Suomalaisia sananlaskuja

Kohteesta Wikisitaatit
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suuri osa vanhoista suomalaisista sananlaskuista on tehty kalevalaiseen runomittaan. Ne sananlaskut, jotka ovat olleet alun perin osa pitempiä kalevalamittaisia kertomuksia, esimerkiksi kertomuksen loppupuolella sanottuja opetuksia, on merkitty "kalevalaisesta runoudesta".


A - E - F - H - I - J - K - L - M - N - O - P - R - S - T - U - V - Y - Ä - Ö

Väinämöisen kiellot - Väinämöisen sanomiksi väitetyt opettavat sananlaskut


A[muokkaa]

  • Aamu kuluu aatellessa, päivä päätä käännellessä. (Salo) (Kansanrunousarkisto)
  • Aamulla viina ja syksyllä nauriit. (Hämeenkyrö) (KRA)
  • Aamulla vireä pyärii, illalla laiska hyärii. (Mellilä) (KRA)
  • Aamun hetki kullan kallis. (Karttula) (KRA)
  • Aamun torkku, illan virkku on taloon hävitys. (Kauhava) (KRA)
  • Aamun virkku, illan torkku, se tapa talon pitää.
  • Aamuruska miehen tuska. (Tervola) (KRA)
  • Aamurusko ei mäne satamata eikä akkain tora itkemätä. (Puumala) (KRA)
  • Aamurusko pilvipäivä, iltarusko poutapäivä. (Kuopion pit.) (KRA)
  • Aamurusko päivän alku, toivo alku autuuden.
  • Aamurusko päivän paska, iltarusko kaunis ilma. (Sysmä) (KRA)
  • Aamurusko sateeks, iltarusko pouraks. (Askola) (KRA)
  • Aamusade on sellainen, että ellei se lakkaa, sataa koko päivän. (Mynämäki) (KRA)
  • Aatelles ei mää aika hukkaa. (Heinjoki) (KRA)
  • Aatteloo mitä aatteloo, ajatukset mennööt aina naimisee. (Koivisto) (KRA)
  • Aatto joulusta parasta, iltapuoli pääsiäistä.
  • Aatto juhlaa korkeempi. (Kuru) (KRA)
  • Aatto on juhlista jaloin.
  • Aeka ei ou jänikse selässä. (Pielavesi) (KRA)
  • Aeka hiiren haakotella, puol on kissan persiessä. (Kiuruvesi) (KRA)
  • Aeka keinot keksii. (Pielavesi) (KRA)
  • Afven arka, perse märkä. (Petsamo) (KRA)
  • Ahhah akattomuutta - eipä tuota ou leipeekää. (Leppävirta) (KRA)
  • Ahkera aina häärä, jolle muuta nin kirpui tappa. (Salo) (KRA)
  • Ahkera akka kasvattaa laiska miehe. (Heinjoki) (KRA)
  • Ahkera kaikki voittaa. (Teuva) (KRA)
  • Ahkera tytär kasvattaa laiskaa äitiä.
  • Ahkera äiti kasvattaa laiskoja lapsia, laiska äiti visuja. (Teuva) (KRA)
  • Ahkeralla hämähäkillä on suuri verkko. (Vanaja) (KRA)
  • Ahkeralla on orret täyvet, tyhjä laiskan tynnörissä. (Polvijärvi) (KRA)
  • Ahkeruus kovan onnen voittaa, ahkeruus unenkin estää. (Tammela) (KRA)
  • Ahkeruus on ilomme.
  • Ahkeruus on onnen äiti, sillä on vara vaivassakin.
  • Ahne on hyvä ottaan, mutta käs vapisee jos antaa tarttis. (Jämsä) (KRA)
  • Ahne otta raha ja vie vielä kukkaronki. (Uskela) (KRA)
  • Ahne taittas kärpäsen persiesien rautakangen. (Koski Hl.) (KRA)
  • Ahneella on paskanen loppu. (Laukaa) (KRA)
  • Ahneen ja varkahan uni on aina lyhkäinen. (Juva) (KRA)
  • Ahneus ja pieni varkaus on yhtä tyhjän kanssa. (Viljakkala) (KRA)
  • Ahneus kovan onnen voittaa. (Ylöjärvi) (KRA)
  • Ahneus kunnian pettää. (Rauma) (KRA)
  • Ahneus on pahhuulen juuri. (Kuru) (KRA)
  • Ahneus vie viljan pellost. (Salo) (KRA)
  • Ahneus viisaanki villitsee. (Luhanka) (KRA)
  • Ahven armas keittokala, särki sualassa parempi. (Sääksmäki) (KRA)
  • Ahven armas tuorehelt, särk on säästös paremp. (Iitti) (KRA)
  • Ahven syksyt syvillä uipi, kutee kesät matalalla. (Loppi) (KRA)
  • Ahven syö, ko kusiainen lentää. (Veteli) (KRA)
  • Ahvenen kutuun ja teeren soitimeen ehtii laiskakin. (Reisjärvi) (KRA)
  • Aidan takana ruohokin on vihreämpää.
  • Aidaton niittu ja emännätön talo on yks kaikki. (Siikainen) (KRA)
  • Aihhan elävän silmät näkee, mutt ei kualleen koskaan. (Suursaari) (KRA)
  • Aika aikaansa kutakin, sanoi pässi kun päätä leikattiin.
  • Aika assii aukasoo. (Liperi) (KRA)
  • Aika hattua hakea, hattu viien virstan päässä! (Polvijärvi) (KRA)
  • Aika ko kulluu ni makkarat syyvvää. (Kivennapa) (KRA)
  • Aika joutuu eikä mies jourukkaan. (Alahärmä) (KRA)
  • Aika luistaa, kun hevosella ajaa ja papuja kylvää. (Tarvasjoki) (KRA)
  • Aika menee arvellessa, päivä päätä käännellessä. (Simo) (KRA)
  • Aika näyttää.
  • Aika on nousta nuoren neidon, jo on vanhat valvomassa, ikäpuolet istumassa. (Liperi) (KRA)
  • Aika on rahaa. (Lehtimäki) (KRA)
  • Aika on surun lääke.
  • Aika haavat parantaa. (Iitti) (KRA)
  • Aika vanhin, avaruus suurin. (Ii) (KRA)
  • Aikaa Jumala loi eikä kiireest virkkant mittää. (Parikkala) (KRA)
  • Aikaa on enin maailmas. ((Jalasjärvi) (KRA)
  • Aikaa on, ja Naantalista saadaan lisää. (Kokemäki) (KRA)
  • Aikaa on oppia, ei ellee. (Kiihtelysvaara ) (KRA)
  • Aikaa rokka anoo, tulta liha kiirehtii. (Rautalampi) (KRA)
  • Aikainen lintu madon nappaa, mutta vasta toinen hiiri saa juuston.
  • Aikainen mato tulee syödyksi.
  • Aikamies on aikamies, vaikka pankolla istukoon. (Iisalmi) (KRA)
  • Aikanaan kun akan ottaa, niin otetuksi tulee. (KRA)
  • Aikanaanhan se akkakii poikii. (Suonenjoki) (KRA)
  • Aikanansa ellää pittää, vaikka ennen päivää vähemmän. (Koivisto) (KRA)
  • Aikanas kirkkoon, hiljan kapakkaan. (KRA)
  • Aikane lintun nokkua puhistaa, myöhäne vasta siipie räpyttää. (KRA)
  • Aikane valmistus on ain hyvä. (KRA)
  • Aikansa komiasti, vaikka lopun aikaa kerjättääs. (KRA)
  • Aikansa merikin möyrii. (Lavansaari) (KRA)
  • Aikansahhan sitä pärjee vaikka hirressä. (KRA)
  • Aikas kutaki. (Eurajoki) (KRA)
  • Aikasee riihel, myöhäsee kirkkoo, nii piaa pois pääsee. (Orimattila) (KRA)
  • Ain ahnelt jottan puuttu. (Salo) (KRA)
  • Ain on akolla kiire ja työtä tyttärillä. (Reisjärvi) (KRA)
  • Aina ahne köyhä on. (Soini) (KRA)
  • Aina kysytään: mistä olet kotosin, eikä koskaan: millon olet syödä saanu. (Lehtimäki) (KRA)
  • Aina on akoista vastus, riesa piioista pahoista. (Viipurin pit.) (KRA)
  • Aina on oksan ottajia, kun on kuusen kaatajia.
  • Aina roiskuu, kun rapataan.
  • Aina se eukko ottaissa vehnäseltä maistuu, mut pippur se on pittäissä. (Jaakkima) (KRA)
  • Aina se eteenpäin on, kun takaapäin tuupataan. (Kokemäki) (KRA)
  • Aina sitä saa, kun ei ole kenenkään renki. (Kalajoki) (KRA)
  • Aina sitä saa, kun ei oo piikana eikä trenkipoijan morsiamena. (Ilmajoki) (KRA)
  • Aina sitä saa, kun on ittellä pussi. (Alavus) (KRA)
  • Aina tauti tiineissä, vaiva vanhossa akossa. (Sulkava) (KRA)
  • Aina vaivainen valittaa.
  • Ainoost pojast ja tupapässist, niist ei oo illoo kummastkaa. (Kivennapa) (KRA)
  • Aisalleenhan hyvä hevonen kaatuu. (Tohmajärvi) (KRA)
  • Aita se on risuinenkin aita. (Lappee) (KRA)
  • Ajallansa aidan pano, hetkellänsä heinän teko. (Loppi) (KRA)
  • Ajallansa työn teko, hetkellänsä ilon pito. (Karttula) (KRA)
  • Ajan kans hyvää tulee. (Suomusjärvi) (KRA)
  • Ajassa naidaan, ei taivaassa. (Ylihärmä) (KRA)
  • Ajastaha palakka maksetaan, tulkoon työ mitä hyvvääsä. (KRA)
  • Ajat muuttuvat ja me muutumme niiden mukana. (latinal. sananlasku)
  • Ajattele ensin ja puhu sitte. (Pello) (KRA)
  • Ajattelemattoman suussa ei ole porstutta. (Nurmes) (KRA)
  • Ajatukset ovat tullittomat. (Turtola) (KRA)
  • Ajatus aja viep, yritys työn tekköö. (Uusikirkko) (KRA)
  • Ajatustunti on ain tyyrempi kun tyätunti. (Kaarina) (KRA)
  • Ajjaa se hiis hyvälläi, kun selekään piäsöö. (Rautavaara) (KRA)
  • Akaksi välttää rumemppii, kaunis siinä pilalle mänööhii. (Nurmes) (KRA)
  • Akan kuolema on kuin penkiltä putoais. (Liperi) (KRA)
  • Akan omaisuus ei kestä kun portin pieleen. (Nokia) (KRA)
  • Akan perinnöt kynnyksellä syyvvään. (Sotkamo) (KRA)
  • Akanpää - lampaanpää. (Paavola) (KRA)
  • Akassa on talloutesa. (Leppävirta) (KRA)
  • Akat on äreitä, kun ei ole puita eikä päreitä. (Parkano) (KRA)
  • Akatha aitaa tekkööt, miehet käyvät vaa mittaamas. (Muolaa) (KRA)
  • Akaton mies ja hännätön koira. (Heinola) (KRA)
  • Akaton mies on kuin aidaton pelto. (Liperi) (KRA)
  • Akka aidan raosta kulkee. (Lappajärvi) (KRA)
  • Akka autuvas tuvassa, mies kurja kulokemassa. (Joroinen) (KRA)
  • Akka ei ole ku kannel seinäl. (Impilahti) (KRA)
  • Akka eillä, vaikka huonolle jäälle. (Kuusamo) (KRA)
  • Akka ja arkku on reissutiellä liikaa. (Evijärvi) (KRA)
  • Akka ja kapsäkki on reissussa liikaa. (Kärsämäki) (KRA)
  • Akka kulkee asettaan, mies ei kirveskuokattaan.
  • Akka miehen ylentää tai alentaa. (Jämsä) (KRA)
  • Akka mies aseeton. (Kurikka) (KRA)
  • Akka mies asheetta, konna mies koiratta. (Sodankylä) (KRA)
  • Akka mies kirveetönnä. (Ruovesi) (KRA)
  • Akka on köyhällä niinkun aitta. (Kiuruvesi) (KRA)
  • Akka on köyhän miehen renki. (Joroinen) (KRA)
  • Akka otetaan ja mies saadaan. (Kuusankoski) (KRA)
  • Akka pitää olla kaunis ja nätti, vaikka se ois hullu. (Sortavala) (KRA)
  • Akka se talon pittää ja akka se talon hävittää. (Koivisto) (KRA)
  • Akka tieltä keäntyköö, vaan ei mies milloinkaa. (Inkeri, Keltto) (KRA)
  • Akkaa ja sikkaa ei pijätä mikkää. (Kivennapa) (KRA)
  • Akkain kiel on toisesta päästä irti. (Liperi) (KRA)
  • Akkain miel ja koiran pier, ne ovat yhden arvoset. (Karkku) (KRA)
  • Akkavalta, paskavalta. (Sievi) (KRA)
  • Akkoa ja kissoa piteä lyöjä aina kun muulta työltä joutoa, jos ne ei o tehny pahoa nin ne meinoa. (Sysmä) (KRA)
  • Akkojen puhe ja kanojen laulu. (Heinola) (KRA)
  • Akkonist se näkke, misä talos piimä on. (Halikko) (KRA)
  • Akoil ja susill on tä mailma pilattu. (Lemi) (KRA)
  • Akoilla on aikansa, tarinoita tapaansa. (Hirvensalmi) (KRA)
  • Akoilla on akan mieli, tekee mitä muistaa. (Hirvensalmi) (KRA)
  • Alakuisel talvel ei ajeta, yläkuisel kesäl ei kynnetä. (Savitaipale) (KRA)
  • Alas katsoo, ylös ajattelee. (Joensuu) (KRA)
  • Alasin raudan, juoma miehen koettelee. (Juva) (KRA)
  • Alimaesesta aejastahaa se o hyvä ylite männä. (Leppävirta) (KRA)
  • Alimaiselle portaalle ensiks astutaa. (Joroinen) (KRA)
  • Alkoholistiksi ei tulla, vaan alkoholistiksi synnytään.
  • Alku ain hankala, mut lopus kiitos seisoo. (Marttila) (KRA)
  • Alku ja loppu kankaas vaikia on, keskel vähä tuhmakin tumputtaa. (Viitasaari) (KRA)
  • Alku käis, loppu Jumalas. (Impilahti) (KRA)
  • Alku tappaa. (Tammela) (KRA)
  • Alku työn kaunistaa, lopussa kiitos seisoo. (Piippola) (KRA)
  • Alkuaan myöten se kerä vieriää. (Vaasa) (KRA)
  • Alkukuussa leipä nousee, loppukuussa pyykki lähtee. (Kauvatsa) (KRA)
  • Alkupäästähän kananpaskakiin on valkeaa. (Artjärvi) (KRA)
  • Allaalla allin mieli uijessa viluva vettä, alempana armottoman. (Joroinen) (KRA)
  • Allakassa on päiviä ja vanhasta lisää, jos uudesta loppuu. (Lahti) (KRA)
  • Alokas korkiasti nauraa, sotamies sen kuin virnauttaa. (Pielavesi) (KRA)
  • Alus kaik paha hyvii ova, pääst kananpaskaki valkone on. (Salo) (KRA)
  • Alus komiaste, vaik lopus kerjätäs. (Pyhäranta) (KRA)
  • Alussa luppois lehmän, lopuss ei hänteekää. (Savonlinna) (KRA)
  • Alussa paha painettava, vika nuor noustessaan. (Ilomantsi) (KRA)
  • Alventtist sika aljettiin, joulun luut kalvettiin, pääsiäisten pää ja kontit, helunta häntätrontit. (Vahto) (KRA)
  • Ammatti kapan antaa. (Vesanto) (KRA)
  • Ampiainen antaa, mehiläinen metenä juo. (Rantsila) (KRA)
  • Anna Antti ahvenia, Pekka pieniä kaloja. Porohousu porsaan kokosia.
  • Anna hattusi lainaksi, käy ite paljaspäin. (Karttula) (KRA)
  • Anna huolii hevosen, sillä on suuremp piä. (Lappeenranta) (KRA)
  • Anna paskal puoli paitaa, jos ei tyyvy puoleen nii anna kokonainen. (Heinjoki) (KRA)
  • Anna pirulle pikkusormi, niin se vie koko käden.
  • Anna ryssälle raha, ei oo mies silloin paha. (Lavansaari) (KRA)
  • Anna taikinan hapata, leivän juuren junnotella. (Maaninka) (KRA)
  • Annetaa aikaa, aika antaa hyyvii neuvoi. (KRA)
  • Annetaa annetustai, vuan ei tieltä löyvetystä. (Liperi) (KRA)
  • Annettu mikä luvattu. (Askola) (KRA)
  • Anojalle annetaan, ite ottaja torutaan. (Rautalampi) (KRA)
  • Anopi silmä kynnys. (Kivennapa) (KRA)
  • Anoppi talossa pirtin pesi, vaikka ei kotona ollut.
  • Anovata ei jälestä ajeta. (Pieksämäki) (KRA)
  • Antaa ajan kulua, illan tulla hiljalleen. (Asikkala) (KRA)
  • Antaa ajan kulua ja varjon venyä. (Kankaanpää) (KRA)
  • Antaa kuninkaan kuuluu, vaan ei näkkyy. (Liperi) (KRA)
  • Antaa tulla lunta tupaan ja jäitä porstuaan.
  • Antaa tulla lunta tuppaa, männää sängyn alle!
  • Antaa ymmärtää, muttei ymmärrä antaa.
  • Antajaansa kuttukin kiittää. (Ruovesi) (KRA)
  • Antajan kädet väsyy, ottajan ei milloinkaan. (Vuokkiniemi) (KRA)
  • Anterus avvaimet käes, tuomas tuoppi kainalossa. (Lavansaari) (KRA)
  • Anterus joulun alakaa, tuomas sissää tuop, paha puaval pois ajjaa. (Anttola) (KRA)
  • Anterus talaven alakaa, sukat kengät jalakaa, hyvä tuomas joulun tuo, paha puavo poes vie. (Kangasniemi) (KRA)
  • Antti aesoja nijjoo, simo siltoja tekköö, puaval paokuttaa. (Virtasalmi) (KRA)
  • Antti aisoilla ajaa. (Lehtimäki) (KRA)
  • Antti pyhien alku. (Juva) (KRA)
  • Antti turkin antaa, urpo orrelle kantaa. (Koijärvi) (KRA)
  • Apu hiirenpojastai, jyvän syö, kask paskantaa. (Pylkönmäki) (KRA)
  • Apu kärväsenki apu. (Ahlainen) (KRA)
  • Apu lapsesta: kalan perkaa, kaks syö. (Sodankylä) (KRA)
  • Apu miehestä on syömään ja saamaan. (Huittinen) (KRA)
  • Apu on hiirepojastakkii, jos jyvän syöp ni kaks kantaa. (Puumala) (KRA)
  • Apua hyttysenkin apu. (Eräjärvi) (KRA)
  • Apuna ahonnii kyntö, makuna mahonnii maito. (Joroinen) (KRA)
  • Apuna on rikka rokas, hämähäkki taikinas. (Impilahti) (KRA)
  • Arat työttömän kädet. (Asikkala) (KRA)
  • Arka henkees pitää. (Anjala) (KRA)
  • Arka henkensä pitää, rohkea sotaan kaatuu. (Uskela) (KRA)
  • Arka mies ei saa kaunista vaimoa.
  • Arka niitä säikkyy kun töppöset naukuu. (Juva) (KRA)
  • Arka piäsä säilyttää, jalo koston suavuttaa. (Joroinen) (KRA)
  • Arki antaa, pyhä ottaa. (Lavansaari) (KRA)
  • Armahampi alla tuulen kuin sisaren armon alla. (Pori) (KRA)
  • Armas ahven tuarehena, särki säästissä parempi. (Vanaja) (KRA)
  • Armasta isän kotoa, jos on leipeä vähemmän, onhan unta viljemmalta. Ei toruta torkunnasta, makoamasta manata. (Sortavala) (KRA)
  • Armost mutt ei ansiost. (Pyhäranta) (KRA)
  • Armoto isätö laps, aiva armoto emätö. (Jääski) (KRA)
  • Arvaa arp perseisiis, jok ei koskaan parane. (Sysmä) (KRA)
  • Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin.
  • Arvelu tul akalle, kun ol ukko uunin piällä. (Kuusjärvi) (KRA)
  • Arvio ei o täyven tievon kaltane. (Kangasniemi) (KRA)
  • Arvio ei ole vissinmäärän arvonen. (Muuruvesi) (KRA)
  • Arvio on valheen veli. (Lohja) (KRA)
  • Arvonsa miäsi ansaitseepi, vaan ei liika ylistystä. (Turku) (KRA)
  • Ase miestä myöten. Miestä myöten miekka vyölle.
  • Asia kuin asia, miehet sentään kuin veljekset. (Suistamo) (KRA)
  • Asia on asia ja papinkirja on papinkirja. (Pori) (KRA)
  • Asia on kun ajetaan, laki niin kun lujetaan. (Ähtäri) (KRA)
  • Asia on siitä laadusta ja poika siitä säädystä, ettei sitä piijalle naiteta. (Turku) (KRA)
  • Asia on siitä laidasta, että sika ei elä vanhaksi: jollei se kuole niin se tapetaan. (Korpilahti) (KRA)
  • Asia on yks, mutta siinä on monta haaraa. (Hartola) (KRA)
  • Asia vaatii ymmärrystä, tanssiminen rallatusta. (Tuusniemi) (KRA)
  • Asiakas on aina oikeassa.
  • Asiakos tuo on, jos konista karva lähtee, lähtee se hevosestakin. (Ylistaro) (KRA)
  • Asialla on kaksi puolta.
  • Asias on monta mutkaa, kepis ei kun kaksi päätä. (Tohmajärvi) (KRA)
  • Asiasa miestä tarvitaan, hakkaa puuta pöllöötkin. (Laihia) (KRA)
  • Asiassa on monta keinoo, kalikassa kaks piätä. (Rantasalmi) (KRA)
  • Asiat on niinkun ne ajetaan. (Lohja) (KRA)
  • Asiat ovat niinkuin puhutaan, työt niinkuin tehdään. (Naantali) (KRA)
  • Asijaan suap olla lähtemätä mut ei viipymätä. (Joroinen) (KRA)
  • Asijallen ukko kyllään, akka kielenpieksäntään. (Pohjois-Karjala) (KRA)
  • Asijast saa puhuu, mutt ei miästä mainita. (Kymi) (KRA)
  • Asja ko asja, lanko ko lanko. (Inkeri, Toksova) (KRA)
  • Asja se on ku riitele, mutt ei miehe. (Muurla) (KRA)
  • Askel askeleelta portaita kiivetään.
  • Assii vaatii arvelusta, tanssiminen rallatusta. (Sääminki) (KRA)
  • Assiis on seihtemen keinoo, piäkeino kaheksaas. (Nurmes) (KRA)
  • Astia se on tuokkonennii. (Hankasalmi) (KRA)
  • Aukaista sanainen arkkunsa.
(Kalevalaisesta runoudesta)
  • Aura on nuottoa parempi, kirnunmäntä tarpomia. (Pielavesi) (KRA)
  • Aurink paista krisukassa. (Halikko) (KRA)
  • Aurinko paistaa, vettä sataa, taitaa tulla kesä. (Perho) (KRA)
  • Aurinko se paestaa niin hyville kuin pahoillekkiin. (Iisalmi) (KRA)
  • Auta miestä mäessä, älä huttuvadissa.
  • Auta miestä mäessä, älä mäen alla.
  • Auto vie ja tuo, mutta ei rikkaaksi tee ketään.
  • Autuaall on aitassaan, tuojaall on toisen takkoo. (Joroinen) (KRA)
  • Autuaalt pelto paleltuu, vaivaselt pää. (Heinjoki) (KRA)
  • Autuaampi on antaa kun ottaa. (Vesanto) (KRA)
  • Autuaan suolat putoo, vaivaisen voi kaatuu. (Noormarkku) (KRA)
  • Autuaanhan akka kuoli, vaivaisen hevonen vaipui. (Nurmes) (KRA)
  • Autuaita ovat puupäät, sillä he eivät huku.
  • Autuas anopin kaima. (Ilomantsi) (KRA)
  • Autuas emännä lanko, pööränpäähän pöllättä, vaivane isännä lanko, ovensuuhu seisatta. (Uskela) (KRA)
  • Autuas käen ampuu, onneton pesän löytää. (Simo) (KRA)
  • Autuas plikka, joka pelimannin saa, pelimanni pelaa ja rahaa saa. (Mouhijärvi) (KRA)
  • Autuas suvella kuolee - saa paljo saattajia. (Loppi) (KRA)
  • Autuas toisen vahinkosta viisastuu, vaivainen omastaan. (Etelä-Häme) (KRA)
  • Autuas viinan jakoon, vaivainen rahan jakoon. (Virolahti) (KRA)
  • Avioliitto on kuin rieska: lauantaina se on hyvvee, maanantaina tekkee mieli ruisleipee. (Nurmes) (KRA)
  • Avuks kärvänenki kaalifatis. (Paimio) (KRA)

E[muokkaa]

