipä tuota ou leipeekää. (Leppävirta) (KRA)
  • Ahkera aina häärä, jolle muuta nin kirpui tappa. (Salo) (KRA)
  • Ahkera akka kasvattaa laiska miehe. (Heinjoki) (KRA)
  • Ahkera kaikki voittaa. (Teuva) (KRA)
  • Ahkera tytär kasvattaa laiskaa äitiä.
  • Ahkera äiti kasvattaa laiskoja lapsia, laiska äiti visuja. (Teuva) (KRA)
  • Ahkeralla hämähäkillä on suuri verkko. (Vanaja) (KRA)
  • Ahkeralla on orret täyvet, tyhjä laiskan tynnörissä. (Polvijärvi) (KRA)
  • Ahkeruus kovan onnen voittaa, ahkeruus unenkin estää. (Tammela) (KRA)
  • Ahkeruus on ilomme.
  • Ahkeruus on onnen äiti, sillä on vara vaivassakin.
  • Ahne on hyvä ottaan, mutta käs vapisee jos antaa tarttis. (Jämsä) (KRA)
  • Ahne otta raha ja vie vielä kukkaronki. (Uskela) (KRA)
  • Ahne taittas kärpäsen persiesien rautakangen. (Koski Hl.) (KRA)
  • Ahneella on paskanen loppu. (Laukaa) (KRA)
  • Ahneen ja varkahan uni on aina lyhkäinen. (Juva) (KRA)
  • Ahneus ja pieni varkaus on yhtä tyhjän kanssa. (Viljakkala) (KRA)
  • Ahneus kovan onnen voittaa. (Ylöjärvi) (KRA)
  • Ahneus kunnian pettää. (Rauma) (KRA)
  • Ahneus on pahhuulen juuri. (Kuru) (KRA)
  • Ahneus vie viljan pellost. (Salo) (KRA)
  • Ahneus viisaanki villitsee. (Luhanka) (KRA)
  • Ahven armas keittokala, särki sualassa parempi. (Sääksmäki) (KRA)
  • Ahven armas tuorehelt, särk on säästös paremp. (Iitti) (KRA)
  • Ahven syksyt syvillä uipi, kutee kesät matalalla. (Loppi) (KRA)
  • Ahven syö, ko kusiainen lentää. (Veteli) (KRA)
  • Ahvenen kutuun ja teeren soitimeen ehtii laiskakin. (Reisjärvi) (KRA)
  • Aidan takana ruohokin on vihreämpää.
  • Aidaton niittu ja emännätön talo on yks kaikki. (Siikainen) (KRA)
  • Aihhan elävän silmät näkee, mutt ei kualleen koskaan. (Suursaari) (KRA)
  • Aika aikaansa kutakin, sanoi pässi kun päätä leikattiin. myös pelkkä Aika aikaa kutakin.
  • Aika assii aukasoo. (Liperi) (KRA)
  • Aika hattua hakea, hattu viien virstan päässä! (Polvijärvi) (KRA)
  • Aika ko kulluu ni makkarat syyvvää. (Kivennapa) (KRA)
  • Aika joutuu eikä mies jourukkaan. (Alahärmä) (KRA)
  • Aika luistaa, kun hevosella ajaa ja papuja kylvää. (Tarvasjoki) (KRA)
  • Aika menee arvellessa, päivä päätä käännellessä. (Simo) (KRA)
merkitys: Päätökset kannattaa tehdä nopeasti, sillä arvelemiseen ja miettimiseen saa kulutettua paljon aikaa ilman tulosta.
  • Aika näyttää.
  • Aika on nousta nuoren neidon, jo on vanhat valvomassa, ikäpuolet istumassa. (Liperi) (KRA)
  • Aika on rahaa. (Lehtimäki) (KRA)
  • Aika on surun lääke.
  • Aika haavat parantaa. (Iitti) (KRA)
  • Aika vanhin, avaruus suurin. (Ii) (KRA)
  • Aikaa Jumala loi eikä kiireest virkkant mittää. (Parikkala) (KRA)
  • Aikaa on enin maailmas. ((Jalasjärvi) (KRA)
  • Aikaa on, ja Naantalista saadaan lisää. (Kokemäki) (KRA)
  • Aikaa on oppia, ei ellee. (Kiihtelysvaara ) (KRA)
  • Aikaa rokka anoo, tulta liha kiirehtii. (Rautalampi) (KRA)
  • Aikainen lintu madon nappaa, mutta vasta toinen hiiri saa juuston.
merkitys: Kannattaa toimia nopeasti, mutta ahneus kostautuu.
  • Aikainen mato tulee syödyksi.
  • Aikamies on aikamies, vaikka pankolla istukoon. (Iisalmi) (KRA)
  • Aikanaan kun akan ottaa, niin otetuksi tulee. (KRA)
  • Aikanaanhan se akkakii poikii. (Suonenjoki) (KRA)
  • Aikanansa ellää pittää, vaikka ennen päivää vähemmän. (Koivisto) (KRA)
  • Aikanas kirkkoon, hiljan kapakkaan. (KRA)
  • Aikane lintun nokkua puhistaa, myöhäne vasta siipie räpyttää. (KRA)
  • Aikane valmistus on ain hyvä. (KRA)
  • Aikansa komiasti, vaikka lopun aikaa kerjättääs. (KRA)
  • Aikansa merikin möyrii. (Lavansaari) (KRA)
  • Aikansahhan sitä pärjee vaikka hirressä. (KRA)
  • Aikas kutaki. (Eurajoki) (KRA)
  • Ain ahnelt jottan puuttu. (Salo) (KRA)
  • Ain on akolla kiire ja työtä tyttärillä. (Reisjärvi) (KRA)
  • Aina ahne köyhä on. (Soini) (KRA)
  • Aina kysytään: mistä olet kotosin, eikä koskaan: millon olet syödä saanu. (Lehtimäki) (KRA)
  • Aina on akoista vastus, riesa piioista pahoista. (Viipurin pit.) (KRA)
  • Aina on oksan ottajia, kun on kuusen kaatajia.
  • Aina roiskuu, kun rapataan.
  • Aina se eukko ottaissa vehnäseltä maistuu, mut pippur se on pittäissä. (Jaakkima) (KRA)
  • Aina se eteenpäin on, kun takaapäin tuupataan. (Kokemäki) (KRA)
  • Aina sitä saa, kun ei oo piikana eikä trenkipoijan morsiamena. (Ilmajoki) (KRA)
  • Aina vaivainen valittaa.
  • Ainoost pojast ja tupapässist, niist ei oo illoo kummastkaa. (Kivennapa) (KRA)
  • Aisalleenhan hyvä hevonen kaatuu. (Tohmajärvi) (KRA)
  • Aita se on risuinenkin aita. (Lappee) (KRA)
  • Ajallansa aidan pano, hetkellänsä heinän teko. (Loppi) (KRA)
  • Ajallansa työn teko, hetkellänsä ilon pito. (Karttula) (KRA)
  • Ajan kans hyvää tulee. (Suomusjärvi) (KRA)
  • Ajassa naidaan, ei taivaassa. (Ylihärmä) (KRA)
  • Ajastaha palakka maksetaan, tulkoon työ mitä hyvvääsä. (KRA)
  • Ajat muuttuvat ja me muutumme niiden mukana. (latinal. sananlasku)
  • Ajattele ensin ja puhu sitte. (Pello) (KRA)
  • Ajattelemattoman suussa ei ole porstutta. (Nurmes) (KRA)
  • Ajatukset ovat tullittomat. (Turtola) (KRA)
  • Ajatus aja viep, yritys työn tekköö. (Uusikirkko) (KRA)
  • Ajatustunti on ain tyyrempi kun tyätunti. (Kaarina) (KRA)
  • Ajjaa se hiis hyvälläi, kun selekään piäsöö. (Rautavaara) (KRA)
  • Akaksi välttää rumemppii, kaunis siinä pilalle mänööhii. (Nurmes) (KRA)
  • Akan kuolema on kuin penkiltä putoais. (Liperi) (KRA)
  • Akan omaisuus ei kestä kun portin pieleen. (Nokia) (KRA)
  • Akan perinnöt kynnyksellä syyvvään. (Sotkamo) (KRA)
  • Akanpää - lampaanpää. (Paavola) (KRA)
  • Akassa on talloutesa. (Leppävirta) (KRA)
  • Akat on äreitä, kun ei ole puita eikä päreitä. (Parkano) (KRA)
  • Akatha aitaa tekkööt, miehet käyvät vaa mittaamas. (Muolaa) (KRA)
  • Akaton mies ja hännätön koira. (Heinola) (KRA)
  • Akaton mies on kuin aidaton pelto. (Liperi) (KRA)
  • Akka aidan raosta kulkee. (Lappajärvi) (KRA)
  • Akka autuvas tuvassa, mies kurja kulokemassa. (Joroinen) (KRA)
  • Akka ei ole ku kannel seinäl. (Impilahti) (KRA)
  • Akka eillä, vaikka huonolle jäälle. (Kuusamo) (KRA)
  • Akka ja arkku on reissutiellä liikaa. (Evijärvi) (KRA)
  • Akka ja kapsäkki on reissussa liikaa. (Kärsämäki) (KRA)
  • Akka kulkee asettaan, mies ei kirveskuokattaan.
  • Akka miehen ylentää tai alentaa. (Jämsä) (KRA)
  • Akka mies aseeton. (Kurikka) (KRA)
  • Akka mies asheetta, konna mies koiratta. (Sodankylä) (KRA)
  • Akka mies kirveetönnä. (Ruovesi) (KRA)
  • Akka on köyhällä niinkun aitta. (Kiuruvesi) (KRA)
  • Akka on köyhän miehen renki. (Joroinen) (KRA)
  • Akka otetaan ja mies saadaan. (Kuusankoski) (KRA)
  • Akka pitää olla kaunis ja nätti, vaikka se ois hullu. (Sortavala) (KRA)
  • Akka se talon pittää ja akka se talon hävittää. (Koivisto) (KRA)
  • Akka tieltä keäntyköö, vaan ei mies milloinkaa. (Inkeri, Keltto) (KRA)
  • Akkaa ja sikkaa ei pijätä mikkää. (Kivennapa) (KRA)
  • Akkain kiel on toisesta päästä irti. (Liperi) (KRA)
  • Akkain miel ja koiran pier, ne ovat yhden arvoset. (Karkku) (KRA)
  • Akkavalta, paskavalta. (Sievi) (KRA)
  • Akkoa ja kissoa piteä lyöjä aina kun muulta työltä joutoa, jos ne ei o tehny pahoa nin ne meinoa. (Sysmä) (KRA)
  • Akkojen puhe ja kanojen laulu. (Heinola) (KRA)
  • Akkonist se näkke, misä talos piimä on. (Halikko) (KRA)
  • Akoil ja susill on tä mailma pilattu. (Lemi) (KRA)
  • Akoilla on aikansa, tarinoita tapaansa. (Hirvensalmi) (KRA)
  • Akoilla on akan mieli, tekee mitä muistaa. (Hirvensalmi) (KRA)
  • Alakuisel talvel ei ajeta, yläkuisel kesäl ei kynnetä. (Savitaipale) (KRA)
  • Alas katsoo, ylös ajattelee. (Joensuu) (KRA)
  • Alasin raudan, juoma miehen koettelee. (Juva) (KRA)
  • Alimaesesta aejastahaa se o hyvä ylite männä. (Leppävirta) (KRA)
  • Alimaiselle portaalle ensiks astutaa. (Joroinen) (KRA)
  • Alkoholistiksi ei tulla, vaan alkoholistiksi synnytään.
  • Alku ain hankala, mut lopus kiitos seisoo. (Marttila) (KRA)
  • Alku ja loppu kankaas vaikia on, keskel vähä tuhmakin tumputtaa. (Viitasaari) (KRA)
  • Alku käis, loppu Jumalas. (Impilahti) (KRA)
  • Alku tappaa. (Tammela) (KRA)
  • Alku työn kaunistaa, lopussa kiitos seisoo. (Piippola) (KRA)
  • Alkuaan myöten se kerä vieriää. (Vaasa) (KRA)
  • Alkukuussa leipä nousee, loppukuussa pyykki lähtee. (Kauvatsa) (KRA)
  • Alkupäästähän kananpaskakiin on valkeaa. (Artjärvi) (KRA)
  • Allaalla allin mieli uijessa viluva vettä, alempana armottoman. (Joroinen) (KRA)
  • Allakassa on päiviä ja vanhasta lisää, jos uudesta loppuu. (Lahti) (KRA)
  • Alokas korkiasti nauraa, sotamies sen kuin virnauttaa. (Pielavesi) (KRA)
  • Alus kaik paha hyvii ova, pääst kananpaskaki valkone on. (Salo) (KRA)
  • Alus komiaste, vaik lopus kerjätäs. (Pyhäranta) (KRA)
  • Alussa luppois lehmän, lopuss ei hänteekää. (Savonlinna) (KRA)
  • Alussa paha painettava, vika nuor noustessaan. (Ilomantsi) (KRA)
  • Alventtist sika aljettiin, joulun luut kalvettiin, pääsiäisten pää ja kontit, helunta häntätrontit. (Vahto) (KRA)
  • Ammatti kapan antaa. (Vesanto) (KRA)
  • Ampiainen antaa, mehiläinen metenä juo. (Rantsila) (KRA)
  • Anna Antti ahvenia, Pekka pieniä kaloja. Porohousu porsaan kokosia.
  • Anna hattusi lainaksi, käy ite paljaspäin. (Karttula) (KRA)
  • Anna huolii hevosen, sillä on suuremp piä. (Lappeenranta) (KRA)
  • Anna paskal puoli paitaa, jos ei tyyvy puoleen nii anna kokonainen. (Heinjoki) (KRA)
  • Anna pirulle pikkusormi, niin se vie koko käden.
  • Anna taikinan hapata, leivän juuren junnotella. (Maaninka) (KRA)
  • Annetaa aikaa, aika antaa hyyvii neuvoi. (KRA)
  • Annetaa annetustai, vuan ei tieltä löyvetystä. (Liperi) (KRA)
  • Annettu mikä luvattu. (Askola) (KRA)
  • Anojalle annetaan, ite ottaja torutaan. (Rautalampi) (KRA)
  • Anopi silmä kynnys. (Kivennapa) (KRA)
  • Anoppi talossa pirtin pesi, vaikka ei kotona ollut.
merkitys: Käytetään, kun joku kehuu työllä, jota ei itse tehnyt tai anopeilla on tapana sekaantua toisten asioihin (voidaan laajentaa myös muihin ihmisiin)
  • Anovata ei jälestä ajeta. (Pieksämäki) (KRA)
  • Antaa ajan kulua, illan tulla hiljalleen. (Asikkala) (KRA)
  • Antaa ajan kulua ja varjon venyä. (Kankaanpää) (KRA)
  • Antaa kuninkaan kuuluu, vaan ei näkkyy. (Liperi) (KRA)
  • Antaa tulla lunta tupaan ja jäitä porstuaan.
  • Antaa tulla lunta tuppaa, männää sängyn alle!
  • Antaa ymmärtää, muttei ymmärrä antaa.
  • Antajaansa kuttukin kiittää. (Ruovesi) (KRA)
  • Antajan kädet väsyy, ottajan ei milloinkaan. (Vuokkiniemi) (KRA)
  • Anterus avvaimet käes, tuomas tuoppi kainalossa. (Lavansaari) (KRA)
  • Anterus joulun alakaa, tuomas sissää tuop, paha puaval pois ajjaa. (Anttola) (KRA)
  • Anterus talaven alakaa, sukat kengät jalakaa, hyvä tuomas joulun tuo, paha puavo poes vie. (Kangasniemi) (KRA)
  • Antti aesoja nijjoo, simo siltoja tekköö, puaval paokuttaa. (Virtasalmi) (KRA)
  • Antti aisoilla ajaa. (Lehtimäki) (KRA)
  • Antti pyhien alku. (Juva) (KRA)
  • Antti turkin antaa, urpo orrelle kantaa. (Koijärvi) (KRA)
  • Apu hiirenpojastai, jyvän syö, kask paskantaa. (Pylkönmäki) (KRA)
  • Apu kärväsenki apu. (Ahlainen) (KRA)
  • Apu lapsesta: kalan perkaa, kaks syö. (Sodankylä) (KRA)
  • Apu miehestä on syömään ja saamaan. (Huittinen) (KRA)
  • Apu on hiirepojastakkii, jos jyvän syöp ni kaks kantaa. (Puumala) (KRA)
  • Apua hyttysenkin apu. (Eräjärvi) (KRA)
  • Apuna ahonnii kyntö, makuna mahonnii maito. (Joroinen) (KRA)
  • Apuna on rikka rokas, hämähäkki taikinas. (Impilahti) (KRA)
  • Arat työttömän kädet. (Asikkala) (KRA)
  • Arka henkees pitää. (Anjala) (KRA)
  • Arka henkensä pitää, rohkea sotaan kaatuu. (Uskela) (KRA)
  • Arka mies ei saa kaunista vaimoa.
  • Arka niitä säikkyy kun töppöset naukuu. (Juva) (KRA)
  • Arka piäsä säilyttää, jalo koston suavuttaa. (Joroinen) (KRA)
  • Arki antaa, pyhä ottaa. (Lavansaari) (KRA)
  • Armahampi alla tuulen kuin sisaren armon alla. (Pori) (KRA)
  • Armas ahven tuarehena, särki säästissä parempi. (Vanaja) (KRA)
  • Armasta isän kotoa, jos on leipeä vähemmän, onhan unta viljemmalta. Ei toruta torkunnasta, makoamasta manata. (Sortavala) (KRA)
  • Armost mutt ei ansiost. (Pyhäranta) (KRA)
  • Armoto isätö laps, aiva armoto emätö. (Jääski) (KRA)
  • Arvaa arp perseisiis, jok ei koskaan parane. (Sysmä) (KRA)
  • Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin.
  • Arvelu tul akalle, kun ol ukko uunin piällä. (Kuusjärvi) (KRA)
  • Arvio ei o täyven tievon kaltane. (Kangasniemi) (KRA)
  • Arvio ei ole vissinmäärän arvonen. (Muuruvesi) (KRA)
  • Arvio on valheen veli. (Lohja) (KRA)
  • Arvonsa miäsi ansaitseepi, vaan ei liika ylistystä. (Turku) (KRA)
  • Ase miestä myöten. Miestä myöten miekka vyölle.
  • Asia kuin asia, miehet sentään kuin veljekset. (Suistamo) (KRA)
  • Asia on asia ja papinkirja on papinkirja. (Pori) (KRA)
  • Asia on kun ajetaan, laki niin kun lujetaan. (Ähtäri) (KRA)
  • Asia on siitä laadusta ja poika siitä säädystä, ettei sitä piijalle naiteta. (Turku) (KRA)
  • Asia on siitä laidasta, että sika ei elä vanhaksi: jollei se kuole niin se tapetaan. (Korpilahti) (KRA)
  • Asia on yks, mutta siinä on monta haaraa. (Hartola) (KRA)
  • Asia vaatii ymmärrystä, tanssiminen rallatusta. (Tuusniemi) (KRA)
  • Asiakas on aina oikeassa.
  • Asiakos tuo on, jos konista karva lähtee, lähtee se hevosestakin. (Ylistaro) (KRA)
  • Asialla on kaksi puolta.
  • Asias on monta mutkaa, kepis ei kun kaksi päätä. (Tohmajärvi) (KRA)
  • Asiasa miestä tarvitaan, hakkaa puuta pöllöötkin. (Laihia) (KRA)
  • Asiassa on monta keinoo, kalikassa kaks piätä. (Rantasalmi) (KRA)
  • Asiat on niinkun ne ajetaan. (Lohja) (KRA)
  • Asiat ovat niinkuin puhutaan, työt niinkuin tehdään. (Naantali) (KRA)
  • Asijaan suap olla lähtemätä mut ei viipymätä. (Joroinen) (KRA)
  • Asijallen ukko kyllään, akka kielenpieksäntään. (Pohjois-Karjala) (KRA)
  • Asijast saa puhuu, mutt ei miästä mainita. (Kymi) (KRA)
  • Asja ko asja, lanko ko lanko. (Inkeri, Toksova) (KRA)
  • Asja se on ku riitele, mutt ei miehe. (Muurla) (KRA)
  • Askel askeleelta portaita kiivetään.
  • Assii vaatii arvelusta, tanssiminen rallatusta. (Sääminki) (KRA)
  • Assiis on seihtemen keinoo, piäkeino kaheksaas. (Nurmes) (KRA)
  • Astia se on tuokkonennii. (Hankasalmi) (KRA)
  • Aukaista sanainen arkkunsa.
(Kalevalaisesta runoudesta)
  • Aura on nuottoa parempi, kirnunmäntä tarpomia. (Pielavesi) (KRA)
  • Aurink paista krisukassa. (Halikko) (KRA)
  • Aurinko paistaa, vettä sataa, taitaa tulla kesä. (Perho) (KRA)
  • Aurinko se paestaa niin hyville kuin pahoillekkiin. (Iisalmi) (KRA)
  • Auta miestä mäessä, älä huttuvadissa.
  • Auta miestä mäessä, älä mäen alla.
  • Auto vie ja tuo, mutta ei rikkaaksi tee ketään.
  • Autuaall on aitassaan, tuojaall on toisen takkoo. (Joroinen) (KRA)
  • Autuaalt pelto paleltuu, vaivaselt pää. (Heinjoki) (KRA)
  • Autuaampi on antaa kun ottaa. (Vesanto) (KRA)
  • Autuaan suolat putoo, vaivaisen voi kaatuu. (Noormarkku) (KRA)
  • Autuaanhan akka kuoli, vaivaisen hevonen vaipui. (Nurmes) (KRA)
  • Autuaita ovat puupäät, sillä he eivät huku.
  • Autuas anopin kaima. (Ilomantsi) (KRA)
  • Autuas emännä lanko, pööränpäähän pöllättä, vaivane isännä lanko, ovensuuhu seisatta. (Uskela) (KRA)
  • Autuas käen ampuu, onneton pesän löytää. (Simo) (KRA)
  • Autuas plikka, joka pelimannin saa, pelimanni pelaa ja rahaa saa. (Mouhijärvi) (KRA)
  • Autuas suvella kuolee - saa paljo saattajia. (Loppi) (KRA)
  • Autuas toisen vahinkosta viisastuu, vaivainen omastaan. (Etelä-Häme) (KRA)
  • Autuas viinan jakoon, vaivainen rahan jakoon. (Virolahti) (KRA)
  • Avioliitto on kuin rieska: lauantaina se on hyvvee, maanantaina tekkee mieli ruisleipee. (Nurmes) (KRA)
  • Avuks kärvänenki kaalifatis. (Paimio) (KRA)

E[muokkaa]