  • Edes joku tolkku pitää olla, sanoi hoitaja kun hullua elvytti.
  • Edessä on kuin enkeli, mutta takana kuin peeveli. (Laukaa) (KRA)
  • Ee enonkoa suu tuohesta ole. (Sysmä) (KRA)
  • Ee herra herra oo, voan riihimies se herra on. (Säräisniemi) (KRA)
  • Ee hosu työssä aota. (Sysmä) (KRA)
  • Ee oo eneä entisellää kun uunin koukku ja perselaukku. (Sysmä) (KRA)
  • Ee pysty ämmän kynnet uunin rintaan. (Nokia) (KRA)
  • Eerikki anoo ja urpaanus uikuttaa. (Pyhäjärvi Ul.) (KRA)
  • Ehdoin valta vääpelillä - antoa lomaa jos tahtoo. (Pielavesi) (KRA)
  • Ehta veri ei pala eikä palele. (Tuusula) (KRA)
  • Ehta veri lämmittää, vaikkei se punota. (Humppila) (KRA)
  • Ehtoo karjan kokoo. (Kankaanpää) (KRA)
  • Ehtoolla laiskat virkoo, jupilaiskat lauvantaina. (Tyrvää) (KRA)
  • Ehtooruaka luihiin pystyy. (Nakkila) (KRA)
  • Ehtooruska päivän koreus, mutta aamuruska päivän paska. (Mouhijärvi) (KRA)
  • Ehtoorusko entistä ilmaa. (Parkano) (KRA)
  • Ehtootorkku, aamun virkku, se tapa talons pitää. (Hattula) (KRA)
  • Ehtoovirkku, aamutorkku, se tapa talon hävittää. (Jalasjärvi) (KRA)
  • Ehtorusko kaunist ilma, aamurusko nahat kasta. (Kustavi) (KRA)
  • Ehtorusko tuulen nosta, aamurusko kaapun kasta. (Nousiainen) (KRA)
  • Ehtovalta ahvenella: ottaa onkee jos haluvaa. (Ylikiiminki) (KRA)
  • Ei aamusella tiedä, kuinka lystiä illalla on.
  • Ei aatelinen eikä krapu menesty Pohjolassa. (Karunki) (KRA)
  • Ei aekamies apuva tarvihe. (KRA)
  • Ei ahkera hätään joudu, kerkeeväinen kerjäämään.
  • Ei ahkera taivassen pääse paremman ku laiskaka. (Salo) (KRA)
  • Ei ahne saa koskan tarppeks. (Salo) (KRA)
  • Ei ahneen aitta ole koskaan kyllin täynnä. (Lohja) (KRA)
  • Ei aika miehestä, ellei mies ajasta. (KRA)
  • Ei aikainen myöhästy. (Porvoo) (KRA)
  • Ei aikasen voittanutta. (Hollola) (KRA)
  • Ei aina juhula kestä eikä tupia pestä. (Ylistaro) (KRA)
  • Ei aina ole rekikeli, vaikka järvet on jäässä. (Pori) (KRA)
  • Ei ajettu tie ruohotu. (Mäntyharju) (KRA)
  • Ei akalla kirkkoon ajeta. (Savoranta) (KRA)
  • Ei akka lakkaa torumasta ennen kon parkuu eikä itä tuulemasta ennen kon sattaa. (Oripää) (KRA)
  • Ei akka nii oo otettava kun korento loukosta. (Ylistaro) (KRA)
  • Ei akka talua hävitä: jos se on terve, kyllä se issensä elättää, jos se on sairas, ei se syökkä. (Ullava) (KRA)
  • Ei alutonta virttä eikä perätöntä asjaa. (Kivennapa) (KRA)
  • Ei Amerikassakaan kultaa lapiolla luoda. (Jurva) (KRA)
  • Ei anna murhe maata, eikä vaiva vaikea levätä. (Karttula) (KRA)
  • Ei annantamielestä ou mieltä eikä kannantaveistä kaivuu. (Ruskeala) (KRA)
  • Ei arka miäs saa kaunista akkaa. (Akaa) (KRA)
  • Ei arkaliinista akkalaan eikä pelkoliinistä pedon jahtiin. (Etelä-Pohjanmaa) (KRA)
  • Ei asia miestä pahenna, jos ei mies asiaa. (Pielavesi) (KRA)
  • Ei asiassa pikaisuus menesty. (Naantali) (KRA)
  • Ei astia iäriää itke. (Suonenjoki) (KRA)
  • Ei aurinkokaan paista ennenkun nousee. (Kestilä) (KRA)
  • Ei auta arvelu asijassa. (Joroinen) (KRA)
  • Ei auta asiassa ystävyys, eikä herruus merellä. (Kiihtelysvaara) (KRA)
  • Ei auta itku markkinoilla.
  • Ei auta suru markkinoilla, rahaa siellä pitää olla.
  • Ei auta kylmä käärö vinoon naamaan.
  • Ei elä henki heilumati. (Lohja) (KRA)
  • Ei elä henki heilumatta, kahden jalan kapsamatta. (Kuopio) (KRA)
  • Ei elämä irvistellen somene.
  • Ei elävä kuolevansa usko.
  • Ei eukko ook kannel seinällä. (Tohmajärvi) (KRA)
  • Ei eukon rahat kestä kuin tuomaasta jouluun. (Mikkeli) (KRA)
  • Ei haastavalta sanat lopu. (Vesanto) (KRA)
  • Ei haikua ilman tulta. (Laukaa) (KRA)
  • Ei haittaa hevosta, vaikka miestä morkataan. (Kitee) (KRA)
  • Ei halu halaamalla lähle. (Orivesi) (KRA)
  • Ei hapan kalja säästäten paranu. (Raisio) (KRA)
  • Ei harakka lehmän taposta poissa. (Nurmes) (KRA)
  • Ei harakka ole lintu. (Pori) (KRA)
  • Ei hassu hassu olisikaan, jollei järkeä puuttuisi. (Naantali) (KRA)
  • Ei haudotussa ole hautomista. (Pohjois-Häme) (KRA)
  • Ei haukka kanan parkua mieleensä pane. (Pori) (KRA)
  • Ei haukku haavaa tee, ellei halol' päähän lyö.
  • Ei haukku haavaa tee, jos ei paha koira purra saa. (Mellilä) (KRA)
  • Ei haukku haavaa tehe, jos ei vihanen koira purra saa. (Alatornio) (KRA)
  • Ei haukkuva koira haavaa tee. (Kuhmoinen) (KRA)
  • Ei haukkuva koira jänestä saa. (Punkalaidun) (KRA)
  • Ei haukkuva koira pure." (Viitasaari) (KRA)
  • Ei heinäsirkka hämähäkin alle kuole. (Orimattila) (KRA)
  • Ei helmiä sioille.
  • Ei Helsingissäkään piikaa piirongin päällä pidetä. (Pori) (KRA)
  • Ei henki hevillä lähe. (Hirvensalmi) (KRA)
  • Ei henki hiettä lähde. (Parikkala) (KRA)
  • Ei hepo heinäs pahene. (Pusula) (KRA)
  • Ei hepo häitä kiitä eikä pappi pitkiä pyhiä. (Taipalsaari) (KRA)
  • Ei hepo häitä kiitä, jouhihäntä juominkia. (Rautalampi) (KRA)
  • Ei hepo kuole kuikosta eikä lammas kivenlieriäisestä. (Mouhijärvi) (KRA)
  • Ei hepo kuovista kuole. (Vihti) (KRA)
  • Ei herelmä kauvas puust putto. (Mynämäki) (KRA)
  • Ei herkui vatan täysi syär. (Muurla) (KRA)
  • Ei herkun hyvyyteen, kunhan on paljon ja lämmintä. (Pieksämäki) (KRA)
  • Ei herra herran hännälle pole. (Kitee) (KRA)
  • Ei herrain kaulaa varten köysiä kierretä. (Pori) (KRA)
  • Ei herrat paljo kärsi: ko tikulla silmään pistää, ni suuttuu. (Noormarkku) (KRA)
  • Ei herroo merelä. (Sulkava) (KRA)
  • Ei hetikään tuu niin nälkä, kun aina vähän haukkoo. (Laihia) (KRA)
  • Ei hevone hikkeesä kuole eikä akka itkuusa. (Pyhäselkä) (KRA)
  • Ei hevonen häitä kiitä eikä mies yösijaansa. (Soini) (KRA)
  • Ei hevoonen tiellä lihoo. (Teuva) (KRA)
  • Ei hiiri heinähäkin alle kuole. (Oulu) (KRA)
  • Ei hiiri hevosen korvaan pääse. (Pieksämäki) (KRA)
  • Ei hiiri kekoon kuole. (Johannes) (KRA)
  • Ei honka yhlellä lyännillä kaalu. (Eräjärvi) (KRA)
  • Ei hopussa sata ajastaikaa eletä. (Naantali) (KRA)
  • Ei housuille palkkaa makseta. (Ristijärvi) (KRA)
  • Ei housut lainassa parane; joko ne pahoin pidetään vai pahoin paskataan. (Taivassalo) (KRA)
  • Ei housut lainassa parane: jos ei revitä niin ruikutaan. (Ylihärmä) (KRA)
  • Ei housuuhin hyppäämällä mennä. (Laihia) (KRA)
  • Ei huimia herraksi pantane, jos ei aina viisaitakaan. (Valtimo) (KRA)
  • Ei hullui herroks panna. (Elimäki) (KRA)
  • Ei huolta hävinneellä eikä maansa myönnehellä. (Reisjärvi) (KRA)
  • Ei hädällä kauvas keriitä. (Mouhijärvi) (KRA)
  • Ei hädäs hyvää tehdä. (Tuusula) (KRA)
  • Ei hätä auta muus kun kirpun kiinniotos. (Koski Hl.) (KRA)
  • Ei hätä huulost paran. (Iitti) (KRA)
  • Ei hätä häjynä olla oo, mutta hyvänä olla kostaa. (Ilmajoki) (KRA)
  • Ei hätä lakii luje. (Eräjärvi) (KRA)
  • Ei ilman toimeenkaan tule, ettei yhtä kertaa päivässä hullutella saa.
  • Ei ikävä tapa vaikka se vähän kivuttaa.
  • Ei juhlaa, ettei rähjää. (Keuruu) (KRA)
  • Ei jänis yhren portin etee kuole. (Orimattila) (KRA)
  • Ei järkeä kauhalla päähän kaadeta.
  • Ei kahta hyvää, luvata ja pitää.
  • Ei kahta ilman kolmatta.
  • Ei kaik tauvit tapa. (Inkeri, Keltto) (KRA)
  • Ei kaikki ole hopeaa joka hohtaa. (Puumala) (KRA)
  • Ei kaikki satteet ou allakassa. (Joroinen) (KRA)
  • Ei kannata kinnata ilman hinnata. (Kuru) (KRA)
  • Ei karhua vitsalla lyödä. (Rovaniemi) (KRA)
  • Ei karhu kaatajaansa sääli. (Nurmijärvi) (KRA)
  • Ei karhua ennen nyletä kun se tapetaan. (Vilppula) (KRA)
  • Ei kelpaa köyhän anti rikkaalle.
  • Ei kestä perse merivettä. (Pelkosenniemi) (KRA)
  • Ei kirpullen saa kahta persettä tehä. (Pirkkala) (KRA)
  • Ei kissa kiitoksella elä.
  • Ei koira siitä suutu, kun sitä leivällä päähän viskaa.
  • Ei kokin tu nälkä eikä tapin jano. (Tottijärvi) (KRA)
  • Ei korppi kaltute lähe. (Uusikirkko (KRA)
  • Ei korppi kirhoin kuole eikä musta lintu lauseihin. (Kittilä) (KRA)
  • Ei korppi pesten valkie. (Pihtipudas) (KRA)
  • Ei korppi toisen silmää puhkaise. (Naantali) (KRA)
  • Ei koski käskystä pauhaa. (Oulu) (KRA)
  • Ei kukaan ole kuurompi kuin se, joka ei tahdo kuulla.
  • Ei kukaan oo köyhän lanko.
  • Ei kukkaan henkelläs elä. (Ulvila) (KRA)
  • Ei kukko käskien laula.
  • Ei kukko käskien laula, eikä kana kotkota.
  • Ei kusihätä paskomalla lähre.
  • Ei kysyin asii pilaavu. (Ilomantsi) (KRA)
  • Ei kysyjä tiä, eikä tietäjä sano. (Honkajoki) (KRA)
  • Ei kysyvä tieltä eksy.
  • Ei kädet ristissä rikkaiksi tulla.
  • Ei köyhänkään suu tuohesta ole.
  • Ei köyhän laina kauvaksi kerkee.
  • Ei köyhyys ole mikään ilo, vaikka se joskus naurattaa.
  • Ei laki leikkiä kato. (Reisjärvi) (KRA)
  • Ei lakkaa etelä tuulemasta ennen kun sataa eikä akat toruamasta ennen kun itkee. (Kankaanpää) (KRA)
  • Ei lapselle kahvia, eikä varsalle kauroja.
  • Ei lapset muuta tarvitse kuin tuttipulloo ja vittaa.
  • Ei lapsi lapsi ole vaan lapsenlapsi vasta lapsi on.
  • Ei leikki leivässä pidä.
  • Ei lukemalla uimaan opi, veteen on mentävä!
  • Ei lukeminenka laiskan työt ol. (Kalanti) (KRA)
  • Ei Luojakaan laiskoja elätä.
  • Ei lusikkoo voi jokaisen suun mukkaan tehä. (Tuusniemi) (KRA)
  • Ei lähe halla haon takoa, kaste kaihikohasta päivän pärttylin perästä. (Viitasaari) (KRA)
  • Ei lämmin luita riko.
  • Ei löyly säkkih kelpaa. (Iitti) (KRA)
  • Ei maito salli raiskaa eikä piika pahhaa puhetta. (Alastaro) (KRA)
  • Ei makaavan kissan suuhun hiiret juokse.
  • Ei makeaa mahan täydeltä.
  • Ei markat maaten kasva, ei Jumala laiskoja ruoki.
  • Ei melatta merelle.
  • Ei miehen pituus auta kuin tuohimetsällä.
  • Ei mieli mettä keitä.
  • Ei minjän tapoi tiälä ennenk se on syänny nelikon suoloi. (Elimäki) (KRA)
  • Ei mitään piimää, kun ei lehmätkään lypsä. (Hämeenkyrö) (KRA)
  • Ei miäs paru, vaikka nuppi mens. (Somero) (KRA)
  • Ei morsianta sukhun vihitä. (Ullava) (KRA)
  • Ei muna oo viisamp kannoo. (Tuusniemi) (KRA)
  • Ei mäne näkö tavoittaan. (Liperi) (KRA)
  • Ei ne kaikki miehiä ole, jotka pöksyjä kantavat.
  • Ei ne herrat paljon tarvitse: vähä tikulla silmään töyttää niin jo urajaa. (Laihia) (KRA)
  • Ei niin halpaa, ettei se joskus hyvä ole. (Köyliö) (KRA)
  • Ei niin heittijokaluu ou, ettei se seihtemeen vuoteen kaluks käy, kun korjoo vuan. (Joroinen) (KRA)
  • Ei niin hiukkaa hivuta, ettei vähää kuluta. (Viljakkala) (KRA)
  • Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin.
  • Ei niin pientä pilaa, ettei totta toinen puoli.
  • Ei niin pientä putkee, ettei reikää keskellä.
  • Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä.
  • Ei nyt auta ampukeinot, kun ei ole nuolen noutajaa. (Suomussalmi) (KRA)
  • Ei nyt o aika ansoi punnoo, nyt o jo sorsat soitimel. (Uusikirkko) (KRA)
  • Ei näe metsää puilta.
  • Ei näkö nuolta kelpaa. (Joroinen) (KRA)
  • Ei näkö työtä tie, eikä kauneus kaskee hakkoo. (Pielavesi) (KRA)
  • Ei nälkkäne velaast väliit, ku vaa syärä sais. (Uskela) (KRA)
  • Ei nälkä vassaa halkaise. (Kirvu) (KRA)
  • Ei nälkähistä uneta. (Pälkäne) (KRA)
  • Ei nälkäisen vatsa halkee. (Suistamo) (KRA)
  • Ei nälkäistä hauku koiratkaan. (Haapajärvi) (KRA)
  • Ei nälkäistä nukuta. (Ylitornio) (KRA)
  • Ei nälkäistä pieretä. (Punkalaidun) (KRA)
  • Ei nälkästä janota. (Alastaro) (KRA)
  • Ei nälkästä jekuta. (Siikainen) (KRA)
  • Ei näläkä härnäämisestä parane. (Virrat) (KRA)
  • Ei näläkä mahhoo halakase. (Sääminki) (KRA)
  • Ei näläkä vähee säikää. (Joensuu) (KRA)
  • Ei näläkäisen maha halakiik. (Tohmajärvi) (KRA)
  • Ei näläkään halakii. (Kontiolahti) (KRA)
  • Ei nöyrän kaulaa katkaista.
  • Ei o uskomist Eskoo, sillon se pahan tekee kun nauraa. (Loppi) (KRA)
  • Ei oikeus saa yösijaa, mutta vääryys istuu peräpenkillä.
  • Ei oja ota, jos et putoa. (Lavansaari) (KRA)
  • Ei ol ehto viäl vaik se hämärtä. (Halikko) (KRA)
  • Ei ol hampahattoman lihast eikä voista veitsettömän. (Anjala) (KRA)
  • Ei ole asia aijan päässä eikä säkki seipään nenässä. (Jääski) (KRA)
  • Ei ole asiat kylässä kynnyksellä. (Raahe) (KRA)
  • Ei ole hampaattoman vihoesta. (Iisalmi) (KRA)
  • Ei ole koiraa karvoihin katsominen.
  • Ei ole lahjahevosen suuhun katsomista.
  • Ei ole muuta sivistystä saanut kuin rokotuksen.
  • Ei ole synti olla savolainen, mutta se on iso häpeä.
  • Ei ole vorraa, jos ei voran peittoo. (Inkeri, Keltto) (KRA)
  • Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran.
(Kalevalaisesta runoudesta)
  • Ei omena kauas puusta putoa.
  • Ei oo epätieto selevän tiion veärti. (Kuhmo) (KRA)
  • Ei oo hoppu hyväks eikä kiire kunniaks. (Lappeenranta) (KRA)
  • Ei oo kaekki arvuutokset tosia. (Nilsiä) (KRA)
  • Ei oo kiire kirkkoon, ku pappi on paitasillaan ja lukkaril on lusikka suussa.
  • Ei oo köyhä eikä kippee.
  • Ei oo lasta itkemätöntä eikä kangasta katkeematonta.
  • Ei oo pakko päitä syyvvä, kun on hyviä häntiä. (Karttula) (KRA)
  • Ei oo pakko tunnustaa, kun ei oo kuka pinnistää. (Teuva) (KRA)
  • Ei oo pakkua mualle kun paskalle. (Seinäjoki) (KRA)
  • Ei oppi ojaan kaada, eikä tieto tieltä työnnä.
  • Ei ou ettääl kui emmääsä, ei sikkaa kui sukkuunsa. (Kangaslampi) (KRA)
  • Ei ou hattu kannon piässä, kun on miehen piässä. (Liperi) (KRA)
  • Ei ou herroo merellä eikä miestä vuorotonta. (Rautalampi) (KRA)
  • Ei ou kukkaan seppä syntyissään. (Karttula) (KRA)
  • Ei ouk akkalukkaria eikä ukkokupparia. (Kivennapa) (KRA)
  • Ei paholainenka poikasians moiti. (Turku) (KRA)
  • Ei parta pahoille kasva, turpajouhet joutaville.
(Kalevalaisesta runoudesta)
  • Ei paska punniten parane.
  • Ei Perhossa elä, jos ei liiku. (Veteli) (KRA)
  • Ei perintö pesää tee. (Viljakkala) (KRA)
  • Ei pidä ensimmäiseen hyvään hyvästyä eikä ensimmäiseen pahaan pahastua. (Rautalampi) (KRA)
  • Ei pidä mennä merta edemmäs kalaan.
  • Ei pidä tupata, jos ei tykätä. (Töysä) (KRA)
  • Ei pidä uskoa hevosta tielle, venettä vesille, akkaa aitan vartiaksi. (Pielinen) (KRA)
  • Ei pidä viskellä kiviä, jos istuu lasikaapissa.
  • Ei pie tehhä kirpust hevosta. (Kivennapa) (KRA)
  • Ei pien pieru persettä revi (Sysmä) (KRA)
  • Ei pieru haisutta leviä. (Askola) (KRA)
  • Ei pieru taivaaseen kuulu. (Vihti) (KRA)
  • Ei pierua saa piättää eikä nurin niskon lähättää. (Haapavesi) (KRA)
  • Ei piika ol ihminen eik harakka lintu eik roppinen astii. (Eura) (KRA)
  • Ei piiska luita riko. (Joensuu) (KRA)
  • Ei piispan pappilan kaut väärä ol. (Pyhäranta) (KRA)
  • Ei pikaisuus asiois menesty. (Nummi) (KRA)
  • Ei pikaisuus kelpaa edes kirpun tapussa. (Kangasala) (KRA)
  • Ei pirukaan niin kuumaa paskaa situ, että housut palaa. (Nastola) (KRA)
  • Ei pirust papiks. (Lavansaari) (KRA)
  • Ei pisara meressä tunnu.
  • Ei piä ennen pottee, ennenku taoti tulloo. (Kangasniemi) (KRA)
  • Ei Porist pääs tappelemat ek Tampereelt friijaamat. (Pori) (KRA)
  • Ei puku tee pyhimystä.
  • Ei puu ensi lyönnillä kaadu.
  • Ei pysty mummon kynnet uuninrintaan. (Nurmes) (KRA)
  • Ei raha est kuolemast, ei köyhyys kauva elämäst. (Salo) (KRA)
  • Ei raha herra ole. (Rauma) (KRA)
  • Ei raha kaulas hirtetä. (Seinäjoki) (KRA)
  • Ei raha lopu, vaik se välil vähenee. (Pyhäjärvi, Ul.) (KRA)
  • Ei raha lopu, vaikka välipään teköö. (Peräseinäjoki) (KRA)
  • Ei raha lukiin vähene. (Jyväskylä) (KRA)
  • Ei raha maata anna. (Somero) (KRA)
  • Ei raha puussa kasva.
  • Ei raha rahitta tule. (Inkeri, Vuolee) (KRA)
  • Ei raha sille haise, millä se on hankittu. (Mäntyharju) (KRA)
  • Ei raha sukkuu ol. (Marttila) (KRA)
  • Ei raha syären eikä juaren lopu, saamattomuus sen tekee. (Pöytyä) (KRA)
  • Ei raha syödä kelpaa. (Noormarkku) (KRA)
  • Ei raha tule huutamalla. (Kuhmoinen) (KRA)
  • Ei rahal sieluu ol. (Lohja) (KRA)
  • Ei rahamiehet hoppuile eikä rahattomain parane. (Koskenpää) (KRA)
  • Ei rahassa ruotoja ole. (Kuorevesi) (KRA)
  • Ei rahattoman kaupasta eikä jyvättömän myllyynmenosta. (Hausjärvi) (KRA)
  • Ei rahattoman kauppa käy. (Uusikaupunki) (KRA)
  • Ei rakkaus katso leipävaikkanaan. (Korpilahti) (KRA)
  • Ei rakkaus matkoja mittaa. (Perho) (KRA)
  • Ei rakkaus ruastu. (Noormarkku) (KRA)
  • Ei raskaat kahleet kalise. (Hattula) (KRA)
  • Ei rasva rokkoo pilloo. (Kerimäki) (KRA)
  • Ei rek piäse vetäjäsä eille. (Leppävirta) (KRA)
  • Ei rieska raiskoi kärsi, eik piika pahoi sanoi. (Eura) (KRA)
  • Ei riihi kirkkokoriasta tykkää. (Perho) (KRA)
  • Ei Roomaakaan päivässä rakennettu.
  • Ei ryyppii kauvan ryyppä, mut puheishaan se aika menee. (Elimäki) (KRA)
  • Ei ryyppy miestä kaada, jos ei mies ryyppyä.
  • Ei saa jäädä tuleen makaamaan. (Väinö Linna: Tuntematon sotilas)
  • Ei saa olla nolo noukasta, jottei tartu hännästä. (Jalasjärvi) (KRA)
  • Ei saa uskoo ehtooruskoo eikä isomahaseen piikaan. (Kokemäki) (KRA)
  • Ei sanottu sana suuhun palaa.
  • Ei savua ilman tulta.
  • Ei se aja, joka pelkää. (Kauhajoki) (KRA)
  • Ei se anna joka kysyy. (Helsinki) (KRA)
  • Ei se arvele, joka ottaa. (Ruovesi) (KRA)
  • Ei se eilisen teeren poika ole.
  • Ei se eksy, ken kyssyy, eikä kaavvu, ken kassoo. (Kirvu) (KRA)
  • Ei se haukku huavoo tie, kun ei koira vuan purase. (Joensuu) (KRA)
  • Ei se heinää tee, joka pilvii vahtaa. (Kokemäki) (KRA)
  • Ei se helevettikhän niin kuuma ole ku pappi sen saarnaa. (Kemi) (KRA)
  • Ei se hepo näläkään kuole, kun voklalintu laulaa. (Rääkkylä) (KRA)
  • Ei se kylvä, joka hallaa pelkää. (Pori) (KRA)
  • Ei se lapsi ikinä itse kävele, jota aina talutetaan.
  • Ei se murehtimalla parane.
  • Ei se muuta tiedä kuin mitä nenästä suuhun valuu, eikä senkään nimee.