  • Edes joku tolkku pitää olla, sanoi hoitaja kun hullua elvytti.
  • Edessä on kuin enkeli, mutta takana kuin peeveli. (Laukaa) (KRA)
  • Ee enonkoa suu tuohesta ole. (Sysmä) (KRA)
  • Ee herra herra oo, voan riihimies se herra on. (Säräisniemi) (KRA)
  • Ee hosu työssä aota. (Sysmä) (KRA)
  • Ee oo eneä entisellää kun uunin koukku ja perselaukku. (Sysmä) (KRA)
  • Eerikki anoo ja urpaanus uikuttaa. (Pyhäjärvi Ul.) (KRA)
  • Ehdoin valta vääpelillä - antoa lomaa jos tahtoo. (Pielavesi) (KRA)
  • Ehta veri ei pala eikä palele. (Tuusula) (KRA)
  • Ehta veri lämmittää, vaikkei se punota. (Humppila) (KRA)
  • Ehtoo karjan kokoo. (Kankaanpää) (KRA)
  • Ehtoolla laiskat virkoo, jupilaiskat lauvantaina. (Tyrvää) (KRA)
  • Ehtooruaka luihiin pystyy. (Nakkila) (KRA)
  • Ehtooruska päivän koreus, mutta aamuruska päivän paska. (Mouhijärvi) (KRA)
  • Ehtoorusko entistä ilmaa. (Parkano) (KRA)
  • Ehtootorkku, aamun virkku, se tapa talons pitää. (Hattula) (KRA)
  • Ehtoovirkku, aamutorkku, se tapa talon hävittää. (Jalasjärvi) (KRA)
  • Ehtorusko kaunist ilma, aamurusko nahat kasta. (Kustavi) (KRA)
  • Ehtorusko tuulen nosta, aamurusko kaapun kasta. (Nousiainen) (KRA)
  • Ehtovalta ahvenella: ottaa onkee jos haluvaa. (Ylikiiminki) (KRA)
  • Ei aamusella tiedä, kuinka lystiä illalla on.
  • Ei aatelinen eikä krapu menesty Pohjolassa. (Karunki) (KRA)
  • Ei aekamies apuva tarvihe. (KRA)
  • Ei ahkera hätään joudu, kerkeeväinen kerjäämään.
  • Ei ahkera taivassen pääse paremman ku laiskaka. (Salo) (KRA)
  • Ei ahne saa koskan tarppeks. (Salo) (KRA)
  • Ei ahneen aitta ole koskaan kyllin täynnä. (Lohja) (KRA)
  • Ei aika miehestä, ellei mies ajasta. (KRA)
  • Ei aikainen myöhästy. (Porvoo) (KRA)
  • Ei aikasen voittanutta. (Hollola) (KRA)
  • Ei ajettu tie ruohotu. (Mäntyharju) (KRA)
  • Ei akalla kirkkoon ajeta. (Savoranta) (KRA)
  • Ei akka lakkaa torumasta ennen kon parkuu eikä itä tuulemasta ennen kon sattaa. (Oripää) (KRA)
  • Ei akka nii oo otettava kun korento loukosta. (Ylistaro) (KRA)
  • Ei akka talua hävitä: jos se on terve, kyllä se issensä elättää, jos se on sairas, ei se syökkä. (Ullava) (KRA)
  • Ei alutonta virttä eikä perätöntä asjaa. (Kivennapa) (KRA)
  • Ei Amerikassakaan kultaa lapiolla luoda. (Jurva) (KRA)
  • Ei anna murhe maata, eikä vaiva vaikea levätä. (Karttula) (KRA)
  • Ei annantamielestä ou mieltä eikä kannantaveistä kaivuu. (Ruskeala) (KRA)
  • Ei arka miäs saa kaunista akkaa. (Akaa) (KRA)
  • Ei arkaliinista akkalaan eikä pelkoliinistä pedon jahtiin. (Etelä-Pohjanmaa) (KRA)
  • Ei asia miestä pahenna, jos ei mies asiaa. (Pielavesi) (KRA)
  • Ei asiassa pikaisuus menesty. (Naantali) (KRA)
  • Ei astia iäriää itke. (Suonenjoki) (KRA)
  • Ei aurinkokaan paista ennenkun nousee. (Kestilä) (KRA)
  • Ei auta arvelu asijassa. (Joroinen) (KRA)
  • Ei auta asiassa ystävyys, eikä herruus merellä. (Kiihtelysvaara) (KRA)
  • Ei auta itku markkinoilla.
  • Ei auta suru markkinoilla, rahaa siellä pitää olla.
  • Ei auta kylmä käärö vinoon naamaan.
  • Ei elä henki heilumati. (Lohja) (KRA)
  • Ei elä henki heilumatta, kahden jalan kapsamatta. (Kuopio) (KRA)
  • Ei elämä irvistellen somene.
  • Ei elävä kuolevansa usko.
  • Ei eukko ook kannel seinällä. (Tohmajärvi) (KRA)
  • Ei eukon rahat kestä kuin tuomaasta jouluun. (Mikkeli) (KRA)
  • Ei haastavalta sanat lopu. (Vesanto) (KRA)
  • Ei haikua ilman tulta. (Laukaa) (KRA)
  • Ei haittaa hevosta, vaikka miestä morkataan. (Kitee) (KRA)
  • Ei halu halaamalla lähle. (Orivesi) (KRA)
  • Ei hapan kalja säästäten paranu. (Raisio) (KRA)
  • Ei harakka lehmän taposta poissa. (Nurmes) (KRA)
  • Ei harakka ole lintu. (Pori) (KRA)
  • Ei hassu hassu olisikaan, jollei järkeä puuttuisi. (Naantali) (KRA)
  • Ei haudotussa ole hautomista. (Pohjois-Häme) (KRA)
  • Ei haukka kanan parkua mieleensä pane. (Pori) (KRA)
  • Ei haukku haavaa tee, ellei halol' päähän lyö.
  • Ei haukku haavaa tee, jos ei paha koira purra saa. (Mellilä) (KRA)
  • Ei haukku haavaa tehe, jos ei vihanen koira purra saa. (Alatornio) (KRA)
  • Ei haukkuva koira haavaa tee. (Kuhmoinen) (KRA)
  • Ei haukkuva koira jänestä saa. (Punkalaidun) (KRA)
  • Ei haukkuva koira pure." (Viitasaari) (KRA)
  • Ei heinäsirkka hämähäkin alle kuole. (Orimattila) (KRA)
  • Ei helmiä sioille.
  • Ei Helsingissäkään piikaa piirongin päällä pidetä. (Pori) (KRA)
  • Ei henki hevillä lähe. (Hirvensalmi) (KRA)
  • Ei henki hiettä lähde. (Parikkala) (KRA)
  • Ei hepo heinäs pahene. (Pusula) (KRA)
  • Ei hepo häitä kiitä eikä pappi pitkiä pyhiä. (Taipalsaari) (KRA)
  • Ei hepo häitä kiitä, jouhihäntä juominkia. (Rautalampi) (KRA)
  • Ei hepo kuole kuikosta eikä lammas kivenlieriäisestä. (Mouhijärvi) (KRA)
  • Ei hepo kuovista kuole. (Vihti) (KRA)
  • Ei herelmä kauvas puust putto. (Mynämäki) (KRA)
  • Ei herkui vatan täysi syär. (Muurla) (KRA)
  • Ei herkun hyvyyteen, kunhan on paljon ja lämmintä. (Pieksämäki) (KRA)
  • Ei herra herran hännälle pole. (Kitee) (KRA)
  • Ei herrain kaulaa varten köysiä kierretä. (Pori) (KRA)
  • Ei herrat paljo kärsi: ko tikulla silmään pistää, ni suuttuu." (Noormarkku) (KRA)
  • Ei herroo merelä. (Sulkava) (KRA)
  • Ei hevone hikkeesä kuole eikä akka itkuusa. (Pyhäselkä) (KRA)
  • Ei hevonen häitä kiitä eikä mies yösijaansa. (Soini) (KRA)
  • Ei hevoonen tiellä lihoo. (Teuva) (KRA)
  • Ei hiiri heinähäkin alle kuole. (Oulu) (KRA)
  • Ei hiiri hevosen korvaan pääse. (Pieksämäki) (KRA)
  • Ei hiiri kekoon kuole. (Johannes) (KRA)
  • Ei honka yhlellä lyännillä kaalu. (Eräjärvi) (KRA)
  • Ei hopussa sata ajastaikaa eletä. (Naantali) (KRA)
  • Ei housuille palkkaa makseta. (Ristijärvi) (KRA)
  • Ei housut lainassa parane; joko ne pahoin pidetään vai pahoin paskataan. (Taivassalo) (KRA)
  • Ei housut lainassa parane: jos ei revitä niin ruikutaan. (Ylihärmä) (KRA)
  • Ei housuuhin hyppäämällä mennä. (Laihia) (KRA)
  • Ei huimia herraksi pantane, jos ei aina viisaitakaan. (Valtimo) (KRA)
  • Ei hullui herroks panna. (Elimäki) (KRA)
  • Ei huolta hävinneellä eikä maansa myönnehellä. (Reisjärvi) (KRA)
  • Ei ilman toimeenkaan tule, ettei yhtä kertaa päivässä hullutella saa.
  • Ei ikävä tapa vaikka se vähän kivuttaa.
  • Ei jänis yhren portin etee kuole. (Orimattila) (KRA)
  • Ei järkeä kauhalla päähän kaadeta.
  • Ei kahta hyvää, luvata ja pitää.
  • Ei kahta ilman kolmatta.
  • Ei kaikki ole hopeaa joka hohtaa. (Puumala) (KRA)
  • Ei kannata kinnata ilman hinnata. (Kuru) (KRA)
  • Ei kelpaa köyhän anti rikkaalle.
  • Ei kestä perse merivettä. (Pelkosenniemi) (KRA)
  • Ei ketään kukkaro kaulassa hirtetä.
  • Ei kirpullen saa kahta persettä tehä. (Pirkkala) (KRA)
  • Ei kissa kiitoksella elä.
  • Ei koira siitä suutu, kun sitä leivällä päähän viskaa.
  • Ei korppi korpin silmää noki.
  • Ei kukaan ole kuurompi kuin se, joka ei tahdo kuulla.
  • Ei kukaan ole seppä syntyessänsä.
  • Ei kukaan oo köyhän lanko.
  • Ei kukkaan henkelläs elä. (Ulvila) (KRA)
  • Ei kukko käskien laula.
  • Ei kukko käskien laula, eikä kana kotkota.
  • Ei kusihätä paskomalla lähre.
  • Ei kysyin asii pilaavu. (Ilomantsi) (KRA)
  • Ei kysyvä tieltä eksy.
  • Ei kädet ristissä rikkaiksi tulla.
  • Ei köyhänkään suu tuohesta ole.
  • Ei köyhän laina kauvaksi kerkee.
  • Ei köyhyys ole mikään ilo, vaikka se joskus naurattaa.
  • Ei lakkaa etelä tuulemasta ennen kun sataa eikä akat toruamasta ennen kun itkee. (Kankaanpää) (KRA)
  • Ei lapselle kahvia, eikä varsalle kauroja.
  • Ei lapset muuta tarvitse kuin tuttipulloo ja vittaa.
  • Ei lapsi lapsi ole vaan lapsenlapsi vasta lapsi on.
  • Ei leikki leivässä pidä.
  • Ei lukemalla uimaan opi, veteen on mentävä!
  • Ei Luojakaan laiskoja elätä.
  • Ei lusikkoo voi jokaisen suun mukkaan tehä. (Tuusniemi) (KRA)
  • Ei lähe halla haon takoa, kaste kaihikohasta päivän pärttylin perästä. (Viitasaari) (KRA)
  • Ei lämmin luita riko.
  • Ei maito salli raiskaa eikä piika pahhaa puhetta. (Alastaro) (KRA)
  • Ei makaavan kissan suuhun hiiret juokse.
  • Ei makeaa mahan täydeltä.
  • Ei markat maaten kasva, ei Jumala laiskoja ruoki.
  • Ei melatta merelle.
  • Ei miehen pituus auta kuin tuohimetsällä.
  • Ei mieli mettä keitä.
  • Ei mitään piimää, kun ei lehmätkään lypsä. (Hämeenkyrö) (KRA)
  • Ei miäs paru, vaikka nuppi mens. (Somero) (KRA)
  • Ei morsianta sukhun vihitä. (Ullava) (KRA)
  • Ei muna oo viisamp kannoo. (Tuusniemi) (KRA)
  • Ei ne kaikki miehiä ole, jotka pöksyjä kantavat.
  • Ei ne herrat paljon tarvitse: vähä tikulla silmään töyttää niin jo urajaa. (Laihia) (KRA)
  • Ei niin halpaa, ettei se joskus hyvä ole. (Köyliö) (KRA)
  • Ei niin heittijokaluu ou, ettei se seihtemeen vuoteen kaluks käy, kun korjoo vuan. (Joroinen) (KRA)
  • Ei niin hiukkaa hivuta, ettei vähää kuluta. (Viljakkala) (KRA)
  • Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin.
  • Ei niin pientä pilaa, ettei totta toinen puoli.
  • Ei niin pientä putkee, ettei reikää keskellä.
  • Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä.
  • Ei nyt auta ampukeinot, kun ei ole nuolen noutajaa. (Suomussalmi) (KRA)
  • Ei nyt o aika ansoi punnoo, nyt o jo sorsat soitimel. (KRA)
  • Ei näe metsää puilta.
  • Ei nöyrän kaulaa katkaista.
  • Ei o uskomist Eskoo, sillon se pahan tekee kun nauraa. (Loppi) (KRA)
  • Ei oikeus saa yösijaa, mutta vääryys istuu peräpenkillä.
  • Ei oja ota, jos et putoa. (Lavansaari) (KRA)
  • Ei ol ehto viäl vaik se hämärtä. (Halikko) (KRA)
  • Ei ol hampahattoman lihast eikä voista veitsettömän. (Anjala) (KRA)
  • Ei ole asia aijan päässä eikä säkki seipään nenässä. (Jääski) (KRA)
  • Ei ole asiat kylässä kynnyksellä. (Raahe) (KRA)
  • Ei ole hampaattoman vihoesta. (Iisalmi) (KRA)
  • Ei ole koiraa karvoihin katsominen.
  • Ei ole lahjahevosen suuhun katsomista.
  • Ei ole muuta sivistystä saanut kuin rokotuksen.
  • Ei ole synti olla savolainen, mutta se on iso häpeä.
  • Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran.
(Kalevalaisesta runoudesta)
  • Ei omena kauas puusta putoa.
  • Ei oo epätieto selevän tiion veärti. (Kuhmo) (KRA)
  • Ei oo hoppu hyväks eikä kiire kunniaks. (Lappenranta) (KRA)
  • Ei oo kaekki arvuutokset tosia. (Nilsiä) (KRA)
  • Ei oo kiire kirkkoon, ku pappi on paitasillaan ja lukkaril on lusikka suussa.
  • Ei oo köyhä eikä kippee.
  • Ei oo lasta itkemätöntä eikä kangasta katkeematonta.
  • Ei oppi ojaan kaada, eikä tieto tieltä työnnä.
  • Ei ou ettääl kui emmääsä, ei sikkaa kui sukkuunsa. (Kangaslampi) (KRA)
  • Ei ou hattu kannon piässä, kun on miehen piässä. (Liperi) (KRA)
  • Ei ou herroo merellä eikä miestä vuorotonta. (Rautalampi) (KRA)
  • Ei ouk akkalukkaria eikä ukkokupparia. (Kivennapa) (KRA)
  • Ei parta pahoille kasva, turpajouhet joutaville.
(Kalevalaisesta runoudesta)
  • Ei paska punniten parane.
  • Ei Perhossa elä, jos ei liiku. (Veteli) (KRA)
  • Ei perintö pesää tee. (Viljakkala) (KRA)
  • Ei pidä ensimmäiseen hyvään hyvästyä eikä ensimmäiseen pahaan pahastua. (Rautalampi) (KRA)
  • Ei pidä mennä merta edemmäs kalaan.
  • Ei pidä uskoa hevosta tielle, venettä vesille, akkaa aitan vartiaksi. (Pielinen) (KRA)
  • Ei pidä viskellä kiviä, jos istuu lasikaapissa.
  • Ei pie tehhä kirpust hevosta. (Kivennapa) (KRA)
  • Ei piika ol ihminen eik harakka lintu eik roppinen astii. (Eura) (KRA)
  • Ei piiska luita riko. (Joensuu) (KRA)
  • Ei piispan pappilan kaut väärä ol. (Pyhäranta) (KRA)
  • Ei pikaisuus asiois menesty. (Nummi) (KRA)
  • Ei pikaisuus kelpaa edes kirpun tapussa. (Kangasala) (KRA)
  • Ei pirukaan niin kuumaa paskaa situ, että housut palaa. (Nastola) (KRA)
  • Ei pirust papiks. (Lavansaari) (KRA)
  • Ei pisara meressä tunnu.
  • Ei Porist pääs tappelemat ek Tampereelt friijaamat." (Pori) (KRA)
  • Ei puku tee pyhimystä.
  • Ei puu ensi lyönnillä kaadu.
  • Ei pysty mummon kynnet uuninrintaan. (Nurmes) (KRA)
  • Ei raha puussa kasva.
  • Ei Roomaakaan päivässä rakennettu.
  • Ei ryyppii kauvan ryyppä, mut puheishaan se aika menee. (Elimäki) (KRA)
  • Ei ryyppy miestä kaada, jos ei mies ryyppyä.
  • Ei saa jäädä tuleen makaamaan.
(Tuntematon sotilas)
  • Ei saa uskoo ehtooruskoo eikä isomahaseen piikaan. (Kokemäki) (KRA)
  • Ei sanottu sana suuhun palaa.
  • Ei savua ilman tulta.
  • Ei se aja, joka pelkää. (Kauhajoki) (KRA)
  • Ei se anna joka kysyy. (Helsinki) (KRA)
  • Ei se arvele, joka ottaa. (Ruovesi) (KRA)
  • Ei se eilisen teeren poika ole.
  • Ei se eksy, ken kyssyy, eikä kaavvu, ken kassoo. (Kirvu) (KRA)
  • Ei se haukku huavoo tie, kun ei koira vuan purase. (Joensuu) (KRA)
  • Ei se heinää tee, joka pilvii vahtaa. (Kokemäki) (KRA)
  • Ei se helevettikhän niin kuuma ole ku pappi sen saarnaa. (Kemi) (KRA)
  • Ei se hepo näläkään kuole, kun voklalintu laulaa. (Rääkkylä) (KRA)
  • Ei se kylvä, joka hallaa pelkää. (Pori) (KRA)
  • Ei se lapsi ikinä itse kävele, jota aina talutetaan.
  • Ei se murehtimalla parane.
  • Ei se muuta tiedä kuin mitä nenästä suuhun valuu, eikä senkään nimee.
  • Ei se ole akka eikä mikään, joka ei miestään elätä. (Orimattila) (KRA)
  • Ei se ole hoppu, jos leipä loppuu, vaan se on hoppu, jos tupakka loppuu. (Kesälahti) (KRA)
  • Ei se ole hukassa, joka on vatsassa. (Jurva) (KRA)
  • Ei se ole hullu, joka pyytää vaan se joka maksaa.
  • Ei se ota, jos ei annakaan.
  • Ei se paljon valehtele, joka puolet valehtelee.
  • Ei se pelaa joka pelkää.
  • Ei se putoaminen, vaan se äkkipysäys.
  • Ei se tapa mikä vahvistaa.
  • Ei se tapojansa paranna, joka ei mieltänsä pahoita.
  • Ei se toista auta, jok ei itte hätäinny. (Ruovesi) (KRA)
  • Ei se tule autuaaksi, joka härjällä ajaa. (Ilmajoki) (KRA)
  • Ei se vaihtamalla parane.
  • Ei se vetele, että housuja revitään ja hammeella paikataan. (Kuopio) (KRA)
  • Ei sellaista tietä, jota ei ennen ole käyty.
  • Ei sen herkun paljuuesta, kunhan suu vain maun saapi. (Mäntyharju) (KRA)
  • Ei siitä sydän kuole, mitä ei silmä näe.
  • Ei silmä osaa ota.
  • Ei sitä kortilla autoa ajeta.
  • Ei sitä koskaan tiedä mis puus piru istuu...
  • Ei sokea näkövalolta veisaa. (Kuhmo) (KRA)
  • Ei sota sanomittaan mene.
  • Ei sota yhtä miestä kaipaa.
  • Ei sotamieskään sika ole, jos ei kovin suuri herrakaan.
  • Ei sovi pihlajanmarjat papin kukkoon. (Valtimo) (KRA)
  • Ei sovi suopetäjä korpikuusen kumppaniksi.
  • Ei sudesta lammasta tee, jos se lammasaitauksessa syntyy.
  • Ei suotta kuolla, vaikka suotta sairastetaan. (Rauma) (KRA)
  • Ei susi silmiänsä häpee.
  • Ei suuret sanat suuta halkaise.
  • Ei syntyvä sijaa katso.
  • Ei syyhyttä saunaan.
  • Ei sää sääreen tartu.
  • Ei taikina syömiseen lopu eikä leipä lämpymäisiin. (Lohja) (KRA)
  • Ei talosta lähdetä kuin torpasta.
  • Ei terve ruumis työtä kaipaa.
  • Ei terve ruumis työtä kaipaa ja sairas ei voi tehdä.
  • Ei tippa tapa ellei tipasta tule tapa.
  • Ei tippa tapa, mutta kirvelee.
  • Ei tippa tapa ja ämpäriin ei huku. (Vexi Salmi)
  • Ei todenpuhuja saa yösijaa.
  • Ei tule elo etsimätä, kala jalan kastamata. (Terijoki) (KRA)
  • Ei tule lasta eikä paskaa.
  • Ei tule ne herkut eikä pure ne kirput. (Savonranta) (KRA)
  • Ei tule tuohesta takkia eikä akasta pappia.
  • Ei tupella tapella.
  • Ei tyhjä lato kattoa kaipaa.
  • Ei tyhjä säkki pystyssä pysy.
  • Ei tyhmiä kynnetä eikä kylvetä - niitä kasvaa itsestänsä.
  • Ei työ tehden lopu eikä uni maaten.
  • Ei työt tekemällä lopu.
jatko: ..eikä järvi soutamalla kulu.
...eikä ketjut polkemalla lopu.
  • Ei tähän maailman aikaan ole enää entisellään kuin uni ja nälkä.
  • Ei täin koivista kintahia tuu. (Ilmajoki) (KRA))
  • Ei täin nahoosta saa fällyjä. (Teuva) (KRA)
  • Ei tärkeintä ole voitto vaan jalo kilpa.
  • Ei tässä kurjuutta kummempaa.
  • Ei tässä olla uutta pyörää keksimässä.
  • Ei vahinko tule kello kaulassa.
  • Ei vahinko yksinään tule.
  • Ei vanha koira istumaan opi.
  • Ei vanhuus mieltä anna, vaan opettaa hiljaa kävelemään.
  • Ei vara venettä kaada.
(kalevalaisesta runoudesta)
asiayhteys: Veneretkueen mukaan saadaan kesken matkaa sankari, joka samalla tuo mukanaan veneeseen korkeamman laidan.
merkitys: Varautumisesta ei ole haittaa.
  • Ei varsa silloin vanha ole, kun on emo elossa.
  • Ei vedessä veneen jäljet tunnu.
  • Ei velka mätäne.
  • Ei vene soutajatta kule. (Liperi) (KRA)
  • Ei vene taitava käsist kaau. (Lavansaari) (KRA)
  • Ei vene vettä pilloo eikä kyrpä vittua. (Kiuruvesi) (KRA)
  • Ei venees miästä vuarotonta. (Vehkalahti) (KRA)
  • Ei vierivä kivi sammaloidu.
  • Ei viikate heiniä valitse.
  • Ei viina lisää voimia anna, mutta lisää rohkeutta.
  • Ei vilija vaivata tuu, kala jalan kastumata. (Piippola) (KRA)
  • Ei viljan vähyyttä, jos ei osan kovuutta. (Kuhmo) (KRA)
  • Ei vittu naidessa vähene. (Ilomantsi) (KRA)
  • Ei vittuvirstat pitkät oo, eikä rakkauden tiäll oo rapaa. (Laihia) (KRA)
  • Ei voi olla eksyksissä, jos ei kiinnosta mihin ollaan menossa.
  • Ei voi muuta sanoa, kun hattua nostaa.
  • Ei voi toista auttaa, joka itsekin haapaa kalvaa. (Parkano) (KRA)
  • Ei välillä väliä, kunhan saa välillä väliä.
  • Ei yks akka riitele eikä yks puu pala.
  • Ei yksi pääsky kesää tee.
  • Ei yksinäinen puu valkeeta ota.
  • Ei ykspuolelta aurinko paesta. (Iisalmi) (KRA)
  • Eihä aika työtä tapa vaan teko. (KRA)
  • Eihä entisel kauva elä, jos ei Jumala toista anna. (Uusikirkko) (KRA)
  • Eihän helevetissäi ikävä ou, ku siel on monta kumppalija. (Joroinen) (KRA)
  • Eihän munaa munaa vaihreta. (Orimattila) (KRA)
  • Eihän se emäsika muista porsassa olleensa. (Pielavesi) (KRA)
  • Eihän se hevonenkaan kauan yksipuolelta pilttuussaan potki. (Nilsiä) (KRA)
  • Eihän se niin kiire oo, ettei lähteä kerkiä.
  • Eihän tästä tule kuin äkäiseksi.
  • Eihää herelmä ennen puto, ennenku kypsyy. (Orimattila) (KRA)
  • Eiliist leipää ja tänpäiväist voita. (Koski Hl.) (KRA)
  • Einari nari, pieri ja pani.
  • Eipä akka uksissa tiiä, missä ukko uhveltelee. (Virolahti) (KRA)
  • Elettii sitä ennennii, vua nytkytellää sitä nyttii. (Sulkava) (KRA)
  • Elo kurjen, elo kärjen, elo vaivaisen vareksen. (Sodankylä) (KRA)
  • Elokas on aina nerokas. (Impilahti) (KRA)
  • Elomato: hyvä sato, hämähäkki: tyhyjä säkki. (Kurikka) (KRA)
  • Eloon elävän mieli." (Jämsä) (KRA)
  • Elot entiset kuluu, rahat saadut raukenee. (Vuokkiniemi) (KRA)
  • Elä eukko ennen kuole, ennen kuin kelkassa vetelen jälessäni jäätä myöten. (Liperi) (KRA)
  • Elä itse ja anna toisten elää. (Loppi) (KRA)
  • Elä kehu hevostas ennen kuin eille ajat. (Muuruvesi) (KRA)
  • Elä kiitä morsianta, ennen kuin pulmakovaset syö. (Inkeri, Soikkola)
  • Elä ota ajelevvoo, tappaile pakenevvoo. (KRA)
  • Eläinten nälkä ensin, ihmisten nälkä sitten. (Kauhava) (KRA)
  • Eläjä elää tavallaa, tulija tuloo ajallaa. (Sortavala) (KRA)
  • Elämine että myöte, soutamine vettä myöte. (Joutseno) (KRA)
  • Elämme kovia aikoja, ystävä hyvä.
asiayhteys: Aku Ankka -sarjakuvasta, jossa puhuva koira lausuu virkkeen erilaisten vastoinkäymisten yhteydessä.
  • Elämä ei laiskoja ruoki.
  • Elämä ilman työtä, on kuin housut ilman vyötä.
  • Elämä on kuin lapsen paita: lyhyt ja sontainen. (Ilomantsi) (KRA)
  • Elämä opettaa, jos ei muuta niin hiljaa kävelemään. (Tuupovaara) (KRA)
  • Elämä voittaa, minä tulen toiseksi.
merkitys: Kyyninen muunnos sanonnasta 'elämä voittaa'.
  • Elämässähän Herra meitä keikuttaa. (Tervo) (KRA)
  • Eläpäs souvva, anna akan uija ojassa. (Saarijärvi) (KRA)
  • Elättisika ei tiedä juoksusian vajoota. (Pielisjärvi) (KRA)
  • Eläväistä lasten tauti. (Helsinki) (KRA)
  • Elävän näkee joskus, mutta kuollutta ei näe koskaan. (Pomarkku) (KRA)
  • Elävää auttaa pitää, kyllä kuollut paikkansa pitää. (Raahe) (KRA)
  • Elävää kuolettaissa pitää olla pitkä säkki. (Impilahti) (KRA)
  • Elää kuin viimeistä päivää.
  • Emän tavat tyttärellä. (Eräjärvi) (KRA)
  • Emännill on voihen tuska, miehill on tupakan tuska. (Metsäpirtti) (KRA
  • Emännäll on ehtovalta: voilla vittusa voiteloo. (Joroinen) (KRA)
  • Emännällä on ehtovalta: voilla voitaa suuta, munanpiällä persettä. (Ilomantsi) (KRA)
  • Emännällä on kolme kieltä: yks on puinen, toinen luinen, kolmas kivinen kieli: puisella puhuu tuvassa, luisella lukon takana, kivisellä kirkkotiellä. (Ilomantsi) (KRA)
  • Emännän kunnia se on, että työmies haisee. (Tervo) (KRA)
  • Emännän käsi talon nostaa ja sama sen maahan kaataa. (Lehtimäki) (KRA)
  • Emännän palat ja paimenen jälet on lukemattomat. (Iisalmi) (KRA)
  • Emännän silmä lehmän lypsättää, isännän jalka pellon höystää. (Kuopio) (KRA)
  • Emännän suku pöydän päässä, isännän oven suussa. (Luhanka) (KRA)
  • Emännäs on karjan juuri. (Noormarkku) (KRA)
  • Emännästä etupuolet, lampaan lihasta takapuolet. (Karttula) (KRA)
  • Emännätöin talo on ku kannetoin hinkki. (Orimattila) (KRA)
  • Emännätön talo ja varreton kirves ne aina yhteen mallaa. (Nilsiä) (KRA)
  • Emännätön talo on kun aijaton pelto. (Ähtäri) (KRA)
  • Emäntä hyvä talossa, vaikka joute istukohon, pata hyvä tulella, vaikka vettä kiehukohon. (Jääski) (KRA)
  • Emäntä kattoo toisella silmällä kissaa pankulta ja toisella makkarata uunista. (Sysmä) (KRA)
  • Emäntä on kylläinen kynsiltään. (Parikkala) (KRA)
  • Emäntä saa olla edestä kengässä ja takaa raudassa. (Loppi) (KRA)
  • Emäntä talossa olla täytyy, vaikka sika pellot kyntäköön. (Kuusamo) (KRA)
  • En jaksa sanoa kissaakaan.
  • En minä mittään tiijä, oon vaan töissä täällä.
  • En minä mutta muut pojat.
  • En piittaa piimästä, kun vain saan särpää. (Ylihärmä) (KRA)
  • Enemmän päiviä kuin kakkaroita.
  • Enemp paremp. (Mäntyharju) (KRA)
  • Enempi on on vähempikin, musta mulli valkeampi, mielin kielin puhuttaissa. (Juuka) (KRA)
  • Eniten tyhjät tynnyrit ääntä pitää.
  • Enne rakko varpaas ko ruttu kengäs. (Kivennapa) (KRA)
  • Ennen aamurusko sataa, ennen kuin hidas kenkään pääsee. (KRA)
  • Ennen hampaat loppuut ko leipä. (Rautu) (KRA)
  • Ennen kesä lehmättä kuin joulu akatta.
  • Ennen kurki kuolee kun suo sulaa. (Espoo) (KRA)
  • Ennen maa repeää kuin huora häpeää.
  • Ennen mie pirun näkisin, kun piijan pitkällään, nojallaan nuoren naisen. (Korpiselkä) (KRA)
  • Ennen mies maansa myö kuin sanansa syö.
  • Ennen piru sarvesa keittää, ennekun huono akka tapansa heittää. (Varkaus) (KRA)
  • Ennen pirun kesyttää kun savolaisen. (Sippola) (KRA)
  • Ennen rakko jalas, ennenkö ryppy kengäs. (Honkajoki) (KRA)
  • Ennen vartioi kapan kirppuja kuin uskotonta akkaa.
  • Ennen virsta väärää kuin vaaksa vaaraa.
  • Enempi on maailmaa kuin ikkunasta näkyy.
  • Ennot on eksynnä, vanhat kannot kuatunna. (Suonenjoki) (KRA)
  • Ennättävän muna luuvolla. (Rantasalmi) (KRA)
  • Ensi asia tutkitaan, ennenkö miestä hutkitaan. (Siikainen) (KRA)
  • Ensimmäinen hullunmerkki, jos luulee itseään viisaaksi.
  • Ensimmäinen päivä on pahin hirressäkin.
  • Ensimmäinen työ on langenneella nousta ylös. (Paavola) (KRA)
  • Ensimmäinen vuosi lihalle, toinen kalalle ja kolmas koiran paskalle. (Sonkajärvi) (KRA)
  • Ensimmäisen akan antaa Jumala, toisen akan antaat ihmiset ja kolmannen antaa piru. (Koivisto) (KRA)
  • Ensimmäisest hyväst ei pilä ihastuman eikä ensimmäisest pahast pelästymän. (Elimäki) (KRA)
  • Ensimmäisest kattohallast syksyl kaks kuukautta talvee. (Äyräpää) (KRA)
  • Ensimäne tytär viijää emiä myöt, toine sisarta myöt, kolmas kohaksee. (Impilahti) (KRA)
  • Ensin mennään saunaan ja sitten syödään vasta.
  • Ensin on heinällä helinä, sitten rutu rukihilla. (Uukuniemi) (KRA)
  • Ensin tupa ja takka, sitten vasta akka.
  • Ensin tutkitaan, sitten hutkitaan.
  • Ensmäne peev o hirsipuuskin kaiken pahe. (Särkisalo) (KRA)
  • Ensmänen silkkiin, viimänen housunpunttiin. (Somero) (KRA)
  • Enspäästähä kananpaskakii valkeeta on. (Askola) (KRA)
  • Entine ei oo koskaa kaukana. (Kuortane) (KRA)
  • Erehtyyhää hevonenkii neljält jalalt, ni miksei ihminen kahrelt. (Askola) (KRA)
  • Erestä on monta petetty, mutta perästä ei oo ketää jätetty. (Teuva) (KRA)
  • Ereys se tulee viisaallekin. (Sievi) (KRA)
  • Eri ihimiset jokka ruumihia pesöö ja eri jokka niitä teköö. (Isokyrö) (KRA)
  • Eri kylä, eri tapa. (Karjalohja) (KRA)
  • Eri miehet ne on, jotka kettuja pyytää. (Keitele) (KRA)
  • Eri miehet sonnan luojat, eri miehet oluen juojat. (Lappajärvi) (KRA)
  • Eri tupa, eri tapa. (Uusikaupunki) (KRA)
  • Eri tyttäret noon, joita riiathaan, ja eri tyttäret, jokka naihaan. (Pello) (KRA)
  • Erittäin on emälammas, erittäin kaksi karihtaa. (Haapajärvi) (KRA)
  • Erittäin on emännän veitsi, eri veitsi tyttärillä. (Iisalmi) (KRA)
  • Erkin aikanen sade ja juhannuksen aikanen pouta on kultaa. (Säkylä) (KRA)
  • Erkki einestä anoo, vielä urpokin uikuttaa. (Kauhava) (KRA)
  • Erkki hakoja veräjään vetää. (Virrat) (KRA)
  • Erkki turjus turkki päällä, koko kesän paita päällä. (Kuusamo) (KRA)
  • Erkki vetelee rissui veräjään. (Somerniemi) (KRA)
  • Ero on suutarilla ja kirnulla. Suutari on kierä yläpäästä ja kirnun kolokku alapäästä. (Kurikka) (KRA)
  • Ero perreessä ja jako tavarassa. (Uukuniemi) (KRA)
  • Ero se on jumalanviljalla ja kirnupiimällä. (Tyrvää) (KRA)
  • Erä ei tuu ehtimättä, kala jalan kastumatta. (Parikkala) (KRA)
  • Erä errää yllyttää, saalis miestä kiihottaa. (Rautjärvi) (KRA)
  • Erävihko eerikkii, varavihko valpurii, vieläpä urpoi uikuttaa. (Pieksämäki) (KRA)
  • Esivalta on kova, mut väkivalta on kovempi. (Nakkila) (KRA)
  • Esliina ei ole vaate eikä harava työase eikä harakka lintu eikä tuokkonen astia. (Kuru) (KRA)
  • Esiliinato emäntä on ku hännätö koira. (Vuoksela) (KRA)
  • Esteet katoavat etevän tieltä.
  • Eteenpäin elävän mieli. (Hankasalmi) (KRA)
  • Eteensä elävä aattelee, taakseen kuoleva katselee. (Tampere) (KRA)
  • Etehen elävän mieli, kuollut taakse katsokohon.
  • Eteläkäki - kuoleman käki. (Jällivaara) (KRA)
  • Etelässä on vetelä, pohjoisessa on pouta. (Sääminki) (KRA)
  • Etelästä emäntätä, pohjosesta pappia. (Korpilahti) (KRA)
  • Etelästä hevosta, pohjosesta akkaa. (Ähtäri) (KRA)
  • Etelästä taloa, pohjosesta akkaa, niin saa molemmat hyvät. (Saarijärvi) (KRA)
  • Etiäpäin, sanoi mummo lumessa.
  • Etelästä tulee vetelää. (Ulvila) (KRA)
  • Etteepäi elävä miel, vaik ois surma selä takana. (Räisälä) (KRA)
  • Ettäältä kiitetää, likeltä moetitaa. (Kangasniemi) (KRA)
  • Etulyönti on puoli voittoa. (Nurmijärvi) (KRA)
  • Etupenkki, makso mitä makso. (Merikarvia) (KRA)
  • Etäällä entiset, muualla muinoset. (Mikkeli) (KRA)
  • Eukon perinnöillä ei pääse kun pellon veräjälle. (Karkku) (KRA)
  • Eänetön hulluista viisain. (Sonkajärvi) (KRA)

F[muokkaa]

  • Foordi ei ole auto eikä margariini voita. (Sievi) (KRA)
  • Funteeraustunti on kalliimpi kuin työtunti. (Pori) (KRA)

H[muokkaa]

  • Ha haa, luteet! Sänky palaa, sano sotilas, kun villapaita paloi.
  • Haapane airas, kuusine vitsas ja katavane seeväs, ne on vahvint maailmas. (Uskela) (KRA)
  • Haapanen aias ja häijy akka ovat yhtä pitkäikäisii. (Tohmajärvi) (KRA)
  • Haastain asiat selvenee. (Lemi) (KRA)
  • Haava tulee kirveelläkin. (Pohjois-Savo) (KRA)
  • Haavan urpa hallavuotta, lepän urpa leipävuotta, koivun urpa kovaa vuotta, pajun urpa pahaa vuotta. (Parikkala) (KRA)
  • Haeku akkaen majassa, savu seppäen pajassa. (Kangasniemi) (KRA)
  • Haihtu ku pieru Saharaan.
  • Hairahtuuha se hevoneki neljält jalalt, mitä sit ihmine yhelt kielelt. (Käkisalmen pit.) (KRA)
  • Haista ennenkun maistat. (Isokyrö) (KRA)
  • Haisus kasvaa, kun vain olla saattaa. (Laihia) (KRA)
  • Haitaksi hako vedessä, kiusaksi köyhä rikkahille. (Pohjois-Häme) (KRA)
  • Haittana laiska riihessä. (Paltamo) (KRA)
  • Hajussa sitä kasvaa, ku vain oltua saa. (Sodankylä) (KRA)
  • Hakee kaukaa ensin, kyllä läheltä aina tietää löytävänsä. (Mäntsälä) (KRA)
  • Hakeva etsii povestansakin. (Lieto) (KRA)
  • Hakkaa päälle pohjan poika.
  • Halame huono leikataa, mut heinä huono heitetää. (Kangasniemi) (KRA)
  • Halaus halun lisää, suun anto hyvän sovinnon. (Ylöjärvi) (KRA)
  • Halikon kaut Ruatti. (Uskela) (KRA)
  • Halko ei yksinään pala eikä akka yksinään riitele. (Kivennapa) (KRA)
  • Halko pinoon suulleen, piika sänkyyn selälleen. (Ruovesi) (KRA)
  • Halla hanhen hartioilla, talvi joutsenen takana. (Savitaipale) (KRA)
  • Halla hanhen varpaassa, talvi joutsenen takissa. (Kuhmoinen) (KRA)
  • Halla hanhin siiven alla, lumi luikon perseesä. (Tammela) (KRA)
  • Halla hiljan kylväneelle, nälkä siämenen syäneelle. (Tammela) (KRA)
  • Halla käyp taikinassai huonon leipojan käsissä. (Joroinen) (KRA)
  • Halla matalan pannoo, kalja köyhän juovuttaa. (Joroinen) (KRA)
  • Halla myöhä kylöväneen. (Savonranta) (KRA)
  • Halla myöhän kyntäjälle, huora piian hakijalle. (Kangasniemi) (KRA)
  • Halla panoo huonolta leipurilta uunin ja pöyvän välillä. (Kajaani) (KRA)
  • Hallaa hankeen, leipää lehteen käki kukkuu. (Huittinen) (KRA)
  • Hallaha myöhäsen pannoo. (Kanneljärvi) (KRA)
  • Hallan perästä saret. (Isokyrö) (KRA)
  • Hallavuosi hillavuosi. (Ylivieska) (KRA)
  • Halloiks käki hankeen kukkuu. (Naantali) (KRA)
  • Halpa on kalu haltiatoin. (Tervo) (KRA)
  • Halpa tyä tuloo tyyrihiksi. (Kauhava) (KRA)
  • Halu harras työn tekee, ei voima väkevänkään. (Askola) (KRA)
  • Halu soon, joka mustalaasta kaupunkihin vetää. (Ylistaro) (KRA)
  • Halu vetää puolen kuormaa. (Lohja) (KRA)
  • Halu voimaa antaa. (Naantali) (KRA)
  • Halull ei oo hankee ja uskoll ei oo umpee. (Uusikirkko) (KRA)
  • Halun eessä ei kestä vasikannahkanen persekään. (Pelkosenniemi) (KRA)
  • Halvasta meni hyvät humalat, kun märänneistä maltasista. (Pielinen) (KRA)
  • Halveksittu kanto reen kaataa.
  • Hame on rikki, paita rikki, paidan alta kaikki rikki. (Virolahti) (KRA)
  • Hammas on nuaren veitti, veitti on nuaren hammas. (Somero) (KRA)
  • Hampaat naulaan, kun leipä loppuu! (Pöytyä) (KRA)
  • Hampais koiran miakka o. (Noormarkku) (KRA)
  • Hankalaa on mäenlasku kesällä. (Laukaa) (KRA)
  • Hanki hanhen hännän alla, jää jouttenen jälessä. (Ruovesi) (KRA)
  • Hankitelles aik kuku. (Muurla) (KRA)
  • Hankkeessa aika kuluu, jos yri olisi, niin tarmo puuttuu. (Hämeenkyrö) (KRA)
  • Hapa hyvä harteil mut vaikija vatsal. (Rautu) (KRA)
  • Hapan luihin pystyy. (Lempäälä) (KRA)
  • Hapan sahti ja häijy muija ne miästä kaikista enemmän harmittaa. (Hämeenkyrö) (KRA)
  • Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista, kun ei niihin yltänyt.
  • Harakan laulu ja piian nauru ei tiälä hyvvää. (Kuru) (KRA)
  • Harakan pesästä ei pie ehtii hanhen munii eikä sian päätä köyhän paasta. (Vehkalahti) (KRA)
  • Harakka ei o lintu, kiiski ei o kala, eikä piika o ihminen. (Nurmijärvi) (KRA)
  • Harakka ei oo lintu eikä kotivävy mies. (Inkeri, Soikkola) (KRA)
  • Harakka itsehä pessääse paskentaa. (Kivennapa) (KRA)
  • Harakka kaunis lintu ja pappi paras vieraita. (Tuusniemi) (KRA)
  • Harakka on hyvä lintu, kun sen harvoin näkee. (Hollola) (KRA)
  • Harakka varesta panettelee, ja oma nokkaki on paskasa. (Rantsila) (KRA)
  • Harakkata ammuttii, varikselle vuara kiänty. (Haukivuori) (KRA)
  • Harava piitään kaipovaa. (Pielisjärvi) (KRA)
  • Haravat ja hangot on heinämiesten värkit, kirjat ja kortit on autuuden merkit. (Pohjois-Savo) (KRA)
  • Harjana hyvä hevonen, paha akka palmikkona. (Piippola) (KRA)
  • Harjoitus tekee mestarin.
jatkoa: ...ja mestarikin harjoittelee.
  • Harmaa pilv sattaa, musta muuten hirvittää. (Värtsilä) (KRA)
  • Harmaa tikka tauviks takoo, kuolemaks kolkuttaa. (Parikkala) (KRA)
  • Harmi janottaa, muttei suuret särpymät. (Eura) (KRA)
  • Harmi tuopi harmaan leuvan, mure tuopi mustan muuvon. (Parikkala) (KRA)
  • Harmiks täi sukas, iloks kirppu pääs. (Halikko) (KRA)
  • Harmiksee sitä hulluu huastattelloo. (Savonranta) (KRA)
  • Harmikseen ruma peeliin kahtoo. (Iisalmi) (KRA)
  • Harmikseen vanha peiliin katsoo. (Längelmäki) (KRA)
  • Harteista miestä, perseestä piikaa. (Lemi) (KRA)
  • Hartiois on miähen pankki. (Hyvinkää) (KRA)
  • Harva hevosella kirkkoon ajaisi, jos korppi tuomarina olisi. (Pieksämäki) (KRA)
  • Harva lintu höyhenii tähe ammutaa. (Kanneljärvi) (KRA)
  • Harva päivä hääpäivä. (Pori) (KRA)
  • Harva riih tyhjänä pallaa. (Kiihtelysvaara) (KRA)
  • Harva soutu, tihhee koinu. (Rantasalmi) (KRA)
  • Harva vuoshan se on, ettei leipä kelepoo. (Siilinjärvi) (KRA)
  • Harvaan mutta hartaasti. (Mänttä) (KRA)
  • Harvahammas valehtelii. (Kontiolahti) (KRA)
  • Harvassa on köyhässä karvoja. (Vesanto) (KRA)
  • Harvat on hulluja, mutta mieli on monenlaasta. (Alahärmä) (KRA)
  • Harvoen syötti harva verkko, sennii suurilla kaloela. (Kangaslampi) (KRA)
  • Harvoin emännälle kiitos annetaan, miniälle ee millonkaan. (Iisalmi) (KRA)
  • Harvoin ja sen hartaammin. (Pohjois-Häme) (KRA)
  • Harvoin meillä hättäillään, arvoin aikaan tullaan. (Sonkajärvi) (KRA)
  • Harvoin meillä hättäillään, suotta silloinkin. (Juva) (KRA)
  • Harvoin muna kanaa kiärittää. (Punkalaidun) (KRA)
  • Harvoin nähden harakkakin kaunis o. (Ahlainen) (KRA)
  • Harvoin on hanhi vierahana, suuri hauki syötävänä. (Pistojärvi) (KRA)
  • Harvon on hauki kattilassa, siika ei sinä ikänä, lohen poika polovenaan. (Ilomantsi) (KRA)
  • Harvoin piikaa kiitetään, minijää ei millonkaan. (Kärsämäki) (KRA)
  • Hassu se on, joka toisen käskyllä päänsä seinhän hyppää. (Ylihärmä) (KRA)
  • Hassu tekee niin kun hullu käskee. (Anjala) (KRA)
  • Hassun kirjoiss on hyvä olla, mut niihin on vaa vaikee päästä. (Tuusula) (KRA)
  • Hassuna on hyvä olla, kun vain olla taitaa. (Laihia) (KRA)
  • Hassuna on lysti olla, kun ei vaan järkee puutu. (Pöytyä) (KRA)
  • Hattu ja vyö, pyhä ja , ne o rengiilkii ommaa. (Kanneljärvi) (KRA)
  • Hattu on pojan pyhälakki, mutta herrat pitää sitä arkinakin. (Jalasjärvi) (KRA)
  • Hattu päässä herrat käyvät, kuninkaat kypärä päässä. (Liperi) (KRA)
  • Hatusta sen hiton tuntoo. (Jaakkima) (KRA)
  • Hatuta halossa, turkki peällä touvossa. (Sysmä) (KRA)
  • Hauen pää ja halvon pää, lamppan pää ja lahnan pää. (Paimio) (KRA)
  • Hauen päässä on enemmän rasvaa, kuin köyhän miehen aitassa. (Nurmes) (KRA)
  • Haukall on haukan pojat. (Perho) (KRA)
  • Hauki hallalla kutevi, kuolasuu kovalla siällä. (Mikkeli) (KRA)
  • Hauki kuttoo kovallae siällä, syksyn uipi syvälläe veillä. (Iisalmi) (KRA)
  • Hauki maalla maarianpäivän, kurki suolla suvipäivän. (Nummi) (KRA)
  • Haukka on kynsistäs monta hyvää palaa syäny. (Pöytyä) (KRA)
  • Haukka sauhuti elää. (Vampula) (KRA)
  • Haukka sen linnun syöp, joka varhain laulaa. (Hirvensalmi) (KRA)
  • Haukko käypi suusta suuhun, orava käypi puusta puuhun. (Kuopio) (KRA)
  • Haukkuva äijä, porraava mukula, vuotava pata, kukkuva kello ja krapiseva kaljatoopi on kaikki pahoja huushollikapineita. (Huittinen) (KRA)
  • Haukotus lentää suusta suuhun niin kuin orava puusta puuhun. (Savukoski) (KRA)
  • Hauskaa aikaa, kun ihmistä friijathan, mutta pirua kun jätethän. (Härmä) (KRA)
  • Hauskempi nauravan suuhun on katsoa kuin itkevän. (Ikaalinen) (KRA)
  • Hauvin pää ja matteen maksa, ne voille ja vehnäselle vertoi vettäät. (Kuolemajärvi) (KRA)
  • He, jotka eivät tunne historiaa, ovat tuomittuja toistamaan sitä.
  • Hei hulinaa, sano mummo, kun kirnuun pieras.
  • Hei hulinata, muorin päätä seinään. (Saarijärvi) (KRA)
  • Heikinpäivänä eläimen elo kahtia ja ihimisen kolomia. (Evijärvi) (KRA)
  • Heikki heittää ja paaval paukuttaa. (Mikkelin pit.) (KRA)
  • Heikkinä kahtia karjan ruoka, kolomia miehen muona. (Kangasniemi) (KRA)
  • Heikki kiitti hevostaan, Ollin poika orittaan, Lauri lantakaviotaan, män jeälle, jäi jälelle. (Suonenjoki) (KRA)
  • Heikki neljännel, paaval viilennel, kynttilä kuulennel. (Lammi) (KRA)
  • Heikki talven taittaa. (Juuka) (KRA)
  • Heikkinä kääntää karhu kylkensä. (Rantsila) (KRA)
  • Heikot ei kestä liipantehis. (Seinäjoki) (KRA)
  • Heikot sortuu elon tiellä.
jatkoa: ...ja toiset senkun porskuttaa.
  • Heikot sortuu elon tiellä, mut jätkät sen ku korskuu. (Joutseno) (KRA)
  • Heilua kuin heinämies.
  • Heiluvaan tuppeen ei puukko satu. (Sulkava) (KRA)
  • Heinäinen hevonen, olkinen härkä. (Vihti) (KRA)
  • Heinänteko on helppoa työtä, senko lyö ja luiskaa. (Vilppula) (KRA)
  • Heinässä hepo häissä. (Mänttä) (KRA)
  • Heleppo ei ouk kellääk. (Eno) (KRA)
  • Heleppo se on toisen persiilä tullee istuu. (Savonlinna) (KRA)
  • Heleppua heiniaikaa, kun ei tarvitte muuta, kun niittää ja haravoora. (Peräseinäjoki) (KRA)
  • Helinät häitä, kolinat kuolemaa. (Harlu) (KRA)
  • Helle heinee tehessä. (Pälkjärvi) (KRA)
  • Helle laiskalla syödessä, vilu työtä tehdessä. (Kontiolahti) (KRA)
  • Hellurei ja hellät tunteet.
  • Hellä hepo varsaase, vanha eukko poikaase. (Juva) (KRA)
  • Hellä on hellä, olipa se vaikka kellä. (Joensuu) (KRA)
  • Hellä on hepo varsalleen. (Iisalmi) (KRA)
  • Hellät tyättömän käret, rupi laiskan perseesä. (Alastaro) (KRA)
  • Hellät työttömän kätöset, rakko laiskan kämmenessä. (Tuusniemi) (KRA)
  • Helmikuu helistää, maaliskuu maata näyttää, huhtikuu humahtaa. (Karstula) (KRA)
  • Helmikuu sanoo tammikuulle: "Kun minä olisin Tammi-veljen sijassa, niin minä jäävyttäisin akan käet taikinaan ja varsan tamman mahhaan, vaan mikä minun auttaa, kun toisella silmällä kiristää, niin toinen silmä vettä kaataa". (Keuruu) (KRA)
  • Helmikuun hellät tuulet maaliskuulla maksetaan. (Suomussalmi) (KRA)
  • Helpompi emäkirkolle, kun kappelissa saarnataan. (Kestilä) (KRA)
  • Helpompi sanoa kuin tehdä.
  • Helpompihan se on emäkirkon papille, kun kappelin pappikin saarnajaa. (Hiitola) (KRA)
  • Helposti saatu jo iliman perälautaa
  • Helpot päivät: ei työtä, ei ruokaa. (Kauhava) (KRA)
  • Helppes kaora valmistu. (Kaarina) (KRA)
  • Helppo huntin työ, helppo huntin ruoka. (Kalanti) (KRA)
  • Helppo huttu syödä on, vaan on vaikee vatsalle. (Viipurin pit.) (KRA)
  • Helppo hyvällä ajaa, vaikka vaikea valjastaa. (Kotka) (KRA)
  • Helppo on herrana eleä, vaan on vaiva päätä varjellessa. (Vuokkiniemi) (KRA)
  • Helppo on sillon naura, ku on leveä suu. (Uskela) (KRA)
  • Helppo tyhmä narrata. (Uskela) (KRA)
  • Helppoa ja hauskaa kuin lapsen tekeminen.
  • Helppoa ku heinänteko.
  • Helppohan on syönyttä syötteä, mutta paha on kuollutta virottoa. (Mäntyharju) (KRA)
  • Helsingissä ei maksa muut kuin hyyry ja naiset. (Tampere) (KRA)
  • Helunta hempeimilläs, parma pahimallas. (Kalanti) (KRA)
  • Helvetis on helppo olla, ei huoli huolehtia lämpimästä. (Viipurin pit.) (KRA)
  • Helvettii ajetaa hyyvvil hevosiil. (Lavansaari) (KRA)
  • Hempua se on kiel vitussa. (Suonenjoki) (KRA)
  • Hengähtää ne herroinkin hevoset pitkän matkan juostuansa. (Rääkkylä) (KRA)
  • Henk o hevosessai. (Joroinen) (KRA)
  • Henkeni on hevosessa, talouteni naisessani. (Nurmes) (KRA)
  • Henki elävässä, kalama kuolleessa. (Pielavesi) (KRA)
  • Henki elävässä, mato kuolhessa. (Sodankylä) (KRA)
  • Henki mielen hyvinä, ruumis muien vastuksina. (Liperi) (KRA)
  • Henki on eläkkeen poika. (Tyrvää) (KRA)
  • Henki on huonollai, persereikä pahallai. (Joroinen) (KRA)
  • Henki se käöpi linnustaa. (Sotkamo) (KRA)
  • Henki sääskel suus, mäkäräl persees. (Rautjärvi) (KRA)
  • Heone ruakkias tunte. (Mynämäki) (KRA)
  • Hepo hellii varsaansa, vaimo vatsansa väkeä. (Kitee) (KRA)
  • Hepo hellä varsoosa, vanaha akka poikoosa. (Leppävirta) (KRA)
  • Heppoha siihe o naula panna, ku kerra reikä o tehty. (Uusikirkko) (KRA)
  • Herelmist puu tunneta. (Pyhäranta) (KRA)
  • Herkui linnasakki muuteta: välist anneta leippä ja vet, välist vet ja leippä. (Kalanti) (KRA)
  • Herkuksie herrat syövät vaik kärmeitä. (Savitaipale) (KRA)
  • Hermannilta heinää, joelilta juoksujalakoa. (Jämsä) (KRA)
  • Hermannista heinään mennään. (Eräjärvi) (KRA)
  • Hernemuan kautta on tie suorin. (Jaakkima) (KRA)
  • Herra heiniä sattaa, ruohoja ripottelloo. (Karkku) (KRA)
  • Herra ilman virkaa, koira ilman häntää. (Ylihärmä) (KRA)
  • Herra kulkee kalossissa, viertomies virsussa. (Iisalmi) (KRA)
  • Herra loi aikaa eikä puhunut kiiruusta mitään. (Forssa) (KRA)
  • Herra o heikollakin, köyhälläki Jumala. (Noormarkku) (KRA)
  • Herra on herra helvetissäkin. (Naantali) (KRA)
  • Herra on herra ryysyissäkin. (Ruotsinpyhtää) (KRA)
  • Herra on herrallakin, vaivasellakin Jumala. (Kauvatsa) (KRA)
  • Herra se on herrallakin. (Simo) (KRA)
  • Herra se on herrallai ja kuninkaallai kuningas. (Kannonkoski) (KRA)
  • Herra se on herran koirakin. (Ylihärmä) (KRA)
  • Herrain elo köyhäin vero. (Haapavesi) (KRA)
  • Herran pelko on viisauven alku. (Rovaniemi) (KRA)
  • Herran siunaus rikkaaks tekkee ilman paljoo työtä ja väkkee. (Maaria) (KRA)
  • Herran virka on koiran virka, jonka pittää tulla jos lähtiä. (Pelkosenniemi) (KRA)
  • Herrana on helppo olla, mutta on paha päästä. (Vilppula) (KRA)
  • Herranen ruumis, vaikk on huonot vaatteet. (Siikainen) (KRA)
  • Herrasväkee se on herran koirakii. (Savonlinna) (KRA)
  • Herrat eillä, talonpojat jälestä. (Maaninka) (KRA)
  • Herrat ja koirat jättää ovet auki. (Lahti) (KRA)
  • Herrat ja me, sianpaskat ja te. (Ylistaro) (KRA)
  • Herrat ja myö ja monjaita talonpoekia. (Maaninka) (KRA)
  • Herrat meitä riijjaa, jos ei eestä nin takoa. (Sysmä) (KRA)
  • Herrat männööt Helsinkiin, rouvat rotkottaat peräs. (Heinjoki) (KRA)
  • Herrat ne ajjaa hevosella, mutta jätkän häätyy kävellä. (Sodankylä) (KRA)
  • Herrat on herroos yötä, papit pappiloos ja lukkarit lukkariis. (Seinäjoki) (KRA)
  • Herrathan ne työn tekis jos se herkkua oes.
  • Herroiksha elämä pitää vaik päivää vähemmä. (Savitaipale) (KRA)
  • Herroil ja kissoill on samanlaiset päivät: kumpiakin kiitetään, kumpiakin syötetään. (Pori) (KRA)
  • Herroilla on hevosen mieli. (Isojoki) (KRA)
  • Herroille ja hulluille ei pirä näyttää keskeneräist tyätä. (Nurmijärvi) (KRA)
  • Herroja harmittaa, kun talonpoika hyväl hevosell ajaa. (Koski Hl.) (KRA)
  • Herroja herroen koerattii, kippurahäntiä, lottakorvia. (Kangasniemi) (KRA)
  • Herroja ne on jätkät suvella, vaikka ne talvet keriää. (Lapua) (KRA)
  • Herroksi meilläkin mennään vaikka kelkalla. (Ruovesi) (KRA)
  • Herrolle ja hullulle ei piä pualitekosta tyätä näyttää. (Lehtimäki) (KRA)
  • Herruus paikka ruumiiseen, niinkun pakkanen rajakenkään. (Haapavesi) (KRA)
  • Hertta on heleppoo sannoo, mut se on pirun pistettävvöö. (Leppävirta) (KRA)
  • Herttaset silimät tekööt kauniita lapsii. (Ilomantsi) (KRA)
  • Hetkellänsä heinän teko, ajaallansa aidan pano. (Tottijärvi) (KRA)
  • Hevoinenkin sen tietää, että pappi kirjamies on. (Honkajoki) (KRA)
  • Hevoisenkauppijasta ei omalla hevoisellaan hautaan viijä. (Juva) (KRA)
  • Hevollapa miestä herjataan, kun sukunimellä. (Iisalmi) (KRA)
  • Hevonen ei ole kannel seinällä. (Nurmes) (KRA)
  • Hevonen paha harjaltansa, akka paha hiuksiltansa. (Laihia) (KRA)
  • Hevonen saa seistä ulkona värjöttelemässä sillä aikaa, kun sisällä mässätään. (Halikko) (KRA)
  • Hevonen se on, kun polkua tallaa ja juopolle rahaa tienaa. (Kalvola) (KRA)
  • Hevoossontakin on hyvää, kun sen vois paistaa. (Lapua) (KRA)
  • Hevosela peäsöö ja rahalla soap. (Mäntyharju) (KRA)
  • Hevosellapa miestä herjataan, kun tammalla itekkii ajjaa. (Tervo) (KRA)
  • Hevoselle heinät kaurat, miehelle mitä tulee. (Pieksämäki) (KRA)
  • Hevosen hikee pelto tarttee. (Koskenpää) (KRA)
  • Hevosen pitää juoda viheltämisettä ja akan mennä käskemisettä. (Pohjois-Savo) (KRA)
  • Hevosen pitääpi vetämän ja miehen pitää tietämän. (Liperi) (KRA)
  • Hevoses miehen elinki, emännäs talon pidinki. (Siikainen) (KRA)
  • Hevosessa henken, vaemossa tallouten. (Vehmersalmi) (KRA)
  • Hevosessa miehen henk, ratsussa rahan vahinko. (Rantasalmi) (KRA)
  • Hevosessa on miehen henki, emäntä talon pitäjä. (Karttula) (KRA)
  • Hevosia hyviä, rahoja ja jyviä. (Tervo) (KRA)
  • Hevosta ja akkaa älä takkaa! (Antrea) (KRA)
  • Hevosta ku henkii, akkoa kun renkii. (Lumivaara) (KRA)
  • Hevosta rikkaast, akkaa köyhäst. (Kirvu) (KRA)
  • Hevostaan hullu kiittää, mielipuoli poikiansa. (Nurmes) (KRA)
  • Hevosvaihturin ja viinan myyjän jälkeen ei kunnon kalunkirjoitusta pidetä. (Karstula) (KRA)
  • Hieno on kiitoksen liemi. (Lapinlahti) (KRA)
  • Hihku sitten ku piälle piäset. (Ilomantsi) (KRA)
  • Hiihtäjä hikensä saapi, löylynlyöjä lämpimänsä. (Kesälahti) (KRA)
  • Hiilel hailii päähä, kurvii koko halol. (Kivennapa) (KRA)
  • Hiili nuoren hihassa, tuli neidon povessa. (Paavola) (KRA)
  • Hiir hirvee vettää, hämähäkki kontijoo. (Heinävesi) (KRA)
  • Hiiren itku on kissan ilo. (Kiuruvesi) (KRA)
  • Hiiren syömä hipleetä, maon syömä makkeeta. (Pielavesi) (KRA)
  • Hiirestä kun tulloo karhu, niin se on aeka pöppö. (Vehmersalmi) (KRA)
  • Hiirhää ne emännän palat lukee. (Jaala) (KRA)
  • Hiiri ei tu makaavan kissan suuhun. (Espoo) (KRA)
  • Hiiri perheen torat syöpi. (Liperi) (KRA)
  • Hiiri pitkän säästön syö.
  • Hiiri sanoi: Mun kuseni ja paskani syörään, mutta hampaanjälkeni leikataan pois. (Kaustinen) (KRA)
  • Hiis ajjaa hyvälläkkii. (Vesanto) (KRA)
  • Hiis on mehtä käymättömälle. (Puumala) (KRA)
  • Hiisi viepi vinkuvalta, pahahenki parkuvalta. (Puolanka) (KRA)
  • Hiivaa ja härkää ei paljo tarvita. (Kivennapa) (KRA)
  • Hiki laiskan syödessä, vilu työtä tehdessä. (Mellilä) (KRA)
  • Hiki on hevosen väki ja voahti varsan kunnia. (Suomussalmi) (KRA)
  • Hikuaa piika pakkasella, vaikka nenänpää on jääs. (Töysä) (KRA)
  • Hiliaa kauas mennään. (Lapväärti) (KRA)
  • Hilijaisissa vesissä ne kalat kuttoo. (Kuopio) (KRA)
  • Hilijane ylösnousemine saattaa kokopäivällisen kiiruun. (Säkylä) (KRA)
  • Hilijanen se sitte on huutaa, ku hätä näkkyy. (Ii) (KRA)
  • Hiljaa herrat, kun mestarit makaa. (Iitti) (KRA)
  • Hiljaa hiiret, kissa on kotoon. (Anjala) (KRA)
  • Hiljaa hyvää tulee, ajatellen aivan kaunis.
  • Hiljaa hyvää tulee, paniikissa paras.
  • Hiljaa jonossa, kaikki saa mutt' komiat ensin.
  • Hiljaa kuin mykkä paskalla.
  • Hiljaa ku kusi sukassa.
  • Hiljaa mäessä.
  • Hiljaiset on herrojen kiireet. (Pielisjärvi) (KRA)
  • Hiljaist oo hiiree haikotella, kun on puoli kissalla persiessä. (Petsamo) (KRA)
  • Hiljaista kuin huopatossutehtaalla.
  • Hiljanen ansoja punoa, ku linnut kujalla on. (Turtola) (KRA)
  • Hiljanen sika säkin naapuri. (Urjala) (KRA)
  • Hiljasta hiiren haukotella, kun on kissan suussa. (Kälviä) (KRA)
  • Hillavuosi hallavuosi. (Kestilä) (KRA)
  • Himonsa on hiirelläkin. (Uskela) (KRA)
  • Hinkalosta sika kotoisin. (Korpilahti) (KRA)
  • Hinta ei hevoista korota, matka pitkä morsianta. (Rautu) (KRA)
  • Hirnuu hevo hännätöinki, laulaa lapsi leivätöinki. (Luvia) (KRA)
  • Hirtehen pikkuherjat, maineeseen suuret hurjat. (Siuntio) (KRA)
  • Hirveetä on veri hangella. (Vesanto) (KRA)
  • Hirven turpa, karhun kämmen, matikan maksa voille vertoja vetää. (Nurmes) (KRA)
  • Hirvi on hiihtäjän, karhu kaatajan. (Heinola) (KRA)
  • Hirvijä hijaton vaate, hijapuoli hirvijämpi. (Temmes) (KRA)
  • Historia toistaa itseään.
  • Hitaasti mutta varmasti. (Mänttä) (KRA)
  • Hiton tuntoo hatustaankii. (Rantasalmi) (KRA)
  • Hittaita herrain kiiruut. (Heinola) (KRA)
  • Hiuksina paha ämmä, harjana hyvä hevonen. (Pomarkku) (KRA)
  • Hius pitkä, miel lyhyt. (Suistamo) (KRA)
  • Hoh, hoh, hoijjakkaa, ei jaksa naijakkaa.
  • Hoh, hoijakkaa, ko ei jaksa uijakkaan.
  • Hoh hoijjaa sano mummo ku pierun näki.
  • Hoapa hangelta vettää, pihlaja ylös pittää, petäjä peräti viepi. (Rautavaara) (KRA)
  • Hollihevosen suuhun ei katota. (Muuruvesi) (KRA)
  • Holtti pois, kun perse kastuu. (Kauhava) (KRA)
  • Hommat hanskassa, hanskat hukassa.
  • Hoppee huoleks, vask vaevoiks ja paper pahoiks mieliks. (Suonenjoki) (KRA)
  • Hoppu ei oo hyväksi muuhalla ko kirpun tapossa. (Himanka) (KRA)
  • Hopusti se hauskalta kalu loppuu. (Pello) (KRA)
  • Horjahtaahan elukkakin neljältä jalalta, saatikka ihminen kahdelta. (Helsinki) (KRA)
  • Hosumalla ei tule kuin kusipäisiä kakaroita.
  • Hoti koira suunsa polttaa. (Kankaanpää) (KRA)
  • Housut putoo, hevonen jättää, siinä miestä koetellaan. (Savo) (KRA)
  • Hovis o hovi hotteetkii. (Muolaa) (KRA)
  • Hovis on aina hovin vehkeet, kaks on kahlekoiraakin. (Lavia) (KRA)
  • Huastata hulluva ja heiluta pölöhöjä, niin suat kollauksen korvalles. (Heinävesi) (KRA)
  • Huh hellettä, sanoi jänis pakkasella.
  • Huhtikuu humauttaa lumet maasta ja jäät järvestä. (Lavia) (KRA)
  • Huima hutun kuohuttaa, viisas ei velliikää. (Ilomantsi) (KRA)
  • Huima hutunnii särpää, viisas ei velliikää. (Värtsilä) (KRA)
  • Huiman eväät ne ensiksi syödään. (Pielinen) (KRA)
  • Hukas on huuletkii, ku kiel maata vetää. (Terijoki) (KRA)
  • Hukkaa männiit hyvät humalat. (Valkjärvi) (KRA)
  • Hukkaan män hyvät humalat märänneisiin maltaisiin. (Rantasalmi) (KRA)
  • Hukkaan män hyvät maltaset pahan akan taikinassa. (Joroinen) (KRA)
  • Hukkaha yksinnää salliihee syöp. (Inkeri, Toksova) (KRA)
  • Hukkuva tarttu oljenkorttenkki. (Muurla) (KRA)
  • Hul kaik asjas juttele. (Muurla) (KRA)
  • Hul siämenäs syä. (Mynämäki) (KRA)
  • Hul toise vahinkol naora. (Muurla) (KRA)
  • Hul töitäs rekna. (Perniö) (KRA)
  • Hulivilistä mies tulee, mutt ei nahjuksesta koskaan. (Rauma) (KRA)
  • Hullu akkaansa kehuu, mielipuoli hevostaan. (Perho) (KRA)
  • Hullu edestakasi soutaa. (Kuru) (KRA)
  • Hullu ei hukaa eikä viisas puhu mitään. (Kauhava) (KRA)
  • Hullu ei huomoa ja viisas ei virka mittää. (Äänekoski) (KRA)
  • Hullu ei kuuta tunne: itään kasvaa, luoteeseen vähenee. (Viitasaari) (KRA)
  • Hullu ei ymmärrä eikä viisas mittään virka. (Viitasaari) (KRA)
  • Hullu enemmän tekköö kun jaksaa. (Kuopio) (KRA)
  • Hullu hevoistaan kiittää, mielpuol muijajaa. (Orimattila) (KRA)
  • Hullu huiluhun puhaltaa, miälipuali avaamen reikähän. (Seinäjoki) (KRA)
  • Hullu huivisa paikkaa, mielipuoli vyölinäsä. (Paavola) (KRA)
  • Hullu huolensa puhuu huolen tuntemattomalle. (Sumiainen) (KRA)
  • Hullu hummaansa, mielipuoli ämmäänsä. (Saarijärvi) (KRA)
  • Hullu hutun kuohuttaa, viisas ei velliänsäkään. (Parikkala) (KRA)
  • Hullu huutaa, viisas kuulee vähemmänkin. (Joensuu) (KRA)
  • Hullu häpäsöö lastansa, miälipuali miästänsä. (Laihia) (KRA)
  • Hullu kaikkein mieltä noutaa. (Nurmo) (KRA)
  • Hullu kaikki tietonsa sanoo. (Luhanka) (KRA)
  • Hullu kaikki virtesä laulaa. (Kangasniemi) (KRA)
  • Hullu kehhuu hevostas, miälipuali ämmääs. (Nakkila) (KRA)
  • Hullu kiittää akkaansa, mielpuoli lapsiansa. (Asikkala) (KRA)
  • Hullu ku saap pilli, nii se puhhuu halk. (Uusikirkko) (KRA)
  • Hullu käskien laulaa, eikä kaikki hullut laula käskienkään. (Karkku) (KRA)
  • Hullu laittaa lastaan, mielipuoli miestään. (Ilomantsi) (KRA)
  • Hullu miäs Huittisista, syä enemmän kun tianaa. (Oripää) (KRA)
  • Hullu niin kylpee, et nahka lähtee. (Somero) (KRA)
  • Hullu niin kylpöö, että kyrpä jäätyy. (Ruovesi) (KRA)
  • Hullu niin kylpöö, että munansa polttaa. (Nokia) (KRA)
  • Hullu omaansa moittii. (Soanlahti) (KRA)
  • Hullu omaas laittaa. (Eräjärvi) (KRA)
  • Hullu on hullu, vaikka sen huhmaressa survosi. (Kontiolahti) (KRA)
  • Hullu paljo työtä tekkyö, elliehä se viisas vähemmälläki. (Käkisalmen pit.) (KRA)
  • Hullu paljon huhtoo, viisas elää vähemmälläkin. (Joensuu) (KRA)
  • Hullu paljon nauraa, viisas vähän virnauttaa. (Kangasniemi) (KRA)
  • Hullu paljon tekee, vähemmälläkin aikoin tulee. (Kärkölä) (KRA)
  • Hullu pilaan suuttuu, viisas vastaa puolestansa. (Taivassalo) (KRA)
  • Hullu pitkään puhuu, kielas kauvan kiinnittää. (Polvijärvi) (KRA)
  • Hullu putkeen puhuu, mielipuoli avaimeen. (Haukivuori) (KRA)
  • Hullu puuroa purevi, mieletön iliman nielasoo. (Lapinlahti) (KRA)
  • Hullu puurosta janoo, miälipuoli taikinasta. (Loimaa) (KRA)
  • Hullu pökköö hakkaa, pökkö hullun tappaa. (Ruovesi) (KRA)
  • Hullu rahoiksi naipi, viisas velaksi syöpi. (Kärsämäki) (KRA)
  • Hullu se, joka mailman päästä mieltä ottaa. (Laihia) (KRA)
  • Hullu se on, joka rahansa näyttää. (Kauhava) (KRA)
  • Hullu sitä nauraa, ku kylä palaa. (Lavia) (KRA)
  • Hullu suap paljonkii tehhäkseen, viisaan piä tulloo vähemmälkii aikaa. (Inkeri, Tuutari) (KRA)
  • Hullu taivaan takkoo, mielpuol tyttäresä. (Keitele) (KRA)
  • Hullu telekkeä aijjaa, mielipuoli koskeloa. (Kuhmo) (KRA)
  • Hullu toisen hulluksi luulee, varas varkaaks. (Vihti) (KRA)
  • Hullu toisen käskyllä päänsä seinähän lyöö. (Ilmajoki) (KRA)
  • Hullu tyynelle toruu, tasaselle tappeloo. (Pihtipudas) (KRA)
  • Hullu valeella nauraa. (Kuusjärvi) (KRA)
  • Hullu valttisak ensin lyö. (Pälkjärvi) (KRA)
  • Hullu vellistä jannoo, mielipuoli puurosta. (Ulvila) (KRA)
  • Hullu viisaskin humalassa, viisaampi hullukin selvinpäin. (Keuruu) (KRA)
  • Hullu viisasta neuvoo, viisas villiin tulee. (Hauho) (KRA)
  • Hullu vipuun käy, viisas viuhtoo sivutse. (Loppi) (KRA)
  • Hullu voinsa suvella syöpi, sianlihansa talvella. (Eurajoki) (KRA)
  • Hullu äijä, ku osti leiviskä leippä eikä ol kaffen böönä. (Kaarina) (KRA)
  • Hullu ämmä, kun ainoalla markalla leipää osti eikä viinaa. (Pori) (KRA)
  • Hullua talonpoikaa, kun nälkään kuoli, kun ei syönyt silakkaa ja leipää. (Lappajärvi) (KRA)
  • Hulluha hutulta juopi, viisas ei juo velliltäkään. (Juva) (KRA)
  • Hulluha leikist suuttuu. (Inkeri, Miikkulainen) (KRA)
  • Hullui niitä riittää viisahien pään ajaksi, ja metsähullut ne ovat viellä erikseen. (Kuolemajärvi) (KRA)
  • Hullui on yhreksää laijii. (Lohja) (KRA)
  • Hulluilla herrat kyntää. (Tuusniemi) (KRA)
  • Hulluilla on halvat huvit.
  • Hulluille ja herroille ei saa näyttää keskeneräistä työtä. (Säkkijärvi) (KRA)
  • Hulluja on 99 eri lajia ja kärrihurjat erittäin.
  • Hulluja on viisaiden päänajajaksi. (Koivisto) (KRA)
  • Hulluja on yhdeksän laisia ja kylpyhullut kymmenennet. (Kärsämäki) (KRA)
  • Hulluja on yhdeksää lajia, vielä mökkihullut päälle. (Virrat) (KRA)
  • Hulluja on yhdeksääkymmentä yhdeksää lajia, mutta se on kaikki hullumpaa lajia, joka paskalla ollessaan viheltää ja laulaa. (Kuhmoinen) (KRA)
  • Hullukii on viisas, jos on iäneti. (Sulkava) (KRA)
  • Hulluksi minua kaikki muutki hullut sanoo. (Haapavesi) (KRA)
  • Hullulla halvat huvit, viisaalla vielä halvemmat.
  • Hullulla halvat huvit, idiootilla ilmaiset.
  • Hullun evväät ensi syyvvään, viisaa ei viimeksää. (Rantasalmi) (KRA)
  • Hullun eväät ensin syödään. (Vampula) (KRA)
  • Hullun kalu ensin juarhan, viishan vasta viimeeseksi. (Laihia) (KRA)
  • Hulluna on hyvä olla, kun ei järkeä puutu. (Pöytyä) (KRA)
  • Hullunkirjas o hyvä ol, ko siihen kerra va pääse. (Vehmaa) (KRA)
  • Hulluu ei panna herraks, eikä viisaskaa rupee. (Kontiolahti) (KRA)
  • Huokaa sydän, älä halkea!
  • Huol hoikaks tekee, murhe muita mustemmaks. (Kontiolahti) (KRA)
  • Huol huonoks tekköö, murhe muita mustemmaks. (Juva) (KRA)
  • Huoleks on hyvä hevonen, katumoiksi kaunis vaimo. (Ilomantsi) (KRA)
  • Huoleton hevoton poika, aivan huoleton akaton. (Pyhäjärvi Vpl.) (KRA)
  • Huolettoman tavaralla on monta korjaajaa. (Sodankylä) (KRA)
  • Huomenna hevostais kiitä, vuonna toissa minijätäs, poikovasi partasuuna. (Pielavesi) (KRA)
  • Huono paimen, joka sutta rakastaa.
  • Huono työ tulee kalliiksi.
  • Huovahtaaha herroennii hevoset. (Kangasniemi) (KRA)
  • Hurratkaa katupojat, koulu palaa.
  • Huushollista se riippuu, jos lihat joulun yli piisaa. (Laihia) (KRA)
  • Huuto on hädän veli. (Ristiina) (KRA)
  • Huvinsa kullakin.
  • Hymyilee ku vittu rikkinäist aluishousuist
  • Hyvin menee mutta menköön.
  • Hyvin menee, herrat nauraa!
  • Hyvin on pullat uunissa, ei pala ei paistu.
  • Hyvin rukoiltu on puoliksi tehty.
  • Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.
  • Hyvä antaa vähästänsä, paha ei paljostansakaan.
  • Hyvä kello kauas kuuluu.
jatkoa ...paha vielä kauemmas.
jatkoa ...kun tervattiin.
  • Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti poies viepi.
  • Hyvän työmiehen perse on aina jouhen verran raollaan.
  • Hyvä on parhaan pahin vihollinen.
  • Hyvä on toisen housuilla tuleen istua.
  • Hyvä paimen panee henkensä lampaiden edestä, mutta paha paimen panee lampaita henkensä edestä.
  • Hyvästi on emännän leivät uunissa, ei pala eikä paistu. (Kärsämäki) (KRA)
  • Hyvään pyritään, mutta priimaa tuppaa tulemahan.
  • Hyvää yötä sano mummo, kun silmä puhkes.
  • Hyvää yötä, hyvää yötä, kirput syököön kaiken kaiken yötä ja lutikat luuta myöte.
  • Hyvää yötä, hyvää yötä, kirput syököön kaiken yötä, luttikaiset lutkutelkoot, pienet pojat kutkutelkoot.
  • Hyvää yötä, Jeesus myötä, kauniita unia, enkelten kuvia.
  • Hyvää yötä, jeesus myötä, kiitos tästä päivästä.
  • Hyviä unia, oman kullan kuvia, höyrylaivoja ja junia.
  • Hyväst alotettu on puoliks tehty. (Säkkijärvi) (KRA)
  • Hyvät kuolee ensin.
  • Hädässä ystävä tunnetaan.
  • Häjyn ei oo koskaan hyvä olla, jos ei nälkä huuda niin paska pyytää.
  • Häntä heiluttaa koiraa.
  • Hätä ei lue lakia.
  • Hätä keinot keksii.
  • Hätäilemällä ei tule kuin kusipäisiä kakaroita.
  • Hätäkös tässä valmiissa maailmassa.
  • Hävis kuin pieru Saharaan.
  • Höyryää piika pakkases. (Vehkalahti) (KRA)