  • Ei se näkköö katto, joka naira meinaa. (Tyrvää) (KRA)
  • Ei se nää joka nai, eikä usko kun puhutaan. (Tuulos) (KRA)
  • Ei se ole akka eikä mikään, joka ei miestään elätä. (Orimattila) (KRA)
  • Ei se ole hoppu, jos leipä loppuu, vaan se on hoppu, jos tupakka loppuu. (Kesälahti) (KRA)
  • Ei se ole hukassa, joka on vatsassa. (Jurva) (KRA)
  • Ei se ole hullu, joka pyytää vaan se joka maksaa.
  • Ei se ole raatari, joka ei ratko. (Ranua) (KRA)
  • Ei se ota, jos ei annakaan.
  • Ei se ou puutetta nähny, joka ei toista auta. (Pielavesi) (KRA)
  • Ei se paljon valehtele, joka puolet valehtelee.
  • Ei se pelaa joka pelkää.
  • Ei se putoaminen, vaan se äkkipysäys.
  • Ei se reki kauan tiellä pysy, jota toisesta aisasta veretään. (Orimattila) (KRA)
  • Ei se silakkaa syö, joka lihaa saa, ei se piikaa hyväile, joka emäntää saa. (Naantali) (KRA)
  • Ei se tapa mikä vahvistaa.
  • Ei se tapojansa paranna, joka ei mieltänsä pahoita.
  • Ei se tehe riihelle mithän, jos sauna palaa. (Länsipohja, Pajala) (KRA)
  • Ei se toista auta, jok ei itte hätäinny. (Ruovesi) (KRA)
  • Ei se tule autuaaksi, joka härjällä ajaa. (Ilmajoki) (KRA)
  • Ei se vaihtamalla parane.
  • Ei se vetele, että housuja revitään ja hammeella paikataan. (Kuopio) (KRA)
  • Ei sellaista tietä, jota ei ennen ole käyty.
  • Ei semmost tavaraa, ettei yhreksäs vuates tarvi. (Tuusula) (KRA)
  • Ei sen herkun paljuuesta, kunhan suu vain maun saapi. (Mäntyharju) (KRA)
  • Ei sepällä oo hyvää puukkoa nähty. (Evijärvi) (KRA)
  • Ei sepän hevosella eikä suutarin akalla ole koskaan kenkiä. (Siikainen) (KRA)
  • Ei siitä sydän kuole, mitä ei silmä näe.
  • Ei silloin tehdä pidä, kuin kovin käsketään. (Jurva) (KRA)
  • Ei silmä osaa ota.
  • Ei sitä kortilla autoa ajeta.
  • Ei sitä piä yhteen pahhaan pahastuva eikä yhteen hyvvään hyvästyvä. (Joroinen) (KRA)
  • Ei sitä tiädä, kenenkä rees se piru on. (Alavus) (KRA)
  • Ei soa rek männä hevosen eelen. (Mäntyharju) (KRA)
  • Ei sokea näkövalolta veisaa. (Kuhmo) (KRA)
  • Ei sonni niin suuri, ettei salvaja suuree. (Laihia) (KRA)
  • Ei sota sanomittaan mene.
  • Ei sota yhtä miestä kaipaa.
  • Ei sotamieskään sika ole, jos ei kovin suuri herrakaan.
  • Ei sovi pihlajanmarjat papin kukkoon. (Valtimo) (KRA)
  • Ei sovi suopetäjä korpikuusen kumppaniksi.
  • Ei sudesta lammasta tee, jos se lammasaitauksessa syntyy.
  • Ei suotta kuolla, vaikka suotta sairastetaan. (Rauma) (KRA)
  • Ei susi silmiänsä häpee.
  • Ei suu ole rahasta eikä pillu kullasta. (Ylihärmä) (KRA)
  • Ei suuret sanat suuta halkaise.
  • Ei suutari maata saa, suutarin täytyy naskata vaan. (Isojoki) (KRA)
  • Ei syntyvä sijaa katso.
  • Ei syyhyttä saunaan.
  • Ei sää sääreen tartu.
  • Ei taikina syömiseen lopu eikä leipä lämpymäisiin. (Lohja) (KRA)
  • Ei taloosta niin lähäretä kun torpasta, eikä torpasta niin kun hakomajasta. (Ylistaro) (KRA)
  • Ei tarvita torpis tervaa, ei sit oo kaikis talooskaan. (Isokyrö) (KRA)
  • Ei tarvitse torpparin hevonen häntää eikä paska kulkusia. (Savukoski) (KRA)
  • Ei tavara hirvitä muu ku ruumiskirstu, eikä sekhän tervettä ihmistä. (Kemi) (KRA)
  • Ei tavara lainassa parane, jonsei se pahene nin se paskataan. (Kuhmalahti) (KRA)
  • Ei tavara lopu, vaikka häjy perähnänsä vetääs. (Isokyrö) (KRA)
  • Ei tavaraa hauthan saa. (Ullava) (KRA)
  • Ei terve ruumis työtä kaipaa.
  • Ei terve ruumis työtä kaipaa ja sairas ei voi tehdä.
  • Ei tippa tapa ellei tipasta tule tapa.
  • Ei tippa tapa, mutta kirvelee.
  • Ei tippa tapa ja ämpäriin ei huku. (Vexi Salmi)
  • Ei todenpuhuja saa yösijaa.
  • Ei tule elo etsimätä, kala jalan kastamata. (Terijoki) (KRA)
  • Ei tule lasta eikä paskaa.
  • Ei tule ne herkut eikä pure ne kirput. (Savonranta) (KRA)
  • Ei tule tuohesta takkia eikä akasta pappia.
  • Ei tupella tapella.
  • Ei tupoo tunnissa tehäk. (Pälkjärvi) (KRA)
  • Ei tyhjä lato kattoa kaipaa.
  • Ei tyhjä säkki pystyssä pysy.
  • Ei tyhmiä kynnetä eikä kylvetä - niitä kasvaa itsestänsä.
  • Ei työ tehden lopu eikä uni maaten.
  • Ei työt tekemällä lopu.
jatko: ..eikä järvi soutamalla kulu.
...eikä ketjut polkemalla lopu.
  • Ei tähän maailman aikaan ole enää entisellään kuin uni ja nälkä.
  • Ei täin koivista kintahia tuu. (Ilmajoki) (KRA))
  • Ei täin nahoosta saa fällyjä. (Teuva) (KRA)
  • Ei tärkeintä ole voitto vaan jalo kilpa.
  • Ei tässä kurjuutta kummempaa.
  • Ei tässä olla uutta pyörää keksimässä.
  • Ei uun mihi kotont jouva. (Rautu) (KRA)
  • Ei vahinko tule kello kaulassa.
  • Ei vahinko yksinään tule.
  • Ei vanha koira istumaan opi.
  • Ei vanhuus mieltä anna, vaan opettaa hiljaa kävelemään.
  • Ei vara venettä kaada.
(kalevalaisesta runoudesta)
asiayhteys: Veneretkueen mukaan saadaan kesken matkaa sankari, joka samalla tuo mukanaan veneeseen korkeamman laidan.
merkitys: Varautumisesta ei ole haittaa.
  • Ei varsa silloin vanha ole, kun on emo elossa.
  • Ei vedessä veneen jäljet tunnu.
  • Ei velka mätäne.
  • Ei vene soutajatta kule. (Liperi) (KRA)
  • Ei vene taitava käsist kaau. (Lavansaari) (KRA)
  • Ei vene vettä pilloo eikä kyrpä vittua. (Kiuruvesi) (KRA)
  • Ei venees miästä vuarotonta. (Vehkalahti) (KRA)
  • Ei vieraan surku tul eikä omasen ollenkaan. (Somero) (KRA)
  • Ei vieraanvara talua hävitä vaan tyhjääntarkkuus. (Reisjärvi) (KRA)
  • Ei vieras kipuja vie. (Viipuri) (KRA)
  • Ei vieras pöytää poikki syö. (Juva) (KRA)
  • Ei vieras talloo hävitä, tuo Jumala vieraita, tuo vieraanvarroo. (Rautalampi) (KRA)
  • Ei vierasta velaks syötetä. (Joroinen) (KRA)
  • Ei vierasta väkeen, jos ei vieras mielellään. (Pielisjärvi) (KRA)
  • Ei viina lisää voimia anna, mutta lisää rohkeutta.
  • Ei vilija vaivata tuu, kala jalan kastumata. (Piippola) (KRA)
  • Ei viljan vähyyttä, jos ei osan kovuutta. (Kuhmo) (KRA)
  • Ei vittu naidessa vähene. (Ilomantsi) (KRA)
  • Ei vittuvirstat pitkät oo, eikä rakkauden tiäll oo rapaa. (Laihia) (KRA)
  • Ei voi olla eksyksissä, jos ei kiinnosta mihin ollaan menossa.
  • Ei voi muuta sanoa, kun hattua nostaa.
  • Ei voi toista auttaa, joka itsekin haapaa kalvaa. (Parkano) (KRA)
  • Ei välillä väliä, kunhan saa välillä väliä.
  • Ei yhden puolen hyvä kauvan kestä. (Kokemäki) (KRA)
  • Ei yhe persiist päivä paista. (Uusikirkko) (KRA)
  • Ei yheltä oksalta kahta lintua ammuta. (Iisalmi) (KRA)
  • Ei yheltä puolen kirvestä hiota. (Kuhmoinen) (KRA)
  • Ei yhen nauriin tähen kuoppoo aukasta. (Ilomantsi) (KRA)
  • Ei yhtä päätä kahesti leikata. (Tohmajärvi) (KRA)
  • Ei yks akka riitele eikä yks puu pala.
  • Ei yks kauva naor, jos ei toine vasta naor. (Laitila) (KRA)
  • Ei yks koskaan paljo oo, kaks paljo o. (Vampula) (KRA)
  • Ei yksi kauan riitele. (Padasjoki) (KRA)
  • Ei yksi kauvan naura. (Paavola) (KRA)
  • Ei yksi oo paree kun toinenkaa eikä aina niinkää hyvä. (Laihia) (KRA)
  • Ei yksi puu kauan pala. (Evijärvi) (KRA)
  • Ei yksi pääsky kesää tee. (Valkeala) (KRA)
  • Ei yksi pääskynen suvea tuo. (Hausjärvi) (KRA)
  • Ei yksinäinen puu valkeeta ota.
  • Ei yksipuolist pahhaa. (Inkeri, Keltto) (KRA)
  • Ei ykspuolelta aurinko paesta. (Iisalmi) (KRA)
  • Ei yskä lääkitä tartte, jolle pysy niin menkkön pois. (Kaarina) (KRA)
  • Ei yskä rykien lähde, vaan tervalla kurittamalla. (Varkaus) (KRA)
  • Ei yskä yksin kule, pittää pierun kumpalina. (Rantsila) (KRA)
  • Ei yskä yksin tule, tuopi tuskan tullessaan, vie multiin mennessään. (Ähtäri) (KRA)
  • Eihä aika työtä tapa vaan teko. (KRA)
  • Eihä entisel kauva elä, jos ei Jumala toista anna. (Uusikirkko) (KRA)
  • Eihän helevetissäi ikävä ou, ku siel on monta kumppalija. (Joroinen) (KRA)
  • Eihän munaa munaa vaihreta. (Orimattila) (KRA)
  • Eihän se emäsika muista porsassa olleensa. (Pielavesi) (KRA)
  • Eihän se hevonenkaan kauan yksipuolelta pilttuussaan potki. (Nilsiä) (KRA)
  • Eihän se niin kiire oo, ettei lähteä kerkiä.
  • Eihän se uun talosta liikuk. (Liperi) (KRA)
  • Eihän tästä tule kuin äkäiseksi.
  • Eihää herelmä ennen puto, ennenku kypsyy. (Orimattila) (KRA)
  • Eij oo pakko Makkosen kerjätä, kun on pettäistä kontissa. (Juankoski) (KRA)
  • Eiliist leipää ja tänpäiväist voita. (Koski Hl.) (KRA)
  • Einari nari, pieri ja pani.
  • Eipä akka uksissa tiiä, missä ukko uhveltelee. (Virolahti) (KRA)
  • Elettii sitä ennennii, vua nytkytellää sitä nyttii. (Sulkava) (KRA)
  • Elo kurjen, elo kärjen, elo vaivaisen vareksen. (Sodankylä) (KRA)
  • Elokas on aina nerokas. (Impilahti) (KRA)
  • Elomato: hyvä sato, hämähäkki: tyhyjä säkki. (Kurikka) (KRA)
  • Eloon elävän mieli." (Jämsä) (KRA)
  • Elot entiset kuluu, rahat saadut raukenee. (Vuokkiniemi) (KRA)
  • Elä eukko ennen kuole, ennen kuin kelkassa vetelen jälessäni jäätä myöten. (Liperi) (KRA)
  • Elä itse ja anna toisten elää. (Loppi) (KRA)
  • Elä kehu hevostas ennen kuin eille ajat. (Muuruvesi) (KRA)
  • Elä kiitä morsianta, ennen kuin pulmakovaset syö. (Inkeri, Soikkola) (KRA)
  • Elä laske lauvantaina, susi syöpi sunnuntaina, mato pistää muanantaina! (Tohmajärvi) (KRA)
  • Elä ota ajelevvoo, tappaile pakenevvoo. (KRA)
  • Eläinten nälkä ensin, ihmisten nälkä sitten. (Kauhava) (KRA)
  • Eläjä elää tavallaa, tulija tuloo ajallaa. (Sortavala) (KRA)
  • Elämine että myöte, soutamine vettä myöte. (Joutseno) (KRA)
  • Elämme kovia aikoja, ystävä hyvä.
asiayhteys: Aku Ankka -sarjakuvasta, jossa puhuva koira lausuu virkkeen erilaisten vastoinkäymisten yhteydessä.
  • Elämä ei laiskoja ruoki.
  • Elämä ilman työtä, on kuin housut ilman vyötä.
  • Elämä on kuin lapsen paita: lyhyt ja sontainen. (Ilomantsi) (KRA)
  • Elämä opettaa, jos ei muuta niin hiljaa kävelemään. (Tuupovaara) (KRA)
  • Elämä voittaa, minä tulen toiseksi.
  • Elämässähän Herra meitä keikuttaa. (Tervo) (KRA)
  • Eläpäs souvva, anna akan uija ojassa. (Saarijärvi) (KRA)
  • Elättisika ei tiedä juoksusian vajoota. (Pielisjärvi) (KRA)
  • Eläväistä lasten tauti. (Helsinki) (KRA)
  • Elävän näkee joskus, mutta kuollutta ei näe koskaan. (Pomarkku) (KRA)
  • Elävää auttaa pitää, kyllä kuollut paikkansa pitää. (Raahe) (KRA)
  • Elävää kuolettaissa pitää olla pitkä säkki. (Impilahti) (KRA)
  • Elää kuin viimeistä päivää.
  • Emän tavat tyttärellä. (Eräjärvi) (KRA)
  • Emännill on voihen tuska, miehill on tupakan tuska. (Metsäpirtti) (KRA
  • Emännäll on ehtovalta: voilla vittusa voiteloo. (Joroinen) (KRA)
  • Emännällä on ehtovalta: voilla voitaa suuta, munanpiällä persettä. (Ilomantsi) (KRA)
  • Emännällä on kolme kieltä: yks on puinen, toinen luinen, kolmas kivinen kieli: puisella puhuu tuvassa, luisella lukon takana, kivisellä kirkkotiellä. (Ilomantsi) (KRA)
  • Emännän kunnia se on, että työmies haisee. (Tervo) (KRA)
  • Emännän käsi talon nostaa ja sama sen maahan kaataa. (Lehtimäki) (KRA)
  • Emännän palat ja paimenen jälet on lukemattomat. (Iisalmi) (KRA)
  • Emännän silmä lehmän lypsättää, isännän jalka pellon höystää. (Kuopio) (KRA)
  • Emännän suku pöydän päässä, isännän oven suussa. (Luhanka) (KRA)
  • Emännäs on karjan juuri. (Noormarkku) (KRA)
  • Emännästä etupuolet, lampaan lihasta takapuolet. (Karttula) (KRA)
  • Emännätöin talo on ku kannetoin hinkki. (Orimattila) (KRA)
  • Emännätön talo ja varreton kirves ne aina yhteen mallaa. (Nilsiä) (KRA)
  • Emännätön talo on kun aijaton pelto. (Ähtäri) (KRA)
  • Emäntä hyvä talossa, vaikka joute istukohon, pata hyvä tulella, vaikka vettä kiehukohon. (Jääski) (KRA)
  • Emäntä kattoo toisella silmällä kissaa pankulta ja toisella makkarata uunista. (Sysmä) (KRA)
  • Emäntä on kylläinen kynsiltään. (Parikkala) (KRA)
  • Emäntä saa olla edestä kengässä ja takaa raudassa. (Loppi) (KRA)
  • Emäntä talossa olla täytyy, vaikka sika pellot kyntäköön. (Kuusamo) (KRA)
  • En jaksa sanoa kissaakaan.
  • En minä mittään tiijä, oon vaan töissä täällä.
  • En minä mutta muut pojat.
  • En piittaa piimästä, kun vain saan särpää. (Ylihärmä) (KRA)
  • Enemmän päiviä kuin kakkaroita.
  • Enemp paremp. (Mäntyharju) (KRA)
  • Enempi on on vähempikin, musta mulli valkeampi, mielin kielin puhuttaissa. (Juuka) (KRA)
  • Eniten tyhjät tynnyrit ääntä pitää.
  • Enne rakko varpaas ko ruttu kengäs. (Kivennapa) (KRA)
  • Ennen aamurusko sataa, ennen kuin hidas kenkään pääsee. (Inari) (KRA)
  • Ennen ei heitä tuulemasta, ennenko suae tulloo, eikä vanhapiika torumasta, ennenko itköö. (Inkeri, Tuutari) (KRA)
  • Ennen hampaat loppuut ko leipä. (Rautu) (KRA)
  • Ennen kaol katke, ku hammas lohke. (Halikko) (KRA)
  • Ennen kesä lehmättä kuin joulu akatta.
  • Ennen kurki kuolee kun suo sulaa. (Espoo) (KRA)
  • Ennen maa repeää kuin huora häpeää.
  • Ennen mie pirun näkisin, kun piijan pitkällään, nojallaan nuoren naisen. (Korpiselkä) (KRA)
  • Ennen mies maansa myö kuin sanansa syö.
  • Ennen piru sarvesa keittää, ennekun huono akka tapansa heittää. (Varkaus) (KRA)
  • Ennen pirun kesyttää kun savolaisen. (Sippola) (KRA)
  • Ennen rakko jalas, ennenkö ryppy kengäs. (Honkajoki) (KRA)
  • Ennen suo sulaa, ennenkö kurki kuoloo. (Soini) (KRA)
  • Ennen vartioi kapan kirppuja kuin uskotonta akkaa.
  • Ennen veljeltä vettä kuin vieraalta olutta. (Virolahti) (KRA)
  • Ennen viikon syömättä, ennen ko lauantain saunatta. (Inkeri, Toksova) (KRA)
  • Ennen viina jäätyy, ennenkö piika paleltuu. (Hirvensalmi) (KRA)
  • Ennen virsta väärää kuin vaaksa vaaraa.
  • Enempi on maailmaa kuin ikkunasta näkyy.
  • Ennot on eksynnä, vanhat kannot kuatunna. (Suonenjoki) (KRA)
  • Ennättävän muna luuvolla. (Rantasalmi) (KRA)
  • Ensi asia tutkitaan, ennenkö miestä hutkitaan. (Siikainen) (KRA)
  • Ensimmäinen hullunmerkki, jos luulee itseään viisaaksi.
  • Ensimmäinen päivä on pahin hirressäkin.
  • Ensimmäinen työ on langenneella nousta ylös. (Paavola) (KRA)
  • Ensimmäinen vuosi lihalle, toinen kalalle ja kolmas koiran paskalle. (Sonkajärvi) (KRA)
  • Ensimmäisen akan antaa Jumala, toisen akan antaat ihmiset ja kolmannen antaa piru. (Koivisto) (KRA)
  • Ensimmäisest hyväst ei pilä ihastuman eikä ensimmäisest pahast pelästymän. (Elimäki) (KRA)
  • Ensimmäisest kattohallast syksyl kaks kuukautta talvee. (Äyräpää) (KRA)
  • Ensimäne tytär viijää emiä myöt, toine sisarta myöt, kolmas kohaksee. (Impilahti) (KRA)
  • Ensin mennään saunaan ja sitten syödään vasta.
  • Ensin on heinällä helinä, sitten rutu rukihilla. (Uukuniemi) (KRA)
  • Ensin tupa ja takka, sitten vasta akka.
  • Ensin tutkitaan, sitten hutkitaan.
  • Ensmäne peev o hirsipuuskin kaiken pahe. (Särkisalo) (KRA)
  • Ensmänen silkkiin, viimänen housunpunttiin. (Somero) (KRA)
  • Enspäästähä kananpaskakii valkeeta on. (Askola) (KRA)
  • Entine ei oo koskaa kaukana. (Kuortane) (KRA)
  • Erehtyyhää hevonenkii neljält jalalt, ni miksei ihminen kahrelt. (Askola) (KRA)
  • Erestä on monta petetty, mutta perästä ei oo ketää jätetty. (Teuva) (KRA)
  • Ereys se tulee viisaallekin. (Sievi) (KRA)
  • Eri ihimiset jokka ruumihia pesöö ja eri jokka niitä teköö. (Isokyrö) (KRA)
  • Eri kylä, eri tapa. (Karjalohja) (KRA)
  • Eri miehet ne on, jotka kettuja pyytää. (Keitele) (KRA)
  • Eri miehet sonnan luojat, eri miehet oluen juojat. (Lappajärvi) (KRA)
  • Eri tupa, eri tapa. (Uusikaupunki) (KRA)
  • Eri tyttäret noon, joita riiathaan, ja eri tyttäret, jokka naihaan. (Pello) (KRA)
  • Erittäin on emälammas, erittäin kaksi karihtaa. (Haapajärvi) (KRA)
  • Erittäin on emännän veitsi, eri veitsi tyttärillä. (Iisalmi) (KRA)
  • Erkin aikanen sade ja juhannuksen aikanen pouta on kultaa. (Säkylä) (KRA)
  • Erkki einestä anoo, vielä urpokin uikuttaa. (Kauhava) (KRA)
  • Erkki hakoja veräjään vetää. (Virrat) (KRA)
  • Erkki turjus turkki päällä, koko kesän paita päällä. (Kuusamo) (KRA)
  • Erkki vetelee rissui veräjään. (Somerniemi) (KRA)
  • Ero on suutarilla ja kirnulla. Suutari on kierä yläpäästä ja kirnun kolokku alapäästä. (Kurikka) (KRA)
  • Ero perreessä ja jako tavarassa. (Uukuniemi) (KRA)
  • Ero se on jumalanviljalla ja kirnupiimällä. (Tyrvää) (KRA)
  • Erä ei tuu ehtimättä, kala jalan kastumatta. (Parikkala) (KRA)
  • Erä errää yllyttää, saalis miestä kiihottaa. (Rautjärvi) (KRA)
  • Erävihko eerikkii, varavihko valpurii, vieläpä urpoi uikuttaa. (Pieksämäki) (KRA)
  • Esivalta on kova, mut väkivalta on kovempi. (Nakkila) (KRA)
  • Esliina ei ole vaate eikä harava työase eikä harakka lintu eikä tuokkonen astia. (Kuru) (KRA)
  • Esiliinato emäntä on ku hännätö koira. (Vuoksela) (KRA)
  • Esteet katoavat etevän tieltä.
  • Eteenpäin elävän mieli. (Hankasalmi) (KRA)
  • Eteensä elävä aattelee, taakseen kuoleva katselee. (Tampere) (KRA)
  • Etehen elävän mieli, kuollut taakse katsokohon.
  • Eteläkäki - kuoleman käki. (Jällivaara) (KRA)
  • Etelässä on vetelä, pohjoisessa on pouta. (Sääminki) (KRA)
  • Etelästä emäntätä, pohjosesta pappia. (Korpilahti) (KRA)
  • Etelästä hevosta, pohjosesta akkaa. (Ähtäri) (KRA)
  • Etelästä taloa, pohjosesta akkaa, niin saa molemmat hyvät. (Saarijärvi) (KRA)
  • Etiäpäin, sanoi mummo lumessa.
  • Etelästä tulee vetelää. (Ulvila) (KRA)
  • Etteepäi elävä miel, vaik ois surma selä takana. (Räisälä) (KRA)
  • Ettäältä kiitetää, likeltä moetitaa. (Kangasniemi) (KRA)
  • Etulyönti on puoli voittoa. (Nurmijärvi) (KRA)
  • Etupenkki, makso mitä makso. (Merikarvia) (KRA)
  • Etäällä entiset, muualla muinoset. (Mikkeli) (KRA)
  • Eukon perinnöillä ei pääse kun pellon veräjälle. (Karkku) (KRA)
  • Eänetön hulluista viisain. (Sonkajärvi) (KRA)