I[muokkaa]

  • Idiootit pyörittävät maailmaa, nerot hallitsevat kaaoksen.
  • Idästä ei tule muuta hyvää kuin aurinko.
  • Ierikka, juarikka pellonpiässä kyntää. (Heinävesi) (KRA)
  • Ierikka viluperse. (Kivennapa) (KRA)
  • Ihmemies Intiasta: varpaanvälitkin 15 senttiä.
  • Ihmemies Intiasta, syö rautaa, paskantaa kettinkiä.
    • Tuntemattomassa sotilaassa Koskela sanoo: "Koskela Suomesta: Syö rautaa ja paskantaa kettinkiä."
  • Ihminen päättää, Jumala säätää.
  • Ihminen se pappikin on.
  • Ihmisen elanto on orjuuden olento.
  • Ihmisen pää on kuin sauna; jos pidät liian kauan ovea auki, karkaa lämpö sisältä.
  • Ilmaiseksi saatu henki, läksipä se aamusta tahi illasta.
  • Ilmainen tulitikku voi tulla kalliiksi, jos poltat talosi.
  • Ilman muuta ja muut ilman.
  • Ilman siipiä ei lintukaan voi lentää.
  • Ilo ilman viinaa on teeskentelyä.
  • Ilo pintaan vaikka syvän märänisi.
  • Ilossa elää pitää, vaikka päivän vähemmän.
  • Ilta on aamua viisaampi.
  • Iltarusko hyvä usko, aamurusko päivän pasko.
  • Iltarusko hyväks päiväks, aamurusko päivän pasko.
  • Iltavirkku, aamutorkku, se tapa talon hävittää.
  • Irän ilmat ilkeämmät, pohjan pakkaset pahemmat.
(Kalevalaisesta runoudesta)
  • Iso ääni ja vähän villoja, sanoi kissa kun pirua keritsi.
  • Iso on jorma meisselillä, pieni kalu kummallakin.
  • Istu ja pala!
  • Istuha kiireemmäks aikaa.
  • Isäntä on aina vieraan väärtti.
  • Itehhän se akka ihtesä elättää ja lapset immöö äetijää. (Sotkamo) (KRA)
  • Itekuhhi Ievoneen ja ievattomat itekseen. (Sotkamo) (KRA)
  • Itkeköön vittu, joll on palio vettä ja pitkät silimäripset. (Reisjärvi) (KRA)
  • Itkien emolta ruoka, mairitellen vierahalta. (Eno) (KRA)
  • Itku ei auta markkinoilla.
  • Itku pitkästä ilosta, pieru pitkään nauramisesta.
    • muunnelmia: Itku pitkästä ilosta, pieru paljosta naurusta. ja Itku pitkästä ilosta, rupsu paljosta naurannasta.
  • Itsehä harakka pessää virkkaa. (Terijoki) (KRA)
  • Itselleen sika kiusaa tekee, kun purtilonsa kaataa.
  • Itselleen kissa kiusaa tekee, kun puree omaa häntää.
  • Itsekehu haisee, todella pahalle, yleensä myös rahalle.
  • Itätuuli ilkiä tuuli, viepi kalat kattilasta. (Oulu) (KRA)
  • Iänetön kaikki voittaa. (Sumiainen) (KRA)

J[muokkaa]

  • Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo, jaettu suru vain puolet.
  • Janossa juuvvaa likanennii ves. (Savonlinna) (KRA)
  • Jeneksel on pitkä jelje. (Muurla) (KRA)
  • Jo on aika joutavassa, kun on pappi soutamassa, lukkar peränpijossa. (KRA)
  • Jo on koko piru mieheksi.
  • Jo laiskakin virkoaa kun tulee kotialähdön aika.
  • Jok ei ite puhalla lusikkaasa, ni se polttaa suusa. (Kangasniemi) (KRA)
  • Joka aamusella nauraa, se on iltasella haukan persiissä.
  • Joka aasilla ajaa, se aasista puhuu. (Suonenjoki) (KRA)
  • Joka ainoansa antaa, se itsensä hävittää. (Ylöjärvi) (KRA)
  • Joka eestään eväät syöpi, se kohastaan kontin kantaa. (Iisalmi) (KRA)
  • Joka ehtoolla silmiäns pesee, saapi lesken vaimoks (mieheks) (Lohtaja) (KRA)
  • Joka ei nuorena työtä tee, se vanhana kerjää.
  • Joka ei tie men ehtoost maat, ei se tie noust aamust yllöös. (Ulvila) (KRA)
  • Joka ei työtä tee, olkoon syömättäkin.
  • Joka elon aikana makaa, se kesän aikana kerjää. (Kalanti) (KRA)
  • Joka enne ennättää, se se viijä lennättää. (Kiuruvesi) (KRA)
  • Joka ensimmäiseks säkkih pannah, se viimmiseks ulos tulee. (Anjala) (KRA)
  • Joka entistä muisteloo, sitä tikulla silemään. (Rantasalmi) (KRA)
  • Joka erkkiä kiittää, se tyhjän niittää.
  • Joka hajun haistaa, se on hajun haltia. (Pori) (KRA)
  • Joka happamen haistaa, se makkeen maistaa. (Karttula) (KRA)
  • Joka harvaan kylövää, se narroo peltosa ja pettää ihtesä. (Joroinen) (KRA)
  • Joka helpolla tulee, se helpolla mänee. (Joensuu) (KRA)
  • Joka hevostaan lyöpi, se on paha akalleen. (Rantsila) (KRA)
  • Joka härjillä kyntää, se häristä haastaa.
  • Joka kaikkia kirjoja uskoo, ei nuorata kuole.
  • Joka kauvan elää, se paljon näkee. (Kokemäki) (KRA)
  • Joka kerran keksitään, sitä aina epäillään.
  • Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee.
  • Joka kusematta pieree, se naimatta kuoloo.
  • Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.
(Kalevalaisesta runoudesta)
  • Joka kynnykselle kykenee ja pajulla kestää.
  • Joka köyhää auttaa, se laitaa Jumalalle.
  • Joka laulaen tulee, se viheltäen menee.
  • Joka leikkiin ryhtyy, se sen kestäköön.
  • Joka muotoansa moittii, se Luojaansa laittaa.
  • Joka nuorena juo ja laulelee, se vanhana voivottelee.
  • Joka on ahne tytymätöi, sil on puutos puuttumatoi. (Noormarkku)
  • Joka on haaska haloilleen, se on hupla vellijauhoilleen. (Sonkajärvi) (KRA)
  • Joka on halpa haloilleen, se on hupa huttujauhoilleen. (Suonenjoki) (KRA)
  • Joka on hauska halvollensa, se on hupa viljallensa. (Kiikka) (KRA)
  • Joka on herja hevoselle, se on paha akalleen. (Joroinen) (KRA)
  • Joka on herra nuorena, se on narri vanhana. (Pieksämäki) (KRA)
  • Joka on virsille viriä, se on laiska muulle työlle. (Virolahti) (KRA)
  • Joka on äyriksi lyöty, se äyrinä pyssyy. (Alatornio) (KRA)
  • Joka ossaa täet tappaa ja taikinan vastata, se ossaa muutae tehä. (Tervola) (KRA)
  • Joka paljon ajattelee, se vähän tekee. (Nurmijärvi) (KRA)
  • Joka paljon lupaa, se vähän antaa. (Oulu) (KRA)
  • Joka pian hotkasee, se pian potkasee. (Mäntsälä) (KRA)
  • Joka pierua pidättää, siinä on muutakin vilppiä.
  • Joka pierun ilmaisee, on pierun isä. (SSSK)
  • Joka synnitön on, se viskatkoon ensimmäisen kiven.
  • Joka tahto kiitost, se kualkko, joka tahto laitost, se naikko. (Rauma) (KRA)
  • Joka toiselle hautaa kaivaa, se ite siihen lankee. (Muuruvesi) (KRA)
  • Joka toiselle kuoppaa kaivaa, saa vaivaa.
  • Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se myös talon rakentaa.
  • Joka toiselle kuoppaa kaivaa, joka toiselle ei.
  • Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa.
alkuperä: Raamattu, Sananlaskut 26:27 "Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa, joka kiveä vierittää, jää itse sen alle."
  • Joka toista haukkuu, sen napa paukkuu ja se pannaan mustalaisen räkälaukkuun.
  • Joka tyttönä toruu, se akkana tappelee.
  • Joka uniinsa uskoo, se varjoaan pelkää
  • Joka vaivojansa valittaa on vaivojensa vanki.
  • Joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään.
jatkoa: ja sitä molempiin, joka unohtaa.
  • Joka viimeksi nauraa, se parhaiten nauraa.
  • Joka vitsaa säästää, se lastaan vihaa.
  • Joka väärin kuulee, se väärin vastaa.
  • Jokainen on oman onnensa seppä.
  • Jokainen osaa toisen elämätä elää, vaikk ei omaansa. (Rautalampi) (KRA)
  • Jokainen pisara muovaa kiveä.
  • Jokainen taaplaa tyylillään.
  • Jokaista hulluttaa, vaikka eri tavalla. (Pori) (KRA)
  • Joko rauha taikka rauta.
  • Joku tolkku pitää olla kerjätessäkin, että menee yhteen paikkaan vain kerran.
  • Joka annetun antaa, sitä Jumalaki nauraa. (Pelkosenniemi) (KRA)
  • Joka annetustaan antaa, sille Jumalakin antaa. (Lappajärvi) (KRA)
  • Joll ee oattoa, sill ee juhloa! (Laukaa) (KRA)
  • Joll ei oo arkirenguttimia, sill ei oo kirkkokemputtimia. (Isokyrö) (KRA)
  • Joll ei oo heilaa helluntain, ni ei oo koko kesän. (Jämsä) (KRA)
  • Jolla on monta morsianta, se jää akattomaksi. (Pelkosenniemi) (KRA)
  • Jonka jalka kapsaa, sen suu napsaa.
  • Jonka mesi kielessä, sillä myrkky mielessä.
  • Jonka nuorena varastaa, sen vanhana omistaa.
  • Jonossa kuin köyhän talon porsaat.
  • Joopa joo, sanoi renki päissään.
  • Joopa joo, sano jätkät päissään.
  • Joopa joo, sano jätkät päissään, eikä ne paljon muuta sanoneetkaan.
  • Jos antaa pahalle pikkusormen, se vie koko käden.
  • Jos antaa pirulle pikkusormen, se ottaa koko käden.
  • Jos antaa kädelle peniksen, se vie kassitkin.
  • Jos aurink sakkaa, niin huomenna sattaa. (Luvia) (KRA)
  • Jos herrat tietäisivät miltä pettu maistuu, niin antaisivat meille nisua.
  • Jos ei heilaa helluntaina, niin ei koko kesänä.
  • Jos ei kustessa piere, niin ei naidessa nauti.
  • Jos ei puhe auta, niin puukko jumalauta!
  • Jos ei viina, terva ja sauna auta, niin sitten kaivetaan hauta.
  • Jos ei sauna, terva tai viina auta, niin tauti on tappava.
  • Jos ei viina, terva ja sauna auta, niin tauti on kuolemaksi.
  • Jos halkoja hakataan paita päällä, niin tehdää heinää turkit päällä. (Vesilahti) (KRA)
  • Jos halu hyrryttää, kyl sen järki hillittee. (Eura) (KRA)
  • Jos harakat laotamiessä ja korppi tuomarina os, ni ei ykskään mies hevosella ajas. (Kangasniemi) (KRA)
  • Jos hauki kuolee, niin hammas jääpi. (Suomussalmi) (KRA)
  • Jos haukka kualee, niin kylhän kynnet jää. (Loppi) (KRA)
  • Jos herra pyytää takin hiaa, anna kohta koko takki, viöö se sen kumminkin. (Ilmajoki) (KRA)
  • Jos joku puhuu vioistasi, kerro hänelle loputkin.
  • Jos koiran rukous tulisi kuulluksi, taivaasta sataisi luita.
  • Jos mene Helsinkin tai helvetti, ni molemmis sitä raha tarvita. (Uskela) (KRA)
  • Jos mies muistaa maata, niin maa muistaa miestä.
  • Jos muija markan tuo niin kaksi se vie.
  • Jos olutta olisi kyllin, olisi kyllä ystäviä.
  • Jos on akka puhemies, on piru perämies. (Heinjoki) (KRA)
  • Jos on hepo suur, ni suuremmat on länget. (Sortavala) (KRA)
  • Jos on lusikalla annettu, niin ei voi kauhalla vaatia. (Töysä) (KRA)
  • Jos onni kääntää selkänsä, se ei ole ainoa.
  • Jos tahrot haukkumist, niin nai, jos kiitost, niin kuale. (Sammatti) (KRA)
  • Jos tädillä ois munat, niin täti olis setä.
  • Jos työ olisi herkkua, niin herrat tekisivät sen itse.
  • Josta alaku uamusella, siitä loppu iltasella. (Pieksämäki) (KRA)
  • Jota koulu kovempi, sitä pappi parempi.
  • Joukossa tyhmyys tiivistyy.
  • Joulu juhlista jaloin, jallu juomista samoin.
  • Joulu juhlista jaloin, pikkujouluista taksilla.
  • Jouluna saa syödä yölläkin.
  • Joutilas kuin vanha allakka.
  • Juoksoo ku Jerusalemin suutari.
  • Juosten on matka joutuisampi.
  • Jyrki, Jyrki, älä tyrki! (Juice Leskinen)
  • Jäi kuin Jämsän äijä taivaasta.
  • Jäljestään jäniskin tunnetaan.
  • Jäljet johtavat sylttytehtaaseen.
  • Jänis on Jussi, myllyssä on pussi, vaan meitän poika on Juhannes. (Uurainen) (KRA)
  • Jänis sanoo pojilleen, että on niin suuret silimät peässäsi kun minullaa, kato etteesi, joss on aeta siin on ansa, joss on risu siin on rihma. (Ristijärvi) (KRA)
  • Jännittää, sano mummo kun kahvimerkkiä vaihto.
  • Järkeä kerjätessäkin tarvitaan, ettei kahta kertaa samaan porttiin mennä.
  • Järki hoi, äly älä jätä!
  • Järki ja tukka eivät viihdy samassa päässä.
  • Jäädä kuin nalli kalliolle.

- alunperin "Jäädä kuin alli kalliolle", sillä alli ei pysty lähtemään lentoon tasamaalta. Nalli-sana on tullut käyttöön ilmeisesti kuulovirheen takia, sillä puheessa n-äänne kertautuu seuraavan sanan alkaessa vokaalilla!

  • Jäädä kuin tikku paskaan.

K[muokkaa]

  • Kahden kauppa on kolmannen korvapuusti.
  • Kahdesta pahasta valitse pienempi.
  • Kahesti ajatella, kerran puhua. (Lappajärvi) (KRA)
  • Kaho ensin emmään, siitte vilekaise varsaan. (Joroinen) (KRA)
  • Kahtoohan kuningaskin hevosen perseeseen. (Sulkava) (KRA)
  • Kahvi on hyvää aamulla ja sitten koko päivän. (SSSK)
  • Kai kaikki ehtoolla pieree, mutta se mies on, joka aamulla pieree. (Viljakkala) (KRA)
  • Kaikki kulluu, kun hemppuu, ja hemppukin kulluu. (Sääksmäki) (KRA)
  • Kaikki morsiamet terveitä, kaikki suluhaset rikkaita. (Tuusniemi) (KRA)
  • Kaikki muu on turhaa, paitsi saunominen.
  • Kaikki on kaunista, kun vaan silmät tottuu.
  • Kaikki tiet vievät Roomaan.
  • Kaikki tiiliskiveä pienempi on rakkautta.
  • Kaikkia meitä hassuttaa, mutta eri lailla kutakin.
  • Kaikkea se sakemanni keksii, sanoi piika kun siilin näki.
  • Kaikkee sattuu, ja ku paljo sattuu ni tottuu.
  • Kaikkeen tottuu. Ensimmäinen päivä hirressäkin on pahin.
  • Kaikkeen tottuu paitsi jääpuikkoon persiissä.
jatko: ...ja sekin sulaa pois.
  • Kaikki herrat helvettiin ja talonpoijat taivaaseen. (Vähäkyrö) (KRA)
  • Kaikki köyhää vihaa. (Porvoo) (KRA)
  • Kaikkia sitä nälässä syödään, sano Kemin kalamies ku oululaisen silakoita syövön näki. (Saamelainen sananlasku)
  • Kaikkien mieli kalaankin tekee, vaikka ei ole verkkoa eikä venettä.
  • Kaikkiin oppii, oppi Enqvistikin lankeamaan. (Viljakkala) (KRA)
  • Kaikkiruokainen köyhän lapsi.
  • Kaino mies ei saa kaunista akkaa.
  • Kakotuuli viä kalat kattilastaki, ja ko o itätuuli, nii ei tul mittä. (Naantali) (KRA)
  • Kala syö, kuin limppu sialle.
  • Kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
  • Kaksin aina kaunihimpi.
  • Kaksi suomalaista ei tulkkia tarvitse.
  • Kaksi tapaa vierahalla: toinen tulla, toinen mennä.
  • Kana on munaa viisaampi.
  • Kansan käsi on karttuisa.
  • Kasvaa se mies räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta.
(Kalevalaisesta runoudesta)
  • Kateus vie kalatkin järvestä.
  • Katkes ku kanan lento!
  • Katkes ko Räikkösen ralli! - Kimi Räikkönen
  • Kato emäntää säkin sitteest ja isäntää härkäin ikkeest. (Marttila) (KRA)
  • Katso lasta kaksi vuotta. Jos et katso kahta vuotta, katsot koko ikäsi.
  • Kauan on köyhä kallellaan ennen kuin kaatuu.
  • Kaukan asiat tiäretä. (Vehmaa) (KRA)
  • Kauas on pitkä matka.
  • Kaukaa se on vesikin makeampi.
  • Kauneus on katoovaista, mutta rumuus sen kun lisääntyy.
  • Kauneus on katsojan silmissä.
  • Kauneus on vain iholla, mutta rumuus menee luuhun saakka
  • Kaunis on kaunis vain nuorena, mutta ruma on vanhanakin ruma.
  • Kaunis ääni, mutta ammuvainaan nuotti.
  • Kauniskaan häkki ei anna linnulle ravintoa.
  • Kaunista kaikki klähmivät, ruman minä otan.
  • Kauppa se on, joka kannattaa.
  • Kaupungis menöö rahaa, vaikkei kukkarua aukaasekkaa.
  • Kaveria ei jätetä!
  • Kaverille ei jätetä!
  • Kei uo hirmuu, ni ei uo häppyy. (Rautu) (KRA)
  • Keitä munaa, et saa lientä, neuvo hullua, et saa mieltä. (SSSK)
  • Kel ei o hevost eikä härkää, saa mennä niin, että pää on märkänä. (Hausjärvi) (KRA)
  • Kell ei oo heinäniityl haravaa, sill ei oo taivaas tavaraa. (Koivisto) (KRA)
  • Kell on akka, sill on vakka. (Pori) (KRA)
  • Kell on eluo, sill on neruo. (Salmi) (KRA)
  • Kell' onni on, se onnen kätkeköön.
  • Kelle paljon annetaan, siltä paljon vaaditaan.
  • Kellon potut ja Patelan vilut, ne on maankuuluja.
  • Kellä on maltti, sillä on valtti.
  • Kellä on paikka paikan päällä, sillä on markka markan päällä.
  • Kellä vattu, sillä valta.
  • Kelpaa sitä elää, kun on akka kuollut ja lapset naituna. (Jurva) (KRA)
  • Ken elää, se näkee. (Viipurin pit.) (KRA)
  • Ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön.
  • Ken mitä etsii, se sitä löytää. (Inkeri, Soikkola) (KRA)
  • Ken toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa.
  • Ken toista haukkuu se itse on, ken itseään haukkuu se toinen on.
  • Kenellä olutta, sillä ystäviä.
  • Kenen hepo hetteessä, sen käsi alinna. (Uukuniemi) (KRA)
  • Kenen hepo veissä, sen käit syvemmässä. (Korpilahti) (KRA)
  • Kenen hevonen suossa, sen käsi alinna. (Nurmes) (KRA)
  • Kenen jalka kapsaa, sen suu napsaa.
  • Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.
  • Kenestä paljon haastetaan, siintä paljon pijetään. (Lappeenranta) (KRA)
  • Kerjuu se on kun kestää, kyllä talot ja tavarat pian menee.
  • Kerjäläiset viedään keväällä Kemijoen jäälle ja odotetaan että jäät sulaa. (Keminmaa)
  • Kerkiää hatun nostaa sitte, kun vieras vastaan tulee. (Impilahti) (KRA)
  • Kerran ahne antoi, silloinki vähän ja väkisin. (KRA)
  • Kerran se vaan kirpasee.
  • Kerran toisen narraa, itsensä iäksi.
  • Kerro terveisii, kehu minnuu...
  • Kerta kiellon päälle.
  • Kerta se on ensimmäinenkin.
  • Kertaus on opintojen äiti.
  • Kestäähän ne jäniksennahkaset rahkeet kymmenen vuotta aetan naolassa. (Vieremä) (KRA)
  • Kettu ei koskaan jää kahdesti samaan ansaan.
  • Keväinen kehno ilma, hyveä ajattelepi.
  • Kevät keikkuen tulevi, suvi suuta vääristellen.
Keväällä sää on vuoroin lämmin, vuoroin kylmä.
(Kalevalaisesta runoudesta)
  • Kevättä rinnassa.
asiayhteys: sanonnalla viitataan pariutumisviettiin: keväällä luonnossa eläimet pariutuvat ja hankkivat jälkeläisiä. Esimerkiksi nuorten ihastuessa toisiinsa viitattiin sanonnalla sukuvietin heräämiseen.
asiayhteys: Neidot keimailevat ja kirmailevat keväällä ja kesällä, pitäen hauskaa, yrittäen saada muut kateellisiksi tai yrittäen houkutella miehiä. esim SKVR: v2 667 lähde?
merkitys: kevät on parasta aikaa saada kumppani; silloin kannattaa keimailla, eikä syksyllä tai talvella. (vrt. aikainen lintu madon nappaa)
toinen merkitys: kevään tunnistaa siitä, kun neitoset keimailevat ulkona (ja ehkä myös västäräkit ja muut kumppania kosiskelevat eläimet)
  • Keväällä ei ole enää tarpeeksi ruokaa, vielä vähemmän kesän alussa.
Yhden tulkinnan mukaan tarkoittaisi sitä, että keväällä ruokavarastojen vähenemisestä aiheutuu puutostiloja ja hoippuvaa kävelemistä.
  • Kieli keskellä suuta.
  • Kieli kärkkäältä palaa.
  • Kierrä, älä kiroa, sanoi kivi kyntäjälle.
  • Kiertää kuin kissa kuumaa puuroa.
  • Kiiltää kuin juutalaisen munat.
  • Kiittämättömyys on maailman palkka.
  • Kiitä kirppuista keseä, lutehista vuon tuloa. (Iisalmi) (KRA)
  • Kipinästä tuli syttyy.
  • Kiroaa kuin lohilappalainen.
  • Kirppu koiras, mut täi miähes. (Loppi) (KRA)
  • Kirppu köyhässä, täe rikkaassa, luve tyttöluttanassa, vuarnikka vanhassa akassa. (Kangasniemi) (KRA)
  • Kirppui on keisarin hovisaki. (Ulvila) (KRA)
  • Kirput syö, maailma vihaa, ja akkaa ei saa mistään. (Huittinen) (KRA)
  • Kirkkomaa se on isänmaa.
  • Kissa kiitoksella elää.
  • Kissa yksin saaliinsa syö, köyryselkä silti on.
  • Kissan ilo hiiren itku.
  • Kiusa se on pikkukiusakin.
  • Ko harvon saa, ni hotkasee. Ko ussein saa, ni potkasee. (Lavia) (KRA)
  • Ko on arkkein korja, ei ol koskaan kaunis. (Säkylä) (KRA)
  • Ko oo nahas nii oo rahas, ko oo veras nii oo velas. (Kalanti) (KRA)
  • Ko pesee ja paikkaa, kestää mont aikkaa. (KRA)
  • Ko välillä vähän syä, ei tule hetkiinkään nälkä. (Toijala) (KRA)
  • Koha o hänes, vaikka hännän nenäs.
  • Koira haudattuna.
  • Koiruus on suuri vääryys. (Oulu) (KRA)
  • Kokenut kaikki tietää, vaivainen kaikki kokee.
  • Kolmas kerta toden sanoo.
  • Kolmas on aina liikaa.
  • Kolmas pyörä vaunussa on tiellä.
  • Kolme kertaa kun valehtelee, niin uskoo itsekin.
  • Kolmen markan kraatari tekee kuuden markan vahingon.
  • Kompastuu hevoinen kulkeissaan, saati mies sanoissaan. (Viipuri) (KRA)
  • Koneella tekee vaikka marakattia.
  • Konstit on monet sano akka ku kissalla pöytää pyyhki.
jatko: ..vaihtelu virkistää sano kissa ku akalla pöytää pyyhki.
  • Korea akka ottaa pittää, haukkuu se rumakin.
  • Korppu oikein ja korppu nurin - siinä on kahenlaista kahaveleipää.
  • Korsi porsaan suussa.
  • Korskaa se on räkäkin hiasa. (Oulu) (KRA)
  • Koskas helvetti täys o? (Suomusjärvi) (KRA)
  • Kosto elää.
  • Kosto on suloinen.
  • Kotiinsa on moni kuollut.
  • Kotini on linnani.
  • Kotini on linnani, linna on kotini.
  • Koulun käyt, tyhmänä kuolet.
  • Kovat on koneet, sanoi vaari hohtimia
  • Kovat on ajat, sanoi Oskari ja taas pyörtyi.
  • Krapulan parantaminen viinalla on yhtä tarkkaa hommaa kuin ripulin parantaminen piereskelemällä.
  • Kreivin aikaan.
  • Ku alku o hyvä, ni o loppu kans. (Muurla) (KRA)
  • Ku alun kuule, ni lopu arva. (Uskela) (KRA)
  • Ku assee näät, ni tekijä tunnet. (Lappeenranta) (KRA)
  • Ku aurinko keväällä kohvaan paistaa, niin tuloo kylömä kesä. (Joroinen) (KRA)
  • Ku avonaesen kontin kansa kankaalla kulokoo, nii ei tiijjä mistee puusta se käpy tipahtaa. (Leppävirta) (KRA)
  • Ku kaukka hakke, ni likki löyttä. (Turku) (KRA)
  • Ku o akka, pyssy ja piippu, niin piisaa aina rassaamine. (Lehtimäki) (KRA)
  • Ku tulet Porrii su pistetää pärekorrii ja veretää pitki Pori torrii.
  • Kuin apteekin hyllyltä.
  • Kuin juosten kustu.
  • Kuin kala kuivalla maalla.
  • Kuin kala vedessä.
  • Kuin kuuma veitsi voin läpi.
  • Kuin käypi hiljemmasti, ehken pääsöö etemmäksi. (Heinävesi) (KRA)
  • Kuin vesi hanhen selästä.
  • Kuin vettä vain.
  • Kuka alun alottais, lopun lopettais, minä keskipaikan kelkuttaisin. (Heinjoki) (KRA)
  • Kuka herraa toruu, pappia tappelee. (Uusikirkko) (KRA)
  • Kuka lusikalla alakaa, se kapustalla lopettaa. (Kuopion pit.) (KRA)
  • Kuka paljo haastaa, se paljo velehtelloo. (Muolaa) (KRA)
  • Kuka ylpjä pyytä, kyl ryssäkin tryykkä. (Kaarina) (KRA)
  • Kukaan ei oo mitään eikä kaikki sitäkään.
  • Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan.
  • Kukapa se toesen lusikkaa puhhuu, jos ei sitä ite tie. (Suonenjoki) (KRA)
  • Kukapa se toisen elävän ruuasta huolta pitänee. (Salo) (KRA)
  • Kukas kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse.
  • Kukas tietää hevosen aatoksii, sill on niin iso pääkallo. (Iitti) (KRA)
  • Kukkiihan se perunakin.
  • Kulkevat peräkkäin kuin köyhän talon porsaat.
  • Kuluu aika akkanakin, piikana ei piisaakaan. (KRA)
  • Kun ahkeruus menee ulos ovesta, niin köyhyys tulee sisälle ikkunasta. (Teisko) (KRA)
  • Kun aina olis ehtoo ja lauantai eikä koskaan aamu ja maanantai. (Seinäjoki) (KRA)
  • Kun antaa pirulle pikkusormen, se vie koko käden.
  • Kun asia pitkistyy, niin se sitkistyy. (Jämsä) (KRA)
  • Kun asia pitkistyy, niin se mutkistuu. (Kuru) (KRA)
  • Kun asiata suuttuu, niin lahjata leppyy. (Joroinen) (KRA)
  • Kun ei ole herneet vappuna maassa, ei ole perttuna pohtimessa. (Tammela) (KRA)
  • Kun emäsika tapetahan, mistä niitä porsahia sitte tuloo. (Kurikka) (KRA)
  • Kun etelä lumen sataa, ei sitä pohjonen suveta. (Rantsila) (KRA)
  • Kun hampaat harvenee, niin kurkku väljenee, kun jalka livottaa, niin pers rivottaa. (Pusula) (KRA)
  • Kun harvoin saa, niin haluksesta vetää. (Ylihärmä) (KRA)
  • Kun hatuta halkoja hakataan, nii hattu päässä toukoja tehää. (Sahalahti) (KRA)
  • Kun hauin laari on täynnä, niin miehen laari on tyhjä. (Virrat) (KRA)
  • Kun helevetti jäätyy, väkitukko kallaa vieläkin vespotteja. (Vimpeli)
  • Kun Herra henken ottaa, kyl piru perijöit antaa. (Porvoo) (KRA)
  • Kun Herra hurskasta kurittaa, niin ves persiistä lurittaa. (Hankasalmi) (KRA)
  • Kun hihasilla halkoi hakkaa, niin turkki yllä kyntää. (Evijärvi) (KRA)
  • Kun hiljainen suuttuu, niin maailma muuttuu. (Viljakkala) (KRA)
  • Kun housut löyhtyy, niin mies köyhtyy. (Haapajärvi) (KRA)
  • Kun huiskahtaa, niin haiskahtaa. (Ilmajoki) (KRA)
  • Kun hukalle nälkä tulee, niin koskee se koiraankin. (Rääkkylä) (KRA)
  • Kun hätä on suurin, on apukin lähinnä.
  • Kun kauan elää, nin kaikki kuulee. (Kylmäkoski) (KRA)
  • Kun kissa on poissa, niin hiiret tanssivat pöydällä.
  • Kun kovalle ottaa, niin koiraskin poikii.
  • Kun kuikka kuikahtaa, niin lumikin luikahtaa.
  • Kun Kusti polkee, niin posti kulkee.
  • Kun köyhyys astuu ovesta sisään, rakkaus karkaa ikkunasta ulos.
  • Kun lumeen kusee, niin jälki jää.
  • Kun menee hanhia perästä ajamaa, niin kana kotonta katoaa. (Lappeenranta) (KRA)
  • Kun menee sutta pakoon, tulee karhu vastaan.
  • Kun merellä vahinko sattuu, niin kaikki ovat maalla viisaita.
  • Kun mies itkee, pitää parran päristä.
  • Kun o ämmä puhemiäs, on piru välimiäs. (Paimio) (KRA)
  • Kun oikein kovaksi ottaa, niin isäkin imettää.
  • Kun olis entinen aika ja nykynen mieli. (Kemi) (KRA)
  • Kun on ajatus vitussa, on järki perseessä. (KRA)
  • Kun on akka puhemies, on huora morsian. (Tervo) (KRA)
  • Kun on etäällä niin ammuu, kun on likellä niin puskee. (Lemi) (KRA)
  • Kun on hiukan hassu, niin saa paremmin ruakaa. (Laihia) (KRA)
  • Kun on joulu, niin on joulu, paistahan akka toinen silakka!
  • Kun on kesä ja kärpäsiä, niin on köyhälläkin ystäviä.
  • Kun on kyllä ahne, niin ei raski syödäkään. (Jurva) (KRA)
  • Kun on litteitä ruumiit, tulee hautajaiset halvaksi.
  • Kun on lusikalla annettu, niin ei voi kauhalla vaatia.
  • Kun on sama pää kesät talvet, niin sattuuhan niitä vahinkoja.
  • Kun on yprä yhteen, niin on topra toiseen. (Piikkiö) (KRA)
  • Kun piikast tule emänt, o niinkun katist tuls karh. (Muurla) (KRA)
  • Kun puu on kaatunut, jokainen voi kiipeillä sen oksilla.
  • Kun raha kirstuun kilahtaa niin sielu taivaaseen vilahtaa.
katolisen kirkon anemaksuista
  • Kun saa alkuu, niin kyl sit kelpaa parkuu. (Pusula) (KRA)
  • Kun savolainen puhuu, on vastuu kokonaan kuulijalla.
  • Kun tule aljetuks, nin tule ain annetuks. (Salo) (KRA)
  • Kun oike raskaast makkaa, ni päivä mennee levätes. (Turku) (KRA)
  • Kun äijä tule kotti, niin ämmä ja katti ulos akkunast. (Raisio) (KRA)
  • Kuningasta pitää kuuleman, herroja kunnioittaman. (Askola) (KRA)
  • Kuoli missä kuoli, taivaassa pojan koti.
  • Kuoloothan kuninkaatkin, lähtöö henki herroiltai. (Metsäpirtti) (KRA)
  • Kures on luuta jos lihoaki. (Sysmä) (KRA)
  • Kurjet keväällä, miähet syksyllä. (Hattula) (KRA)
  • Kurki kirkuu, sale saapuu. (Tampere) (KRA)
  • Kurki laiskan pellon paskantaa. (Ullava) (KRA)
  • Kurki maalla maariana, viikkoo jälkeen viimistäki. (Oripää) (KRA)
  • Kurki suolla, hauki maalla maariasta viikon päästä viimeistäkin. (Urjala) (KRA)
  • Kurki tulee käki kainalossa ja pääskynen pivossa. (Längelmäki) (KRA)
  • Kusettaa kuin palokunnan hevosta.
  • Kusi sukassa ja sukat hukassa.
  • Kuta koulu kovempi, sitä oppi selkiämpi.
  • Kuta pienemmäksi leipä taitetaan, sen visummaksi syyvään. (Oulu) (KRA)
  • Kutosin alotetun kankaan, keritsisin päättömän lampaan. (Mikkeli) (KRA)
  • Kuu kehii pyryä.
  • Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään.
  • Kuu paistaa heleään, kuollut ajaa keveään, älä elävä pelkää.
  • Kuuluu lapsen itkua ja kirveen hiontaa.
  • Kuu on torpparin aurinko.
  • Kuuluksee se kuningas linnoja tiettää. (Savonranta) (KRA)
  • Kuuma kuin ryssän helvetissä.
  • Kurikasta kotoosin ja kropsua evähänä (tai eväsnä).
  • Kutina pahenee raapimalla.
  • Kuvaukset alkavat, nostakaa Tarzan puuhun.
  • Kyl alettu työ tehdyks tulee. (Iitti) (KRA)
  • Kyl haorasakki aikka maat o. (Nousiainen) (KRA)
  • Kyl Herra uhrin tuhrii. (Tuusula) (KRA)
  • Kyl hiir syöp pienet synnit. (Elimäki) (KRA)
  • Kyl huale molemil ova - ämänäl tuas ja isänäl ulkopualel. (Kalanti) (KRA)
  • Kyl hulluki humali plokka, mut siihe järkki tarvita, ko naure karvita. (Turku) (KRA)
  • Kyl jokane varasta ossa, mut se miäs on ku ossa kätke. (Kaarina) (KRA)
  • Kyl kirppu kirkkoo menee, jos ei muual ni papin hias. (Orimattila) (KRA)
  • Kyl maal viissai ollan, ko merel vahiink tapattu. (Rauma) (KRA)
  • Kyl mnää yskä ymmärrä, vaikk en kröhi taid. (Rauma) (KRA)
  • Kyl munakki, ko niit pitkä matka kanta, punaseks tulee. (Kalanti) (KRA)
  • Kyl sattu hankke jos härkkänki. (Uskela) (KRA)
  • Kyl siin apu ain on ku hätäki. (Suomusjärvi) (KRA)
  • Kyl sillo hiiret ovat vallan pääl, ku kissa on kotua pois. (Savitaipale) (KRA)
  • Kyl stää helvetisäki sitt oo ku tottu. (Uusikaupunki) (KRA)
  • Kyl stää hirresäki sitt oo kun tottu. (Pyhäranta) (KRA)
  • Kylhän antava astian saa. (Koski Hl.) (KRA)
  • Kylhää aitta naittaa. (Askola) (KRA)
  • Kyll aasi ajajah tuntee. (Elimäki) (KRA)
  • Kyll aika ja miäs saa vaikk aurinkon ales taivaalta. (KRA)
  • Kyll ehtii ku aikaseen lähtee. (Naantali) (KRA)
  • Kyll elävä palavans tuntee. (Vesilahti) (KRA)
  • Kyll' mää kärryt tunnen sano piru, kun jyrällä ajoi.
  • Kyllä ahjossa sulaa, kun vaan sysi palaa. (KRA)
  • Kyllä aika jäniksen tapaa, jos ei ennen niin kattilassa. (KRA)
  • Kyllä aika piisaa, kun vain järki kestää. (KRA)
  • Kyllä aikaa on, mutta ikä loppuu. (KRA)
  • Kyllä aina ottajia on, jos joku antaa
  • Kyllä akat kuuluttaa, mutta vihkimähän ne ei pysty. (Hämeenkyrö) (KRA)
  • Kyllä akka vikoja löytää, jos ei kuolla taho. (Karttula) (KRA)
  • Kyllä asutusta talosta löytyy. (Ähtäri) (KRA)
  • Kyllä ehtoosta päivä piisaa. (Ilmajoki) (KRA)
  • Kyllä elävä kuolemaase tietää. (Lappee) (KRA)
  • Kyllä elävä neuvonsa pitää. (Virolahti) (KRA)
  • Kyllä elävältä velkansa saa. (Pieksämäki) (KRA)
  • Kyllä esteitä löytyy estäjällä ja sananlaskuja sanojalla. (Jämsä) (KRA)
  • Kyllä hattuun sattuu niin kun muuhunkin lakkiin. (Ylöjärvi) (KRA)
  • Kyllä haudassa aikaa maata on.
  • Kyllä haulassa maata saa ja helvetissä lämmitellä, jos perkeleeltä rauhan saa. (Kuhmalahti) (KRA)
  • Kyllä Herra hullut hallihtoo, kun viisaat varasa pittää. (Rautalampi) (KRA)
  • Kyllä Herra Tiituksen löytää. (Karstula) (KRA)
  • Kyllä herrat reätin tekii vaikka sammakosta. (Jämsä) (KRA)
  • Kyllä herrat syö vaikka lastuja, kun vaan voissa paistetaan. (Lappajärvi) (KRA)
  • Kyllä herrojenkin päässä täitä on. (Lehtimäki) (KRA)
  • Kyllä hevonen ajajas tuntee. (Noormarkku) (KRA)
  • Kyllä hevonenkin lentää, kun hännästä heittää. (Viljakkala) (KRA)
  • Kyllä hiihtävä hikesä saapi. (Maaninka) (KRA)
  • Kyllä hullu saa olla vaan ei tyhmä.
  • Kyllä hullukin halkoja hakkaa, vaan asiassa miestä tarvitaan. (Hartola) (KRA)
  • Kyllä hätä keinot keksii.
  • Kyllä Jumala hullut hoitaa, katsokoot viisaat eteensä.
  • Kyllä kansa muistaa.
  • Kyllä koira haavansa nuolee.
  • Kyllä koira koiran tuntee.
  • Kyllä kesä kuivaa minkä kasteleekin.
  • Kyllä kukko aina kanan voittaa.
  • Kyllä köyhä köyhän löytää.
  • Kyllä luonto luokse tuopi, veri vierelle vetääpi.
  • Kyllä luonto tikanpojan puuhun ajaa.
merkitys: Vaisto ajaa tekemään sitä, mitä luonto on tarkoittanut.[1]
  • Kyllä laiska kaikkein ahkerin on kun vain ryypyn saa.
  • Kyllä leipä miehen tiellä pitää.
  • Kyllä lyöpä aseen löytää: sieppaa kengän jalastaan.
  • Kyllä maa omansa perii.
  • Kyllä maailma laahaa.
  • Kyllä maailmaan ääntä mahtuu. (SSSK)
  • Kyllä maailmanranta neuvoo, vaan kallispalkkainen se on opettajaksi.
  • Kyllä maito mahaan menee, mutta pettu pahanen istuu kurkkuun. (Ilmajoki) (KRA)
  • Kyllä muisti mummon tiellä pitää.
  • Kyllä mies aina uuden vaimon saa, mutta lapsi ei saakaan äitiä.
  • Kyllä mies kissan nostaa, jos häntä kestää.
  • Kyllä moni hankkii, mutta ei osaa säästää. (Ähtäri) (KRA)
  • Kyllä mummu rees pysyy, ko kiroo ja köyttää. (Siikainen) (KRA)
  • Kyllä muori syitä löytää, kun ei kuolla tahdo.
  • Kyllä murhe on kova päänalunen. (Parkano) (KRA)
  • Kyllä mutka miestä auttaa, kun hän vaan mutkan muistaa. (Naantali) (KRA)
  • Kyllä naisella neuvot kestää vaan mieheltä mahti loppuu.
  • Kyllä niitä töitä pian tekis, ajatukset ne on kun ajan vie.
  • Kyllä on aikaa köllötellä Annan päivän aikana. (KRA)
  • Kyllä on oksan ottajaa, jos on kuusen kaatajaa.
  • Kyllä on täitä turkissa, satikaisia sarkissa. (Joroinen) (KRA)
  • Kyllä on yhtä vaatetta hame ja röijy. (Sodankylä) (KRA)
  • Kyllä pispalla pappia on. (Ylöjärvi) (KRA)
  • Kyllä routa porsaan kotiin ajaa.
  • Kyllä saatana tanssiin taivuttaa ja korttia lyömään opettaa. (Kangasniemi) (KRA)
  • Kyllä sammakkokin hyvää on, kun sen tietämättä syö. (Kuorevesi) (KRA)
  • Kyllä sammakoistakin taakka tulee. (Isojoki) (KRA)
  • Kyllä se aika aineen kaupitsee, viepi viljat ja virnat. (Kärsämäki) (KRA)
  • Kyllä se ehtivä hevosenkaupan löytää. (Kestilä) (KRA)
  • Kyllä se on erlaesta kesällä mäenlasku persiillään. (Kuopio) (KRA)
  • Kyllä se on komea, joka on luonnon lihava.
  • Kyllä siinä aineita tarvitaan, kun koskessa puuroa keitetään. (Ähtäri) (KRA)
  • Kyllä sika syitä löytää: maa kova, kärsä kipeä.
  • Kyllä sika syitä löytää: milloin on kärsä kippee, millon mua rouvassa.
  • Kyllä sokeakin kana jyvän löytää.
  • Kyllä sopu sijaa antaa.
  • Kyllä sukka suuta antaa. (Huittinen) (KRA)
  • Kyllä sukka suuta soap, liinasukka liiaksii. (Rääkkylä) (KRA)
  • Kyllä susi poikansa ulvomaan opettaa.
  • Kyllä taikina happanee, kun pirtti lämmitä pannaan. (Muhos) (KRA)
  • Kyllä vanha kansa tietää.
  • Kyllä virta opettaa koskea laskemaan. (Enontekiö) (KRA)
  • Kyllähä halameellaa havahtoo, kun kontti kottiin jiäp. (Leppävirta) (KRA)
  • Kyllähän herrat hatustaan tunnetaan, kuningas kypärästään. (Pielisjärvi) (KRA)
  • Kyllähän kynnetään, kun hevoset haukkoaa. (Muhos) (KRA)
  • Kyllähän sammakostai reätti tulloo, kun sen voissa paistaa. (Saarijärvi) (KRA)
  • Kylläpä elään ruokkijaasa tuntoo. (Laihia) (KRA)
  • Kylmiä talven lämpimät.
  • Kylmä kahvi kaunistaa.
jatko: ..muttei sekään ihmeitä tee.
jatko: ..mutta maha ei kestä niin paljoa kuin naama vaatii.
  • Kylmä kuin ryssän helvetissä.
  • Kysy asiaa, onko pappi kirkkomiäs. (Vähäkyrö) (KRA)
  • Kysy mutkalta, kyllä väärä vastaa. (Kemi) (KRA)
  • Kysy ny, mistä kuninkas kultaa saa! (Orimattila) (KRA)
  • Kysymys sekin, onko pappi kirjamies. (Oulunsalo) (KRA)
  • Kysyä sitä, mitä akat silloin tuvassa tekee, kun harakat katolla nauraa. (Hirvensalmi) (KRA)
  • Kyyrylaukkaa tie kotia kulkee.
  • Käkiää, on vieraita tulossa.
  • Kävelee peräkkäin ku köyhän talon porsaat.
  • Kävelee peräkkäin ku Porin pirut.
  • Käyp se hiis pappilassai. (Kitee) (KRA)
  • Käyphän se henk herrostai eikä aina talonpojista. (Juankoski) (KRA)
  • Köyhä elää niinkun märkä palaa. (Oulu) (KRA)
  • Köyhä pärjää vähemmälläi, rikas ei paljollakaan.
  • Köyhä virret on kakssanasii. (Kivennapa) (KRA)