F[muokkaa]

  • Foordi ei ole auto eikä margariini voita. (Sievi) (KRA)
  • Frenki on piian mies. (Vihti) (KRA)
  • Funteeraustunti on kalliimpi kuin työtunti. (Pori) (KRA)

H[muokkaa]

  • Ha haa, luteet! Sänky palaa, sano sotilas, kun villapaita paloi.
  • Haapane airas, kuusine vitsas ja katavane seeväs, ne on vahvint maailmas. (Uskela) (KRA)
  • Haapanen aias ja häijy akka ovat yhtä pitkäikäisii. (Tohmajärvi) (KRA)
  • Haastain asiat selvenee. (Lemi) (KRA)
  • Haava tulee kirveelläkin. (Pohjois-Savo) (KRA)
  • Haavan urpa hallavuotta, lepän urpa leipävuotta, koivun urpa kovaa vuotta, pajun urpa pahaa vuotta. (Parikkala) (KRA)
  • Haeku akkaen majassa, savu seppäen pajassa. (Kangasniemi) (KRA)
  • Haihtu ku pieru Saharaan.
  • Hairahtuuha se hevoneki neljält jalalt, mitä sit ihmine yhelt kielelt. (Käkisalmen pit.) (KRA)
  • Haista ennenkun maistat. (Isokyrö) (KRA)
  • Haisus kasvaa, kun vain olla saattaa. (Laihia) (KRA)
  • Haitaksi hako vedessä, kiusaksi köyhä rikkahille. (Pohjois-Häme) (KRA)
  • Haittana laiska riihessä. (Paltamo) (KRA)
  • Hajussa sitä kasvaa, ku vain oltua saa. (Sodankylä) (KRA)
  • Hakee kaukaa ensin, kyllä läheltä aina tietää löytävänsä. (Mäntsälä) (KRA)
  • Hakeva etsii povestansakin. (Lieto) (KRA)
  • Hakkaa päälle pohjan poika.
  • Halame huono leikataa, mut heinä huono heitetää. (Kangasniemi) (KRA)
  • Halaus halun lisää, suun anto hyvän sovinnon. (Ylöjärvi) (KRA)
  • Halikon kaut Ruatti. (Uskela) (KRA)
  • Halko ei yksinään pala eikä akka yksinään riitele. (Kivennapa) (KRA)
  • Halko pinoon suulleen, piika sänkyyn selälleen. (Ruovesi) (KRA)
  • Halla hanhen hartioilla, talvi joutsenen takana. (Savitaipale) (KRA)
  • Halla hanhen varpaassa, talvi joutsenen takissa. (Kuhmoinen) (KRA)
  • Halla hanhin siiven alla, lumi luikon perseesä. (Tammela) (KRA)
  • Halla hiljan kylväneelle, nälkä siämenen syäneelle. (Tammela) (KRA)
  • Halla käyp taikinassai huonon leipojan käsissä. (Joroinen) (KRA)
  • Halla matalan pannoo, kalja köyhän juovuttaa. (Joroinen) (KRA)
  • Halla myöhä kylöväneen. (Savonranta) (KRA)
  • Halla myöhän kyntäjälle, huora piian hakijalle. (Kangasniemi) (KRA)
  • Halla panoo huonolta leipurilta uunin ja pöyvän välillä. (Kajaani) (KRA)
  • Hallaa hankeen, leipää lehteen käki kukkuu. (Huittinen) (KRA)
  • Hallaha myöhäsen pannoo. (Kanneljärvi) (KRA)
  • Hallan perästä saret. (Isokyrö) (KRA)
  • Hallavuosi hillavuosi. (Ylivieska) (KRA)
  • Halloiks käki hankeen kukkuu. (Naantali) (KRA)
  • Halpa on kalu haltiatoin. (Tervo) (KRA)
  • Halpa tyä tuloo tyyrihiksi. (Kauhava) (KRA)
  • Halu harras työn tekee, ei voima väkevänkään. (Askola) (KRA)
  • Halu soon, joka mustalaasta kaupunkihin vetää. (Ylistaro) (KRA)
  • Halu vetää puolen kuormaa. (Lohja) (KRA)
  • Halu voimaa antaa. (Naantali) (KRA)
  • Halull ei oo hankee ja uskoll ei oo umpee. (Uusikirkko) (KRA)
  • Halun eessä ei kestä vasikannahkanen persekään. (Pelkosenniemi) (KRA)
  • Halvasta meni hyvät humalat, kun märänneistä maltasista. (Pielinen) (KRA)
  • Halveksittu kanto reen kaataa.
  • Hame on rikki, paita rikki, paidan alta kaikki rikki. (Virolahti) (KRA)
  • Hammas on nuaren veitti, veitti on nuaren hammas. (Somero) (KRA)
  • Hampaat naulaan, kun leipä loppuu! (Pöytyä) (KRA)
  • Hampais koiran miakka o. (Noormarkku) (KRA)
  • Hankalaa on mäenlasku kesällä. (Laukaa) (KRA)
  • Hanki hanhen hännän alla, jää jouttenen jälessä. (Ruovesi) (KRA)
  • Hankitelles aik kuku. (Muurla) (KRA)
  • Hankkeessa aika kuluu, jos yri olisi, niin tarmo puuttuu. (Hämeenkyrö) (KRA)
  • Hapa hyvä harteil mut vaikija vatsal. (Rautu) (KRA)
  • Hapan luihin pystyy. (Lempäälä) (KRA)
  • Hapan sahti ja häijy muija ne miästä kaikista enemmän harmittaa. (Hämeenkyrö) (KRA)
  • Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista, kun ei niihin yltänyt.
  • Harakan laulu ja piian nauru ei tiälä hyvvää. (Kuru) (KRA)
  • Harakan pesästä ei pie ehtii hanhen munii eikä sian päätä köyhän paasta. (Vehkalahti) (KRA)
  • Harakka ei o lintu, kiiski ei o kala, eikä piika o ihminen. (Nurmijärvi) (KRA)
  • Harakka ei oo lintu eikä kotivävy mies. (Inkeri, Soikkola) (KRA)
  • Harakka itsehä pessääse paskentaa. (Kivennapa) (KRA)
  • Harakka kaunis lintu ja pappi paras vieraita. (Tuusniemi) (KRA)
  • Harakka on hyvä lintu, kun sen harvoin näkee. (Hollola) (KRA)
  • Harakka varesta panettelee, ja oma nokkaki on paskasa. (Rantsila) (KRA)
  • Harakkata ammuttii, varikselle vuara kiänty. (Haukivuori) (KRA)
  • Harava piitään kaipovaa. (Pielisjärvi) (KRA)
  • Haravat ja hangot on heinämiesten värkit, kirjat ja kortit on autuuden merkit. (Pohjois-Savo) (KRA)
  • Harjana hyvä hevonen, paha akka palmikkona. (Piippola) (KRA)
  • Harjoitus tekee mestarin.
jatkoa: ...ja mestarikin harjoittelee.
  • Harmaa pilv sattaa, musta muuten hirvittää. (Värtsilä) (KRA)
  • Harmaa tikka tauviks takoo, kuolemaks kolkuttaa. (Parikkala) (KRA)
  • Harmi janottaa, muttei suuret särpymät. (Eura) (KRA)
  • Harmi tuopi harmaan leuvan, mure tuopi mustan muuvon. (Parikkala) (KRA)
  • Harmiks täi sukas, iloks kirppu pääs. (Halikko) (KRA)
  • Harmiksee sitä hulluu huastattelloo. (Savonranta) (KRA)
  • Harmikseen ruma peeliin kahtoo. (Iisalmi) (KRA)
  • Harmikseen vanha peiliin katsoo. (Längelmäki) (KRA)
  • Harteista miestä, perseestä piikaa. (Lemi) (KRA)
  • Hartiois on miähen pankki. (Hyvinkää) (KRA)
  • Harva hevosella kirkkoon ajaisi, jos korppi tuomarina olisi. (Pieksämäki) (KRA)
  • Harva lintu höyhenii tähe ammutaa. (Kanneljärvi) (KRA)
  • Harva päivä hääpäivä. (Pori) (KRA)
  • Harva riih tyhjänä pallaa. (Kiihtelysvaara) (KRA)
  • Harva soutu, tihhee koinu. (Rantasalmi) (KRA)
  • Harva vuoshan se on, ettei leipä kelepoo. (Siilinjärvi) (KRA)
  • Harvaan mutta hartaasti. (Mänttä) (KRA)
  • Harvahammas valehtelii. (Kontiolahti) (KRA)
  • Harvassa on köyhässä karvoja. (Vesanto) (KRA)
  • Harvat on hulluja, mutta mieli on monenlaasta. (Alahärmä) (KRA)
  • Harvoen syötti harva verkko, sennii suurilla kaloela. (Kangaslampi) (KRA)
  • Harvoin emännälle kiitos annetaan, miniälle ee millonkaan. (Iisalmi) (KRA)
  • Harvoin ja sen hartaammin. (Pohjois-Häme) (KRA)
  • Harvoin meillä hättäillään, arvoin aikaan tullaan. (Sonkajärvi) (KRA)
  • Harvoin meillä hättäillään, suotta silloinkin. (Juva) (KRA)
  • Harvoin muna kanaa kiärittää. (Punkalaidun) (KRA)
  • Harvoin nähden harakkakin kaunis o. (Ahlainen) (KRA)
  • Harvoin on hanhi vierahana, suuri hauki syötävänä. (Pistojärvi) (KRA)
  • Harvon on hauki kattilassa, siika ei sinä ikänä, lohen poika polovenaan. (Ilomantsi) (KRA)
  • Harvoin on korpin pesästä jouhtenen munii löyvetty. (Pielisjärvi) (KRA)
  • Harvoin piikaa kiitetään, minijää ei millonkaan. (Kärsämäki) (KRA)
  • Harvoin riihi tyhjänä palaa. (Sääminki) (KRA)
  • Harvoin se saapasniekka saapas jalas käyvyy ja plotniekka omas tuvas ellää. (Inkeri, Spankkova) (KRA)
  • Harvon sonni vasikoetaan nuoloo. (Sotkamo) (KRA)
  • Hassu se on, joka toisen käskyllä päänsä seinhän hyppää. (Ylihärmä) (KRA)
  • Hassu tekee niin kun hullu käskee. (Anjala) (KRA)
  • Hassun kirjoiss on hyvä olla, mut niihin on vaa vaikee päästä. (Tuusula) (KRA)
  • Hassuna on hyvä olla, kun vain olla taitaa. (Laihia) (KRA)
  • Hassuna on lysti olla, kun ei vaan järkee puutu. (Pöytyä) (KRA)
  • Hattu ja vyö, pyhä ja , ne o rengiilkii ommaa. (Kanneljärvi) (KRA)
  • Hattu on pojan pyhälakki, mutta herrat pitää sitä arkinakin. (Jalasjärvi) (KRA)
  • Hattu päässä herrat käyvät, kuninkaat kypärä päässä. (Liperi) (KRA)
  • Hatusta sen hiton tuntoo. (Jaakkima) (KRA)
  • Hatuta halossa, turkki peällä touvossa. (Sysmä) (KRA)
  • Hauen pää ja halvon pää, lamppan pää ja lahnan pää. (Paimio) (KRA)
  • Hauen päässä on enemmän rasvaa, kuin köyhän miehen aitassa. (Nurmes) (KRA)
  • Haukall on haukan pojat. (Perho) (KRA)
  • Hauki hallalla kutevi, kuolasuu kovalla siällä. (Mikkeli) (KRA)
  • Hauki kuttoo kovallae siällä, syksyn uipi syvälläe veillä. (Iisalmi) (KRA)
  • Hauki maalla maarianpäivän, kurki suolla suvipäivän. (Nummi) (KRA)
  • Haukka on kynsistäs monta hyvää palaa syäny. (Pöytyä) (KRA)
  • Haukka sauhuti elää. (Vampula) (KRA)
  • Haukka sen linnun syöp, joka varhain laulaa. (Hirvensalmi) (KRA)
  • Haukko käypi suusta suuhun, orava käypi puusta puuhun. (Kuopio) (KRA)
  • Haukkuva äijä, porraava mukula, vuotava pata, kukkuva kello ja krapiseva kaljatoopi on kaikki pahoja huushollikapineita. (Huittinen) (KRA)
  • Haukotus lentää suusta suuhun niin kuin orava puusta puuhun. (Savukoski) (KRA)
  • Hauskaa aikaa, kun ihmistä friijathan, mutta pirua kun jätethän. (Härmä) (KRA)
  • Hauskempi nauravan suuhun on katsoa kuin itkevän. (Ikaalinen) (KRA)
  • Hauvin pää ja matteen maksa, ne voille ja vehnäselle vertoi vettäät. (Kuolemajärvi) (KRA)
  • He, jotka eivät tunne historiaa, ovat tuomittuja toistamaan sitä.
  • Hei hulinaa, sano mummo, kun kirnuun pieras.
  • Hei hulinata, muorin päätä seinään. (Saarijärvi) (KRA)
  • Heikinpäivänä eläimen elo kahtia ja ihimisen kolomia. (Evijärvi) (KRA)
  • Heikki heittää ja paaval paukuttaa. (Mikkelin pit.) (KRA)
  • Heikkinä kahtia karjan ruoka, kolomia miehen muona. (Kangasniemi) (KRA)
  • Heikki kiitti hevostaan, Ollin poika orittaan, Lauri lantakaviotaan, män jeälle, jäi jälelle. (Suonenjoki) (KRA)
  • Heikki neljännel, paaval viilennel, kynttilä kuulennel. (Lammi) (KRA)
  • Heikki talven taittaa. (Juuka) (KRA)
  • Heikkinä kääntää karhu kylkensä. (Rantsila) (KRA)
  • Heikot ei kestä liipantehis. (Seinäjoki) (KRA)
  • Heikot sortuu elon tiellä.
jatkoa: ...ja toiset senkun porskuttaa.
  • Heikot sortuu elon tiellä, mut jätkät sen ku korskuu. (Joutseno) (KRA)
  • Heilua kuin heinämies.
  • Heiluvaan tuppeen ei puukko satu. (Sulkava) (KRA)
  • Heinäinen hevonen, olkinen härkä. (Vihti) (KRA)
  • Heinänteko on helppoa työtä, senko lyö ja luiskaa. (Vilppula) (KRA)
  • Heinässä hepo häissä. (Mänttä) (KRA)
  • Heleppo ei ouk kellääk. (Eno) (KRA)
  • Heleppo se on toisen persiilä tullee istuu. (Savonlinna) (KRA)
  • Heleppua heiniaikaa, kun ei tarvitte muuta, kun niittää ja haravoora. (Peräseinäjoki) (KRA)
  • Helinät häitä, kolinat kuolemaa. (Harlu) (KRA)
  • Helle heinee tehessä. (Pälkjärvi) (KRA)
  • Helle laiskalla syödessä, vilu työtä tehdessä. (Kontiolahti) (KRA)
  • Hellurei ja hellät tunteet.
  • Hellä hepo varsaase, vanha eukko poikaase. (Juva) (KRA)
  • Hellä on hellä, olipa se vaikka kellä. (Joensuu) (KRA)
  • Hellä on hepo varsalleen. (Iisalmi) (KRA)
  • Hellät tyättömän käret, rupi laiskan perseesä. (Alastaro) (KRA)
  • Hellät työttömän kätöset, rakko laiskan kämmenessä. (Tuusniemi) (KRA)
  • Helmikuu helistää, maaliskuu maata näyttää, huhtikuu humahtaa. (Karstula) (KRA)
  • Helmikuu sanoo tammikuulle: "Kun minä olisin Tammi-veljen sijassa, niin minä jäävyttäisin akan käet taikinaan ja varsan tamman mahhaan, vaan mikä minun auttaa, kun toisella silmällä kiristää, niin toinen silmä vettä kaataa". (Keuruu) (KRA)
  • Helmikuun hellät tuulet maaliskuulla maksetaan. (Suomussalmi) (KRA)
  • Helpompi emäkirkolle, kun kappelissa saarnataan. (Kestilä) (KRA)
  • Helpompi sanoa kuin tehdä.
  • Helpompihan se on emäkirkon papille, kun kappelin pappikin saarnajaa. (Hiitola) (KRA)
  • Helposti saatu jo iliman perälautaa
  • Helpot päivät: ei työtä, ei ruokaa. (Kauhava) (KRA)
  • Helppes kaora valmistu. (Kaarina) (KRA)
  • Helppo huntin työ, helppo huntin ruoka. (Kalanti) (KRA)
  • Helppo huttu syödä on, vaan on vaikee vatsalle. (Viipurin pit.) (KRA)
  • Helppo hyvällä ajaa, vaikka vaikea valjastaa. (Kotka) (KRA)
  • Helppo on herrana eleä, vaan on vaiva päätä varjellessa. (Vuokkiniemi) (KRA)
  • Helppo on sillon naura, ku on leveä suu. (Uskela) (KRA)
  • Helppo tyhmä narrata. (Uskela) (KRA)
  • Helppoa ja hauskaa kuin lapsen tekeminen.
  • Helppoa ku heinänteko.
  • Helppohan on syönyttä syötteä, mutta paha on kuollutta virottoa. (Mäntyharju) (KRA)
  • Helsingissä ei maksa muut kuin hyyry ja naiset. (Tampere) (KRA)
  • Helunta hempeimilläs, parma pahimallas. (Kalanti) (KRA)
  • Helvetis on helppo olla, ei huoli huolehtia lämpimästä. (Viipurin pit.) (KRA)
  • Helvettii ajetaa hyyvvil hevosiil. (Lavansaari) (KRA)
  • Hempua se on kiel vitussa. (Suonenjoki) (KRA)
  • Hengähtää ne herroinkin hevoset pitkän matkan juostuansa. (Rääkkylä) (KRA)
  • Henk o hevosessai. (Joroinen) (KRA)
  • Henkeni on hevosessa, talouteni naisessani. (Nurmes) (KRA)
  • Henki elävässä, kalama kuolleessa. (Pielavesi) (KRA)
  • Henki elävässä, mato kuolhessa. (Sodankylä) (KRA)
  • Henki mielen hyvinä, ruumis muien vastuksina. (Liperi) (KRA)
  • Henki on eläkkeen poika. (Tyrvää) (KRA)
  • Henki on huonollai, persereikä pahallai. (Joroinen) (KRA)
  • Henki se käöpi linnustaa. (Sotkamo) (KRA)
  • Henki sääskel suus, mäkäräl persees. (Rautjärvi) (KRA)
  • Heone ruakkias tunte. (Mynämäki) (KRA)
  • Hepo hellii varsaansa, vaimo vatsansa väkeä. (Kitee) (KRA)
  • Hepo hellä varsoosa, vanaha akka poikoosa. (Leppävirta) (KRA)
  • Heppoha siihe o naula panna, ku kerra reikä o tehty. (Uusikirkko) (KRA)
  • Herelmist puu tunneta. (Pyhäranta) (KRA)
  • Herkui linnasakki muuteta: välist anneta leippä ja vet, välist vet ja leippä. (Kalanti) (KRA)
  • Herkuksie herrat syövät vaik kärmeitä. (Savitaipale) (KRA)
  • Hermannilta heinää, joelilta juoksujalakoa. (Jämsä) (KRA)
  • Hermannista heinään mennään. (Eräjärvi) (KRA)
  • Hernemuan kautta on tie suorin. (Jaakkima) (KRA)
  • Herra heiniä sattaa, ruohoja ripottelloo. (Karkku) (KRA)
  • Herra ilman virkaa, koira ilman häntää. (Ylihärmä) (KRA)
  • Herra kulkee kalossissa, viertomies virsussa. (Iisalmi) (KRA)
  • Herra loi aikaa eikä puhunut kiiruusta mitään. (Forssa) (KRA)
  • Herra o heikollakin, köyhälläki Jumala. (Noormarkku) (KRA)
  • Herra on herra helvetissäkin. (Naantali) (KRA)
  • Herra on herra ryysyissäkin. (Ruotsinpyhtää) (KRA)
  • Herra on herrallakin, vaivasellakin Jumala. (Kauvatsa) (KRA)
  • Herra se on herrallakin. (Simo) (KRA)
  • Herra se on herrallai ja kuninkaallai kuningas. (Kannonkoski) (KRA)
  • Herra se on herran koirakin. (Ylihärmä) (KRA)
  • Herrain elo köyhäin vero. (Haapavesi) (KRA)
  • Herran pelko on viisauven alku. (Rovaniemi) (KRA)
  • Herran siunaus rikkaaks tekkee ilman paljoo työtä ja väkkee. (Maaria) (KRA)
  • Herran virka on koiran virka, jonka pittää tulla jos lähtiä. (Pelkosenniemi) (KRA)
  • Herrana on helppo olla, mutta on paha päästä. (Vilppula) (KRA)
  • Herranen ruumis, vaikk on huonot vaatteet. (Siikainen) (KRA)
  • Herrasväkee se on herran koirakii. (Savonlinna) (KRA)
  • Herrat eillä, talonpojat jälestä. (Maaninka) (KRA)
  • Herrat ja koirat jättää ovet auki. (Lahti) (KRA)
  • Herrat ja me, sianpaskat ja te. (Ylistaro) (KRA)
  • Herrat ja myö ja monjaita talonpoekia. (Maaninka) (KRA)
  • Herrat meitä riijjaa, jos ei eestä nin takoa. (Sysmä) (KRA)
  • Herrat männööt Helsinkiin, rouvat rotkottaat peräs. (Heinjoki) (KRA)
  • Herrat ne ajjaa hevosella, mutta jätkän häätyy kävellä. (Sodankylä) (KRA)
  • Herrat on herroos yötä, papit pappiloos ja lukkarit lukkariis. (Seinäjoki) (KRA)
  • Herrathan ne työn tekis jos se herkkua oes.
  • Herroiksha elämä pitää vaik päivää vähemmä. (Savitaipale) (KRA)
  • Herroil ja kissoill on samanlaiset päivät: kumpiakin kiitetään, kumpiakin syötetään. (Pori) (KRA)
  • Herroilla on hevosen mieli. (Isojoki) (KRA)
  • Herroille ja hulluille ei pirä näyttää keskeneräist tyätä. (Nurmijärvi) (KRA)
  • Herroja harmittaa, kun talonpoika hyväl hevosell ajaa. (Koski Hl.) (KRA)
  • Herroja herroen koerattii, kippurahäntiä, lottakorvia. (Kangasniemi) (KRA)
  • Herroja ne on jätkät suvella, vaikka ne talvet keriää. (Lapua) (KRA)
  • Herroksi meilläkin mennään vaikka kelkalla. (Ruovesi) (KRA)
  • Herrolle ja hullulle ei piä pualitekosta tyätä näyttää. (Lehtimäki) (KRA)
  • Herruus paikka ruumiiseen, niinkun pakkanen rajakenkään. (Haapavesi) (KRA)
  • Hertta on heleppoo sannoo, mut se on pirun pistettävvöö. (Leppävirta) (KRA)
  • Herttaset silimät tekööt kauniita lapsii. (Ilomantsi) (KRA)
  • Hetkellänsä heinän teko, ajaallansa aidan pano. (Tottijärvi) (KRA)
  • Hevoinenkin sen tietää, että pappi kirjamies on. (Honkajoki) (KRA)
  • Hevoisenkauppijasta ei omalla hevoisellaan hautaan viijä. (Juva) (KRA)
  • Hevollapa miestä herjataan, kun sukunimellä. (Iisalmi) (KRA)
  • Hevonen ei ole kannel seinällä. (Nurmes) (KRA)
  • Hevonen paha harjaltansa, akka paha hiuksiltansa. (Laihia) (KRA)
  • Hevonen saa seistä ulkona värjöttelemässä sillä aikaa, kun sisällä mässätään. (Halikko) (KRA)
  • Hevonen se on, kun polkua tallaa ja juopolle rahaa tienaa. (Kalvola) (KRA)
  • Hevoossontakin on hyvää, kun sen vois paistaa. (Lapua) (KRA)
  • Hevosela peäsöö ja rahalla soap. (Mäntyharju) (KRA)
  • Hevosellapa miestä herjataan, kun tammalla itekkii ajjaa. (Tervo) (KRA)
  • Hevoselle heinät kaurat, miehelle mitä tulee. (Pieksämäki) (KRA)
  • Hevosen hikee pelto tarttee. (Koskenpää) (KRA)
  • Hevosen pitää juoda viheltämisettä ja akan mennä käskemisettä. (Pohjois-Savo) (KRA)
  • Hevosen pitääpi vetämän ja miehen pitää tietämän. (Liperi) (KRA)
  • Hevoses miehen elinki, emännäs talon pidinki. (Siikainen) (KRA)
  • Hevosessa henken, vaemossa tallouten. (Vehmersalmi) (KRA)
  • Hevosessa miehen henk, ratsussa rahan vahinko. (Rantasalmi) (KRA)
  • Hevosessa on miehen henki, emäntä talon pitäjä. (Karttula) (KRA)
  • Hevosia hyviä, rahoja ja jyviä. (Tervo) (KRA)
  • Hevosta ja akkaa älä takkaa! (Antrea) (KRA)
  • Hevosta ku henkii, akkoa kun renkii. (Lumivaara) (KRA)
  • Hevosta rikkaast, akkaa köyhäst. (Kirvu) (KRA)
  • Hevostaan hullu kiittää, mielipuoli poikiansa. (Nurmes) (KRA)
  • Hevosvaihturin ja viinan myyjän jälkeen ei kunnon kalunkirjoitusta pidetä. (Karstula) (KRA)
  • Hieno on kiitoksen liemi. (Lapinlahti) (KRA)
  • Hihku sitten ku piälle piäset. (Ilomantsi) (KRA)
  • Hiihtäjä hikensä saapi, löylynlyöjä lämpimänsä. (Kesälahti) (KRA)
  • Hiilel hailii päähä, kurvii koko halol. (Kivennapa) (KRA)
  • Hiili nuoren hihassa, tuli neidon povessa. (Paavola) (KRA)
  • Hiir hirvee vettää, hämähäkki kontijoo. (Heinävesi) (KRA)
  • Hiiren itku on kissan ilo. (Kiuruvesi) (KRA)
  • Hiiren syömä hipleetä, maon syömä makkeeta. (Pielavesi) (KRA)
  • Hiirestä kun tulloo karhu, niin se on aeka pöppö. (Vehmersalmi) (KRA)
  • Hiirhää ne emännän palat lukee. (Jaala) (KRA)
  • Hiiri ei tu makaavan kissan suuhun. (Espoo) (KRA)
  • Hiiri perheen torat syöpi. (Liperi) (KRA)
  • Hiiri pitkän säästön syö.
  • Hiiri sanoi: Mun kuseni ja paskani syörään, mutta hampaanjälkeni leikataan pois. (Kaustinen) (KRA)
  • Hiis ajjaa hyvälläkkii. (Vesanto) (KRA)
  • Hiis on mehtä käymättömälle. (Puumala) (KRA)
  • Hiisi viepi vinkuvalta, pahahenki parkuvalta. (Puolanka) (KRA)
  • Hiivaa ja härkää ei paljo tarvita. (Kivennapa) (KRA)
  • Hiki laiskan syödessä, vilu työtä tehdessä. (Mellilä) (KRA)
  • Hiki on hevosen väki ja voahti varsan kunnia. (Suomussalmi) (KRA)
  • Hikuaa piika pakkasella, vaikka nenänpää on jääs. (Töysä) (KRA)
  • Hiliaa kauas mennään. (Lapväärti) (KRA)
  • Hilijaisissa vesissä ne kalat kuttoo. (Kuopio) (KRA)
  • Hilijane ylösnousemine saattaa kokopäivällisen kiiruun. (Säkylä) (KRA)
  • Hilijanen se sitte on huutaa, ku hätä näkkyy. (Ii) (KRA)
  • Hiljaa herrat, kun mestarit makaa. (Iitti) (KRA)
  • Hiljaa hiiret, kissa on kotoon. (Anjala) (KRA)
  • Hiljaa hyvää tulee, ajatellen aivan kaunis.
  • Hiljaa hyvää tulee, paniikissa paras.
  • Hiljaa jonossa, kaikki saa mutt' komiat ensin.
  • Hiljaa kuin mykkä paskalla.
  • Hiljaa ku kusi sukassa.
  • Hiljaa mäessä.
  • Hiljaiset on herrojen kiireet. (Pielisjärvi) (KRA)
  • Hiljaist oo hiiree haikotella, kun on puoli kissalla persiessä. (Petsamo) (KRA)
  • Hiljaista kuin huopatossutehtaalla.
  • Hiljanen ansoja punoa, ku linnut kujalla on. (Turtola) (KRA)
  • Hiljanen sika säkin naapuri. (Urjala) (KRA)
  • Hiljasta hiiren haukotella, kun on kissan suussa. (Kälviä) (KRA)
  • Hillavuosi hallavuosi. (Kestilä) (KRA)
  • Himonsa on hiirelläkin. (Uskela) (KRA)
  • Hinkalosta sika kotoisin. (Korpilahti) (KRA)
  • Hinta ei hevoista korota, matka pitkä morsianta. (Rautu) (KRA)
  • Hirnuu hevo hännätöinki, laulaa lapsi leivätöinki. (Luvia) (KRA)
  • Hirtehen pikkuherjat, maineeseen suuret hurjat. (Siuntio) (KRA)
  • Hirveetä on veri hangella. (Vesanto) (KRA)
  • Hirven turpa, karhun kämmen, matikan maksa voille vertoja vetää. (Nurmes) (KRA)
  • Hirvi on hiihtäjän, karhu kaatajan. (Heinola) (KRA)
  • Hirvijä hijaton vaate, hijapuoli hirvijämpi. (Temmes) (KRA)
  • Historia toistaa itseään.
  • Hitaasti mutta varmasti. (Mänttä) (KRA)
  • Hiton tuntoo hatustaankii. (Rantasalmi) (KRA)
  • Hittaita herrain kiiruut. (Heinola) (KRA)
  • Hiuksina paha ämmä, harjana hyvä hevonen. (Pomarkku) (KRA)
  • Hius pitkä, miel lyhyt. (Suistamo) (KRA)
  • Hoh, hoh, hoijjakkaa, ei jaksa naijakkaa.
  • Hoh, hoijakkaa, ko ei jaksa uijakkaan.
  • Hoh hoijjaa sano mummo ku pierun näki.
  • Hoapa hangelta vettää, pihlaja ylös pittää, petäjä peräti viepi. (Rautavaara) (KRA)
  • Hollihevosen suuhun ei katota. (Muuruvesi) (KRA)
  • Holtti pois, kun perse kastuu. (Kauhava) (KRA)
  • Hommat hanskassa, hanskat hukassa.
  • Hoppee huoleks, vask vaevoiks ja paper pahoiks mieliks. (Suonenjoki) (KRA)
  • Hoppu ei oo hyväksi muuhalla ko kirpun tapossa. (Himanka) (KRA)
  • Hopusti se hauskalta kalu loppuu. (Pello) (KRA)
  • Horjahtaahan elukkakin neljältä jalalta, saatikka ihminen kahdelta. (Helsinki) (KRA)
  • Hosumalla ei tule kuin kusipäisiä kakaroita.
  • Hoti koira suunsa polttaa. (Kankaanpää) (KRA)
  • Housut putoo, hevonen jättää, siinä miestä koetellaan. (Savo) (KRA)
  • Hovis o hovi hotteetkii. (Muolaa) (KRA)
  • Hovis on aina hovin vehkeet, kaks on kahlekoiraakin. (Lavia) (KRA)
  • Huastata hulluva ja heiluta pölöhöjä, niin suat kollauksen korvalles. (Heinävesi) (KRA)
  • Huh hellettä, sanoi jänis pakkasella.
  • Huhtikuu humauttaa lumet maasta ja jäät järvestä. (Lavia) (KRA)
  • Huima hutun kuohuttaa, viisas ei velliikää. (Ilomantsi) (KRA)
  • Huima hutunnii särpää, viisas ei velliikää. (Värtsilä) (KRA)
  • Huiman eväät ne ensiksi syödään. (Pielinen) (KRA)
  • Hukas on huuletkii, ku kiel maata vetää. (Terijoki) (KRA)
  • Hukkaa männiit hyvät humalat. (Valkjärvi) (KRA)
  • Hukkaan män hyvät humalat märänneisiin maltaisiin. (Rantasalmi) (KRA)
  • Hukkaan män hyvät maltaset pahan akan taikinassa. (Joroinen) (KRA)
  • Hukkaha yksinnää salliihee syöp. (Inkeri, Toksova) (KRA)
  • Hukkuva tarttu oljenkorttenkki. (Muurla) (KRA)
  • Hul kaik asjas juttele. (Muurla) (KRA)
  • Hul siämenäs syä. (Mynämäki) (KRA)
  • Hul toise vahinkol naora. (Muurla) (KRA)
  • Hul töitäs rekna. (Perniö) (KRA)
  • Hulivilistä mies tulee, mutt ei nahjuksesta koskaan. (Rauma) (KRA)
  • Hullu akkaansa kehuu, mielipuoli hevostaan. (Perho) (KRA)
  • Hullu edestakasi soutaa. (Kuru) (KRA)
  • Hullu ei hukaa eikä viisas puhu mitään. (Kauhava) (KRA)
  • Hullu ei huomoa ja viisas ei virka mittää. (Äänekoski) (KRA)
  • Hullu ei kuuta tunne: itään kasvaa, luoteeseen vähenee. (Viitasaari) (KRA)
  • Hullu ei ymmärrä eikä viisas mittään virka. (Viitasaari) (KRA)
  • Hullu enemmän tekköö kun jaksaa. (Kuopio) (KRA)
  • Hullu hevoistaan kiittää, mielpuol muijajaa. (Orimattila) (KRA)
  • Hullu huiluhun puhaltaa, miälipuali avaamen reikähän. (Seinäjoki) (KRA)
  • Hullu huivisa paikkaa, mielipuoli vyölinäsä. (Paavola) (KRA)
  • Hullu huolensa puhuu huolen tuntemattomalle. (Sumiainen) (KRA)
  • Hullu hummaansa, mielipuoli ämmäänsä. (Saarijärvi) (KRA)
  • Hullu hutun kuohuttaa, viisas ei velliänsäkään. (Parikkala) (KRA)
  • Hullu huutaa, viisas kuulee vähemmänkin. (Joensuu) (KRA)
  • Hullu häpäsöö lastansa, miälipuali miästänsä. (Laihia) (KRA)
  • Hullu kaikkein mieltä noutaa. (Nurmo) (KRA)
  • Hullu kaikki tietonsa sanoo. (Luhanka) (KRA)
  • Hullu kaikki virtesä laulaa. (Kangasniemi) (KRA)
  • Hullu kehhuu hevostas, miälipuali ämmääs. (Nakkila) (KRA)
  • Hullu kiittää akkaansa, mielpuoli lapsiansa. (Asikkala) (KRA)
  • Hullu ku saap pilli, nii se puhhuu halk. (Uusikirkko) (KRA)
  • Hullu käskien laulaa, eikä kaikki hullut laula käskienkään. (Karkku) (KRA)
  • Hullu laittaa lastaan, mielipuoli miestään. (Ilomantsi) (KRA)
  • Hullu miäs Huittisista, syä enemmän kun tianaa. (Oripää) (KRA)
  • Hullu niin kylpee, et nahka lähtee. (Somero) (KRA)
  • Hullu niin kylpöö, että kyrpä jäätyy. (Ruovesi) (KRA)
  • Hullu niin kylpöö, että munansa polttaa. (Nokia) (KRA)
  • Hullu omaansa moittii. (Soanlahti) (KRA)
  • Hullu omaas laittaa. (Eräjärvi) (KRA)
  • Hullu on hullu, vaikka sen huhmaressa survosi. (Kontiolahti) (KRA)
  • Hullu paljo työtä tekkyö, elliehä se viisas vähemmälläki. (Käkisalmen pit.) (KRA)
  • Hullu paljon huhtoo, viisas elää vähemmälläkin. (Joensuu) (KRA)
  • Hullu paljon nauraa, viisas vähän virnauttaa. (Kangasniemi) (KRA)
  • Hullu paljon tekee, vähemmälläkin aikoin tulee. (Kärkölä) (KRA)
  • Hullu pilaan suuttuu, viisas vastaa puolestansa. (Taivassalo) (KRA)
  • Hullu pitkään puhuu, kielas kauvan kiinnittää. (Polvijärvi) (KRA)
  • Hullu putkeen puhuu, mielipuoli avaimeen. (Haukivuori) (KRA)
  • Hullu puuroa purevi, mieletön iliman nielasoo. (Lapinlahti) (KRA)
  • Hullu puurosta janoo, miälipuoli taikinasta. (Loimaa) (KRA)
  • Hullu pökköö hakkaa, pökkö hullun tappaa. (Ruovesi) (KRA)
  • Hullu rahoiksi naipi, viisas velaksi syöpi. (Kärsämäki) (KRA)
  • Hullu se, joka mailman päästä mieltä ottaa. (Laihia) (KRA)
  • Hullu se on, joka rahansa näyttää. (Kauhava) (KRA)
  • Hullu sitä nauraa, ku kylä palaa. (Lavia) (KRA)
  • Hullu suap paljonkii tehhäkseen, viisaan piä tulloo vähemmälkii aikaa. (Inkeri, Tuutari) (KRA)
  • Hullu taivaan takkoo, mielpuol tyttäresä. (Keitele) (KRA)
  • Hullu telekkeä aijjaa, mielipuoli koskeloa. (Kuhmo) (KRA)
  • Hullu toisen hulluksi luulee, varas varkaaks. (Vihti) (KRA)
  • Hullu toisen käskyllä päänsä seinähän lyöö. (Ilmajoki) (KRA)
  • Hullu tyynelle toruu, tasaselle tappeloo. (Pihtipudas) (KRA)
  • Hullu valeella nauraa. (Kuusjärvi) (KRA)
  • Hullu valttisak ensin lyö. (Pälkjärvi) (KRA)
  • Hullu vellistä jannoo, mielipuoli puurosta. (Ulvila) (KRA)
  • Hullu viisaskin humalassa, viisaampi hullukin selvinpäin. (Keuruu) (KRA)
  • Hullu viisasta neuvoo, viisas villiin tulee. (Hauho) (KRA)
  • Hullu vipuun käy, viisas viuhtoo sivutse. (Loppi) (KRA)
  • Hullu voinsa suvella syöpi, sianlihansa talvella. (Eurajoki) (KRA)
  • Hullu äijä, ku osti leiviskä leippä eikä ol kaffen böönä. (Kaarina) (KRA)
  • Hullu ämmä, kun ainoalla markalla leipää osti eikä viinaa. (Pori) (KRA)
  • Hullua talonpoikaa, kun nälkään kuoli, kun ei syönyt silakkaa ja leipää. (Lappajärvi) (KRA)
  • Hulluha hutulta juopi, viisas ei juo velliltäkään. (Juva) (KRA)
  • Hulluha leikist suuttuu. (Inkeri, Miikkulainen) (KRA)
  • Hullui niitä riittää viisahien pään ajaksi, ja metsähullut ne ovat viellä erikseen. (Kuolemajärvi) (KRA)
  • Hullui on yhreksää laijii. (Lohja) (KRA)
  • Hulluilla herrat kyntää. (Tuusniemi) (KRA)
  • Hulluilla on halvat huvit.
  • Hulluille ja herroille ei saa näyttää keskeneräistä työtä. (Säkkijärvi) (KRA)
  • Hulluja on 99 eri lajia ja kärrihurjat erittäin.
  • Hulluja on viisaiden päänajajaksi. (Koivisto) (KRA)
  • Hulluja on yhdeksän laisia ja kylpyhullut kymmenennet. (Kärsämäki) (KRA)
  • Hulluja on yhdeksää lajia, vielä mökkihullut päälle. (Virrat) (KRA)
  • Hulluja on yhdeksääkymmentä yhdeksää lajia, mutta se on kaikki hullumpaa lajia, joka paskalla ollessaan viheltää ja laulaa. (Kuhmoinen) (KRA)
  • Hullukii on viisas, jos on iäneti. (Sulkava) (KRA)
  • Hulluksi minua kaikki muutki hullut sanoo. (Haapavesi) (KRA)
  • Hullulla halvat huvit, viisaalla vielä halvemmat.
  • Hullulla halvat huvit, idiootilla ilmaiset.
  • Hullun evväät ensi syyvvään, viisaa ei viimeksää. (Rantasalmi) (KRA)
  • Hullun eväät ensin syödään. (Vampula) (KRA)
  • Hullun kalu ensin juarhan, viishan vasta viimeeseksi. (Laihia) (KRA)
  • Hulluna on hyvä olla, kun ei järkeä puutu. (Pöytyä) (KRA)
  • Hullunkirjas o hyvä ol, ko siihen kerra va pääse. (Vehmaa) (KRA)
  • Hulluu ei panna herraks, eikä viisaskaa rupee. (Kontiolahti) (KRA)
  • Huokaa sydän, älä halkea!
  • Huol hoikaks tekee, murhe muita mustemmaks. (Kontiolahti) (KRA)
  • Huol huonoks tekköö, murhe muita mustemmaks. (Juva) (KRA)
  • Huoleks on hyvä hevonen, katumoiksi kaunis vaimo. (Ilomantsi) (KRA)
  • Huoleton hevoton poika, aivan huoleton akaton. (Pyhäjärvi Vpl.) (KRA)
  • Huolettoman tavaralla on monta korjaajaa. (Sodankylä) (KRA)
  • Huomenna hevostais kiitä, vuonna toissa minijätäs, poikovasi partasuuna. (Pielavesi) (KRA)
  • Huono paimen, joka sutta rakastaa.
  • Huono työ tulee kalliiksi.
  • Huovahtaaha herroennii hevoset. (Kangasniemi) (KRA)
  • Hurratkaa katupojat, koulu palaa.
  • Huushollista se riippuu, jos lihat joulun yli piisaa. (Laihia) (KRA)
  • Huuto on hädän veli. (Ristiina) (KRA)
  • Huvinsa kullakin.
  • Hymyilee ku vittu rikkinäist aluishousuist
  • Hyvin menee mutta menköön.
  • Hyvin menee, herrat nauraa!
  • Hyvin on pullat uunissa, ei pala ei paistu.
  • Hyvin rukoiltu on puoliksi tehty.
  • Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.
  • Hyvä antaa vähästänsä, paha ei paljostansakaan.
  • Hyvä kello kauas kuuluu.
jatkoa ...paha vielä kauemmas.
  • Hyvä paha joksikin. (Rauma) (KRA)
  • Hyvä tuli mummon jalasta.
jatkoa ...kun tervattiin.
  • Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti poies viepi.
  • Hyvän työmiehen perse on aina jouhen verran raollaan.
  • Hyvä on parhaan pahin vihollinen.
  • Hyvä on toisen housuilla tuleen istua.
  • Hyvä paimen panee henkensä lampaiden edestä, mutta paha paimen panee lampaita henkensä edestä.
  • Hyvästi on emännän leivät uunissa, ei pala eikä paistu. (Kärsämäki) (KRA)
  • Hyvään pyritään, mutta priimaa tuppaa tulemahan.
  • Hyvää yötä sano mummo, kun silmä puhkes.
  • Hyvää yötä, hyvää yötä, kirput syököön kaiken kaiken yötä ja lutikat luuta myöte.
  • Hyvää yötä, hyvää yötä, kirput syököön kaiken yötä, luttikaiset lutkutelkoot, pienet pojat kutkutelkoot.
  • Hyvää yötä, Jeesus myötä, kauniita unia, enkelten kuvia.
  • Hyvää yötä, jeesus myötä, kiitos tästä päivästä.
  • Hyviä unia, oman kullan kuvia, höyrylaivoja ja junia.
  • Hyväst alotettu on puoliks tehty. (Säkkijärvi) (KRA)
  • Hyvät kuolee ensin.
  • Hädässä ystävä tunnetaan.
  • Häjyn ei oo koskaan hyvä olla, jos ei nälkä huuda niin paska pyytää.
  • Hän joutuu ojasta allikkoon.
  • Häntä heiluttaa koiraa.
  • Hätä hullu on, ei mies. (Somero) (KRA)
  • Hätä keinon keksii. (Suomussalmi) (KRA)
  • Hätä kälessä, häät tulossa, sulhanen tiellä tietämättömällä. (Längelmäki) (KRA)
  • Hätä käski härjän juasta, pakko paimenen pajeta. (Vihti) (KRA)
  • Hätä tekkee kauppaa ja miäs kattelee päält. (Yläne) (KRA)
  • Hätäilemällä ei tule kuin kusipäisiä kakaroita.
  • Hätäinen tuomio tuottaa hätäisen katumuksen. (Rovaniemi) (KRA)
  • Hätäkö hylkehen meres. (Teuva) (KRA)
  • Hätäkös tässä näin matalassa kaivossa. (Pälkjärvi) (KRA)
  • Hätäkös tässä valmiissa maailmassa.
  • Hävis kuin pieru Saharaan.
  • Höyryää piika pakkases. (Vehkalahti) (KRA)

I[muokkaa]

  • Idiootit pyörittävät maailmaa, nerot hallitsevat kaaoksen.
  • Idästä ei tule muuta hyvää kuin aurinko.
  • Ierikka, juarikka pellonpiässä kyntää. (Heinävesi) (KRA)
  • Ierikka viluperse. (Kivennapa) (KRA)
  • Ihmemies Intiasta: varpaanvälitkin 15 senttiä.
  • Ihmemies Intiasta, syö rautaa, paskantaa kettinkiä.
    • Tuntemattomassa sotilaassa Koskela sanoo: "Koskela Suomesta: Syö rautaa ja paskantaa kettinkiä."
  • Ihminen päättää, Jumala säätää.
  • Ihminen se pappikin on.
  • Ihmisen elanto on orjuuden olento.
  • Ihmisen pää on kuin sauna; jos pidät liian kauan ovea auki, karkaa lämpö sisältä.
  • Ilmaiseksi saatu henki, läksipä se aamusta tahi illasta.
  • Ilmainen tulitikku voi tulla kalliiksi, jos poltat talosi.
  • Ilman muuta ja muut ilman.
  • Ilman siipiä ei lintukaan voi lentää.
  • Ilo ilman viinaa on teeskentelyä.
  • Ilo pintaan vaikka syvän märänisi.
  • Ilossa elää pitää, vaikka päivän vähemmän.
  • Ilta on aamua viisaampi.
  • Iltarusko hyvä usko, aamurusko päivän pasko.
  • Iltarusko hyväks päiväks, aamurusko päivän pasko.
  • Iltavirkku, aamutorkku, se tapa talon hävittää.
  • Irän ilmat ilkeämmät, pohjan pakkaset pahemmat.
(Kalevalaisesta runoudesta)
  • Iso ääni ja vähän villoja, sanoi kissa kun pirua keritsi.
  • Iso on jorma meisselillä, pieni kalu kummallakin.
  • Istu ja pala!
  • Istuha kiireemmäks aikaa.
  • Isännän askeleet pellon höystävät. (Hauho) (KRA)
  • Isännän askeleet pellon lihottaa. (Eräjärvi) (KRA)
  • Isännän jalka pellon muakkaa. (Urjala) (KRA)
  • Isännän silmä hevosen lihottaa. (Askola) (KRA)
  • Isännätön talo on kuin hännätön hevonen. (Savukoski) (KRA)
  • Isäntä ilo kotonna, vaikka ilman istukoon. (Asikkala) (KRA)
  • Isäntä ku olutta juaa, niin kakarat on nälijäs. (Ilmajoki) (KRA)
  • Isäntä on hyvä mehässä, vaikka majassa muatkoon. (Kitee) (KRA)
  • Isäntä on vieran väärtti ja välist parempiki. (Turku) (KRA)
  • Isäntä se on, joka nöörit pitää. (Isojoki) (KRA)
  • Isäntää katotaan ikkeest, emäntää säkin sitteest ja piikaa ovenverikkeest. (Karinainen) (KRA)
  • Isäänt käsk koiratas, koer käsk hänttätäs, hänt käsk karvojas ja karvat kahati. (Salo) (KRA)
  • Itara vähän emäntä, tarkka tyhjän hallihtija. (Kiihtelysvaara) (KRA)
  • Itehhän se akka ihtesä elättää ja lapset immöö äetijää. (Sotkamo) (KRA)
  • Itekuhhi Ievoneen ja ievattomat itekseen. (Sotkamo) (KRA)
  • Itikolla iliman pilas, mäkäröllä mua. (Liperi) (KRA)
  • Itkeköön vittu, joll on palio vettä ja pitkät silimäripset. (Reisjärvi) (KRA)
  • Itkien emolta ruoka, mairitellen vierahalta. (Eno) (KRA)
  • Itkien mäne ja nauraen elä. (Korpiselkä) (KRA)
  • Itku ei auta markkinoilla.
  • Itku ei estä kuolemasta. (Kankaanpää) (KRA)
  • Itku pitkästä ilosta, pieru kauvan nauramisesta. (Muonio) (KRA)
  • Itkulla huono puolensa pitää. (Karstula) (KRA)
  • Itsehä harakka pessää virkkaa. (Terijoki) (KRA)
  • Itselleen sika kiusaa tekee, kun purtilonsa kaataa.
  • Itselleen kissa kiusaa tekee, kun puree omaa häntää.
  • Itsekehu haisee, todella pahalle, yleensä myös rahalle.
  • Itsestäns toisen tuntee. (Nummi) (KRA)
  • Ittestääs viisas lain lukee. (Kärkölä) (KRA)
  • Itä illal, läns aamul. (Lavansaari) (KRA)
  • Itätuuli ilkiä tuuli, viepi kalat kattilasta. (Oulu) (KRA)
  • Iänetön kaikki voittaa. (Sumiainen) (KRA)

J[muokkaa]

  • Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo, jaettu suru vain puolet.
  • Janossa juuvvaa likanennii ves. (Savonlinna) (KRA)
  • Jeneksel on pitkä jelje. (Muurla) (KRA)
  • Jo on aika joutavassa, kun on pappi soutamassa, lukkar peränpijossa. (Ilomantsi) (KRA)
  • Jo on koko piru mieheksi.
  • Jo laiskakin virkoaa kun tulee kotialähdön aika.
  • Jo nyt ollaa joutavas, ku on pappi soutamas. (Inkeri, Keltto) (KRA)
  • Jok ei ite puhalla lusikkaasa, ni se polttaa suusa. (Kangasniemi) (KRA)
  • Joka aamusella nauraa, se on iltasella haukan persiissä.
  • Joka aasilla ajaa, se aasista puhuu. (Suonenjoki) (KRA)
  • Joka ainoansa antaa, se itsensä hävittää. (Ylöjärvi) (KRA)
  • Joka eestään eväät syöpi, se kohastaan kontin kantaa. (Iisalmi) (KRA)
  • Joka ehtoolla silmiäns pesee, saapi lesken vaimoks (mieheks) (Lohtaja) (KRA)
  • Joka ite ei saunassa käy, sen piätä ei pestä. (Sulkava) (KRA)
  • Joka ei nuorena työtä tee, se vanhana kerjää.
  • Joka ei tie men ehtoost maat, ei se tie noust aamust yllöös. (Ulvila) (KRA)
  • Joka ei työtä tee, olkoon syömättäkin.
  • Joka elon aikana makaa, se kesän aikana kerjää. (Kalanti) (KRA)
  • Joka enne ennättää, se se viijä lennättää. (Kiuruvesi) (KRA)
  • Joka ensimmäiseks säkkih pannah, se viimmiseks ulos tulee. (Anjala) (KRA)
  • Joka ensin pussiin pannaa, se viimeks sieltä pois otetaan. (Haukivuori) (KRA)
  • Joka entistä muisteloo, sitä tikulla silemään. (Rantasalmi) (KRA)
  • Joka erkkiä kiittää, se tyhjän niittää.
  • Joka hajun haistaa, se on hajun haltia. (Pori) (KRA)
  • Joka happamen haistaa, se makkeen maistaa. (Karttula) (KRA)
  • Joka harvaan kylövää, se narroo peltosa ja pettää ihtesä. (Joroinen) (KRA)
  • Joka helpolla tulee, se helpolla mänee. (Joensuu) (KRA)
  • Joka hevostaan lyöpi, se on paha akalleen. (Rantsila) (KRA)
  • Joka härjillä kyntää, se häristä haastaa.
  • Joka kaikkia kirjoja uskoo, ei nuorata kuole.
  • Joka kauvan elää, se paljon näkee. (Kokemäki) (KRA)
  • Joka kerran keksitään, sitä aina epäillään.
  • Joka kessuja kehuu, se köyhyyttä pualtaa. (Kuortane) (KRA)
  • Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee.
  • Joka kusematta pieree, se naimatta kuoloo.
  • Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.
(Kalevalaisesta runoudesta)
  • Joka kynnykselle kykenee ja pajulla kestää.
  • Joka köyhää auttaa, se laitaa Jumalalle.
  • Joka laulaen tulee, se viheltäen menee.
  • Joka leikkiin ryhtyy, se sen kestäköön.
  • Joka löylyn heittää, nin kylpököön sen loppuun saakka. (Kuhmalahti) (KRA)
  • Joka muotoansa moittii, se Luojaansa laittaa.
  • Joka nuorena juo ja laulelee, se vanhana voivottelee.
  • Joka on ahne tytymätöi, sil on puutos puuttumatoi. (Noormarkku)
  • Joka on haaska haloilleen, se on hupla vellijauhoilleen. (Sonkajärvi) (KRA)
  • Joka on halpa haloilleen, se on hupa huttujauhoilleen. (Suonenjoki) (KRA)
  • Joka on hauska halvollensa, se on hupa viljallensa. (Kiikka) (KRA)
  • Joka on herja hevoselle, se on paha akalleen. (Joroinen) (KRA)
  • Joka on herra nuorena, se on narri vanhana. (Pieksämäki) (KRA)
  • Joka on virsille viriä, se on laiska muulle työlle. (Virolahti) (KRA)
  • Joka on äyriksi lyöty, se äyrinä pyssyy. (Alatornio) (KRA)
  • Joka ossaa täet tappaa ja taikinan vastata, se ossaa muutae tehä. (Tervola) (KRA)
  • Joka paljon ajattelee, se vähän tekee. (Nurmijärvi) (KRA)
  • Joka paljon lupaa, se vähän antaa. (Oulu) (KRA)
  • Joka pian hotkasee, se pian potkasee. (Mäntsälä) (KRA)
  • Joka pieremätä kusee, se kuksimata kuolee. (Mäntyharju) (KRA)
  • Joka pierua pidättää, siinä on muutakin vilppiä.
  • Joka pierun ilmaisee, on pierun isä. (SSSK)
  • Joka puukkoon turvaa, se miekkaan kuolee. (Kuusamo) (KRA)
  • Joka synnitön on, se viskatkoon ensimmäisen kiven.
  • Joka tahto kiitost, se kualkko, joka tahto laitost, se naikko. (Rauma) (KRA)
  • Joka toiselle hautaa kaivaa, se ite siihen lankee. (Muuruvesi) (KRA)
  • Joka toiselle kuoppaa kaivaa, saa vaivaa.
  • Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se myös talon rakentaa.
  • Joka toiselle kuoppaa kaivaa, joka toiselle ei.
  • Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa.
alkuperä: Raamattu, Sananlaskut 26:27 "Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa, joka kiveä vierittää, jää itse sen alle."
  • Joka toista haukkuu, sen napa paukkuu ja se pannaan mustalaisen räkälaukkuun.
  • Joka tyttönä toruu, se akkana tappelee.
  • Joka uniinsa uskoo, se varjoaan pelkää.
  • Joka vaivojansa valittaa on vaivojensa vanki.
  • Joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään.
jatkoa: ja sitä molempiin, joka unohtaa.
  • Joka viimeksi nauraa, se parhaiten nauraa.
  • Joka vitsaa säästää, se lastaan vihaa.
  • Joka vittuva valihtoo, se ei kunnon naimista sua koskaan. (Karttula) (KRA)
  • Joka voitelee rasvalla rukkasia, ei näe taivaan kukkasia. (Ranua) (KRA)
  • Joka väärin kuulee, se väärin vastaa.
  • Jokaane omaas ja Jumal meit kaikki. (Rauma) (KRA)
  • Jokainen on oman onnensa seppä.
  • Jokainen on verreese vertainen, nahkaase täyteinen. (Inkeri, Toksova) (KRA)
  • Jokainen osaa toisen elämätä elää, vaikk ei omaansa. (Rautalampi) (KRA)
  • Jokainen pisara muovaa kiveä.
  • Jokainen taaplaa tyylillään.
  • Jokaista hulluttaa, vaikka eri tavalla. (Pori) (KRA)
  • Joko rauha taikka rauta.
  • Joku tolkku pitää olla kerjätessäkin, että menee yhteen paikkaan vain kerran.
  • Joka annetun antaa, sitä Jumalaki nauraa. (Pelkosenniemi) (KRA)
  • Joka annetustaan antaa, sille Jumalakin antaa. (Lappajärvi) (KRA)
  • Joll ee oattoa, sill ee juhloa! (Laukaa) (KRA)
  • Joll ei oo arkirenguttimia, sill ei oo kirkkokemputtimia. (Isokyrö) (KRA)
  • Joll ei oo heilaa helluntain, ni ei oo koko kesän. (Jämsä) (KRA)
  • Jolla on monta morsianta, se jää akattomaksi. (Pelkosenniemi) (KRA)
  • Jollei katto kaali itteäh, niin syöttäköh kylän pukil. (Artjärvi) (KRA)
  • Jollei mulkku seiso, niin ei seiso maailmakaan. (Pori) (KRA)
  • Jonka jalka kapsaa, sen suu napsaa.
  • Jonka mesi kielessä, sillä myrkky mielessä.
  • Jonka nuorena varastaa, sen vanhana omistaa.
  • Jonossa kuin köyhän talon porsaat.
  • Jonsei vappuna vaossa, niin ei pouka pohtimessa. (Luopioinen) (KRA)
  • Joopa joo, sanoi renki päissään.
  • Joopa joo, sano jätkät päissään, eikä ne paljon muuta sanoneetkaan.
  • Jos antaa pahalle pikkusormen, se vie koko käden.
  • Jos antaa pirulle pikkusormen, se ottaa koko käden.
  • Jos aurink sakkaa, niin huomenna sattaa. (Luvia) (KRA)
  • Jos herrat tietäisivät miltä pettu maistuu, niin antaisivat meille nisua.
  • Jos ei heilaa helluntaina, niin ei koko kesänä.
  • Jos ei kustessa piere, niin ei naidessa nauti.
  • Jos ei ole riihiremputtimia, niin ei ole kirkkokimputtimia. (Aura) (KRA)
  • Jos ei puhe auta, niin puukko jumalauta!
  • Jos ei sauna ja pikiöljy auta, niin se on kuolemaksi. (Ylistaro) (KRA)
  • Jos ei sauna ja terva ja viina auta, niin sitten perii hauta. (Lahti) (KRA)
  • Jos ei sauna ja viina ja terva auta, nin se tauti on kuolemaksi. (Hyvinkää) (KRA)
  • Jos halkoja hakataan paita päällä, niin tehdää heinää turkit päällä. (Vesilahti) (KRA)
  • Jos halu hyrryttää, kyl sen järki hillittee. (Eura) (KRA)
  • Jos harakat laotamiessä ja korppi tuomarina os, ni ei ykskään mies hevosella ajas. (Kangasniemi) (KRA)
  • Jos hauki kuolee, niin hammas jääpi. (Suomussalmi) (KRA)
  • Jos haukka kualee, niin kylhän kynnet jää. (Loppi) (KRA)
  • Jos herra pyytää takin hiaa, anna kohta koko takki, viöö se sen kumminkin. (Ilmajoki) (KRA)
  • Jos joku puhuu vioistasi, kerro hänelle loputkin.
  • Jos koiran rukous tulisi kuulluksi, taivaasta sataisi luita.
  • Jos mene Helsinkin tai helvetti, ni molemmis sitä raha tarvita. (Uskela) (KRA)
  • Jos mies muistaa maata, niin maa muistaa miestä.
  • Jos muija markan tuo niin kaksi se vie.
  • Jos olutta olisi kyllin, olisi kyllä ystäviä.
  • Jos on akka puhemies, on piru perämies. (Heinjoki) (KRA)
  • Jos on hepo suur, ni suuremmat on länget. (Sortavala) (KRA)
  • Jos on lusikalla annettu, niin ei voi kauhalla vaatia. (Töysä) (KRA)
  • Jos on nälkä navetassa, niin on nälkä pirtissä. (Pelkosenniemi) (KRA)
  • Jos onni kääntää selkänsä, se ei ole ainoa.
  • Jos tahrot haukkumist, niin nai, jos kiitost, niin kuale. (Sammatti) (KRA)
  • Jos tädillä ois munat, niin täti olis setä.
  • Jos työ olisi herkkua, niin herrat tekisivät sen itse.
  • Jost saappa oo saves, ni oo jaoho saavis. (Kalanti) (KRA)
  • Josta alaku uamusella, siitä loppu iltasella. (Pieksämäki) (KRA)
  • Jota koulu kovempi, sitä pappi parempi.
  • Jota selkä suorana kehrätään, sitä takapuoli pitkällä kuotaan. (Ähtäri) (KRA)
  • Joukossa tyhmyys tiivistyy.
  • Joulu juhlista jaloin, jallu juomista samoin.
  • Joulu juhlista jaloin, pikkujouluista taksilla.
  • Jouluna saa syödä yölläkin.
  • Joutaahan jorista pieru kirnussa. (Kestilä) (KRA)
  • Joutava pappi se kissatkii ristii. (Impilahti) (KRA)
  • Joutilas kuin vanha allakka.
  • Juo viinoo, mutt elä mieltäs. (Joroinen) (KRA)
  • Juoksoo ku Jerusalemin suutari.
  • Juosten on matka joutuisampi.
  • Jyrki, Jyrki, älä tyrki! (Juice Leskinen)
  • Jäi kuin Jämsän äijä taivaasta.
  • Jäljestään jäniskin tunnetaan.
  • Jäljet johtavat sylttytehtaaseen.
  • Jänis on Jussi, myllyssä on pussi, vaan meitän poika on Juhannes. (Uurainen) (KRA)
  • Jänis sanoo pojilleen, että on niin suuret silimät peässäsi kun minullaa, kato etteesi, joss on aeta siin on ansa, joss on risu siin on rihma. (Ristijärvi) (KRA)
  • Jännittää, sano mummo kun kahvimerkkiä vaihto.
  • Järkeä kerjätessäkin tarvitaan, ettei kahta kertaa samaan porttiin mennä.
  • Järki hoi, äly älä jätä!
  • Järki ja tukka eivät viihdy samassa päässä.
  • Jäädä kuin nalli kalliolle.

- alunperin "Jäädä kuin alli kalliolle", sillä alli ei pysty lähtemään lentoon tasamaalta. Nalli-sana on tullut käyttöön ilmeisesti kuulovirheen takia, sillä puheessa n-äänne kertautuu seuraavan sanan alkaessa vokaalilla!

  • Jäädä kuin tikku paskaan.
  • Jäänheillä maat pidetään, saati meniällä evhät riittävät. (Rovaniemi) (KRA)

K[muokkaa]

  • Kaali lapset kasvattaa, mut velli se terän tekee. (Anjala) (KRA)
  • Kaalikolkka koiran ruoka, vellinki vasikan juoma, puuro, huttu naisten ruoka, liharokka miehen ruoka. (Suonenjoki) (KRA)
  • Kaffe kuuman ja flik nuaren. (Pori) (KRA)
  • Kaffi on kova veromies talos. (Askola) (KRA)
  • Kaffi on lappalaisen rakkaus. (Länsipohja, Pajala) (KRA)
  • Kaffin ääres asiat seleviää. (Lapväärti) (KRA)
  • Kahden kauppa on kolmannen korvapuusti.
  • Kahdesta pahasta valitse pienempi.
  • Kahesti ajatella, kerran puhua. (Lappajärvi) (KRA)
  • Kaho ensin emmään, siitte vilekaise varsaan. (Joroinen) (KRA)
  • Kahtoohan kuningaskin hevosen perseeseen. (Sulkava) (KRA)
  • Kahvi ei köyhänkään suuta pilloo. (Liperi) (KRA)
  • Kahvi kiehuu kaiken päivee, vieras istuu viikkokauven. (Liperi) (KRA)
  • Kahvi on hyvää aamulla ja sitten koko päivän. (SSSK)
  • Kahvia juuvvaa, heiniä myyvvää, olkia ostetaa, lehmiä nostetaa. (Rautalampi) (KRA)
  • Kahvikupit kalisee, lapset näljässä narisee. (Pyhäjärvi Ol.) (KRA)
  • Kai kaikilla rahaa on, mutta harvalla on hyvä hevonen. (Tampere) (KRA)
  • Kai kaikki ehtoolla pieree, mutta se mies on, joka aamulla pieree. (Viljakkala) (KRA)
  • Kaikilla sitä komeellahan kun paidanhännälläkin. (Ylistaro) (KRA)
  • Kaikki kulluu, kun hemppuu, ja hemppukin kulluu. (Sääksmäki) (KRA)
  • Kaikki morsiamet terveitä, kaikki suluhaset rikkaita. (Tuusniemi) (KRA)
  • Kaikki muu on turhaa, paitsi saunominen.
  • Kaikki on kaunista, kun vaan silmät tottuu.
  • Kaikki tiet Turkuun vie. (Karjalohja) (KRA)
  • Kaikki tiet vievät Roomaan.
  • Kaikki tiiliskiveä pienempi on rakkautta.
  • Kaikkia meitä hassuttaa, mutta eri lailla kutakin.
  • Kaikkea se sakemanni keksii, sanoi piika kun siilin näki.
  • Kaikkee sattuu, ja ku paljo sattuu ni tottuu.
  • Kaikkeen tottuu. Ensimmäinen päivä hirressäkin on pahin.
  • Kaikkeen tottuu paitsi jääpuikkoon persiissä.
  • Kaikki herrat helvettiin ja talonpoijat taivaaseen. (Vähäkyrö) (KRA)
  • Kaikki köyhää vihaa. (Porvoo) (KRA)
  • Kaikkia sitä näköö, kun kauvan elää. (Isokyrö) (KRA)
  • Kaikkia sitä nälässä syödään, sano Kemin kalamies ku oululaisen silakoita syövön näki. (Saamelainen sananlasku)
  • Kaikkien mieli kalaankin tekee, vaikka ei ole verkkoa eikä venettä.
  • Kaikkiin oppii, oppi Enqvistikin lankeamaan. (Viljakkala) (KRA)
  • Kaikkiruokainen köyhän lapsi.
  • Kaino mies ei saa kaunista akkaa.
  • Kakotuuli viä kalat kattilastaki, ja ko o itätuuli, nii ei tul mittä. (Naantali) (KRA)
  • Kala syö, kuin limppu sialle.
  • Kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
  • Kaksin aina kaunihimpi.
  • Kaksi suomalaista ei tulkkia tarvitse.
  • Kaksi tapaa vierahalla: toinen tulla, toinen mennä.
  • Kana on munaa viisaampi.
  • Kansakoululaisten rakkaus on kuin rotan häntä. (Rovaniemi) (KRA)
  • Kansan käsi on karttuisa.
  • Kasvaa se mies räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta.
(Kalevalaisesta runoudesta)
  • Kateus vie kalatkin järvestä.
  • Katkes ku kanan lento!
  • Katkes ko Räikkösen ralli! - Kimi Räikkönen
  • Kato emäntää säkin sitteest ja isäntää härkäin ikkeest. (Marttila) (KRA)
  • Katso lasta kaksi vuotta. Jos et katso kahta vuotta, katsot koko ikäsi.
  • Katti kaksi, koira kolome, määkyväinen neliä, viis, kuus vinkuvainen, lehemä neliäkymmentä viikkoa, saman talon emäntä, ja hevonen vuojen. (Rovaniemi) (KRA)
  • Kauan on köyhä kallellaan ennen kuin kaatuu.
  • Kaukan asiat tiäretä. (Vehmaa) (KRA)
  • Kauas on pitkä matka.
  • Kaukaa se on vesikin makeampi.
  • Kauneus on katoovaista, mutta rumuus sen kun lisääntyy.
  • Kauneus on katsojan silmissä.
  • Kauneus on vain iholla, mutta rumuus menee luuhun saakka
  • Kaunis on kaunis vain nuorena, mutta ruma on vanhanakin ruma.
  • Kaunis ääni, mutta ammuvainaan nuotti.
  • Kauniskaan häkki ei anna linnulle ravintoa.
  • Kaunista kaikki klähmivät, ruman minä otan.
  • Kauppa se on, joka kannattaa.
  • Kaupungis menöö rahaa, vaikkei kukkarua aukaasekkaa.
  • Kaveria ei jätetä!
  • Kaverille ei jätetä!
  • Kei uo hirmuu, ni ei uo häppyy. (Rautu) (KRA)
  • Keitä munnaa, et saa liäntä, neuvo hulluu, et saa miältä. (Anjala) (KRA)
  • Kel ei o hevost eikä härkää, saa mennä niin, että pää on märkänä. (Hausjärvi) (KRA)
  • Kell ei oo heinäniityl haravaa, sill ei oo taivaas tavaraa. (Koivisto) (KRA)
  • Kell on akka, sill on vakka. (Pori) (KRA)
  • Kell on eluo, sill on neruo. (Salmi) (KRA)
  • Kell' onni on, se onnen kätkeköön.
  • Kelle paljon annetaan, siltä paljon vaaditaan.
  • Kellon potut ja Patelan vilut, ne on maankuuluja.
  • Kellä on maltti, sillä on valtti.
  • Kellä on paikka paikan päällä, sillä on markka markan päällä.
  • Kellä on suur pers, sill on suuret housut. (Elimäki) (KRA)
  • Kellä vattu, sillä valta.
  • Kelpaa sitä elää, kun on akka kuollut ja lapset naituna. (Jurva) (KRA)
  • Kelppa suupalttiki huhta polttama, muttei talohon trenkiks. (Kalanti) (KRA)
  • Ken elää, se näkee. (Viipurin pit.) (KRA)
  • Ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön.
  • Ken mitä etsii, se sitä löytää. (Inkeri, Soikkola) (KRA)
  • Ken toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa.
  • Ken toista haukkuu se itse on, ken itseään haukkuu se toinen on.
  • Kene rees aijaa, sen virttä laulaa. (Heinjoki) (KRA)
  • Kenellä olutta, sillä ystäviä.
  • Kenen hepo hetteessä, sen käsi alinna. (Uukuniemi) (KRA)
  • Kenen hepo veissä, sen käit syvemmässä. (Korpilahti) (KRA)
  • Kenen hevonen suossa, sen käsi alinna. (Nurmes) (KRA)
  • Kenen jalka kapsaa, sen suu napsaa.
  • Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.
  • Kenen ranta, sen kala. (Vuokkiniemi) (KRA)
  • Kenen selkä kupisee, se saunan etsii. (Suistamo) (KRA)
  • Kenestä paljon haastetaan, siintä paljon pijetään. (Lappeenranta) (KRA)
  • Kerjuu se on kun kestää, kyllä talot ja tavarat pian menee.
  • Kerjäläiset viedään keväällä Kemijoen jäälle ja odotetaan että jäät sulaa. (Keminmaa) (KRA)
  • Kerkiää hatun nostaa sitte, kun vieras vastaan tulee. (Impilahti) (KRA)
  • Kerralla laeska katkaseksen, virree kääp viissii kertoo. (Kuopio) (KRA)
  • Kerralla terve kuulee, sairaalle kahesti sanotaan. (Reisjärvi) (KRA)
  • Kerrallaha laiska isseese tappaa. (Lappee) (KRA)
  • Kerran ahne antoi, silloinki vähän ja väkisin. (KRA)
  • Kerran kyllältä, eikä aina ruikalta. (Virolahti) (KRA)
  • Kerran se vaan kirpasee.
  • Kerran tie ja kahisti katso. (Koivisto) (KRA)
  • Kerran toisen narraa, itsensä iäksi.
  • Kerro terveisii, kehu minnuu...
  • Kert mies petetä, mutt ei toist. (Muurla) (KRA)
  • Kerta keittää, kahesti syöpi. (Nurmes) (KRA)
  • Kerta kekriä pitää, toisen kerran kellistellä. (Säräisniemi) (KRA)
  • Kerta kiellon päälle. (Suomussalmi) (KRA)
  • Kerta kuolla syntyneen, kuolpa suolle tae mualle. (Pielavesi) (KRA)
  • Kerta kutakin ja kahreesti kaikkiansa. (Laihia) (KRA)
  • Kerta se on ensimmäinkii. (Orimattila) (KRA)
  • Kertaus on opintojen äiti.
  • Kestäähän ne jäniksennahkaset rahkeet kymmenen vuotta aetan naolassa. (Vieremä) (KRA)
  • Kettu ei koskaan jää kahdesti samaan ansaan.
  • Keväinen kehno ilma, hyveä ajattelepi.
  • Kevät keikkuen tulevi, suvi suuta vääristellen.
Keväällä sää on vuoroin lämmin, vuoroin kylmä.
(Kalevalaisesta runoudesta)
  • Kevättä rinnassa.
asiayhteys: sanonnalla viitataan pariutumisviettiin: keväällä luonnossa eläimet pariutuvat ja hankkivat jälkeläisiä. Esimerkiksi nuorten ihastuessa toisiinsa viitattiin sanonnalla sukuvietin heräämiseen.
asiayhteys: Neidot keimailevat ja kirmailevat keväällä ja kesällä, pitäen hauskaa, yrittäen saada muut kateellisiksi tai yrittäen houkutella miehiä. esim SKVR: v2 667 lähde?