L[muokkaa]

  • Lahnan pää ku lamppan pää, hauen pää ku halon pää, kuhan pää ku Juhan pää. (Turku) (KRA)
  • Laho kanto komean reen kaataa. (Kolari) (KRA)
  • Lahtari hakee veistään, ja veitti on suus. (Loppi) (KRA)
  • Laiska ei sua, ahkera sua yltäkyllin. (Pieksämäki) (KRA)
  • Laiska kuin lapamato.
  • Laiska kuin pystyyn nostettu lapamato.
  • Laiska tyäs huomiseen lykkää.(Loppi) (KRA)
  • Laiska töitään laskee/luettelee.
  • Laiskalla hiki syödessä, vilu työtä tehdessä.
  • Laita paska asialle, mene itse perässä.
  • Laita nainen asialle ja mene itse makuuhuoneeseen.
  • Laita lapsi asialle, mene itse perässä.
  • Lankesipa siunattuun maahan, sanoi lukkari kun pappi hautahan putos.
  • Lapsen suusta kuulee totuuden.
  • Lapset ovat Herran lahja.
  • Lapsi tuo leivän mukanaan.
  • Lapsi on terve kun se leikkii, mutta sairas kun ei lopeta.
  • Lapsil on hauskaa kun hampaat kasvaa.
  • Lassina langalle, Perttuna pois. (pääskysten muutto)
  • Lasten ja imeväisten suusta totuuden kuulee.
  • Leikki leikkinä ja pippeli pois taikinasta.
  • Leikki on lasten työtä.
  • Leipä miehen tiellä pitää.
  • Levis ku Hujasen paska Kilipijärven jiälle.
  • Liikkuu ku täi tervas.
  • Lisänä rikka rokassa, hämähäkki taikinassa.
  • Loistaa kuin yökylypijän perse
  • Loppui lyhyeen kuin kanan lento.
  • Loppui lyhyeen kuin Räikkösen ralli.
  • Lopussa kiitos seisoo.
  • Lukea kuin piru raamattua.
  • Luoksee hepokii hirnuu. (Sulkava) (KRA)
  • Luu jää jakajan kouraan. (Lahti) (KRA)
  • Luu lihan ehtijälle, huora piijan valihtijalle. (Kuopio) (KRA)
  • Luu lihan valitsijalle, kuori leivän alkajalle.
  • Luulee jäniskin piilossa olevansa, kun pään pensaaseen pistää. (Mellilä) (KRA)
  • Luulo ei ole tiedon väärti.
  • Luvataan kuin vaivaiselle persettä.
  • Luvates menöö aika. (KRA)
  • Lyhyestä virsi kaunis.
  • Lyhyt kuin kanan lento.
  • Lyö heinä juurta myöten, kuksi kullin juurta myöten. (Juva) (KRA)
  • Lyödään viisaat päämme yhteen.
  • Lähe hullun kansa huastamaan, niin suat tappaas tietee. (Kangasniemi) (KRA)
  • Läheltä hevosta ja kaukaa naimaan. (Vesilahti) (KRA)
  • Läheppäs entine avuks: eistä vetämää ja takkoo työntämää. (Leppävirta) (KRA)
  • Lähtee kuin jänis makuulta.
  • Lähtee sitä herrain kans kerähjin, vievät sekä rahat että kukkaron. (Pelkosenniemi) (KRA)
  • Lähti kuin kirves päästä.
  • Lähti ku paska rattaasta.
  • Lähti ku telkkä pöntöstä.
  • Lähti kuin Annikki Tähti.
  • Lähti kuin kuppa Töölöstä.
Sanonta viittaa alkuaan sukupuolitautisairaalaan siirtoon Töölöstä Kumpulaan. Kun potilaita siirrettiin, joku töölöläinen kertoman mukaan lausui klassisen repliikin.

Lähde: Paunonen, Heikki: Tsennaks stadii, bonjaaks slangii: Stadin slangin suursanakirja. WSOY 2000.

  • Lähti kuin talkkari jäiseltä peltikatolta
  • Lähtee kuin purkka tukasta.
  • Lähtee kuin hauki rannasta.
  • Lämpö menee harakoille.
  • Länsituuli taivaan luuta.

M[muokkaa]

  • Maailma vetää ja viita paskaa.
  • Maalla köyhyys on vain köyhyys, mutta kaupungissa se on kurjuus.
  • Maassa maan tavalla, tai maasta pois.
  • Maasta se pienikin ponnistaa.
  • Maito lapsen kynnen alla. (Keuruu) (KRA)
  • Maitoo tekköö vanahannii kissan miel. (Savo) (KRA)
  • Maitovelli ei kärsi roskia. (Sodankylä) (KRA)
  • Makaa kuin laskulohi.
  • Makaa kuin Eitikan sika.
  • Makaa kuin kala kuivalla rannalla.
  • Makaa kuin markkinalahna.
  • Makunsa kullakin sano koira kun persettään nuoli.
  • Makuasioista ei kiistellä, mutta huonosta mausta voi huomauttaa...
  • Makuasioista ei voi kiistellä.
  • Makuasioista ei voi kuin kiistellä.
  • Maltti on valttia.
  • Markassa tuhannen alku.
  • Matti kukkarossa.
  • Matti nauraa pitkällä parralla lapsia seinustalle.
  • Meitä on moneen junaan, osa jää jo asemalle.
  • Meijän miniää ei tarvihe nurkista ruoan kanssa essiin huokutella.
  • "Meinaamisia ei lasketa ku Mellilässä."
  • Men jo, ja vihels mennesäs.
  • Meni ku isä äitiin.
  • Melkein on metri rannasta.
  • Mene jonnekin; sanoi Heimo.
  • Mene orjuudesta kurjuuteen, sanoi entinen äiti, kun tytär naimisiin meni.
  • Menee kuin terva kuivaan puuhun.
  • Menee se kuin menee, jää se kuin jää. (Naantali) (KRA)
  • Mennen, tullen ja palatessa.
  • Mennään hakemaan lakkaa satamasta kun lakkaa satamasta.
  • Meri miehen mieltä antaa, aallot ajua lisää.
  • Metsä kirkkoni olla saa.
  • Metsä on suomalaisen kirkko.
  • Mies on naisen pää, ja nainen saapi tehdä päänsä kanssa miten tahtoo.
  • Mies se tulee räkänokastakin vaan ei tyhjän naurajasta.
(Kalevalaisesta runoudesta)
  • Miestä viedään kuin pässiä narussa.
  • Mihin Herra kirkkonsa rakentaa, siihen perkeleetkin kappelinsa. (Karjalohja) (KRA)
  • Mihin silmä osuu, siihen käsi tarraa.
  • Mikkelinpäivään mennessä on oltava nauriit kuopassa ja akat pirtissä.
  • Miksei maksi ku maitua saa. (Jalasjärvi) (KRA)
  • Miksi tehdä tänään se, minkä voi jättää huomiseksi.
    • Myös: Miksi tehdä tänään se, minkä voi jättää huomennakin tekemättä.
  • Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee.
  • Mikä laulaen tulee, se laulaen tulee. Anna sen tulla.
  • Mikä täi ei pysyne turkissa, se pudotkoon. (Oulu) (KRA)
  • Mikäs pahan tappais, Jumala ei huoli ja piru ei pidä kiirutta.
  • Mikään ei ole ohi ennen kuin se on ohi.
    • Myös: Mikäs pahan tappais, ellei paha itse.
      • Myös: Mikäs pahan tappais, ellei viina?
  • Mikään ei kuivu nopeammin kuin kyynel.
  • Millaiset on emäkoirat, sellaiset kasvaat penikatki. (Metsäpirtti) (KRA)
  • Millonkas helevetti täyteen tuloo ja taivas laijoilta vuotaa. (Alajärvi) (KRA)
  • Millonkas sit on herrana, jos ei voutina ollessaan? (Joroinen) (KRA)
  • Millä täi jäpii. (Teuva) (KRA)
  • Millä täi nykii kun ei ole olkapäitä. (Isojoki) (KRA)
  • Milläs täi rykkii, kun ei oo keuhkoja. (Pyhäjärvi Ol.) (KRA)
  • Milläs täi rykkii, kun ei oo rintaluita. (Rantsila) (KRA)
  • Milläs täi veteä, kun ei sill o olkapäitä. (Sysmä) (KRA)
  • Minkä helmikuu hellittää, sen maaliskuu maksaa. (Oripää) (KRA)
  • Minkä ilotta oppii, sen surutta unohtaa.
  • Minkä matkassa voittaa, sen voimassa häviää.
  • Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.
  • Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa unohtaa.
  • Minkä nuorena varastaa, sen vanhana omistaa.
  • Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.
  • Minkä voimassa voittaa, sen matkassa häviää.
  • Minkälaesen hirven hiihät, semmosen taljalla makkoot. (Kiuruvesi) (KRA)
  • Minkämoinen puu, semmoset oksat.
  • Minä herra, sinä herra, kumpakas meitist kontin kantaa? (Suursaari) (KRA)
  • Minä herra, sinä herra, kumpi herra tiän väistää? (Tarvasjoki) (KRA)
  • Minä istun iloissani ja annan surun huilata.
  • Mis hepo piehtaroip, siihe karva karisoo. (Kirvu) (KRA)
  • Miss aka valta, siel leivä nälkä. (Suomusjärvi) (KRA)
  • Missä akka talon tekköö, siin on lepästä kurkihirsi. (Valtimo) (KRA)
  • Missä armas, sielä silimä, missä kipie, sielä käsi. (Suojärvi) (KRA)
  • Missä haaska on, sinne korpit kokkoontuu. (Heinola) (KRA)
  • Missä on akka vallan päällä, siellä on mies mieltä vailla. (Nastola) (KRA)
  • Missä on akkanen isäntä, siinä on leppänen lusikka. (Hartola) (KRA)
  • Missä on se hiiri, joka kissalle kellon ripustaisi.
  • Missä on tahtoa, siinä on tie.
  • Mist o hoikka, siitä poikki. (Uusikirkko) (KRA)
  • Misä paska, jos ei rattail.
  • Missäpä mustalaiset ellei häissä.
  • Missäs harakka, jos ei siantappajaesissa. (Sysmä) (KRA)
  • Mites nyt suu pannaan, sano Jooseppi ku huulensa poltti.
  • Mitä ahtaammat ajat, sen korkeemmalla leipävartaat. (Loppi) (KRA)
  • Mitä ankarampi herra, sitä nöyrempi koira. (Kuhmoinen) (KRA)
  • Mitä emo eellä, sitä pennut perässä. (Mäntyharju) (KRA)
  • Mitä emo visertää, sitä poika kuhertaa. (Huittinen) (KRA)
  • Mitä emä erellä, sitä penikat peräs. (Kuortane) (KRA)
  • Mitä enne antinpäivä kinosta se joulun veten juara. (Pyhäranta) (KRA)
  • Mitä et taho salata, sano akalles. (Tuusniemi) (KRA)
  • Mitä huono huokaa ku sun turvas on rees.
Sanoi ukko näin muorille, ukon istuessaan itse reessä ja muorin vetäessä lumihankeen juuttunutta hevosta hangesta irti.
  • Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.
  • Mitä luatolaine kirkos teke, nukku vaa ja näke unt silakoist. (Rymättylä) (KRA)
  • Mitä me herraan kelloosta, meill on urakka. (Isokyrö) (KRA)
  • Mitä miähe mustuurest ja makkara vääryyrest, ko leipä vaa o valkost.
  • Mitä nopeammin, sitä nopeammin.
  • Mitä on Maariana katolla, on vappuna vaolla.
  • Mitä paskalla ku ei oo peltookaa.
  • Mitä pienistä ku ei pienetkään meistä.
  • Mitä pikemi, sitä paremi. (Muurla) (KRA)
  • Mitä poikamies akalla tekee, kun ei muutakaan perhettä ole?
  • Mitä se haitta, vaik kerran koitta? (Muurla) (KRA)
  • Mitä se herroille kaijaa, jos talonpoika kyytillä aijaa? (Pori) (KRA)
  • Mitä se juominen, mutta se pullon rikkominen.
  • Mitä tahot virkkaa, ni sano eukolleis; mitä tahot puottaa, ni paa povelleis. (Lappee) (KRA)
  • Mitä tekis että mainittais.
  • Mitä useampi kokki, sitä sakiampi soppa.
  • Mitä usseemp emäntä, sen huonompi huttu. (Nilsiä) (KRA)
  • Mitäs mie eukol tien, poikamies, ku ei uo muutakoa perettä. (Kurkijoki) (KRA)
  • Mitäs on sen hiiren kitinästä, jolta kissa on pään syönyt. (Lammi) (KRA)
  • Mitäs tuon hampaattoman puhheesta. (Äänekoski) (KRA)
  • Moni kakku päältä kaunis, vaan on silkkoa sisältä.
(Kullervon leivän kuvailua Kalevalassa)
  • Monta on mutkaa matkassa, monta Mattia maantiellä. (Helsinki) (KRA)
  • Monta on syöjää, vähempi työn tekijöitä. (Heinjoki) (KRA)
  • Morsiamen pitää käydä ja kusta. (Sonkajärvi) (KRA)
  • Morsian monin kosittu on kun olvi väljähtänny. (Asikkala) (KRA)
  • Morsianihmisellä on kova kiirus aina. (Teuva) (KRA)
  • Morsianna monta soap koittoo, sormillannii pilluaan soittoo. (Karttula) (KRA)
  • Morsianta työstä työhön, lasta unesta uneen. (Kymi) (KRA)
  • Morssemel o seitsemänkertane ryysyvaate silmään eres. (Lieto) (KRA)
  • Muhoksella muutki kummat, sammakotkin sarvipäitä. (Oulu) (KRA)
  • Muija ja kakarat ovat miehen piruja.
  • Muisti on hyvä mutta lyhyt.
  • Multasel miähel on puhras leip. (Kalanti) (KRA)
  • Mummo lumessa ja anoppi kusessa.
  • Muna kanoo neuvoo. (Ilomantsi) (KRA)
  • Muna on viissaamp kun kana. (Halikko) (KRA)
  • Munalla töihin ja pussilla kotiin.
  • Mun mummoni muni mun mammani, mun mammani muni mun. (Jussi Raittinen)
  • Mure tuopi mustan muuvon, huol harmaat hivukset. (Rääkkylä) (KRA)
  • Mureaa, sanoi mummo kiisseliä.
  • Mureesta janottaa, muttei suurista särpimistä. (Karvia) (KRA)
  • Muretta täi sukassa, iloa soukko päässä. (Kolari) (KRA)
  • Murheena hyvä pala säästössä. (Soini) (KRA)
  • Murua rinnan alle.
  • Mutkia juostesa se koiraki vanahenee. (Paavola) (KRA)
  • Muukalainen on aina muukalainen, eikä muuksi muutu.
  • Myöhäistä valittaa, kun maito on maassa.
  • Myöhäistä itkeä, kun on jo paskat housussa.
Lisäys: Myöhäistä pieraista, kun paska on jo housuissa.
  • Myöhäistä rypistää, kun paskat on jo housuissa.
  • Myöhäst rutist ko pask o housuis.
  • Myötäpäivään myllyt pyörii, vastapäivään vaimot jauhaa.
  • Mää her, sää her, kuka meitil krinti ava? (Salo)

N[muokkaa]

  • Naiset ensin, vaikka heikoille jäille. (A. J. Koskelan tokaisu kun äitinsä veti häntä pulkassa järven yli, Artjärvellä 1968)
  • Naimisiin kaikki hinkuu ja siinä ne sitten vinkuu.
  • Naisen nauru ja kanan laulu eivät tiedä hyvää.
  • Naiset on kuin perunapaistikkaita - kyllä niitä valitaan ja valitaan, mutta lopuksi kuitenkin kaikki kelpaa.
  • Naiset on kuin viini, ne paranee vanhetessaan.
  • Napa näkyy naapuriin ja naapurin pojat nauraa.
versio: Napa näkyy naapuriin, naapurit nauraa.
jatko: ...ellet kuole nauruun.
  • Naurisvarasta ei hirtetä.
  • Ne hevosista puhuu, jokka hevosilla ajaa. (Urjala) (KRA)
  • Ne on er miehet, jotka ruumiita pesee, ja er miehet, jotka ulos kantaa. (Mäntyharju) (KRA)
  • Ne on jäniksen valoja, mitä riijatessa tehään. (Jämsä) (KRA)
  • Ne oo eri miähe ko kissoi nylkee. (Masku) (KRA)
  • Nenä on tukossa kuin mikäkin Niagaran putous.
  • Neuvo hyvä, apu parempi.
  • Neuvottu mies on puoliksi autettu.
  • Nii pitääki olla apteekissa hokmannia ja pakarissa pennin korppuja. (Alajärvi) (KRA)
  • Niin makeaa, että menee kieli pyllyyn.
  • Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
  • Niin makaa, kuin petaa.
  • Niin on lujassa, kuin paska Junttilan tuvan seinässä.
  • Niin tuli nekin ropinat pirettyä, sano akka ko tuohelle kusi.
  • Niinhän se on asia kissasella, kun naukaisee, niin saa maitoa. (Muuruvesi) (KRA)
  • Niitä heinä juurta myäten, syä puuro puuta myäten. (Pyhäntä) (KRA)
  • No nyt on kyrpä otsassa.
  • No! Sanoi varis kun nokka katkes.
  • Nopeat syövät hitaat eivät.
  • Nostetaan kissa pöydälle.
tarkoittaa jonkin epämiellyttävän asian tai ongelman suorasukaista käsittelyyn ottamista.
Kun kissanpentujen kasvettua tuli aika jolloin arvioitiin mitä kullekin pennulle tehdään, niin ensiksi kissa nostettiin pöydälle ja käännettiin selälleen sukupuolen selvittämiseksi.
  • Nousi kuin lehmä makuulta.
  • Nuoret tarkenevat pakkasessakin. (Kivijärvi) (KRA)
  • Nuorna vitsa väännettävä.
  • Nuoruus ja hulluus, vanahuus ja pöllöys. (Oulu) (KRA)
  • Nuoruus on nuoruuden tuhlaamista.
  • Nuttu nurin päin, onni oikein päin.
  • "Nyt", sano mummo ja pyörtyi.
  • Nytkö aika heiniä tuuva, kun lehmä jo kuollut on? (KRA)
  • Nälkä kasvaa syödessä.
  • Nälkä on paras kokki.
  • Nälkäinen ei tiedä, miten paha ylensyöneenä on.
  • Nätti kuin sika pienenä.
  • Nätti kuin sika jouluna.
  • Nättinä korppikin poikaansa pitää.
  • Nätti tyttö tahallaan makaa aina mahallaan, joskus myöskin kyljellään ja tarpeen tullen seljällään.