merkitys: kevät on parasta aikaa saada kumppani; silloin kannattaa keimailla, eikä syksyllä tai talvella. (vrt. aikainen lintu madon nappaa)
toinen merkitys: kevään tunnistaa siitä, kun neitoset keimailevat ulkona (ja ehkä myös västäräkit ja muut kumppania kosiskelevat eläimet)
  • Keväällä ei ole enää tarpeeksi ruokaa, vielä vähemmän kesän alussa.
Yhden tulkinnan mukaan tarkoittaisi sitä, että keväällä ruokavarastojen vähenemisestä aiheutuu puutostiloja ja hoippuvaa kävelemistä.
  • Kieli keskellä suuta.
  • Kieli kärkkäältä palaa.
  • Kierrä, älä kiroa, sanoi kivi kyntäjälle.
  • Kiertää kuin kissa kuumaa puuroa.
  • Kiiltää kuin juutalaisen munat.
  • Kiittämättömyys on maailman palkka.
  • Kiitä kirppuista keseä, lutehista vuon tuloa. (Iisalmi) (KRA)
  • Kipinästä tuli syttyy.
  • Kiroaa kuin lohilappalainen.
  • Kirppu koiras, mut täi miähes. (Loppi) (KRA)
  • Kirppu köyhässä, täe rikkaassa, luve tyttöluttanassa, vuarnikka vanhassa akassa. (Kangasniemi) (KRA)
  • Kirppui on keisarin hovisaki. (Ulvila) (KRA)
  • Kirput syö, maailma vihaa, ja akkaa ei saa mistään. (Huittinen) (KRA)
  • Kirkkomaa se on isänmaa.
  • Kissa kiitoksella elää.
  • Kissa yksin saaliinsa syö, köyryselkä silti on.
  • Kissan ilo hiiren itku.
  • Kiusa se on pikkukiusakin.
  • Ko harvon saa, ni hotkasee. Ko ussein saa, ni potkasee. (Lavia) (KRA)
  • Ko on arkkein korja, ei ol koskaan kaunis. (Säkylä) (KRA)
  • Ko oo nahas nii oo rahas, ko oo veras nii oo velas. (Kalanti) (KRA)
  • Ko pesee ja paikkaa, kestää mont aikkaa. (KRA)
  • Ko tuvas suuttuu, ni porstoas leppyy. (Köyliö) (KRA)
  • Ko välillä vähän syä, ei tule hetkiinkään nälkä. (Toijala) (KRA)
  • Koha o hänes, vaikka hännän nenäs.
  • Koira haudattuna.
  • Koiraki on nimensä väärti. (Länsipohja, Jällivaara) (KRA)
  • Koiruus on suuri vääryys. (Oulu) (KRA)
  • Kokenut kaikki tietää, vaivainen kaikki kokee.
  • Kokille kota ja pata. (Pielavesi) (KRA)
  • Kokki ensin suolan koittaa, puhemies morsiamen. (Sulkava) (KRA)
  • Kokki se on, joka lihapalat paasta nokki. (Virolahti) (KRA)
  • Kolmas kerta se toden sanoo. (Savukoski) (KRA)
  • Kolmas on aina liikaa.
  • Kolmas pyörä vaunussa on tiellä.
  • Kolme kertaa kun valehtelee, niin uskoo itsekin.
  • Kolme seppää on maailmassa: sika tekee omasta paskastaan uuen paskan, rautio tekee vanhasta rauasta uuen, ja pappi tekee vanhasta saarnasta uuen. (Länsipohja, Pajala) (KRA)
  • Kolmen markan kraatari tekee kuuden markan vahingon.
  • Kompastuu hevoinen kulkeissaan, saati mies sanoissaan. (Viipuri) (KRA)
  • Koneella tekee vaikka marakattia.
  • Konstit on monet sano akka ku kissalla pöytää pyyhki.
  • Korea akka ottaa pittää, haukkuu se rumakin.
  • Korppi ei korpin silimee kaiva. (Sulkava) (KRA)
  • Korppi jos pääsis kuninkaaksi, niin kellään ei olis silmää. (Lappeenranta) (KRA)
  • Korppu oikein ja korppu nurin - siinä on kahenlaista kahaveleipää.
  • Korsi porsaan suussa.
  • Korskaa se on räkäkin hiasa. (Oulu) (KRA)
  • Koskas helvetti täys o? (Suomusjärvi) (KRA)
  • Kosto elää.
  • Kosto on suloinen.
  • Kotiinsa on moni kuollut.
  • Kotini on linnani.
  • Koulun käyt, tyhmänä kuolet.
  • Kovat on koneet, sanoi vaari hohtimia
  • Kovat on ajat, sanoi Oskari ja taas pyörtyi.
  • Krapisee munatki pesäsä, saatikka ihmiset. (Pöytyä) (KRA)
  • Krapulan parantaminen viinalla on yhtä tarkkaa hommaa kuin ripulin parantaminen piereskelemällä.
  • Kreivin aikaan.
  • Ku alku o hyvä, ni o loppu kans. (Muurla) (KRA)
  • Ku alun kuule, ni lopu arva. (Uskela) (KRA)
  • Ku assee näät, ni tekijä tunnet. (Lappeenranta) (KRA)
  • Ku aurinko keväällä kohvaan paistaa, niin tuloo kylömä kesä. (Joroinen) (KRA)
  • Ku avonaesen kontin kansa kankaalla kulokoo, nii ei tiijjä mistee puusta se käpy tipahtaa. (Leppävirta) (KRA)
  • Ku kaukka hakke, ni likki löyttä. (Turku) (KRA)
  • Ku o akka, pyssy ja piippu, niin piisaa aina rassaamine. (Lehtimäki) (KRA)
  • Ku on usma uunna vuonna, nin on halla heinäkuussa. (Enontekiö) (KRA)
  • Ku ruumis on rituratu, nin kaffekupist on hyvä apu. (Halikko) (KRA)
  • Ku tulet Porrii su pistetää pärekorrii ja veretää pitki Pori torrii.
  • Kual kiehu kaiken päiviä, vieras istu viitta piäl. (Rautu) (KRA)
  • Kui mont tuppaa, nii mont tappaa. (Inkeri, Toksova) (KRA)
  • Kuin apteekin hyllyltä.
  • Kuin juosten kustu.
  • Kuin kala kuivalla maalla.
  • Kuin kala vedessä.
  • Kuin kuuma veitsi voin läpi.
  • Kuin käypi hiljemmasti, ehken pääsöö etemmäksi. (Heinävesi) (KRA)
  • Kuin vesi hanhen selästä.
  • Kuin vettä vain.
  • Kuka alun alottais, lopun lopettais, minä keskipaikan kelkuttaisin. (Heinjoki) (KRA)
  • Kuka herraa toruu, pappia tappelee. (Uusikirkko) (KRA)
  • Kuka lusikalla alakaa, se kapustalla lopettaa. (Kuopion pit.) (KRA)
  • Kuka on rutakka ruuville, se on topakka töilleen. (Ilomantsi) (KRA)
  • Kuka paljo haastaa, se paljo velehtelloo. (Muolaa) (KRA)
  • Kuka ylpjä pyytä, kyl ryssäkin tryykkä. (Kaarina) (KRA)
  • Kukaan ei oo mitään eikä kaikki sitäkään.
  • Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan.
  • Kukapa se toesen lusikkaa puhhuu, jos ei sitä ite tie. (Suonenjoki) (KRA)
  • Kukapa se toisen elävän ruuasta huolta pitänee. (Salo) (KRA)
  • Kukas kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse.
  • Kukas tietää hevosen aatoksii, sill on niin iso pääkallo. (Iitti) (KRA)
  • Kukast muu pakast nii orotta kon kaffilan pitäjä? (Kalanti) (KRA)
  • Kukkiihan se perunakin.
  • Kulkevat peräkkäin kuin köyhän talon porsaat.
  • Kuluu aika akkanakin, piikana ei piisaakaan. (KRA)
  • Kun ahkeruus menee ulos ovesta, niin köyhyys tulee sisälle ikkunasta. (Teisko) (KRA)
  • Kun aina olis ehtoo ja lauantai eikä koskaan aamu ja maanantai. (Seinäjoki) (KRA)
  • Kun antaa pirulle pikkusormen, se vie koko käden.
  • Kun asia pitkistyy, niin se sitkistyy. (Jämsä) (KRA)
  • Kun asia pitkistyy, niin se mutkistuu. (Kuru) (KRA)
  • Kun asiata suuttuu, niin lahjata leppyy. (Joroinen) (KRA)
  • Kun ei o vappuna vaos, niin ei o perttuna pohtimes. (Loppi) (KRA)
  • Kun ei ole herneet vappuna maassa, ei ole perttuna pohtimessa. (Tammela) (KRA)
  • Kun emäsika tapetahan, mistä niitä porsahia sitte tuloo. (Kurikka) (KRA)
  • Kun etelä lumen sataa, ei sitä pohjonen suveta. (Rantsila) (KRA)
  • Kun hampaat harvenee, niin kurkku väljenee, kun jalka livottaa, niin pers rivottaa. (Pusula) (KRA)
  • Kun harvoin saa, niin haluksesta vetää. (Ylihärmä) (KRA)
  • Kun hatuta halkoja hakataan, nii hattu päässä toukoja tehää. (Sahalahti) (KRA)
  • Kun hauin laari on täynnä, niin miehen laari on tyhjä. (Virrat) (KRA)
  • Kun helevetti jäätyy, väkitukko kallaa vieläkin vespotteja. (Vimpeli)
  • Kun Herra henken ottaa, kyl piru perijöit antaa. (Porvoo) (KRA)
  • Kun Herra hurskasta kurittaa, niin ves persiistä lurittaa. (Hankasalmi) (KRA)
  • Kun hihasilla halkoi hakkaa, niin turkki yllä kyntää. (Evijärvi) (KRA)
  • Kun hiljainen suuttuu, niin maailma muuttuu. (Viljakkala) (KRA)
  • Kun housut löyhtyy, niin mies köyhtyy. (Haapajärvi) (KRA)
  • Kun huiskahtaa, niin haiskahtaa. (Ilmajoki) (KRA)
  • Kun hukalle nälkä tulee, niin koskee se koiraankin. (Rääkkylä) (KRA)
  • Kun hätä on suurin, on apukin lähinnä.
  • Kun kauan elää, nin kaikki kuulee. (Kylmäkoski) (KRA)
  • Kun kerran on yksi sormi paskassa, niin menkhön koko käsi. (Pelkosenniemi) (KRA)
  • Kun kissa on poissa, niin hiiret tanssivat pöydällä.
  • Kun kovalle ottaa, niin koiraskin poikii.
  • Kun kuikka kuikahtaa, niin lumikin luikahtaa.
  • Kun Kusti polkee, niin posti kulkee.
  • Kun köyhyys astuu ovesta sisään, rakkaus karkaa ikkunasta ulos.
  • Kun lienee palanut sauna, palakoon porstuakkii. (Inkeri, Valkeasaari) (KRA)
  • Kun lumeen kusee, niin jälki jää.
  • Kun menee hanhia perästä ajamaa, niin kana kotonta katoaa. (Lappeenranta) (KRA)
  • Kun menee sutta pakoon, tulee karhu vastaan.
  • Kun merellä vahinko sattuu, niin kaikki ovat maalla viisaita.
  • Kun mies itkee, pitää parran päristä.
  • Kun o ämmä puhemiäs, on piru välimiäs. (Paimio) (KRA)
  • Kun oikein kovaksi ottaa, niin isäkin imettää.
  • Kun oisi korppi tuomarina, nin ei mon mies hevosellaan ajasi. (Kontiolahti) (KRA)
  • Kun olis entinen aika ja nykynen mieli. (Kemi) (KRA)
  • Kun on ajatus vitussa, on järki perseessä. (KRA)
  • Kun on akka puhemies, on huora morsian. (Tervo) (KRA)
  • Kun on etäällä niin ammuu, kun on likellä niin puskee. (Lemi) (KRA)
  • Kun on hiukan hassu, niin saa paremmin ruakaa. (Laihia) (KRA)
  • Kun on itteltä ruumiit, tulee hautajaiset halvaksi. (Alajärvi) (KRA)
  • Kun on joulu, niin on joulu, paistahan akka toinen silakka!
  • Kun on kesä ja kärpäsiä, niin on köyhälläkin ystäviä.
  • Kun on kyllä ahne, niin ei raski syödäkään. (Jurva) (KRA)
  • Kun on litteitä ruumiit, tulee hautajaiset halvaksi.
  • Kun on lusikalla annettu, niin ei voi kauhalla vaatia.
  • Kun on sama pää kesät talvet, niin sattuuhan niitä vahinkoja.
  • Kun on uuni kuumimmillaan, niin on akat kärrymmillään. (Sievi) (KRA)
  • Kun on yprä yhteen, niin on topra toiseen. (Piikkiö) (KRA)
  • Kun piikast tule emänt, o niinkun katist tuls karh. (Muurla) (KRA)
  • Kun puu on kaatunut, jokainen voi kiipeillä sen oksilla.
  • Kun puute tulee ovesta sisään, niin rakkaus menee lasista pihalle. (Virrat) (KRA)
  • Kun raha kirstuun kilahtaa niin sielu taivaaseen vilahtaa. (Katolisen kirkon anemaksuista)
  • Kun saa alkuu, niin kyl sit kelpaa parkuu. (Pusula) (KRA)
  • Kun savolainen puhuu, on vastuu kokonaan kuulijalla.
  • Kun sontiaiseen turvaa, niin ropakkoon kaatuu. (Loppi) (KRA)
  • Kun sopu on hyvä, niin tupa on suuri. (Johannes) (KRA)
  • Kun syö kaalia, niin ei trenkää muuta haalia. (Laihia) (KRA)
  • Kun tule aljetuks, nin tule ain annetuks. (Salo) (KRA)
  • Kun oike raskaast makkaa, ni päivä mennee levätes. (Turku) (KRA)
  • Kun äijä tule kotti, niin ämmä ja katti ulos akkunast. (Raisio) (KRA)
  • Kuningasta pitää kuuleman, herroja kunnioittaman. (Askola) (KRA)
  • Kunnia hyvä tapa, puuro hyvä ruoka. (Oulu) (KRA)
  • Kuoli missä kuoli, taivaassa pojan koti.
  • Kuoloothan kuninkaatkin, lähtöö henki herroiltai. (Metsäpirtti) (KRA)
  • Kures on luuta jos lihoaki. (Sysmä) (KRA)
  • Kurjet keväällä, miähet syksyllä. (Hattula) (KRA)
  • Kurki kirkuu, sale saapuu. (Tampere) (KRA)
  • Kurki laiskan pellon paskantaa. (Ullava) (KRA)
  • Kurki maalla maariana, viikkoo jälkeen viimistäki. (Oripää) (KRA)
  • Kurki suolla, hauki maalla maariasta viikon päästä viimeistäkin. (Urjala) (KRA)
  • Kurki tulee käki kainalossa ja pääskynen pivossa. (Längelmäki) (KRA)
  • Kusettaa kuin palokunnan hevosta.
  • Kusi sukassa ja sukat hukassa.
  • Kuta koulu kovempi, sitä oppi selkiämpi.
  • Kuta pienemmäksi leipä taitetaan, sen visummaksi syyvään. (Oulu) (KRA)
  • Kuta useampi kokki, sitä huonompi soppa. (Teisko) (KRA)
  • Kutosin alotetun kankaan, keritsisin päättömän lampaan. (Mikkeli) (KRA)
  • Kuu kehii pyryä.
  • Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään.
  • Kuu paistaa heleään, kuollut ajaa keveään, älä elävä pelkää.
  • Kuuluu lapsen itkua ja kirveen hiontaa.
  • Kuu on torpparin aurinko.
  • Kuuluksee se kuningas linnoja tiettää. (Savonranta) (KRA)
  • Kurikasta kotoosin ja kropsua evähänä (tai eväsnä).
  • Kutina pahenee raapimalla.
  • Kuvaukset alkavat, nostakaa Tarzan puuhun.
  • Kyl alettu työ tehdyks tulee. (Iitti) (KRA)
  • Kyl haorasakki aikka maat o. (Nousiainen) (KRA)
  • Kyl Herra uhrin tuhrii. (Tuusula) (KRA)
  • Kyl hiir syöp pienet synnit. (Elimäki) (KRA)
  • Kyl huale molemil ova - ämänäl tuas ja isänäl ulkopualel. (Kalanti) (KRA)
  • Kyl hulluki humali plokka, mut siihe järkki tarvita, ko naure karvita. (Turku) (KRA)
  • Kyl jokane varasta ossa, mut se miäs on ku ossa kätke. (Kaarina) (KRA)
  • Kyl kirppu kirkkoo menee, jos ei muual ni papin hias. (Orimattila) (KRA)
  • Kyl maal viissai ollan, ko merel vahiink tapattu. (Rauma) (KRA)
  • Kyl mnää yskä ymmärrä, vaikk en kröhi taid. (Rauma) (KRA)
  • Kyl munakki, ko niit pitkä matka kanta, punaseks tulee. (Kalanti) (KRA)
  • Kyl sattu hankke jos härkkänki. (Uskela) (KRA)
  • Kyl se talles o, ku uunin pääll o. (Piikkiö) (KRA)
  • Kyl siin apu ain on ku hätäki. (Suomusjärvi) (KRA)
  • Kyl siin on porinaa kun pirruu tapetaan. (Somero) (KRA)
  • Kyl sikaki se ymmärtä, et pahnos pehmi maata oo. (Kalanti) (KRA)
  • Kyl sillo hiiret ovat vallan pääl, ku kissa on kotua pois. (Savitaipale) (KRA)
  • Kyl stää helvetisäki sitt oo ku tottu. (Uusikaupunki) (KRA)
  • Kyl stää hirresäki sitt oo kun tottu. (Pyhäranta) (KRA)
  • Kylhän antava astian saa. (Koski Hl.) (KRA)
  • Kylhää aitta naittaa. (Askola) (KRA)
  • Kylhää seurakunta papin tuntee, vaikkei pappi seurakuntoa. (Askola) (KRA)
  • Kyll aasi ajajah tuntee. (Elimäki) (KRA)
  • Kyll aika ja miäs saa vaikk aurinkon ales taivaalta. (Oripää) (KRA)
  • Kyll ehtii ku aikaseen lähtee. (Naantali) (KRA)
  • Kyll elävä palavans tuntee. (Vesilahti) (KRA)
  • Kyll mää kärryt tunnen sano piru, kun jyrällä ajoi.
  • Kyllä ahjossa sulaa, kun vaan sysi palaa. (KRA)
  • Kyllä aika jäniksen tapaa, jos ei ennen niin kattilassa. (KRA)
  • Kyllä aika piisaa, kun vain järki kestää. (KRA)
  • Kyllä aikaa on, mutta ikä loppuu. (KRA)
  • Kyllä aina ottajia on, jos joku antaa
  • Kyllä akat kuuluttaa, mutta vihkimähän ne ei pysty. (Hämeenkyrö) (KRA)
  • Kyllä akka vikoja löytää, jos ei kuolla taho. (Karttula) (KRA)
  • Kyllä asutusta talosta löytyy. (Ähtäri) (KRA)
  • Kyllä ehtoosta päivä piisaa. (Ilmajoki) (KRA)
  • Kyllä elävä kuolemaase tietää. (Lappee) (KRA)
  • Kyllä elävä neuvonsa pitää. (Virolahti) (KRA)
  • Kyllä elävältä velkansa saa. (Pieksämäki) (KRA)
  • Kyllä esteitä löytyy estäjällä ja sananlaskuja sanojalla. (Jämsä) (KRA)
  • Kyllä hattuun sattuu niin kun muuhunkin lakkiin. (Ylöjärvi) (KRA)
  • Kyllä haudassa aikaa maata on.
  • Kyllä haulassa maata saa ja helvetissä lämmitellä, jos perkeleeltä rauhan saa. (Kuhmalahti) (KRA)
  • Kyllä Herra hullut hallihtoo, kun viisaat varasa pittää. (Rautalampi) (KRA)
  • Kyllä Herra Tiituksen löytää. (Karstula) (KRA)
  • Kyllä herrat reätin tekii vaikka sammakosta. (Jämsä) (KRA)
  • Kyllä herrat syö vaikka lastuja, kun vaan voissa paistetaan. (Lappajärvi) (KRA)
  • Kyllä herrojenkin päässä täitä on. (Lehtimäki) (KRA)
  • Kyllä hevonen ajajas tuntee. (Noormarkku) (KRA)
  • Kyllä hevonenkin lentää, kun hännästä heittää. (Viljakkala) (KRA)
  • Kyllä hiihtävä hikesä saapi. (Maaninka) (KRA)
  • Kyllä hullu saa olla vaan ei tyhmä.
  • Kyllä hullukin halkoja hakkaa, vaan asiassa miestä tarvitaan. (Hartola) (KRA)
  • Kyllä hätä keinot keksii.
  • Kyllä Jumala hullut hoitaa, katsokoot viisaat eteensä.
  • Kyllä kansa muistaa.
  • Kyllä koira haavansa nuolee.
  • Kyllä koira koiran tuntee.
  • Kyllä kesä kuivaa minkä kasteleekin.
  • Kyllä kokki kyntensä nualoo. (Ylistaro) (KRA)
  • Kyllä korppeja on, jos raatoja. (Kuusamo) (KRA)
  • Kyllä kukko aina kanan voittaa.
  • Kyllä köyhä köyhän löytää.
  • Kyllä luonto luokse tuopi, veri vierelle vetääpi.
  • Kyllä luonto tikanpojan puuhun ajaa.
merkitys: Vaisto ajaa tekemään sitä, mitä luonto on tarkoittanut.[1]
  • Kyllä laiska kaikkein ahkerin on kun vain ryypyn saa.
  • Kyllä leipä miehen tiellä pitää.
  • Kyllä lyöpä aseen löytää: sieppaa kengän jalastaan.
  • Kyllä maa omansa perii.
  • Kyllä maailma laahaa.
  • Kyllä maailmanranta neuvoo, vaan kallispalkkainen se on opettajaksi.
  • Kyllä maito mahaan menee, mutta pettu pahanen istuu kurkkuun. (Ilmajoki) (KRA)
  • Kyllä muisti mummon tiellä pitää.
  • Kyllä mies aina uuden vaimon saa, mutta lapsi ei saakaan äitiä.
  • Kyllä mies kissan nostaa, jos häntä kestää.
  • Kyllä moni hankkii, mutta ei osaa säästää. (Ähtäri) (KRA)
  • Kyllä mummu rees pysyy, ko kiroo ja köyttää. (Siikainen) (KRA)
  • Kyllä muori syitä löytää, kun ei kuolla tahdo.
  • Kyllä murhe on kova päänalunen. (Parkano) (KRA)
  • Kyllä mutka miestä auttaa, kun hän vaan mutkan muistaa. (Naantali) (KRA)
  • Kyllä naisella neuvot kestää vaan mieheltä mahti loppuu.
  • Kyllä niitä töitä pian tekis, ajatukset ne on kun ajan vie.
  • Kyllä nälkä opettaa lappalaisen ampumaan. (Sodankylä) (KRA)
  • Kyllä on aikaa köllötellä Annan päivän aikana. (KRA)
  • Kyllä on oksan ottajaa, jos on kuusen kaatajaa.
  • Kyllä on täitä turkissa, satikaisia sarkissa. (Joroinen) (KRA)
  • Kyllä on yhtä vaatetta hame ja röijy. (Sodankylä) (KRA)
  • Kyllä pakko väkkee antaa, sakko rahhoo hankkii. (Rautalampi) (KRA)
  • Kyllä pispalla pappia on. (Ylöjärvi) (KRA)
  • Kyllä reki varsan neuvoo. (Pihtipudas) (KRA)
  • Kyllä reki varsan vetämään opettaa. (Lehtimäki) (KRA)
  • Kyllä riihenpuija hikesä sua, löylyn lyöjä lämpimäsä. (Leppävirta) (KRA)
  • Kyllä routa porsaan kotiin ajaa.
  • Kyllä räätäli herroja tekee. (Lieto) (KRA)
  • Kyllä saatana tanssiin taivuttaa ja korttia lyömään opettaa. (Kangasniemi) (KRA)
  • Kyllä sammakkokin hyvää on, kun sen tietämättä syö. (Kuorevesi) (KRA)
  • Kyllä sammakoistakin taakka tulee. (Isojoki) (KRA)
  • Kyllä se aika aineen kaupitsee, viepi viljat ja virnat. (Kärsämäki) (KRA)
  • Kyllä se ehtivä hevosenkaupan löytää. (Kestilä) (KRA)
  • Kyllä se on erlaesta kesällä mäenlasku persiillään. (Kuopio) (KRA)
  • Kyllä se on komea, joka on luonnon lihava.
  • Kyllä se rek vetäjäsä neuvoo. (Tuusniemi) (KRA)
  • Kyllä se reki varsan viisaa. (Uukuniemi) (KRA)
  • Kyllä se sattuu rekeen, mikä kantoonkin. (Nurmijärvi) (KRA)
  • Kyllä sen selkä kestää, minkä kuivat seinätkin. (Heinola) (KRA)
  • Kyllä siinä aineita tarvitaan, kun koskessa puuroa keitetään. (Ähtäri) (KRA)
  • Kyllä sika syitä löytää: maa kova, kärsä kipeä.
  • Kyllä sika syitä löytää: milloin on kärsä kippee, millon mua rouvassa.
  • Kyllä silmä aina ethensä kattoo, mutta nenä parka vaaras on. (Laihia) (KRA)
  • Kyllä sokeakin kana jyvän löytää.
  • Kyllä sopu sijaa tekee. (Eurajoki) (KRA)
  • Kyllä sopu tilaa antaa. (Isojoki) (KRA)
  • Kyllä sopu tilaa saa ja rakkaus reisiä levittää. (Viljakkala) (KRA)
  • Kyllä sopu tilaa tekkee ja rakkaus vällyjä levittää. (Kiikka) (KRA)
  • Kyllä sorsa poikasa uimaan opettaa. (Jämsä) (KRA)
  • Kyllä sukka suuta antaa. (Huittinen) (KRA)
  • Kyllä sukka suuta soap, liinasukka liiaksii. (Rääkkylä) (KRA)
  • Kyllä susi poikansa ulvomaan opettaa.
  • Kyllä taikina happanee, kun pirtti lämmitä pannaan. (Muhos) (KRA)
  • Kyllä tuhlaten tavara menee. (Noormarkku) (KRA)
  • Kyllä uuni leivän kruusaa. (Laihia) (KRA)
  • Kyllä vanha kansa tietää.
  • Kyllä valkee työnsä tekee, poltti se Turun ja Porin kaupunkinki. (Mouhijärvi) (KRA)
  • Kyllä virta opettaa koskea laskemaan. (Enontekiö) (KRA)
  • Kyllä ääntä maailmaan mahtuu. (Vilppula) (KRA)
  • Kyllähä halameellaa havahtoo, kun kontti kottiin jiäp. (Leppävirta) (KRA)
  • Kyllähän herrat hatustaan tunnetaan, kuningas kypärästään. (Pielisjärvi) (KRA)
  • Kyllähän kynnetään, kun hevoset haukkoaa. (Muhos) (KRA)
  • Kyllähän sammakostai reätti tulloo, kun sen voissa paistaa. (Saarijärvi) (KRA)
  • Kylläpä elään ruokkijaasa tuntoo. (Laihia) (KRA)
  • Kylmiä talven lämpimät.
  • Kylmä kahvi kaunistaa.
jatko: ..muttei sekään ihmeitä tee.
jatko: ..mutta maha ei kestä niin paljoa kuin naama vaatii.
  • Kylmä kuin ryssän helvetissä.
  • Kysy asiaa, onko pappi kirkkomiäs. (Vähäkyrö) (KRA)
  • Kysy mutkalta, kyllä väärä vastaa. (Kemi) (KRA)
  • Kysy ny, mistä kuninkas kultaa saa! (Orimattila) (KRA)
  • Kysymys sekin, onko pappi kirjamies. (Oulunsalo) (KRA)
  • Kysyä sitä, mitä akat silloin tuvassa tekee, kun harakat katolla nauraa. (Hirvensalmi) (KRA)
  • Kyyrylaukkaa tie kotia kulkee.
  • Käkiää, on vieraita tulossa.
  • Kävelee peräkkäin ku köyhän talon porsaat.
  • Kävelee peräkkäin ku Porin pirut.
  • Käyp se hiis pappilassai. (Kitee) (KRA)
  • Käyphän se henk herrostai eikä aina talonpojista. (Juankoski) (KRA)
  • Köyhä elää niinkun märkä palaa. (Oulu) (KRA)
  • Köyhä pärjää vähemmälläi, rikas ei paljollakaan.
  • Köyhä virret on kakssanasii. (Kivennapa) (KRA)

L[muokkaa]

  • Lahnan pää ku lamppan pää, hauen pää ku halon pää, kuhan pää ku Juhan pää. (Turku) (KRA)
  • Laho kanto komean reen kaataa. (Kolari) (KRA)
  • Lahtari hakee veistään, ja veitti on suus. (Loppi) (KRA)
  • Laiska ei sua, ahkera sua yltäkyllin. (Pieksämäki) (KRA)
  • Laiska kuin lapamato.
  • Laiska kuin pystyyn nostettu lapamato.
  • Laiska tyäs huomiseen lykkää.(Loppi) (KRA)
  • Laiska töitään laskee/luettelee.
  • Laiskalla hiki syödessä, vilu työtä tehdessä.
  • Laita lapsi asialle, mene itse perässä.
  • Laita puukko pois, sohi ite sormellasi. (Saarijärvi) (KRA)
  • Laki maassa ja Luoja taivaassa. (Sievi) (KRA)
  • Laki on niinku lujethan, asia niinku ajethan. (Sodankylä) (KRA)
  • Lankesipa siunattuun maahan, sanoi lukkari kun pappi hautahan putos.
  • Lapsen suusta kuulee totuuden.
  • Lapset ovat Herran lahja.
  • Lapsi tuo leivän mukanaan.
  • Lapsi on terve kun se leikkii, mutta sairas kun ei lopeta.
  • Lapsil on hauskaa kun hampaat kasvaa.
  • Lassina langalle, Perttuna pois. (pääskysten muutto)
  • Lasten ja imeväisten suusta totuuden kuulee.
  • Lauanta o laiska ämmä työpäiv. (Kisko) (KRA)
  • Lauvantaina on kolome hyvää tiedos: sauna, puuro ja poijat. (Ilmajoki) (KRA)
  • Lauvantaipäivä, poikamies ja kirkonkylässä morsijan. (Alajärvi) (KRA)
  • Leikki leikkinä ja pippeli pois taikinasta.
  • Leikki on lasten työtä.
  • Leipä miehen tiellä pitää.
  • Levis ku Hujasen paska Kilipijärven jiälle.
  • Liha ee tule liikkumata, kala jalan kapsamata. (Iisalmi) (KRA)
  • Liha aikaa anoo, kala tulta kiirehtii. (Karttula) (KRA)
  • Liha isänäl ja luut trenkil. (Salo) (KRA)
  • Liha o ai luu viärest makja. (Kaarina) (KRA)
  • Liha on heikko ja perse vallaton. (Joensuu) (KRA)
  • Liha on linnun siiven alla, kala hauin kainalossa. (Veteli) (KRA)
  • Lihan tautta lintu ammutaan, ei höyhenien. (Mikkeli) (KRA)
  • Lihan uus lihottaa, kalan uus kuolettaa. (Orimattila) (KRA)
  • Lihhaa lihan matokin. (Alastaro) (KRA)
  • Liikkuu ku täi tervas.
  • Lisänä rikka rokassa, hämähäkki taikinassa.
  • Loistaa kuin yökylypijän perse.
  • Loppu ei kato häpeää. (Mäntyharju) (KRA)
  • Loppu ei pelekee kettää. (Tervo) (KRA)
  • Loppu maailmastaki tulee. (Merikarvia) (KRA)
  • Loppuhaa pitkästkii virrest tulee. (Kymi) (KRA)
  • Loppui lyhyeen kuin kanan lento.
  • Loppui lyhyeen kuin Räikkösen ralli.
  • Lopussa kiitos seisoo. (Johannes) (KRA)
  • Lopust on hyvä lakata. (Hyvinkää) (KRA)
  • Lukea kuin piru raamattua.
  • Lukkari laulaa sunnuntaina ja kukko koko viikon. (Suoniemi) (KRA)
  • Lukkari on papin lakkari, ja lukkarin muori on papin lakkarin vuori. (Pudasjärvi) (KRA)
  • Lukkarit Jumala luopi, papit tehhään pieksämällä. (Kolari)
  • Luoksee hepokii hirnuu. (Sulkava) (KRA)
  • Luota veljes päälle, veli astuu hännän päälle. (Viipuri) (KRA)
  • Luu jää jakajan kouraan. (Lahti) (KRA)
  • Luu lihan ehtijälle, huora piijan valihtijalle. (Kuopio) (KRA)
  • Luu lihan valitsijalle, kuori leivän alkajalle.
  • Luulee jäniskin piilossa olevansa, kun pään pensaaseen pistää. (Mellilä) (KRA)
  • Luulo ei ole tiedon väärti.
  • Luvataan kuin vaivaiselle persettä.
  • Luvates menöö aika. (KRA)
  • Lyhyestä virsi kaunis.
  • Lyhyt kuin kanan lento.
  • Lyö heinä juurta myöten, kuksi kullin juurta myöten. (Juva) (KRA)
  • Lyödään viisaat päämme yhteen.
  • Lähe hullun kansa huastamaan, niin suat tappaas tietee. (Kangasniemi) (KRA)
  • Läheltä hevosta ja kaukaa naimaan. (Vesilahti) (KRA)
  • Läheppäs entine avuks: eistä vetämää ja takkoo työntämää. (Leppävirta) (KRA)
  • Lähtee kuin jänis makuulta.
  • Lähtee sitä herrain kans kerähjin, vievät sekä rahat että kukkaron. (Pelkosenniemi) (KRA)
  • Lähti kuin kirves päästä.
  • Lähti ku paska rattaasta.
  • Lähti ku telkkä pöntöstä.
  • Lähti kuin kuppa Töölöstä.
Sanonta viittaa alkuaan sukupuolitautisairaalaan siirtoon Töölöstä Kumpulaan. Kun potilaita siirrettiin, joku töölöläinen kertoman mukaan lausui klassisen repliikin.