O[muokkaa]

  • Odottavan aika on pitkä.
  • Oishan sitä vintillä leipää, mutta lapset söi rappuset.
  • Oja o ain pare tukit ku joki. (Mynämäki) (KRA)
  • Oja on pellon herra. (Mänttä) (KRA)
  • Oja pellon sonta ja katto tuvan honka. (Lappajärvi) (KRA)
  • Ojassa on juopon yökortteeri. (Jurva) (KRA)
  • Ojasta allikkoon.
  • Ojasta pääsöö yli, mutta ei onnestaa. (Lappee) (KRA)
  • Ojennuksest oppii, vahingost viisastuu. (Uusikirkko) (KRA)
  • Olla hilja, ni saara jenes. (Muurla) (KRA)
  • Ollaan hiljaa, saadaan harakka. (Viipurin pit.) (KRA)
  • Olo on kuin osuuskaupan hoitajalla, inventaarion jälkeen.
  • Oma apu paras apu.
  • Omalle kinkulle kolahti
  • Oma kehu haisee.
  • Oma koti kullan kallis.
  • Oma lehmä ojassa.
  • Oma maa mansikka, muu maa mustikka.
alkuperä: aukeilla kasvanut mansikka osoitti kaskeajan alueen, metsässä kasvanut mustikka yhteisen alueen (jonka kaskeamisesta oli kulunut aikaa) lähde?
  • Oma suu lähinnä.
myös: Oma suu lähempänä kuin kontin suu

Ole kiltti kumpal epäselvä sana lensi takaisin

  • Omasta selkänahasta olen auton repiny, sano turkistarhuri.
  • On aikaa itkeäkin, jos joskus nauraakin. (KRA)
  • On aikaa iässä, iän päässä kymmeniä. (Kivijärvi) (KRA)
  • On aikaa ja evästä. (Joensuu) (KRA)
  • On emäntä talossa vieraan väärti, paikoittain parempikin. (Sulkava) (KRA)
  • On ennenkin lapsia saatu eikä niin perkeleesti porattu.
  • On evästä niin paljon kuin matkaakin. (Viljakkala) (KRA)
  • On hampailla hyvä mieli, kun huulia naurattaa. (Kitee) (KRA)
  • On heikkoja herroissakin, vaivasia valloissakin. (Rantasalmi) (KRA)
  • On kuin kukko tunkiolla.
  • On köyhälläkin vettä. (Kuusamo) (KRA)
  • On miehellä krassaamista: piippu, pyssy ja akka.
  • On niitä ihmisiä, mutta on niitä ihmisparkojakin.
  • On oravalle oikein että käpy on jäässä.
  • On se Herra hyvilläi, jaloillai Jumala. (Liperi) (KRA)
  • On se hoekka huomennae, vajoo vastakii. (Pielavesi) (KRA)
  • On se laiskallakkii kiire lauantaina.
  • On taottava silloin, kun rauta on kuuma.
  • On vuohellakin parta vaan ei miehen mieltä.
  • On vähäkin tyhjää parempi.
  • Onha herroil huomennii. (Heinjoki) (KRA)
  • Onhan laudassakin oksanreikä.
  • Onhan niitä nuoriakin kunnanvaivaisia.
  • Onhan sitä aikaa maata maan povessa jotta silmän homeessa, jos piruilta rauhan saapi. (Sortavala) (KRA)
  • Onhan sitä aikansa vaikka airan seipähänä, kun ei vain sattuisi veräjänpielehen. (Nurmo) (KRA)
  • Onko Mikkelliin mänijöitä, juna mänj justiisa.
  • Onks harmi hyvvää, murhe makiaa? (Lappeenranta) (KRA)
  • Onnistuuhan se Iiläiseltäkin.
  • Oo ämänt ja hyvä talos olemas, ete muut kon piikka käskemäs ja ite penkil makkamas. (Kalanti) (KRA)
  • Ookko nää Oulusta, pelekääkkö nää polliisia?
  • Ookkona Oulusta, kaappaakkona lentokoneita.
  • Ootko sää mies vai marjanpoimija?
  • Oppia ikä kaikki.
  • Osto lämmin lainapuut.
  • Ota, anna oikealta, tarjoo aina vasemmalta!
  • Ota hiiri hännästä kiinni. (Simo) (KRA)
  • Ota ite, että käsi tottuu.
  • Ottaa ja antaa ja kananpaskan kantaa. (Oulu) (KRA)
  • Ovi kii ja kivi taa, ettei poru kylään kuulu.
  • Ovi kii! ostolämmin.
  • Ovi kii! Ostolämmin, lainapuut, varastetut tulitikut.

P[muokkaa]

  • Pa akka asialle, me itte perässä. (Tampere) (KRA)
  • Paha kello kuuluu kauas.
  • Paha saa aina palkkansa.
jatko: ..hyvä jos pääsee omilleen.
jatko: ..ja ison talon edut.
jatko: ..ja hyvä saa lopputilin.
  • Paistappas akka toenennii silakka, kun on joulu. (Kuopio) (KRA)
  • Pakko ei oo ku kuolema ja sekkii vuan kerran.
  • Pakko mahtua kun on vihitty.
  • Paistaa se päivä risukasaankin!
  • Painaa kuin synti!
  • Pakko ei ole kuin syntyä ja kuolla.
  • Paksusta pala parree.
  • Paljoha siinä on hommaa ukolla, kun akka silkissä kävelee ja lapset käyvät kansakoulua. (Ähtäri) (KRA)
  • Paljon hepo varsoja saa ja ite länkikaulaan kuolee. (Kontiolahti) (KRA)
  • Paljon hommaa isännällä, mut emännällä on enemmän. (Karttula) (KRA)
  • Paljon mahtuu puhetta maailmaan, tekoja sopii aina odottaa.
  • Paljon porua ja vähän villoja sanoi piru kun sikaa keritsi.
  • Pallit kenossa ja sata kymmenen lasissa.
  • Panisi se hiiri kissalle kellon, jos uskaltaisi. (Nurmes) (KRA)
  • Paremp myöhää kun ei millonkaa. (Juva) (KRA)
  • Parempi katsoa kuin katua.
  • Parempi katsoa katua, kuin katua.
  • Parempi karvas totuus ko makea valhe.
  • Parempi kaunis loppu kun koree alaku. (Nurmes) (KRA)
  • Parempi kermakakku vieressä kuin kaksi jääkaapissa.
  • Parempi laiha sopu kuin lihava riita.
  • Parempi maassa kuin jumalattoman suussa.
  • Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla.
  • Parempi päivä elettynä kuin kaksi kuoltuna.
  • Parempi ruumiin lepo kuin tyhjä vaellus. (Naantali) (KRA)
  • Parempi siemen syöksyssä kuin kymmenen pussissa.
  • Parempi virsta väärää kuin vaaksa vaaraa.
  • Parempi vähän annettu kuin paljon luvattu.
  • Parempi yksi viljavatsa kuin ijankaikkinen niuknauk. (Rauma) (KRA)
  • Paska ahneen kooras. (Nakkila) (KRA)
  • Paska ei palijo hiivaa tartte, ennenkö se nousee. (Kuivaniemi) (KRA)
  • Paska ei tarvitse kulkusia eikä huono hevonen häntää. (Puolanka) (KRA)
  • Paska eläväsä, mato kualleesa. (Oripää) (KRA)
  • Paska lapsen patja. (Vimpeli) (KRA)
  • Paska nime anta, mut mies nimen kanta. (Vehmaa) (KRA)
  • Paska on syöneen jälillä. (Nurmes) (KRA)
  • Paska on talonpojan kultaa. (Himanka) (KRA)
  • Paska reissu mutta tulipahan tehtyä.
  • Paska sen jäärän pienuuvesta, ko se on vain hyvä pökkäähän. (Himanka) (KRA)
  • Paskaa lapsen näppiin, ettei opi kärkkymään. (Hirvensalmi) (KRA)
  • Paskahan hyväntekijän palkka on. (Orimattila) (KRA)
  • Paskalla käy keisarikin. (Veteli) (KRA)
  • Paskalle poistuttava, kukko laulaa aamuisin.
  • Paskalleha se köyhä haisoo rikkaan nennään. (Leppävirta) (KRA)
  • Paskan suap koirasta hirtettyvvään. (Kiuruvesi) (KRA)
  • Paskasta ei saa kultaa, vaikka kuinka kiillottaa.
  • Paskasta ei saa vanukasta, vaikka kuinka vatkaa.
  • Paskasta ei tule paakkelsii. (Ilomantsi) (KRA)
  • Paskasta piäsöö pesemällä, synnistä katumalla, mut huorasta ei tule piikoo. (Nilsiä) (KRA)
  • Paskaväli se on joka aina hyvänä pysyy. (Alajärvi) (KRA)
  • Paskoa sit on on papinkii pailanhelmas. (Valkeala) (KRA)
  • Paskoo paskalle, myrkkyvä myrkylle. (Jäppilä) (KRA)
  • Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin.
  • Penni ajatuksistasi.
  • Pennissä on miljoonan alku. (Lapinlahti) (KRA)
  • Pere ei elä peukalol. (Joutseno) (KRA)
  • Peremmälle sanoi piru kerjäläiselle.
  • Pers ei usko velkua. (Hartola) (KRA)
  • Perse märkä eikä rahan kopeikkaa. (Helsinki) (KRA)
  • Perse märkä, nuotta kuiva, eijoo kalan karvoo. (Savonlinna) (KRA)
  • Perse on luotu pieremeä sekä jauhoi jauhamoa eikä kauroi kasvamoa. (Kirvu) (KRA)
  • Perseelleehää sikaki kiusaa tekee kun ei syö. (Elimäki) (KRA)
  • Perseelleen porsas kiusaa tekkee, kun kottinsa kaataa. (Kuhmalahti) (KRA)
  • Persehän se on koirallakin, vaikka se hännällään sen peittää. (Lemi) (KRA)
  • Persettään päin pappikin saarnaa. (Lieto) (KRA)
  • Persiiseen päin on jokaisella kiperät hampaat. (Kitee) (KRA)
  • Peukalo keskellä kämmentä.
  • Pian haaskarilta tavara loppuu. (Inari) (KRA)
  • Pian hauskalta tavara loppuu. (Pelkosenniemi) (KRA)
  • Pian on heikko houkuteltu, pitkätukka taivuteltu. (Viipurin pit.) (KRA)
  • Pian on hinta hiplastu, kauvan kalua katsellaan. (Konginkangas) (KRA)
  • Pian se halla matalan kylmää. (Tyrvää) (KRA)
  • Pienet lapset, pienet surut, suuret lapset, suuret surut.
  • Pienellä miehellä isot puhheet.
  • Pieni pahantekijä hirtetään, suuri usein hirttäjänä.
  • Pienilläkin padoilla on korvat.
  • Pienistä puroista ne isotkin joet kasvaa.
  • Pieniä ne on silakat joulukaloiksi.
  • Pieru on paskan postimies. (SSSK)
  • Pihlaanmarja rastaan poijan viivyttää. (Leppävirta) (KRA)
  • Pihlaja ei kahta kanna, vettä ja marjoja. (Taipalsaari) (KRA)
  • Pihlaja ei kanna kahta taakkaa. (Hyvinkää) (KRA)
  • Pihlajain vitta, haapain ailas, katajain seiväs, ne kestää miehen ijän. (Iitti) (KRA)
  • Piiat ja perunat ei kelpaa kun yhyren vuaren. (Isokyrö) (KRA)
  • Piijan nauru ja kanan laulu ei tiejä hyveä. (Iisalmi) (KRA)
  • Piijasta kun tulee emäntä ja rengistä isäntä, niin niitä ei palvele pienet pirutkaan. (Orimattila) (KRA)
  • Piijat ja naoriit oovat jooluun asti hyviä. (Iisalmi) (KRA)
  • Piika ei oo ihmine eikä renki oo herra. (Lempaala) (KRA)
  • Piika ei ou immeinen eikä tamma hevonen eikä harakka lintu eikä kotivävy mies. (Rautalampi) (KRA)
  • Piika ja renki, ne on ku yks henki. (Savonlinna) (KRA)
  • Piika on kun eläin, renki piian luontokappales. (Uusikaarlepyy) (KRA)
  • Piika pitää olla edestä kengässä, takaa raudassa, tuo tullessa ja vie mennessä. (Vieremä) (KRA)
  • Piika pojan potkasoo, huora tytön tekköö. (Rääkkylä) (KRA)
  • Piika talon kaonistaa, mut renki haesun antaa. (Pielavesi) (KRA)
  • Piika tulee pierijäst, vaan ei tuulen naurajast. (Iitti) (KRA)
  • Piikahan sen tietie, mitä piika sietie. (Hollola) (KRA)
  • Piikana paha, piikain piikana pahempi. (Kullaa) (KRA)
  • Piim ja puur o piika ruakka, silak ja leip trenki ruakka. (Halikko) (KRA)
  • Piimä ei ole maito, rieska ei ole leipä eikä kinnuset ihmisiä. (Kinnula) (KRA)
  • Piimällä ei kasva ku isoot nyrkit ja jyrkät olkapäät.
  • Piispa kun ajaa pappilaan, niin lammas lyödään kattilaan. (Paltamo) (KRA)
  • Pilkka sattuu omaan nilkkaan.
  • Piru auttaa hätätilas ja Jumala auttaa ajan kans. (Nousiainen) (KRA)
  • Piru olet, jos Porista olet, mutta jos Kokemäeltä, niin koko perkele. (Pomarkku) (KRA)
  • Piru pettää perkeleen ja varas varkaan varastaa. (Lohja) (KRA)
  • Piru pituuttaan kiittää, vaan matalalla maata kynnetään. (Suistamo) (KRA)
  • Piru pökkelösä kuataa. (Iisalmi) (KRA)
  • Piru se vanha on ja ihminen on ijällinen. (Kuivaniemi) (KRA)
  • Piru tuloo eikä ou veskään vielä varia. (Rantasalmi) (KRA)
  • Piru viepi vinkuvalta, pahahenki parkuvalta. (Sotkamo) (KRA)
  • Piru viä pualet pyhätyästä. (Kuru) (KRA)
  • Piruhan köyhä on, kun ei sillä ole sielua. (Pylkönmäki) (KRA)
  • Piruhan pitkä mehtässä, vähän käryvä nenässä. (Hartola) (KRA)
  • Piruko kirkon pimittänöön, ettei evankeljumiikaan erota? (Kuopion pit.) (KRA)
  • Piruks simmottet käet kututaan, kun kuuvalol kukkuu. (Somero) (KRA)
  • Pirunpaskast ko tehhää ingkväärtii, ni se o koko vetkaletta. (Joutseno) (KRA)
  • Pirusta pääsee rukoilemalla, mutta ei pahasta akasta siunaamallakaan. (Lappajärvi) (KRA)
  • Pirusta pääsöö siunoamalla, mutta pahasta ihmisestä ei pääse manoamalla. (Karstula) (KRA)
  • Pirä arvo itselläsi, anna arvo toisellekin. (Uurainen) (KRA)
  • Pitkä kuin nälkävuosi.
  • Pitkässä juoksussa Merkitys: Pidemmällä aikavälillä, tulevaisuudessa
  • Pitkässä kuusessa Merkitys: Jokin on vielä kaukainen tavoite
  • Pitkäveteisiä ovat herrain kiireet. (Rauma) (KRA)
  • Pitäs lähtee, sano kärpänen, ku tervaan tarttu.
  • Pitää [jostakin] kuin hullu puurosta.
  • Pitää kuningaski kulusa, pappi paikkavaatteesa. (Jyväskylä) (KRA)
  • Poes hemmut heittämine, talon töelle taepumine. (Leppävirta) (KRA)
  • Poikkeus vahvistaa säännön.
  • Pois alta risut ja männynkävyt.
  • Pois hiir hevosen korvasta. (Joroinen) (KRA)
  • Poissa silmistä, poissa mielestä.
  • Pojasta polvi paranee.
  • Pojat ovat poikia ja pojilla on poikien huvit! (latinal.sananlasku)
  • Pole pole, kyllä ketjua riittää!" (selitys: saa siinä (turhaa) työtä tehdä ja huhkia hiessä, mutta tuloksesta ei ole niinkään/mitään varmaa tietoa)
  • Porist tuut niin piru oot, Kokemäelt ni koko perkele.
  • Porstuasta talon tavat tunnetaan ja ämpäristä kaivon vesi. (Oulu) (KRA)
  • Puhtaus on puoli ruokaa.
  • Puhu sie, mie piän hevosta. (Heinjoki) (KRA)
  • Puhuen asjap paranee. (Suomusjärvi) (KRA)
  • Puhujen asiat selkenee. (Tammela) (KRA)
  • Puhumatta paras.
  • Puhuminen on hopeaa, vaikeneminen kultaa
  • Puhuus sikakin saksaa, kun olis alhaanen huuli vähän piree. [2]
  • Puihin meni, kuin Sakkeus aikanaan.
  • Putosi ku eno veneestä.
  • Pyörii kuin hiiri tynnyrissä.
  • Pyörii kuin pieru nahkahousuissa.
  • Pyörii kuin pieru Saharassa.
  • Pyörii kuin pieru vääräuskoisen sotilaan nahkahousuissa.
  • Pyörii ku puolukka pillussa.

- eikös "pilu" ole marjankeräin, sellainen kauha jossa on kamman piikit mihin roskat jää?

  • Pyörii ku hullun mulkku mielettömän persiis
  • Pyörii kuin ryssä Anttilassa.
  • Päivää että pätkähti.
  • Päästä väljemmille vesille.

R[muokkaa]

  • Raha tulee rahan luo.
  • Raha ei lopu ja ruma ei muhun tartu
  • Rahaa on kuin roskaa, roska on kuin paskaa ja paska ei lopu koskaan
  • Rahaa on niin paljon ettei paskalle taivu.
  • Rahaa on vaikka lampaat söisi.
  • Rahalla saa ja hevosella pääsee.
  • Rahalla saa ja Mersulla pääsöö
  • Rahalla saa vaikka kirkossa tapella.
  • Rahan puutteessa on moni köyhynyt.
  • Rahan tuloa ei voi estää.
  • Raja se on raittiuvellakkii.
  • Rajansa se on kaikella.
  • Rakennetaan kuin Iisakin kirkkoa.(pitkään ja hartaasti)
  • Rakkaalla lapsella on monta nimeä.
  • Rakkaudesta se hevonenkin potkii.
  • Rakkaus ja hernerokka ovat ruumiille häiriöksi.
  • Rakkaus on ankara ja lempi kova, siihen kuolee seisaalleen ja silmät jäävät auki.
  • Rakkaus on kuin pieru. Jos sitä täytyy vääntää, sen on paskaa.
  • Rakkaus on sokea, viha vielä sokeampi.
  • Rakko laiskan kämmenpäähän, käsnä tekijän käthen. (Kittilä) (KRA)
  • Rakko on laiskan kämmenessä. (Sipoo) (KRA)
  • Rakko ruatajan käissä, käsnä laiskan kämmenessä. (Ilomantsi) (KRA)
  • Rakko työttömän kouraan, rupi laiskan perseeseen. (Hausjärvi) (KRA)
  • Raukat menköhöt merten taa.
  • Rehellisyys maan perii.
  • Reikä se on rinkelissäkin.
  • Riidellä akan kanssa on yhtä kuin juosta kappia hullun vasikan kanssa. (Kalajoki) (KRA)
  • Riita repii, rauha rakentaa.
  • Rohkea rokan syö.
jatko: ..kaino ei saa kaaliakaan.
  • Routa porsaan kotiin ajaa.
  • Rukiinen emäntä on parempi kuin ohranen rouva. (Oulu) (KRA)
  • Ruma kuin Riihimäki.
  • Ruma ruokkii rukiilla, kaunis sielun karvaudella.
    • merkitys: puolison valintaohje
  • Rumat ne vaatteilla koreilee.
  • Ruoho on vihreämpää aidan toisella puolen.
  • Ruoka on hyvää nälkää vastaan.
  • Ryhmässä tyhmyys tiivistyy.
  • Ryssä on ryssä vaikka voissa paistettuna
  • Ryyppy murheeseen, toinen pahaan mieleen. (Juankoski) (KRA)
  • Ryyppy rokalle, kaksi kalalle. (Jämsä) (KRA)
  • Ryyppy vettä, toinen viinoo, mikä yl siitä, se on liikoo. (Liperi) (KRA)
  • Ryyppää ryyppyis, tiije temppuis. (Savitaipale) (KRA)
  • Ryyppää ryyppys ja pidä järkes. (Rauma) (KRA)
  • Ryypyn ryyppää vaik tärpättiiniä. (Ahlainen) (KRA)
  • Ryypyn saat ryypätä a kaks on saatanan oppi. (Inkeri, Tyrö) (KRA)
  • Ryypätä soap, mutta ee rähjätä. (Iisalmi) (KRA)
  • Räkänokasta mies tulee eikä tyhjän naurajasta. (Hailuoto) (KRA)

S[muokkaa]