Lähde: Paunonen, Heikki: Tsennaks stadii, bonjaaks slangii: Stadin slangin suursanakirja. WSOY 2000.

  • Lähti kuin talkkari jäiseltä peltikatolta.
  • Lähtee kuin hauki rannasta.
  • Lämpö menee harakoille.
  • Länsituuli taivaan luuta.
  • Löyly on köyhän lasareeti. (Yläne) (KRA)
  • Löyly saunas ja tautti kuales. (Nousiainen) (KRA)

M[muokkaa]

  • Maailma vetää ja viita paskaa.
  • Maalla köyhyys on vain köyhyys, mutta kaupungissa se on kurjuus.
  • Maassa maan tavalla, tai maasta pois.
  • Maasta se pienikin ponnistaa.
  • Maito lapsen kynnen alla. (Keuruu) (KRA)
  • Maitoo tekköö vanahannii kissan miel. (Savo) (KRA)
  • Maitovelli ei kärsi roskia. (Sodankylä) (KRA)
  • Makaa kuin laskulohi.
  • Makaa kuin Eitikan sika.
  • Makaa kuin kala kuivalla rannalla.
  • Makaa kuin markkinalahna.
  • Makunsa kullakin sano koira kun persettään nuoli.
  • Makuasioista ei kiistellä, mutta huonosta mausta voi huomauttaa...
  • Makuasioista ei voi kiistellä.
  • Makuasioista ei voi kuin kiistellä.
  • Maltti on valttia.
  • Markassa tuhannen alku.
  • Matti kukkarossa.
  • Matti nauraa pitkällä parralla lapsia seinustalle.
  • Meitä on moneen junaan, osa jää jo asemalle.
  • Meijän miniää ei tarvihe nurkista ruoan kanssa essiin huokutella.
  • "Meinaamisia ei lasketa ku Mellilässä."
  • Men jo, ja vihels mennesäs.
  • Meni ku isä äitiin.
  • Melkein on metri rannasta.
  • Mene jonnekin; sanoi Heimo.
  • Mene orjuudesta kurjuuteen, sanoi entinen äiti, kun tytär naimisiin meni.
  • Menee kuin terva kuivaan puuhun.
  • Menee se kuin menee, jää se kuin jää. (Naantali) (KRA)
  • Mennen, tullen ja palatessa.
  • Mennään hakemaan lakkaa satamasta kun lakkaa satamasta.
  • Meri miehen mieltä antaa, aallot ajua lisää.
  • Metsä kirkkoni olla saa.
  • Metsä on suomalaisen kirkko.
  • Mies on naisen pää, ja nainen saapi tehdä päänsä kanssa miten tahtoo.
  • Mies se tulee räkänokastakin vaan ei tyhjän naurajasta.
(Kalevalaisesta runoudesta)
  • Miestä viedään kuin pässiä narussa.
  • Mihin Herra kirkkonsa rakentaa, siihen perkeleetkin kappelinsa. (Karjalohja) (KRA)
  • Mihin silmä osuu, siihen käsi tarraa.
  • Mikkelinpäivään mennessä on oltava nauriit kuopassa ja akat pirtissä.
  • Miks korppi kuuraten tullee. (Sääksmäki) (KRA)
  • Miksei maksi ku maitua saa. (Jalasjärvi) (KRA)
  • Miksi tehdä tänään se, minkä voi jättää huomiseksi.
    • Myös: Miksi tehdä tänään se, minkä voi jättää huomennakin tekemättä.
  • Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee.
  • Mikä laulaen tulee, se laulaen tulee. Anna sen tulla.
  • Mikä täi ei pysyne turkissa, se pudotkoon. (Oulu) (KRA)
  • Mikäs pahan tappais, Jumala ei huoli ja piru ei pidä kiirutta.
    • Myös: Mikäs pahan tappais, ellei paha itse.
      • Myös: Mikäs pahan tappais, ellei viina?
  • Mikään ei kuivu nopeammin kuin kyynel.
  • Millaiset on emäkoirat, sellaiset kasvaat penikatki. (Metsäpirtti) (KRA)
  • Millonkas helevetti täyteen tuloo ja taivas laijoilta vuotaa. (Alajärvi) (KRA)
  • Millonkas sit on herrana, jos ei voutina ollessaan? (Joroinen) (KRA)
  • Millä täi jäpii. (Teuva) (KRA)
  • Millä täi nykii kun ei ole olkapäitä. (Isojoki) (KRA)
  • Milläs ruumis maksaa, kun kyrpä jäässä on? (Kuhmoinen) (KRA)
  • Milläs täi rykkii, kun ei oo keuhkoja. (Pyhäjärvi Ol.) (KRA)
  • Milläs täi rykkii, kun ei oo rintaluita. (Rantsila) (KRA)
  • Milläs täi veteä, kun ei sill o olkapäitä. (Sysmä) (KRA)
  • Mimmon puukko, semmon eukko. (Ilomantsi) (KRA)
  • Minii omaa rahvasta, tytär vierasta perettä. (Tohmajärvi) (KRA)
  • Minijän pittää pittee ruokapöyvvässä pitkee kättä että ylettää. (Leppävirta) (KRA)
  • Miniä on kun elläin, vaan ei pietä kytkyvessä eikä saavista syötetä. (Viipurin pit.) (KRA)
  • Miniä tua tyän tulessas talloon. (Yläne) (KRA)
  • Miniäksi ei pidä meinata, jos ei karitsan kaulaa keritse ja housua paikkaa. (Uukuniemi) (KRA)
  • Miniän käret ei saa palaa eikä palella. (Mouhijärvi) (KRA)
  • Miniän paita joka pyykissä. (Mänttä) (KRA)
  • Miniänä olo on kun rästähältä paskantis. (Ylistaro) (KRA)
  • Minkä helmikuu hellittää, sen maaliskuu maksaa. (Oripää) (KRA)
  • Minkä ilotta oppii, sen surutta unohtaa.
  • Minkä isäntä hevosella kottii aijaa, sen emäntä helmassaa ulos kantaa. (Lemi) (KRA)
  • Minkä matkassa voittaa, sen voimassa häviää.
  • Minkä nuari tottuu, sen vanha pitää. (Laihia) (KRA)
  • Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.
  • Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa unohtaa.
  • Minkä nuorena varastaa, sen vanhana omistaa.
  • Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.
  • Minkä voimassa voittaa, sen matkassa häviää.
  • Minkälaesen hirven hiihät, semmosen taljalla makkoot. (Kiuruvesi) (KRA)
  • Minkämoinen puu, semmoset oksat.
  • Minkäs se pakkanen komialle taetaa. (Hankasalmi) (KRA)
  • Minä herra, sinä herra, kumpakas meitist kontin kantaa? (Suursaari) (KRA)
  • Minä herra, sinä herra, kumpi herra tiän väistää? (Tarvasjoki) (KRA)
  • Minä istun iloissani ja annan surun huilata.
  • Mis hepo piehtaroip, siihe karva karisoo. (Kirvu) (KRA)
  • Miss aka valta, siel leivä nälkä. (Suomusjärvi) (KRA)
  • Missä akka talon tekköö, siin on lepästä kurkihirsi. (Valtimo) (KRA)
  • Missä armas, sielä silimä, missä kipie, sielä käsi. (Suojärvi) (KRA)
  • Missä haaska on, sinne korpit kokkoontuu. (Heinola) (KRA)
  • Missä on akka vallan päällä, siellä on mies mieltä vailla. (Nastola) (KRA)
  • Missä on akkanen isäntä, siinä on leppänen lusikka. (Hartola) (KRA)
  • Missä on se hiiri, joka kissalle kellon ripustaisi.
  • Missä on tahtoa, siinä on tie.
  • Mist o hoikka, siitä poikki. (Uusikirkko) (KRA)
  • Missäpä mustalaiset ellei häissä.
  • Missäpäs se sontiainen muualla on jos ei sontaläjässä. (Lehtimäki) (KRA)
  • Missäs harakka, jos ei siantappajaesissa. (Sysmä) (KRA)
  • Missäs sonta muualla kuin rattailla. (Isokyrö) (KRA)
  • Mites nyt suu pannaan, sano Jooseppi ku huulensa poltti.
  • Mitä ahtaammat ajat, sen korkeemmalla leipävartaat. (Loppi) (KRA)
  • Mitä ankarampi herra, sitä nöyrempi koira. (Kuhmoinen) (KRA)
  • Mitä ei näje, sitä ei tarvitte murehtia. (Karvia) (KRA)
  • Mitä emo eellä, sitä pennut perässä. (Mäntyharju) (KRA)
  • Mitä emo visertää, sitä poika kuhertaa. (Huittinen) (KRA)
  • Mitä emä erellä, sitä penikat peräs. (Kuortane) (KRA)
  • Mitä enne antinpäivä kinosta se joulun veten juara. (Pyhäranta) (KRA)
  • Mitä ennen juhannusta sattaa, se sattaa laariin. (Tyrväntö) (KRA)
  • Mitä enämmen sontaa hajottaa, sit enämmen se haisee. (Artjärvi) (KRA)
  • Mitä et taho salata, sano akalles. (Tuusniemi) (KRA)
  • Mitä huono huokaa ku sun turvas on rees.
Sanoi ukko näin muorille, ukon istuessaan itse reessä ja muorin vetäessä lumihankeen juuttunutta hevosta hangesta irti.
  • Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.
  • Mitä luatolaine kirkos teke, nukku vaa ja näke unt silakoist. (Rymättylä) (KRA)
  • Mitä me herraan kelloosta, meill on urakka. (Isokyrö) (KRA)
  • Mitä miähe mustuurest ja makkara vääryyrest, ko leipä vaa o valkost.
  • Mitä nopeammin, sitä nopeammin.
  • Mitä on Maariana katolla, on vappuna vaolla.
  • Mitä paskalla ku ei oo peltookaa.
  • Mitä pienistä ku ei pienetkään meistä.
  • Mitä pikemi, sitä paremi. (Muurla) (KRA)
  • Mitä poikamies akalla tekee, kun ei muutakaan perhettä ole?
  • Mitä se haitta, vaik kerran koitta? (Muurla) (KRA)
  • Mitä se herroille kaijaa, jos talonpoika kyytillä aijaa? (Pori) (KRA)
  • Mitä se isänäl kuulu, mitä torpparin pussis on. (Uskela) (KRA)
  • Mitä se juominen, mutta se pullon rikkominen.
  • Mitä tahot virkkaa, ni sano eukolleis; mitä tahot puottaa, ni paa povelleis. (Lappee) (KRA)
  • Mitä tekis että mainittais.
  • Mitä useampi kokki, sitä sakiampi soppa.
  • Mitä usseemp emäntä, sen huonompi huttu. (Nilsiä) (KRA)
  • Mitäs mie eukol tien, poikamies, ku ei uo muutakoa perettä. (Kurkijoki) (KRA)
  • Mitäs on sen hiiren kitinästä, jolta kissa on pään syönyt. (Lammi) (KRA)
  • Mitäs se riiheen kuuluu, jos sauna palaa. (Viitasaari) (KRA)
  • Mitäs teet, eestäs löyvät. (Ähtäri) (KRA)
  • Mitäs tuon hampaattoman puhheesta. (Äänekoski) (KRA)
  • Mitää koer kirkos teke. (Rauma (KRA)
  • Moni kakku päältä kaunis, vaan on silkkoa sisältä.
(Kullervon leivän kuvailua Kalevalassa)
  • Monta on mutkaa matkassa, monta Mattia maantiellä. (Helsinki) (KRA)
  • Monta on syöjää, vähempi työn tekijöitä. (Heinjoki) (KRA)
  • Morsiamen pitää käydä ja kusta. (Sonkajärvi) (KRA)
  • Morsian monin kosittu on kun olvi väljähtänny. (Asikkala) (KRA)
  • Morsianihmisellä on kova kiirus aina. (Teuva) (KRA)
  • Morsianna monta soap koittoo, sormillannii pilluaan soittoo. (Karttula) (KRA)
  • Morsianta työstä työhön, lasta unesta uneen. (Kymi) (KRA)
  • Morssemel o seitsemänkertane ryysyvaate silmään eres. (Lieto) (KRA)
  • Muhoksella muutki kummat, sammakotkin sarvipäitä. (Oulu) (KRA)
  • Muija ja kakarat ovat miehen piruja.
  • Muisti on hyvä mutta lyhyt.
  • Multasel miähel on puhras leip. (Kalanti) (KRA)
  • Mummo lumessa ja anoppi kusessa.
  • Muna kanoo neuvoo. (Ilomantsi) (KRA)
  • Muna on viissaamp kun kana. (Halikko) (KRA)
  • Munalla töihin ja pussilla kotiin.
  • Mun mummoni muni mun mammani, mun mammani muni mun. (Jussi Raittinen)
  • Mure tuopi mustan muuvon, huol harmaat hivukset. (Rääkkylä) (KRA)
  • Mureaa, sanoi mummo kiisseliä.
  • Mureesta janottaa, muttei suurista särpimistä. (Karvia) (KRA)
  • Muretta täi sukassa, iloa soukko päässä. (Kolari) (KRA)
  • Murheena hyvä pala säästössä. (Soini) (KRA)
  • Murua rinnan alle.
  • Mutkia juostesa se koiraki vanahenee. (Paavola) (KRA)
  • Muukalainen on aina muukalainen, eikä muuksi muutu.
  • Myöhäistä valittaa, kun maito on maassa.
  • Myöhäistä itkeä, kun on jo paskat housussa.
  • Myöhäistä rypistää, kun paskat on jo housuissa.
  • Myöhäst rutist ko pask o housuis.
  • Myötäpäivään myllyt pyörii, vastapäivään vaimot jauhaa.
  • Mää her, sää her, kuka meitil krinti ava? (Salo)

N[muokkaa]

  • Nahasta varret, vuasta kengät. (Turtola) (KRA)
  • Nahka se on joka narajaa, eikä huono suutari. (Seinäjoki) (KRA)
  • Nahkaa on muuallakin, ei vain poliisin tupes. (Siikainen) (KRA)
  • Nahkaa se on rajakin. (Ähtäri) (KRA)
  • Naiset ensin, vaikka heikoille jäille. (A. J. Koskelan tokaisu kun äitinsä veti häntä pulkassa järven yli, Artjärvellä 1968)
  • Naimisiin kaikki hinkuu ja siinä ne sitten vinkuu.
  • Naisen nauru ja kanan laulu eivät tiedä hyvää.
  • Naiset on kuin perunapaistikkaita - kyllä niitä valitaan ja valitaan, mutta lopuksi kuitenkin kaikki kelpaa.
  • Naiset on kuin viini, ne paranee vanhetessaan.
  • Napa näkyy naapuriin ja naapurin pojat nauraa.
  • Nauru pidentää ikää.
jatko: ...ellet kuole nauruun.
  • Naurisvarasta ei hirtetä.
  • Ne hevosista puhuu, jokka hevosilla ajaa. (Urjala) (KRA)
  • Ne on er miehet, jotka ruumiita pesee, ja er miehet, jotka ulos kantaa. (Mäntyharju) (KRA)
  • Ne on jäniksen valoja, mitä riijatessa tehään. (Jämsä) (KRA)
  • Ne oo eri miähe ko kissoi nylkee. (Masku) (KRA)
  • Neuvo hyvä, apu parempi.
  • Neuvottu mies on puoliksi autettu.
  • Nii pitääki olla apteekissa hokmannia ja pakarissa pennin korppuja. (Alajärvi) (KRA)
  • Niin makeaa, että menee kieli pyllyyn.
  • Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
  • Niin makaa, kuin petaa.
  • Niin on lujassa, kuin paska Junttilan tuvan seinässä.
  • Niin on miniänä olla kuin vastamaata kömpiä. (Lappajärvi) (KRA)
  • Niin renki kuokkii kuin isäntä ruokkii. (Haapavesi) (KRA)
  • Niin tuli nekin ropinat pirettyä, sano akka ko tuohelle kusi.
  • Niinhän se on asia kissasella, kun naukaisee, niin saa maitoa. (Muuruvesi) (KRA)
  • Niitä heinä juurta myäten, syä puuro puuta myäten. (Pyhäntä) (KRA)
  • No jopa näkkee joutavia, ko on akat soutajina. (Rovaniemi) (KRA)
  • No nyt on kyrpä otsassa.
  • No! Sanoi varis kun nokka katkes.
  • Noijat ja noitain noijuttajat ei piä taivhan valtakuntaa perimän. (Sodankylä) (KRA)
  • Nololla peukalo keskellä kämmentä. (Ahlainen) (KRA)
  • Noloot päähänsä lyää. (Laihia) (KRA)
  • Nopeat syövät hitaat eivät.
  • Nostetaan kissa pöydälle.
Kun kissanpentujen kasvettua tuli aika jolloin arvioitiin mitä kullekin pennulle tehdään, niin ensiksi kissa nostettiin pöydälle ja käännettiin selälleen sukupuolen selvittämiseksi.
  • Nousi kuin lehmä makuulta.
  • Nuoret tarkenevat pakkasessakin. (Kivijärvi) (KRA)
  • Nuorna vitsa väännettävä.
  • Nuoruus ja hulluus, vanahuus ja pöllöys. (Oulu) (KRA)
  • Nuoruus on nuoruuden tuhlaamista.
  • Nuttu nurin päin, onni oikein päin.
  • Nuuka omaas pitää, hullun eväs ensin syärään. (Loppi) (KRA)
  • Nuuka panee kirpu halki ja ottaa siitäki viel isoman puole. (Suomusjärvi) (KRA)
  • Nuuka saa olla, muttei nulju. (Kuhmalahti) (KRA)

'*Nuuka saa olla, vaan ei ahnas. (Pornainen) (KRA)

  • Nuukuus on hyvä, vaan saituruus on suur paha. (Sysmä) (KRA)
  • Nuukuus pitää alka tulitikuist. (Pietari) (KRA)
  • "Nyt", sano mummo ja pyörtyi.
  • Nytkö aika heiniä tuuva, kun lehmä jo kuollut on? (Viitasaari) (KRA)
  • Nähnyt kuullutta parempi. (Pielisjärvi) (KRA)
  • Näkijänä on vieras kylässä. (Leppävirta) (KRA)
  • Näkö, koko nähtävillä, tavat tietymättömillä. (Joroinen) (KRA)
  • Näkö on kullaa Luojan luoma, tavat niinkun ite tahtoo. (Eno) (KRA)
  • Näkö on niinkun Jumala luop, tavat on niinku ihe tahtoo. (Tohmajärvi) (KRA)
  • Nälk o leevä särvin. (Eurajoki) (KRA)
  • Nälkhäistä ei saa panna keittämhän eikä vilhuista valkean tekhon. (Turtola) (KRA)
  • Nälkä hallan veli, vilu vaivan kumppali. (Pomarkku) (KRA)
  • Nälkä ja uni on köyhän herkkuja. (Kärsämäki) (KRA)
  • Nälkä kasvaa syödessä.
  • Nälkä köyhän ystävä on. (Kullaa) (KRA)
  • Nälkä laiskaaki kiirehtää. (Vesanto) (KRA)
  • Nälkä leivättömän, vilu turkittoman. (Hartola) (KRA)
  • Nälkä noijaks opettaa, pahat päivät tietäjäks. (Rautu) (KRA)
  • Nälkä nylköö, kevät koloo, rapatauti rankasoo. (Suomussalmi) (KRA)
  • Nälkä on hyvä kokki. (Vilppula) (KRA)
  • Nälkä opettua suvenpojan ulvomua. (Käkisalmen mlk.) (KRA)
  • Nälkä riiran taloon tua. (Loppi) (KRA)
  • Nälkä ruuvan kokki. (Turtola) (KRA)
  • Nälkä ruvan mauttaa. (Koivisto) (KRA)
  • Nälkä se on joka kouluaa. (Savukoski) (KRA)
  • Nälkä se on mikä laiskansuonen katkaisee. (Jaakkima) (KRA)
  • Nälkä siemenen syöjän, halla myöhän kylväneen. (Längelmäki) (KRA)
  • Nälkähiist pierettää, ja syönettä röyhlyttää. (Nastola) (KRA)
  • Nälkähine täi ku pääsöö ruppee, se syöp luuhu ast. (Uusikirkko) (KRA)
  • Nälkähistä ei naurata. (Koivisto) (KRA)
  • Nälkäinen kirppu puree kipjäst. (Somero) (KRA)
  • Nälkäinen syö vaikka raatoa, kun ei pahasti matoja ole. (Vesilahti) (KRA)
  • Nälkäinen säkkinsä pohjan tietää. (Sortavala) (KRA)
  • Nälkäiset koirat pahite haukkuvat. (Ylihärmä) (KRA)
  • Nälkää rantamyllyt syksyllä jauhaa. (Parkano) (KRA)
  • Näläkä ee usko velekoo. (Kiuruvesi) (KRA)
  • Näläkä ei näy, van koreus näkyy. (Joensuu) (KRA)
  • Näläkä ei ou täti. (Kontiolahti) (KRA)
  • Näläkä karhun pesästä ajjaa. (Sievi) (KRA)
  • Näläkä käsköö näykkimään, joka nurkkoo nuuskimaan. (Joroinen) (KRA)
  • Näläkä neovoo, kärsä käsköö porsaan moata kyntämää. (Maaninka) (KRA)
  • Näläkä närhille tulloo otranpeätä oottaessa, kaoranpeätä kasvattaessa. (Kiuruvesi) (KRA)
  • Näläkä tuo toran perreesee. (Suonenjoki) (KRA)
  • Näläkä viep näkösekseen. (Iisalmi) (KRA)
  • Näläkäinen nikotteleksen, kyllin syönyt röyhteleksen. (Ilomantsi) (KRA)
  • Näläkäinen on vihainen. (Kuivaniemi) (KRA)
  • Näläkäisen miel on aina leivässä. (Savonlinna) (KRA)
  • Näläkänen on raivossa, hättäinen hulluna. (Rantasalmi) (KRA)
  • Nälässä kelepovaa jäniksenkin piä. (Kiihtelysvaara) (KRA)
  • Nälässä menee kylänvälin vaan ei alasti. (Lahti) (KRA)
  • Nätti kuin sika pienenä.
  • Nätti kuin sika jouluna.
  • Nättinä korppikin poikaansa pitää.
  • Nätti tyttö tahallaan makaa aina mahallaan, joskus myöskin kyljellään ja tarpeen tullen seljällään.
  • Näössä se on varsan väkevyys. (Nurmo) (KRA)

O[muokkaa]

  • Odottavan aika on pitkä.
  • Oishan sitä vintillä leipää, mutta lapset söi rappuset.
  • Oja o ain pare tukit ku joki. (Mynämäki) (KRA)
  • Oja on pellon herra. (Mänttä) (KRA)
  • Oja pellon sonta ja katto tuvan honka. (Lappajärvi) (KRA)
  • Ojassa on juopon yökortteeri. (Jurva) (KRA)
  • Ojasta allikkoon.
  • Ojasta pääsöö yli, mutta ei onnestaa. (Lappee) (KRA)
  • Ojennuksest oppii, vahingost viisastuu. (Uusikirkko) (KRA)
  • Oli miten oli, mutta puuro illaks. (Kälviä) (KRA)
  • Olla hilja, ni saara jenes. (Muurla) (KRA)
  • Ollaan hiljaa, saadaan harakka. (Viipurin pit.) (KRA)
  • Ollaan kun veljet siihen asti kun viina riittää ja sitten kun käärmeen pojat. (Valtimo) (KRA)
  • Olo on kuin osuuskaupan hoitajalla, inventaarion jälkeen.
  • Oma apu paras apu.
  • Omalle kinkulle kolahti
  • Oma kehu haisee.
  • Oma koti kullan kallis.
  • Oma lehmä ojassa.
  • Oma maa mansikka, muu maa mustikka. (Hyvinkää) (KRA)
alkuperä: aukeilla kasvanut mansikka osoitti kaskeajan alueen, metsässä kasvanut mustikka yhteisen alueen (jonka kaskeamisesta oli kulunut aikaa) lähde?