  • Saat viisaan nimen jos et virka mitään.
  • Saattaa se akka purra, vaikka ei olisi hampaitakaan. (Kärsämäki) (KRA)
  • Samanlaiset linnut aina yhdessä lentävät.
  • Sammakko ku peäsiä mättäälle, ni se korahtaa. (Padasjoki) (KRA)
  • Sana auttaa, sana painaa. (Keuruu) (KRA)
  • Sanasta miestä, sarvesta härkää.
  • Sanat on selevät mutta nenä nuotin sotkoo!
  • Sanoistaan mies tunnetaan.
  • Sataa kuin Esterin perseestä.
  • Sattuu se lusikka joskus suuhun sokkeellekin. (Eno) (KRA)
  • Sattuuhan sitä paremmissakin perheissä.
  • Sauna se on köyhän apteekki. (SSSK)
  • Se aijaa ja rallattaa, kenne kannattaa. (Antrea) (KRA)
  • Se ei aatuvasta aekoo niä, joka ei aresta pyhhee tie. (Leppävirta) (KRA)
  • Se ei ou kirpun purema, joka on lain panema. (Pieksämäki) (KRA)
  • Se ei pelaa, joka pelkää.
  • Se haju isä on ko haju ilmotta. (Kalanti) (KRA)
  • Se hakee joka tarvittee. (Lapväärti) (KRA)
  • Se harjalliset panee, joka rahat saa. (Viljakkala) (KRA)
  • Se härjistä puhuu, joka härjillä ajaa.
  • Se joka ainoansa antaa, se satakertaisesti takaisin saa. (Pori) (KRA)
  • Se joka ei osaa tehdä, se opettaa.
  • Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.
  • Se ku ensmätteks pussin panna, se viimätteks ulos oteta. (Halikko) (KRA)
  • Se kun antoi hengen, se antoi leivän. (Nummi) (KRA)
  • Se kun katin kerra nylke, niin kyl se hännä sit jah jaksa vettä. (Raisio) (KRA)
  • Se mikä ei tapa, se vahvistaa.
  • Se mikä laulaen tulee, se viheltäen menee.
  • Se mikä on ollutta, se on mennyttä.
  • Se minkä illasta voittaa, sen aamusta häviää.
  • Se oli sitten tässä, sanoi ritari Ässä.
  • Se on annettu, joka on tariottu. (Himanka) (KRA)
  • Se on autuas, kell on akan ruato laualla. (Kiihtelysvaara) (KRA)
  • Se on eri asia, jos isäntä kalikan ottaa. (Tottijärvi) (KRA)
  • Se on eri asia, kun voita kerjätään, siinä tarvitaan pyttykin. (Korpilahti) (KRA)
  • Se on eri asja, kun pane voit rasja. (Halikko) (KRA)
  • Se on eri kerjuuta, kun voita kerjäthän. (Härmä) (KRA)
  • Se on eri kun sahatahan ja eri kun sika hinkkaa. (Kauhajoki) (KRA)
  • Se on eri tuohenlähtöö, kun kymmenen konttii yhestä koivusta. (Nurmes) (KRA)
  • Se on erittäin, kun pannaan parittain. (Utajärvi) (KRA)
  • Se on harmii, kon ei ol sängys karmii; tekkee mitä tekkee, ni kaikki näkkee. (Ulvila) (KRA)
  • Se on herra, joka ittensä hallittee. (Orimattila) (KRA)
  • Se on hirviä nälkä, jos ei leiväl lähe. (Heinjoki) (KRA)
  • Se on huitua, että sika lentää ja kärpänen märehtii. (Teisko) (KRA)
  • Se on huumoria, sanoi mummo ku pikkusen liukastu.
  • Se on koiralle oikein että luu on kovaa ja koppi vuotaa.
  • Se on koree jos on luonnon lihava.
  • Se on myöhästä hiiren haukotella.
  • Se on päivää että pätkähti.
  • Se on päivää, sano maisteri kun haukotteli.
  • Se on sen herkumpata minkä serkumpata. (Kannonkoski)
  • Se onkin erikseen, kun akat tanssii. (Parikkala) (KRA)
  • Se oo aikko herranpäivil päätety, et sil kute heost ol, saa kävel. (Kalanti) (KRA)
  • Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa.
  • Se parhaiten nauraa, joka toiselle kuoppaa kaivaa.
  • Se parhaiten nauraa, jolla on kovin lääkitys.
  • Se tauti on kualemaks, kon ei pyhäksikä paran.
  • Sehä ajjaa, jol o aesat. (Kangasniemi) (KRA)
  • Sehän emäntä, joka isännän reijellä istu. (Juva) (KRA)
  • Sehän tuli kuin apteekin hyllyltä.
  • Sekkii ropina on pietty, sano mummo kun tuohellen kus.
  • Sellasta se on.
  • Selvähän se on, kännissä se on! (Ähtäri)
  • Semmonen hinta kuin kintaatkin. (Tampere) (KRA)
  • Sen apu ensimäine, kenne laukko o ojas. (Muolaa) (KRA)
  • Sen eesthän löytää, minkä takansa jättää. (Sodankylä) (KRA)
  • Sen haukkaki tietää saaneensa, joka on kuvussa, ei kynnessä. (Kivijärvi) (KRA)
  • Sen jälkeen ase kuin mieskin. (Isojoki) (KRA)
  • Sen laulua laulat jonka leipää syöt.
  • Sen päälhä tallataa, kuka alarapul. (Kivennapa) (KRA)
  • Sen virttähä laulaa pitää, kenne rees istuu. (Heinjoki) (KRA)
  • Seura tekee kaltaisekseen.
  • Sido hevoses hyvin, venehes vielä paremmin. (Keski-Suomi) (KRA)
  • Siellä paha missä mainitaan, siellä maha missä painitaan.
  • Sievä kuin sika pienenä.
  • Siihen kassaan hevonen lantansa puottaa, missä näkköö entistä olevan. (Hankasalmi) (KRA)
  • Siihen se hiis tuo, mistä ottaakii. (Karkku) (KRA)
  • Siihen uskoo, kun näkee. (Oulu) (KRA)
  • Siinä astuja astuu, missä istuja istuu. (Kuusamo) (KRA)
  • Siihen se hiis heittää, mistä ottaakii. (Kuopio) (KRA)
  • Siint on hyvä miel, ko ei oo paha miel. (Kivennapa) (KRA)
  • Siinä se seisoo kuin paska Junttilan tuvan seinässä.
  • Siinä tanner tömisee ja aitaa kaatuu kun hevoset nai.
  • Siinähän se aeka männöö, missä ikäkin kulluu. (KRA)
  • Siinähän se menee niin kuin jäitä polttelis.
  • Siit vast Haikone havaits, ku muut olliit murkinalla. (Terijoki) (KRA)
  • Siittä helpoin ylitse mennä, missä aita matalin. (Kauvatsa) (KRA)
  • Siitä aatos, mistä puutos. (KRA)
  • Siitä armo, mistä yrmy. (Jaala) (KRA)
  • Siitä kieli mistä mieli.
  • Siitä puhe mistä puute.
  • Siitä yli, mistä aita matalin. (KRA)
  • Siitähä se o alaku uamusilla, mihkä loppu iltasilla. (Kangasniemi) (KRA)
  • Sikakin kyllästyy yhteen ruokaan.
  • Silloin akka autuaana, kuin on mies humalassa. (Soini) (KRA)
  • Silloin haukka syö ko haukka saa. (Siikainen) (KRA)
  • Sillon ne on akat kärtynä, ku on uuni kuumana. (Kuivaniemi) (KRA)
  • Sillä huono, millä voipi.
  • Silmistä sielu paistaa.
  • Silthää se hanska palaa, joka tulta kohentaa. (Vehkalahti) (KRA)
  • Siltä armo jolta hirmukii. (Kuopion pit.) (KRA)
  • Siltähän se kuoloo hevonen, jolla on. (Joroinen) (KRA)
  • Sinne rako irvistyy, kunne kalu kallistuu. (Ruskeala) (KRA)
  • Sinä herra, minä herra, kuka meistä pussin kantaa? (Pirkkala) (KRA)
  • Sitte harmaa havahtu, ku piä palo. (Mikkeli) (KRA)
  • Sitten vasta Haikonen havahti, kun Riikosella ol riih puitu. (Parikkala) (KRA)
  • Sitten vasta Hanna havahtuu, kun pää palaa. (Helsinki) (KRA)
  • Sitä ei kestä Erkkikään. tai Sitä ei tiedä Erkkikään.
  • Sitä Elli mitä muutkin piiat. (Längelmäki) (KRA)
  • Sitä hepo syö mitä vetääkin. (Tyrvää) (KRA)
  • Sitä Herra ruokkii, joka maata kuokkii. (Laukaa) (KRA)
  • Sitä hiittä hiipominen, jonk on hiijen heleman alla. (Hankasalmi) (KRA)
  • Sitä kuningas kiittää, mikä riikkii siittää. (Uusikirkko) (KRA)
  • Sitä saa mitä tilaa.
  • Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto.
  • Sitä sattuu kun ei pidä hattuu, mutta siihenkin tottuu kun hatut loppuu.
  • Sitä se on! sano ja vei tikulla pihalle.
  • Sitä susi naura, ku lammas parkku. (Salo) (KRA)
  • Sitä susi pässille antaa, että niskasta korpeen kantaa. (Ähtäri) (KRA)
  • Sitä viljaa saalaan, jota kylvetien. (Hämeenkoski) (KRA)
  • Sivellen hautaa syödään, katellen piikoja naidaan. (Loppi) (KRA)
  • Soap hiihtäjä hikesä, riihenpuija lämpimäsä, jaohaja jalo varisak. (Rautavaara) (KRA)
  • Sodassa ja rakkaudessa on kaikki keinot sallittuja.
  • Sokea on suolen silmä. (Askola) (KRA)
  • Sokeassa ei ole tien neuvojata. (Tervo) (KRA)
  • Sokee on hyvillään kun vähännik näköö. (Ilomantsi) (KRA)
  • Sokee syöp silmillisen eistä kalavain. (Muuruvesi) (KRA)
  • Sokia Liisa näki suden, mykkä Kreeta meni ja hölötti sen ympäri kyliä. (Kaustinen) (KRA)
  • Sokialla ei oo syytä, ei sakkoo, käyköön silmää tai korvaa. (Heinjoki) (KRA)
  • Sokkee kun piäsöö makkeen makkuun, ei arvoo heretäkkää. (Suonenjoki) (KRA)
  • Sokkee silemäpuolela suahaa. (Sulkava) (KRA)
  • Sokkeeha se on mieletön silemä. (Maaninka) (KRA)
  • Sokkeeta ei sakoteta. (Viitasaari) (KRA)
  • Sokkiilla on kaek koppeekat. (Impilahti) (KRA)
  • Soma kuin sika pienenä.
  • Sopii kuin hajuvesi pässille.
  • Sopii kuin isä äitiin.
  • Sopii kuin nenä päähän.
  • Sopii kuin nyrkki silmään.
  • Sopii kuin nyrkki suutarin silmään.
  • Sopii kuin satula lehmälle.
  • Sopii kuin silmä otsaan.
  • Soppii sitä sitte hiiren haukotella, ku on jo puoli kissan persijessä. (Ylikiiminki) (KRA)
  • Sopu sijaa antaa.
  • Suas nähä suako ukoilta muoata.
  • Sukkoo neuloo, ukkoo toivoo. (Tuusniemi) (KRA)
  • Suku se pahin on. (Sodankylä) (KRA)
  • Suo siellä, vetelä täällä, eikä kuivaa kuulukaan. (Hyrynsalmi) (KRA)
  • Suola ja sakea on köyhän makea. (Nastola) (KRA)
  • Suomalainen ei kehu, ei ainakaan itseään.
  • Suaman pitää herralle teyrii: jos ei muuta niin harakka." (Pälkjärvi) (KRA)
  • Suomi suomalaisille! (Elias Lönnrot) [3]
  • Suophan akka miehen, mut ei lapset issee. (Joroinen) (KRA)
  • Suot sulaa, maat sulaa - suruton sydän ei silloinkaan.
  • Surkohon hevonen, sill on pitkä pää. (Parkano) (KRA)
  • Suu kiinni ku mulle puhut.
  • Suu säkkiä myöten.
  • Suu söis ja vatta vetäs, vaan ei kanna hennot sääret.
  • Suu söis ja vatta vetäs, vaan ku ei kestä nuo hennot sääret.
  • Suu valehtelee, mutta silmät puhuvat totta.
  • Suus särje sydän! (Rauma) (KRA)
  • Suutari on sutten sukku, kraatari on flikkain tuttu. (Rauma) (KRA)
  • Suutarin lapsilla ei ole kenkiä.
  • Suuttua saa vaan ei äkeissään olla.
  • Suvi toese hevosta, ni suat karvat palakastas. (Kangasniemi) (KRA)
  • Sylttysukka, kolttakenkä ei ikinä miestä saa.
  • Syö missä syöt, mutta kotiin paskalle.
  • Syö saadessas, tulee aika saamatonkin. (Virrat) (KRA)
  • Syö säästäen savea, sanoi sammakko pojalleen, sillä maailman sivu on pitkä.
  • Syömällä pienet taudit menevät. (SSSK)
  • Syöp, juop aikanaan, kulkulainen tulloo kuitenkin. (Sonkajärvi) (KRA)
  • Syöp se hauki sammakonnii selän pitkä uituvaa, naip se poeka häjynnii euko viiko ilima oltuvaa. (Liperi)
  • Syötä vierasta sanoilla, kunnes keitto kerkiääpi.
  • Sääli on sairautta.
  • Sääliä saa ilimaaseksi, kateus pitää ansaata.
  • Säästäin sammakkaki savee syö. (Huittinen) (KRA)
  • Söisi kattikin kaloja, vaan ei kastais kynsiänsä.

T[muokkaa]

  • Taetto se ennen Herra sen puun latvan, joka alako taevaaseen ylöttyvä. (Sotkamo) (KRA)
  • Taikina tahkeens tahtoo. (Naantali) (KRA)
  • Taikina täs ja joulu tos ja kirkkoonkin pitäs joutuman. (Mäntsälä) (KRA)
  • Taikina täytes tahtoo. (Nummi) (KRA)
  • Taikinan valta talossa. (Sumiainen) (KRA)
  • Taivaassa ei ole kaljaa, siksi juommekin sen täällä.
  • Talo elää tavallaan, vieras lähtee/kulkee/käyp´ ajallaan.
  • Talous tarkka, vakaa markka.
  • Tasan eväät matkalla, tasan naiset talkoossa. (Rautalampi) (KRA)
  • Tasan eväät matkassa. (Teisko) (KRA)
  • Tavallansa maa elää.
  • Tehhään akoelle kiusoo, paskataan hoosuin ja pestään ite. (Iisalmi) (KRA)
  • Tehyks tulloo hittaan työt, laiskan jää tekemättä. (Suonenjoki) (KRA)
  • Tekevälle sattuu.
jatko: ..ja kun usein sattuu niin tottuu.
  • Terve sielu terveessä ruumiissa.
  • Tianamont raha on paljo mailmas." (Laitila) (KRA)
  • Tie miehen sydämeen käy vatsan kautta.
  • Tiellä herrat riihellä. (Kurikka) (KRA)
  • Tiellä on morsian riihessä ja pappi pellolla. (Kolari) (KRA)
  • Tilaisuus tekee varakkaan
  • Tilaisuus tekee varkaan.
  • Toimii kuin junan vessa.
  • Toimii kuin sinisen junan vaunun vessa.
  • Toinen puhuu aidasta, toinen aidan seipäästä.
  • Toisen hevonen ja oma piiska, ei tartte surkutella kumpaakaan. (Alastaro) (KRA)
  • Toisen housuilla on hyvä tuleen istua. (Renko) (KRA)
  • Toisin täällä tuuloo, kun akat luuloo. (Härmä) (KRA)
  • Toivossa on hyvä elää.
jatko: ..sanoi lapamato.
jatko: ..ja Rauhassa on hyvä olla, sanoi lapamato.
jatko: ..ja Uskossa on hyvä kuolla, sanoi lapamato.
  • Torstai toivoa täynnä.
  • Torilla tavataan.
  • Tosi kuin vesi ja pitää kuin seula.
  • Totuus on sodan ensimmäinen uhri.
  • Totta helvetissä, valhetta taivaassa.
  • Tulee enee muresta, kun pannaan kaksi päätä tyynylle. (Lappajärvi) (KRA)
  • Tulee se hiiri väliin nukkuvankin kissan suuhun. (Jääski) (KRA)
  • Tulta munille.
  • Tuli kuin apteekin hyllyltä.
  • Tuli kuin Manulle illallinen.
  • Tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä.
  • Tuli yllättäen ja pyytämättä, kun Annelin paperit.
  • Tulis sota ja tappais nuo kerjäläiset.
  • Tulis kesä ja kärpäset ni olis köyhälläkin kavereita.
  • Tulis jo talvi ja tappas pummit.
  • Tulis joulu niin sais yölläkin syödä.
  • Tunkio on talon kunnia. (Laihia) (KRA)
  • Tuntooha hiton hatustaa, pahan hengen paijastaa. (Kivennapa) (KRA)
  • Tupakka tappaa, mut voi porkkanaanki tukehtua.
  • Turha itkeä, kun maito on jo kaatunut.
  • Turha kuin tuulilasinpyyhkijä hanhen perseessä.
  • Turha on pyllistää, jos paskat on jo housussa.
  • Turpoo kuin Tyny-Jussin virsikirja.
alkuperä: Tyny-Jussi kuljetti virsikirjaa koulurepussa ja tapansa mukaan laski repulla kelkkamäkeä, jolloin reppu täyttyi lumesta ja virsikirjakin turposi lähde?
- Jämsänkoski
  • Tuu syyparka tänne, tääl on entisiiki.
  • Tuumasta toimeen.
  • Tyhjä kuin Seinäjoen tori.
  • Tyhjä kuin jeesuksen hauta pääsiäisaamuna.
  • Tyhjästä on paha nyhjästä.
  • Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten.
  • Tyhmyydestä sakotetaan.
  • Tyhmyyttä ei viisaudella voiteta.
  • Tyhmä paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä.
  • Tyhmän eväät syödään ensin.
  • Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa.
  • Tyhmä kuin saapas.
  • Tykkään susta kuin hullu puurosta.
  • Tyvestä puuhun noustaan, latvasta lentoon lähdetään.
  • Tyynessä vedessä se sammakkokin kutee.
  • Työ tekijäänsä kiittää.
  • Täe saevareen paskantaa. (Laukaa) (KRA)
  • Täet syöpi ja maalima vihaa. (Pudasjärvi) (KRA)
  • Täi elävässä, mato kuohleessa. (Karunki) (KRA)
  • Täi lihalla elää, mies muulla ruuvalla. (Nurmes ) (KRA)
  • Täi miehessä, kirppu koirassa. (Pieksämäki) (KRA)
  • Täi saivaren tekköö, saivaresta ei tule mittää. (Savonranta) (KRA)
  • Täi suruks sukassa, iloks kirppu peässä. (Kinnula) (KRA)
  • Täihän aina lihoo syö. (Rautalampi) (KRA)
  • Tämä suku ei säästä, sano poika kun äitiäs riias.
  • Täynnä kuin Turusen pyssy.

U[muokkaa]

  • Uipi se hauki harjullekin kyntäjän vakoa myöten. (Kiihtelysvaara) (KRA)
  • Unet männööt öitä myöten, vanhat mummot teitä myöten.
  • Uudestaan, sanoi teletappi.
  • Uppoaa kuin häkä päähän.
  • Uppoaa kuin kuuma veitsi voihin.
  • Uppoaa kuin vanhaan naiseen.
  • Upposi kuin hohtimet kaivoon.
  • Usein ihminen joka puree kättä joka häntä ruokkii, nuolee jalkaa joka häntä potkaisee.
  • Usseemp hammas kun hartija. (Tuusniemi) (KRA)
  • Uusi lumi on vanhan surma.
  • Uusi vuosi, uudet kujeet.

V[muokkaa]

versio: Vaatteet miehen tekee.
  • Vasta aika persettä pidellä, kuin pieru päässyt on. (KRA)
  • Vahingosta viisastuu.
  • Vahinko ei tule kello kaulassa.
jatko: ..muille kuin tyttölöille.
  • Vaihtelu virkistää sano kissa ku eukolla pöytää pyyhki.
  • Vaikka olis kuinka juovuksis, ei se nyhterän väärtti. (Naantali) (KRA)
  • Vaikka sutta kuinka ruokkii, aina se mettään kattoo. (Halikko) (KRA)
  • Vakka kantensa valitsee.
  • Valheella on lyhyet jäljet.
  • Valta menee päähän. (Askola) (KRA)
  • Vanha kuin Jeesus.
  • Vanha kuin taivas.
  • Vanha suola janottaa.
  • Vanhassa vara parempi.
  • Vanhuus ei tule yksin.
  • Vapaa valta ahvenella: ottaa onkeen jos tahtoo.
  • Varha mylly ja myöhä kirkko, nii selkki molemmist vikkelän pois. (Turku) (KRA)
  • Vast aika varkaan katuu, kun on kahleet kaulas. (KRA)
  • Vast ämm äkkäs, kon pual hamet palan ol. (Kalanti) (KRA)
  • Vasta harmaakin havatti, kun karvat kahatti. (Forssa) (KRA)
  • Velka veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa.
  • Velka veli otettaessa, velipuoli maksettaessa.
  • Verttases viäres vareski istuu. (Rauma) (KRA)
  • Vesi vanhin voitehista.
  • Vettähän ne juop herroin hevosetkii ja kauniin karvan kasvaavat.
(Kalevalaisesta runoudesta)
  • Vie mennessäs, tuo tullessas, tee siellä ollessas. Pissaa piikani kävellessäs.
  • Vie se halla huuleltakin. (Lappee) (KRA)
  • Vie sie, mie vikisien.
  • Viedään kuin pässiä narussa.
  • Viekööt vaikka tuhkatkii pesästä.
  • Vielä erkkikin innuu, urpaanuskin urisee. (Kokemäki) (KRA)
  • Vielä se Herra helepon antaa. (Sotkamo) (KRA)
  • Vieläkö vanha suola janottaa.
  • Vierivä kivi ei sammaloidu.
  • Viikate heinäh, päre seinäh. (Elimäki) (KRA)
  • Viikates ja harava, siinä vanhanpiian tavara. (Lappajärvi) (KRA)
  • Viikon kestää vaikka aidan seipäänä.
  • Viimeinen sana jätkämieheltä.
  • Viimätteks parhaat porsaat syntyvä. (Rauma) (KRA)
  • Viina on viisasten juoma.
  • Viina on viisasten juoma, tosimiehet juokin konjakkia.
  • Viini on viisasten juoma.
  • Viinissä on totuus.
jatko: ... valheet ovat etiketissä.
  • Viipyen erät paremmat. (Rautalampi) (KRA)
  • Viisas elää vähemmälläkin.
  • Vilu liika kintahassa, lämpönen sukan terässä.
  • Vingahtaa sammakkokin, kun päälle astuu. (Viljakkala) (KRA)
  • Vintillä ois leipää, mutta lapset söi portaat.
  • Virja vanhin saapi laiskat lapset. (Rovaniemi) (KRA)
  • Vittu ei vihkiin parane. (Ilomantsi) (KRA)
  • Vittu ja vastamäki miehen pehmittää. (Nokia) (KRA)
  • Vittu koko ijän kesteä. (Sysmä) (KRA)
  • Vittu pitää vetensä, vaikk on suu alaspäin. (Tyrvää) (KRA)
  • Vittu se on vieraan silmä kylässä. (Karstula) (KRA)
  • Vituiks meni ku Jeesuksen pääsiäinen.
  • Vituiks meni koko vapaussota.
  • Vitullakos vihellät, kun huuli on halki.
  • Vitun suuruuvesta ja pellon laajuuvesta ei o miteä hyötyvä. (Sysmä) (KRA)
  • Vitusta väki ja pellosta leipä. (Tornio) (KRA)
  • Vituttaa niin, et ei veri kierrä.
  • Voi sitä elämää, kun on monta emäntää: yks villat, pellavat hukkaa, toinen jauhoja pussiin tuppaa, kolmas kauhalla päähäni hakkaa. (Ruovesi) (KRA)
  • Voi tätä elämää, kun on kaksi emäntää. (Halikko) (KRA)
  • Voi voi ja lämmin leipä.
  • Vuosi vanhan vanhentaa, kaksi lapsen kasvattaa.
  • Vähiin käy ennen kuin loppuu.
  • Vähä sammakosa talia, selkäpiisä sekin. (Kokemäki) (KRA)
  • Vähän se jänis toista auttaa, joka itsekin haapaa kalvaa. (Heinola) (KRA)

Y[muokkaa]

  • Yhdest on niin pal vaeva ku yhdeksästäki. (Halikko) (KRA)
  • Yhdestä korvasta sisään, toisesta ulos.
  • Yhtä aikaa!, sanoi akka kun yksin veti.
  • Yhtä hyvä ku addille sanoo että rauhotu.
  • Yks hullu kysyy enempi kuin yhdeksän viisasta jaksaa vastata. (Oulu) (KRA)
  • Yksi akka ei juorua, eikä yksi puu pala.
  • Yksi tykkää äidistä, toinen tyttärestä.
Jatkoa: .. ja kolmas kummastakkii.
  • Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta.
  • Yksi kaikkia ja kaikki yhtä vastaan.
  • Yksi mies ei sotaa tee. (Oulu) (KRA)
  • Yksikseskös yskiskelet, itsekseskös itkeskelet, yksikseskös istuskelet, itkeskellen yskiskelet?
Kielisolmuna käytetty lause.
  • Yksin lämmin, kaksin lämpimämpi.
  • Ylenkatse lapsen sydämen särkee.
  • Ylenkatse lasta itkettää, vaan ei osan vähyys.
  • Ylpeys käy lankeamuksen erellä.
  • Ylääppä se hiiren miel teköö, kun oriin korvaan. (Tohmajärvi) (KRA)
  • Ylääppä sen hiiren hiiren mieli tekis kun vehnäauman päälle. (Viipurin pit.) (KRA)
  • Ylönkattottu kanto se aina reen kaataa. (Kittilä) (KRA)
  • Ylös, ulos ja lenkille!
Jatkoa: ...sano Pyöveli hirtettävälle.
  • Ymmärrys hoi, äly älä jätä.
  • Ympäri käydään, yhteen tullaan.
  • Yrittänyttä ei laiteta.
  • Yrittää harakkakin vastatuulta. (Pori) (KRA)
  • Yrittää täytyy, ei muuten käy akka silkis ja lapset kansakouluu. (Piikkiö) (KRA)
  • Ystävä ystävän pettää, vihamies ei milloinkaan.
  • Ystävät saa valita itte, sukulaiset valittee piru.
  • Yä talvine suaja, kask kaiken korkkentas. (Halikko) (KRA)
  • Yököt yöllä lentää, päivällä paremmat linnut.

Ä[muokkaa]

  • Äkkii se käy ko mummo haudataa, ko o jo valmiiks kuollu. (Pori) (KRA)
  • Ällikällä lyöty.
  • Äly hoi, piiparinen jätä.
  • Äly hoi, älä jätä.
  • Älä alkua kiitä, ennen kuin lopun näet. (Pori) (KRA)
  • Älä heitä kirvestä kaivoon.
  • Älä hättäile, istu mättäälle, keitämmä kahvit, kyllä se pipo löytyy.
  • Älä jätä askareitas illaks äläkä kehruuksias kevääks. (Orimattila) (KRA)
  • Älä katko varsan selkää.
  • Älä kaiva koiralle vanhaa hautaa.
  • Älä laita kaikkia munia samaan koriin!
  • Älä luule luuta lihaksi, pässin päätä paistikkaaksi.
  • Älä luule luuta lihaksi, lihapullaa makkaraksi.
  • Älä maalaa pirua seinälle.
  • Älä men herrojen kans marjah, ne viep pian marjat ja tuohisen. (Iitti) (KRA)
  • Älä men Turkku, siel panna puukko kurkku. (Rauma) (KRA)
  • Älä moiti toisen morsianta äläkä laita toisen lasta, saat itte moitittavan morsiamen ja laitettavat lapset. (Lappajärvi) (KRA)
  • Älä murehri, anna hevoosen murehtia, jolla on isoo pää. (Kurikka) (KRA)
  • Älä nuolaise ennen kuin tipahtaa.
  • Älä opeta isääs kusemaan.
  • Älä opeta isääsi panemaan.
  • Älä opeta poika isääs naimaan.
merkitys: älä neuvo sellaista, joka osaa itseäsi paremmin
  • Älä osta sikaa säkissä.
  • Älä pane kiveä kuorman päälle.
  • Älä puhu aidanseipäästä, jos tarkoitat aitaa.
  • Älä pure ruokkivaa kättä.
  • Älä verä, se ei pirä, sill' on märäntynyt perä.
  • Älä vielä sen varsan selkää katkaise.
  • Älä ähkäse alussa, pieti ethes tulee. (Veteli) (KRA)
  • Ärisövässä koirassa ei ou purijoo. (Nurmes) (KRA)
  • Äyri ämmällä rahaa eikä senkään tilaa. (Loppi) (KRA)
  • Äyrissä saan alku, pennissä iso perintö. (Kuopion pit.) (KRA)
  • Äyrissä tuhannen alku. (Naantali) (KRA)
  • Äänellänsä se variskin laulaa.
  • Äänelläs lintuki laulaa. (Yläne) (KRA)
  • Äänettä hullukin viisas. (Pori) (KRA)
  • Ääni ei pelota, voimaa sitä olla pitää. (Haapavesi) (KRA)
  • Ääntä siin on, johona asutahan. (Kauhajoki) (KRA)

Ö[muokkaa]

  • Ökijä pökijösä löytää, vakka kantesa valihtoo. (Sotkamo) (KRA)

Väinämöisen kiellot[muokkaa]

Väinämöisen kiellot olivat kansanperinteellisiä moraalisääntöjä, joiden auktoriteetti oli arvostetuin myyttinen sankari, tietäjä ja jopa jumalolento Väinämöinen. Joitakin kieltoja voitiin esittää paitsi myyttisten kertomusten opetuksina, myös lyhyinä sananlaskuina:

  • (Kielsi vanha Väinämöinen, epäsi suvannon sulho kullalle kumartamasta, hopealle horjumasta;) Kylmän kulta kuumottavi, vilun huohtavi hopea.
  • (Siinä kielti Väinämöinen, epäsi suvantolainen vanhan nuorta noutamasta, kaunista käkeämästä;) Kaikkiansa se katuvi, joka nuorta naimistansa, lasna lapsen saamistansa, pienenä perehtimistä. Vaihtoehtoisesti: Katumoiksi nainen kaunis Kainun miehen kainalossa, Huoleksi hyvä heponen, Huonon miehen seimen päässä.
  • Älä tee syytä syyttömälle tai vikaa viattomalle.

Lähteet[muokkaa]

(KRA = Kansanrunousarkisto)

  1. Luonto tikanpojan puuhun ajaa 16.7.2015. Uudenkaupungin Sanomat. Viitattu 15.3.2017.
  2. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 349. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  3. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 389. Otava, 1989. ISBN 9511109618.