  • Oma nenä lähiti. (Laihia) (KRA)
  • Oma on aena oma. (Kestilä) (KRA)
  • Oma pää parempi kuin vasikan. (Lehtimäki) (KRA)
  • Oma suu o likempänä ko kontin suu. (Turku) (KRA)
  • Oma suu on tikanpojan surma. (Jyväskylä) (KRA)
  • Oma syy syntiin. (Sotkamo) (KRA)
  • Oma syys, vainaa, mitäs kualit. (Hollola) (KRA)
  • Oma tarvis ensimäisnä. (Tervo) (KRA)
  • Oma tupa, oma lupa. (Naantali) (KRA)
  • Oma venek ensin tervataan. (Eno) (KRA)
  • Omaansa lempokin nualasee. (Kauhava) (KRA)
  • Omallaan ei ou voittanutta. (Pielavesi) (KRA)
  • Omansa on orjan vaivat. (Uukuniemi) (KRA)
  • Omasta selkänahasta olen auton repiny, sano turkistarhuri.
  • Omastaa on jokkaine äkäne. (Savonlinna) (KRA)
  • Omastaan pirukin huolen pitää. (Kivijärvi) (KRA)
  • Omatunto on aina tännepäin. (Viipuri) (KRA)
  • On aikaa itkeäkin, jos joskus nauraakin. (KRA)
  • On aikaa iässä, iän päässä kymmeniä. (Kivijärvi) (KRA)
  • On aikaa ja evästä. (Joensuu) (KRA)
  • On emäntä talossa vieraan väärti, paikoittain parempikin. (Sulkava) (KRA)
  • On ennenkin lapsia saatu eikä niin perkeleesti porattu.
  • On evästä niin paljon kuin matkaakin. (Viljakkala) (KRA)
  • On hampailla hyvä mieli, kun huulia naurattaa. (Kitee) (KRA)
  • On heikkoja herroissakin, vaivasia valloissakin. (Rantasalmi) (KRA)
  • On juhulaa kun on juhulaa, paistas akka toinenki silakka! (Jalasjärvi) (KRA)
  • On korppi ennenki haaskalhan käyny. (Sodankylä) (KRA)
  • On kuin kukko tunkiolla.
  • On köyhälläkin vettä. (Kuusamo) (KRA)
  • On miehellä krassaamista: piippu, pyssy ja akka.
  • On niitä ihmisiä, mutta on niitä ihmisparkojakin.
  • On omakii suu vieraan veronen. (Leppävirta) (KRA)
  • On oravalle oikein että käpy on jäässä.
  • On se Herra hyvilläi, jaloillai Jumala. (Liperi) (KRA)
  • On se hoekka huomennae, vajoo vastakii. (Pielavesi) (KRA)
  • On se laiskallakkii kiire lauantaina.
  • On seippäi, jost on vareksiki. (Salo) (KRA)
  • On taottava silloin, kun rauta on kuuma.
  • On vuohellakin parta vaan ei miehen mieltä.
  • On vähäkin tyhjää parempi.
  • Onha herroil huomennii. (Heinjoki) (KRA)
  • Onhan laudassakin oksanreikä.
  • Onhan niitä nuoriakin kunnanvaivaisia.
  • Onhan sitä aikaa maata maan povessa jotta silmän homeessa, jos piruilta rauhan saapi. (Sortavala) (KRA)
  • Onhan sitä aikansa vaikka airan seipähänä, kun ei vain sattuisi veräjänpielehen. (Nurmo) (KRA)
  • Onko Mikkelliin mänijöitä, juna mänj justiisa.
  • Onks harmi hyvvää, murhe makiaa? (Lappeenranta) (KRA)
  • Onnistuuhan se Iiläiseltäkin.
  • Oo ämänt ja hyvä talos olemas, ete muut kon piikka käskemäs ja ite penkil makkamas. (Kalanti) (KRA)
  • Ookko nää Oulusta, pelekääkkö nää polliisia?
  • Ookkona Oulusta, kaappaakkona lentokoneita.
  • Ootko sää mies vai marjanpoimija?
  • Oppia ikä kaikki.
  • Ota, anna oikealta, tarjoo aina vasemmalta!
  • Ota hiiri hännästä kiinni. (Simo) (KRA)
  • Ota ite, että käsi tottuu.
  • Ota puukko tupestas ja akka vierestäs. (Sumiainen) (KRA)
  • Ottaa ja antaa ja kananpaskan kantaa. (Oulu) (KRA)
  • Outahan pakkanen, vielä se kesäkin tuloo. (Liperi) (KRA)
  • Ovi kii ja kivi taa, ettei poru kylään kuulu.
  • Ovi kii! Ostolämmin, lainapuut, varastetut tulitikut.

P[muokkaa]

  • Pa akka asialle, me itte perässä. (Tampere) (KRA)
  • Paha kello kuuluu kauas.
  • Paha saa aina palkkansa.
jatko: ..hyvä jos pääsee omilleen.
jatko: ..ja ison talon edut.
jatko: ...ja hyvä saa lopputilin.
  • Paha saaha vanhaa koiraa istumaan. (Evijärvi) (KRA)
  • Paistappas akka toenennii silakka, kun on joulu. (Kuopio) (KRA)
  • Pakkaanen pyryn perästä, suvi suuresta lumesta. (Seinäjoki) (KRA)
  • Pakkanen pahan tekee, mut tuulkulta lämmitteä. (Sysmä) (KRA)
  • Pakkanen puhurin poika, alta jalkoja annoo, kieltä suusta viitelöi. (Kuopion pit.) (KRA)
  • Pakkanen pyryn perästä, paha ilima pakkasesta. (Nilsiä) (KRA)
  • Pakkanenki paukkuu kuolemasa eellä. (Reisjärvi) (KRA)
  • Pakko ei oo muuhun ko kuolemaan. (Viipuri) (KRA)
  • Pakko kissan lentää on, kun hännästä heitetään. (Hämeenkyrö) (KRA)
  • Pakko on mahtuu, ko häät on pietty. (Heinjoki) (KRA)
  • Pakko se on joka yllyttää. (Ilomantsi) (KRA)
  • Pakko työlle, vua ee ruualle. (Kiuruvesi) (KRA)
  • Pakossaha se pappii pieröö. (Leppävirta) (KRA)
  • Pakostahan se on köyhän kuolla, jos ei muuten ni näläkään. (Rääkkylä) (KRA)
  • Paksusta pala parree.
  • Paljoha siinä on hommaa ukolla, kun akka silkissä kävelee ja lapset käyvät kansakoulua. (Ähtäri) (KRA)
  • Paljon hepo varsoja saa ja ite länkikaulaan kuolee. (Kontiolahti) (KRA)
  • Paljon hommaa isännällä, mut emännällä on enemmän. (Karttula) (KRA)
  • Paljon mahtuu puhetta maailmaan, tekoja sopii aina odottaa.
  • Paljon porua ja vähän villoja sanoi piru kun sikaa keritsi.
  • Pallit kenossa ja sata kymmenen lasissa.
  • Panisi se hiiri kissalle kellon, jos uskaltaisi. (Nurmes) (KRA)
  • Pare katto kon kattu. (Rauma) (KRA)
  • Paremp myöhää kun ei millonkaa. (Juva) (KRA)
  • Parempi katsoa katua, kuin katua.
  • Parempi karvas totuus ko makea valhe.
  • Parempi kaunis loppu kun koree alaku. (Nurmes) (KRA)
  • Parempi kermakakku vieressä kuin kaksi jääkaapissa.
  • Parempi laiha sopu kuin lihava riita.
  • Parempi maassa kuin jumalattoman suussa.
  • Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla.
  • Parempi päivä elettynä kuin kaksi kuoltuna.
  • Parempi ruumiin lepo kuin tyhjä vaellus. (Naantali) (KRA)
  • Parempi siemen syöksyssä kuin kymmenen pussissa.
  • Parempi virsta väärää kuin vaaksa vaaraa.
  • Parempi vähän annettu kuin paljon luvattu.
  • Parempi yksi viljavatsa kuin ijankaikkinen niuknauk. (Rauma) (KRA)
  • Paska ahneen kooras. (Nakkila) (KRA)
  • Paska ei palijo hiivaa tartte, ennenkö se nousee. (Kuivaniemi) (KRA)
  • Paska ei tarvitse kulkusia eikä huono hevonen häntää. (Puolanka) (KRA)
  • Paska eläväsä, mato kualleesa. (Oripää) (KRA)
  • Paska lapsen patja. (Vimpeli) (KRA)
  • Paska nime anta, mut mies nimen kanta. (Vehmaa) (KRA)
  • Paska on syöneen jälillä. (Nurmes) (KRA)
  • Paska on talonpojan kultaa. (Himanka) (KRA)
  • Paska reissu mutta tulipahan tehtyä.
  • Paska sen jäärän pienuuvesta, ko se on vain hyvä pökkäähän. (Himanka) (KRA)
  • Paskaa lapsen näppiin, ettei opi kärkkymään. (Hirvensalmi) (KRA)
  • Paskahan hyväntekijän palkka on. (Orimattila) (KRA)
  • Paskalla käy keisarikin. (Veteli) (KRA)
  • Paskalle poistuttava, kukko laulaa aamuisin.
  • Paskalleha se köyhä haisoo rikkaan nennään. (Leppävirta) (KRA)
  • Paskan suap koirasta hirtettyvvään. (Kiuruvesi) (KRA)
  • Paskasta ei saa kultaa, vaikka kuinka kiillottaa.
  • Paskasta ei saa vanukasta, vaikka kuinka vatkaa.
  • Paskasta ei tule paakkelsii. (Ilomantsi) (KRA)
  • Paskasta piäsöö pesemällä, synnistä katumalla, mut huorasta ei tule piikoo. (Nilsiä) (KRA)
  • Paskaväli se on joka aina hyvänä pysyy. (Alajärvi) (KRA)
  • Paskoa sit on on papinkii pailanhelmas. (Valkeala) (KRA)
  • Paskoo paskalle, myrkkyvä myrkylle. (Jäppilä) (KRA)
  • Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin.
  • Penni ajatuksistasi.
  • Pennissä on miljoonan alku. (Lapinlahti) (KRA)
  • Pere ei elä peukalol. (Joutseno) (KRA)
  • Peremmälle sanoi piru kerjäläiselle.
  • Pers ei usko velkua. (Hartola) (KRA)
  • Perse märkä eikä rahan kopeikkaa. (Helsinki) (KRA)
  • Perse märkä, nuotta kuiva, eijoo kalan karvoo. (Savonlinna) (KRA)
  • Perse on luotu pieremeä sekä jauhoi jauhamoa eikä kauroi kasvamoa. (Kirvu) (KRA)
  • Perseelleehää sikaki kiusaa tekee kun ei syö. (Elimäki) (KRA)
  • Perseelleen porsas kiusaa tekkee, kun kottinsa kaataa. (Kuhmalahti) (KRA)
  • Persehän se on koirallakin, vaikka se hännällään sen peittää. (Lemi) (KRA)
  • Persettään päin pappikin saarnaa. (Lieto) (KRA)
  • Persiiseen päin on jokaisella kiperät hampaat. (Kitee) (KRA)
  • Pese tuva ovi puhtaaks, ni saat valkia sulhase! (Jääski) (KRA)
  • Petoksella on jalat lyhyet. (Inkeri, Soikkola) (KRA)
  • Petulla talot asutaan, rukiisella hävitetään. (Parkano) (KRA)
  • Peukalo keskellä kämmentä.
  • Pian haaskarilta tavara loppuu. (Inari) (KRA)
  • Pian hauskalta tavara loppuu. (Pelkosenniemi) (KRA)
  • Pian on heikko houkuteltu, pitkätukka taivuteltu. (Viipurin pit.) (KRA)
  • Pian on hinta hiplastu, kauvan kalua katsellaan. (Konginkangas) (KRA)
  • Pian se halla matalan kylmää. (Tyrvää) (KRA)
  • Piaru on paskan kranni. (Isokyrö) (KRA)
  • Pien mies kyrpänä, pien akka vittuna. (Ilomantsi) (KRA)
  • Pienet lapset, pienet surut, suuret lapset, suuret surut.
  • Pienellä miehellä isot puhheet.
  • Pieni pahantekijä hirtetään, suuri usein hirttäjänä.
  • Pienikin piisaa, suurikin kuluu. (Uusikaupunki) (KRA)
  • Pienilläkin padoilla on korvat.
  • Pienistä puroista ne isotkin joet kasvaa.
  • Pieniä on silhakat joulukaloiksi. (Pelkosenniemi) (KRA)
  • Pieru on paskan postimies. (Viitasaari) (KRA)
  • Pihlaanmarja rastaan poijan viivyttää. (Leppävirta) (KRA)
  • Pihlaja ei kahta kanna, vettä ja marjoja. (Taipalsaari) (KRA)
  • Pihlaja ei kanna kahta taakkaa. (Hyvinkää) (KRA)
  • Pihlajain vitta, haapain ailas, katajain seiväs, ne kestää miehen ijän. (Iitti) (KRA)
  • Piiat ja perunat ei kelpaa kun yhyren vuaren. (Isokyrö) (KRA)
  • Piijan nauru ja kanan laulu ei tiejä hyveä. (Iisalmi) (KRA)
  • Piijasta kun tulee emäntä ja rengistä isäntä, niin niitä ei palvele pienet pirutkaan. (Orimattila) (KRA)
  • Piijat ja naoriit oovat jooluun asti hyviä. (Iisalmi) (KRA)
  • Piika ei oo ihmine eikä renki oo herra. (Lempaala) (KRA)
  • Piika ei ou immeinen eikä tamma hevonen eikä harakka lintu eikä kotivävy mies. (Rautalampi) (KRA)
  • Piika ja renki, ne on ku yks henki. (Savonlinna) (KRA)
  • Piika on kun eläin, renki piian luontokappales. (Uusikaarlepyy) (KRA)
  • Piika pitää olla edestä kengässä, takaa raudassa, tuo tullessa ja vie mennessä. (Vieremä) (KRA)
  • Piika pojan potkasoo, huora tytön tekköö. (Rääkkylä) (KRA)
  • Piika talon kaonistaa, mut renki haesun antaa. (Pielavesi) (KRA)
  • Piika tulee pierijäst, vaan ei tuulen naurajast. (Iitti) (KRA)
  • Piikahan sen tietie, mitä piika sietie. (Hollola) (KRA)
  • Piikana paha, piikain piikana pahempi. (Kullaa) (KRA)
  • Piim ja puur o piika ruakka, silak ja leip trenki ruakka. (Halikko) (KRA)
  • Piimä ei ole maito, rieska ei ole leipä eikä kinnuset ihmisiä. (Kinnula) (KRA)
  • Piimällä ei kasva ku isoot nyrkit ja jyrkät olkapäät.
  • Piispa kun ajaa pappilaan, niin lammas lyödään kattilaan. (Paltamo) (KRA)
  • Pilkka sattuu omaan nilkkaan.
  • Piru auttaa hätätilas ja Jumala auttaa ajan kans. (Nousiainen) (KRA)
  • Piru olet, jos Porista olet, mutta jos Kokemäeltä, niin koko perkele. (Pomarkku) (KRA)
  • Piru pettää perkeleen ja varas varkaan varastaa. (Lohja) (KRA)
  • Piru pituuttaan kiittää, vaan matalalla maata kynnetään. (Suistamo) (KRA)
  • Piru pökkelösä kuataa. (Iisalmi) (KRA)
  • Piru se vanha on ja ihminen on ijällinen. (Kuivaniemi) (KRA)
  • Piru tuloo eikä ou veskään vielä varia. (Rantasalmi) (KRA)
  • Piru viepi vinkuvalta, pahahenki parkuvalta. (Sotkamo) (KRA)
  • Piru viä pualet pyhätyästä. (Kuru) (KRA)
  • Piruhan köyhä on, kun ei sillä ole sielua. (Pylkönmäki) (KRA)
  • Piruhan pitkä mehtässä, vähän käryvä nenässä. (Hartola) (KRA)
  • Piruko kirkon pimittänöön, ettei evankeljumiikaan erota? (Kuopion pit.) (KRA)
  • Piruks simmottet käet kututaan, kun kuuvalol kukkuu. (Somero) (KRA)
  • Pirunpaskast ko tehhää ingkväärtii, ni se o koko vetkaletta. (Joutseno) (KRA)
  • Pirusta pääsee rukoilemalla, mutta ei pahasta akasta siunaamallakaan. (Lappajärvi) (KRA)
  • Pirusta pääsöö siunoamalla, mutta pahasta ihmisestä ei pääse manoamalla. (Karstula) (KRA)
  • Pirä arvo itselläsi, anna arvo toisellekin. (Uurainen) (KRA)
  • Pitkä kuin nälkävuosi.
  • Pitkässä juoksussa. Merkitys: Pidemmällä aikavälillä, tulevaisuudessa
  • Pitkässä kuusessa. Merkitys: Jokin on vielä kaukainen tavoite
  • Pitkäveteisiä ovat herrain kiireet. (Rauma) (KRA)
  • Pittää olla yrittävä luonto ja repäsevä meininki. (Rovaniemi) (KRA)
  • Pitäs lähtee, sano kärpänen, ku tervaan tarttu.
  • Pitää [jostakin] kuin hullu puurosta.
  • Pitää kuningaski kulusa, pappi paikkavaatteesa. (Jyväskylä) (KRA)
  • Piänte rahai puutteessa o moni köyhtyny. (Lehtimäki) (KRA)
  • Poes hemmut heittämine, talon töelle taepumine. (Leppävirta) (KRA)
  • Poikkeus vahvistaa säännön.
  • Pois alta risut ja männynkävyt.
  • Pois hiir hevosen korvasta. (Joroinen) (KRA)
  • Poissa silmistä, poissa mielestä.
  • Pojasta polvi paranee. (Hausjärvi) (KRA)
  • Pojat ovat poikia ja pojilla on poikien huvit! (latinal. sananlasku)
  • Pole pole, kyllä ketjua riittää!" (selitys: saa siinä (turhaa) työtä tehdä ja huhkia hiessä, mutta tuloksesta ei ole niinkään/mitään varmaa tietoa)
  • Polttaen tavarastaan pääsee. (Ähtäri) (KRA)
  • Porist tuut niin piru oot, Kokemäelt ni koko perkele.
  • Porossa porsas kasvaa, mut läskinä lihat syyvään. (Kuusjärvi) (KRA)
  • Porost rahakin maksetaan. (Yläne) (KRA)
  • Porstuasta talon tavat tunnetaan ja ämpäristä kaivon vesi. (Oulu) (KRA)
  • Portot poikia tekköö, hyvät vaimot tyttäriä. (Suistamo) (KRA)
  • Poru pitkästä ilosta, pieru kauan naurannasta. (Tyrvää) (KRA)
  • Porulla lapsi puolensa pitää. (Ruovesi) (KRA)
  • Porullaan paha varis puolensa pitää. (Mänttä) (KRA)
  • Pouaks pilvi pohjoisella, jääks jänkä merellä. (Kannus) (KRA)
  • Poudalla paarmakin purree. (Somerniemi) (KRA)
  • Pouta huonon vaivuttaa, halla matalan pannoo. (Joroinen) (KRA)
  • Pouta on paras heinämies. (Renko) (KRA)
  • Pouta pilvien perästä. (Kemi) (KRA)
  • Pouta puolet jättää, sade kaikki vie. (Loppi) (KRA)
  • Poutaa pilvi pohjoisesa. (Rovaniemi) (KRA)
  • Poutavuoret viljavuoret, sarevuoret nälkävuoret. (Nurmijärvi) (KRA)
  • Poutia kuu kehii. (Lapväärti) (KRA)
  • Poutiiks kuu kehhii, satteeks päivä säärii. (Ylämaa) (KRA)
  • Pouva pohjane tekkyö, iltatuul ilma keäns. (Sakkola) (KRA)
  • Pouvan kaari pohjasessa, satteen sappi ijässä. (Karttula) (KRA)
  • Pouvan tähteillä eletään, veen tähteillä ei eletä. (Mikkeli) (KRA)
  • Pouviks kuu kehhii, satteeks aurinko sappii. (Pihlajavesi) (KRA)
  • Pouviks päivä siärii, satteeks kuu kehhii. (Suonenjoki) (KRA)
  • Puhtaus on pual ruakka. (Perniö) (KRA)
  • Puhu sie, mie piän hevosta. (Heinjoki) (KRA)
  • Puhuen asjap paranee. (Suomusjärvi) (KRA)
  • Puhujen asiat selkenee. (Tammela) (KRA)
  • Puhumaton hulluista viisain. (Turtola) (KRA)
  • Puhumatta paras.
  • Puhuminen hopeaa, vaikeneminen kultaa. (Kokkola) (KRA)
  • Puhuus sikakin saksaa, kun olis alhaanen huuli vähän piree. [2]
  • Puihin meni, kuin Sakkeus aikanaan.
  • Puipa riihtä tyhmäki. (Uusikirkko) (KRA)
  • Puolet totta leekissä. (Iisalmi) (KRA)
  • Pureva koira ei hauku. (Sumiainen) (KRA)
  • Pussi on jätkän passi. (Savukoski) (KRA)
  • Pussi on kerjäläisen passi. (Ylihärmä) (KRA)
  • Pussiinsa pappikin puhhuu. (Keuruu) (KRA)
  • Pussiinsa päin kukin pelaa. (Ähtäri) (KRA)
  • Pussis pääl kerjäläinenkin kopja o. (Muurla) (KRA)
  • Putosi ku eno veneestä.
  • Puukko jakajan kynteen. (Hailuoto) (KRA)
  • Puukko jää leivän jakajan käteen. (Hämeenkyrö) (KRA)
  • Puukotoi miäs o ninko vitutoi huara. (Ulvila) (KRA)
  • Puupuukko sepän tupessa, tuohituppi suutarilla. (Laukaa) (KRA)
  • Puuro kuumana ja tyttö nuarena. (Somero) (KRA)
  • Puuro miehen tiellä pitää, velli ojaan kaataa. (Evijärvi) (KRA)
  • Puuro on hamppattoma ruoka. (Uskela) (KRA)
  • Puuro on hyvä ruoka, mutta paha pata pestä. (Tottijärvi) (KRA)
  • Puute perreeseen toran tuop. (Kiihtelysvaara) (KRA)
  • Pyörii kuin hiiri tynnyrissä.
  • Pyörii kuin pieru nahkahousuissa.
  • Pyörii kuin pieru Saharassa.
  • Pyörii kuin pieru vääräuskoisen sotilaan nahkahousuissa.
  • Pyörii ku puolukka pillussa.
  • Pyörii ku hullun mulkku mielettömän persiis.
  • Pyörii kuin ryssä Anttilassa.
  • Päivää että pätkähti.
  • Päästä väljemmille vesille.

R[muokkaa]

  • Raha auttaa helvetin porttiin saakka. (Oripää) (KRA)
  • Raha auttaa taivaan portille saakka. (Mouhijärvi) (KRA)
  • Raha ei lopu ja ruma ei muhun tartu.
  • Raha ja poika saa vaikka tähen taivaalta. (Ii) (KRA)
  • Raha kaikki rakentaa. (Paltamo) (KRA)
  • Raha meniä rahan luo. (Koski Hl.) (KRA)
  • Raha mielen muuttaa. (Kankaanpää) (KRA)
  • Raha mielen muuttaa, tarvis kunnian pettää. (Kaavi) (KRA)
  • Raha naedes, tauttii kuolles. (Eura) (KRA)
  • Raha on rikkaan jumala. (Pomarkku) (KRA)
  • Raha riijassa kulluu, piä männöö tappelussa. (Leppävirta) (KRA)
  • Raha rikkaan kuluu, pää menee köyhän miehen. (Merikarvia) (KRA)
  • Raha saa ramppaajia, helisevä hyppääjiä. (Paavola) (KRA)
  • Raha se on, joka komenteeraa. (Lapua) (KRA)
  • Raha se on joka jyllää. (Lappee) (KRA)
  • Raha se on, joka miehen herraksi tekee. (Ähtäri) (KRA)
  • Raha se on, joka rekuttaa, vaikka keriälääspoikaa. (Ylihärmä) (KRA)
  • Raha se rintaa nostaa. (Kolari) (KRA)
  • Raha tyttären naitta, vaikk olis silm keskell otta. (Mynämäki) (KRA)
  • Rahaa olla pitää, jott ei koirat kintuille kuseksi. (Jaakkima) (KRA)
  • Rahaa on kuin roskaa, roska on kuin paskaa ja paska ei lopu koskaan
  • Rahaa on niin paljon ettei paskalle taivu.
  • Rahaa on vaikka lampaat söisi.
  • Rahaa se on pennikin, kun on kaksi niin jo heläjää. (Laihia) (KRA)
  • Rahal silmii ei ole. (Inkeri, Tyrö) (KRA)
  • Rahalla on hyvä rekuttaa. (Kauhajoki) (KRA)
  • Rahalla on taivhallinen voima. (Pelkosenniemi) (KRA)
  • Rahalla rankii piästää, isosille istumille, suurii sustiettii. (Rantasalmi) (KRA)
  • Rahalla rikkaat riitelee, nälin köyhät tappelee. (Naantali) (KRA)
  • Rahalla saa ja hevosella pääsee. (Hauho) (KRA)
  • Rahalla saa vaikka kirkossa tapella. (Hausjärvi) (KRA)
  • Rahalla saa vaikka kuumaa puuroa. (Evijärvi) (KRA)
  • Rahalla saa vaikka rupia perseeseensä. (Lehtimäki) (KRA)
  • Rahalla saa vaikka sarvipääkoiriakin. (Naantali) (KRA)
  • Rahalla sakot maksetaan, voimalla miästä vastataan. (Alastaro) (KRA)
  • Rahan eistä ruoka häissä, lapssaunoissa samoin. (Tuusniemi) (KRA)
  • Rahan puutteessa on moni köyhtynyt. (Sotkamo) (KRA)
  • Rahan tuloa ei voi estää.
  • Rahan tähle klenkun nain ja raha loppu ja klenkku jäi. (Viljakkala) (KRA)
  • Rahapussi kaulaan ei hirtetä. (Ähtäri) (KRA)
  • Rahariita rikkahiil, köyhiil kerräämisriita. (Inkeri, Tyrö) (KRA)
  • Rahasta pappikin tanssii. (Suistamo) (KRA)
  • Rahasta se käyp, jos ruuna aitoo kuataa. (Saari) (KRA)
  • Rahat ja tavarat on pian juotu, mutta kerju sen on ko kestää. (Pori) (KRA)
  • Rahatasku tamman vyöllä. (Rautalampi) (KRA)
  • Rahattoman kauppa on kallis. (Soini) (KRA)
  • Rahhoo on äörii, kalloo on kiskii. (Maaninka) (KRA)
  • Raja se on raittiuvellakkii.
  • Rajansa se on kaikella.
  • Rakennetaan kuin Iisakin kirkkoa.(pitkään ja hartaasti)
  • Rakkaalla lapsella on monta nimeä.
  • Rakkaas ej oo potaattia, vaekka se tekköö samallaesia mukuloeta. (Iisalmi) (KRA)
  • Rakkaudesta se hevonenkin potkii.
  • Rakkaus ei ole mikään potaatti. (Laukaa) (KRA)
  • Rakkaus ei velliä höystä. (Sievi) (KRA)
  • Rakkaus fällyi leventtä. (Uskela) (KRA)
  • Rakkaus ja hernerokka ovat ruumiille häiriöksi.
  • Rakkaus kaikki peittää, rakkaus raon täyttää. (Askola) (KRA)
  • Rakkaus kulutta nenä ja huulet, vaikka ne olis kuinka suuret. (Karinainen) (KRA)
  • Rakkaus on ankara ja lempi kova, siihen kuolee seisaalleen ja silmät jää auki. (Hollola) (KRA)
  • Rakkaus on kuin pieru. Jos sitä täytyy vääntää, sen on paskaa.
  • Rakkaus on raatto, se repi paha paerakki. (Nousiainen) (KRA)
  • Rakkaus on rikkautta parempi. (Uusikaupunki) (KRA)
  • Rakkaus on sokea. (Lieto) (KRA)
  • Rakkaus on sukkela tauti, siihen kuoloo seisalleen ja silimät jeävät selälleen. (Sotkamo) (KRA)
  • Rakkaus silimät sokasoo, avioliitto silimät aukasoo. (Kiuruvesi) (KRA)
  • Rakkaus vetää kuin viisi paria härkiä. (Koski Hl.) (KRA)
  • Rakkaus viep viisaalta puol mieltä, hullulta kaekki. (Iisalmi) (KRA)
  • Raukkauvessaa se hevonenkii potkii. (Parikkala) (KRA)
  • Rakko laiskan kämmenpäähän, käsnä tekijän käthen. (Kittilä) (KRA)
  • Rakko on laiskan kämmenessä. (Sipoo) (KRA)
  • Rakko ruatajan käissä, käsnä laiskan kämmenessä. (Ilomantsi) (KRA)
  • Rakko työttömän kouraan, rupi laiskan perseeseen. (Hausjärvi) (KRA)
  • Rasva on rikkoan rokas, kettu köyhä keitokses. (Räisälä) (KRA)
  • Rasvainen on rauhan kattila, vaikka vettä keittäs. (Enontekiö) (KRA)
  • Raukat menköhöt merten taa.
  • Rehellisyys maan perii. (Renko) (KRA)
  • Reikä se on rinkelissäkin.
  • Reissun kun teköö nin viisaampana palaa. (Sotkamo) (KRA)
  • Reissus rähjäytyy. (Heinjoki) (KRA)
  • Rekhen hyppää, niin hathun tuulee. (Rovaniemi) (KRA)
  • Rekhän se rennottii vettä. (Rautalampi) (KRA)
  • Rengillä on kolme kovaa päivää vuodessa: ohrariihi, sikalahti ja lukupäivä. (Mäntsälä) (KRA)
  • Rengin on pyhä ja , isännän arki ja työ. (Kuusjoki) (KRA)
  • Rengin ruumis ja vitun posket ne on aina hijessä. (Ilomantsi) (KRA)
  • Renki kun eläin ja piika on renkin luontokappale. (Ruovesi) (KRA)
  • Renkin ruumis ja vitun harteet ne on luotu kestämään. (Kitee) (KRA)
  • Rento elämä, jäi mitä jäi. (Alavus) (KRA)
  • Revontulet tietävät pakkasta. (Humppila) (KRA)
  • Riemu on rauhan tytär. (Uusikaupunki) (KRA)
  • Rienten riihelle, rienten paskalle. (Lammi) (KRA)
  • Rieskoo se on lapsen voima. (Tuusniemi) (KRA)
  • Riidellä akan kanssa on yhtä kuin juosta kappia hullun vasikan kanssa. (Kalajoki) (KRA)
  • Riih, taikina talossa, siihen vielä lempo lehmän poijitti. (Mikkeli) (KRA)
  • Riihimiehelle ja myllymiehelle ei tule näläkä. (Joroinen) (KRA)
  • Riihimies on herra. (Paavola) (KRA)
  • Riihivaatteissa se on akka valittava eikä kirkkovaatteissa. (Perho) (KRA)
  • Riita repii, rauha rakentaa.
  • Rohkea rokan syö.
jatko: ..kaino ei saa kaaliakaan.
  • Routa porsaan kotiin ajaa.
  • Rukiinen emäntä on parempi kuin ohranen rouva. (Oulu) (KRA)
  • Ruma ruokkii rukiilla, kaunis sielun karvaudella.
  • Rumat ne vaatteilla koreilee.
  • Ruoho on vihreämpää aidan toisella puolen.
  • Ruoka on hyvää nälkää vastaan.
  • Ruttoon rieska paistetaan, vitkaan vehnänen. (Juva) (KRA)
  • Ruuhestaan sikaki unta näköö. (Alajärvi) (KRA)
  • Ruumist hautta ja lasta ristil. Morssein päässe ite. (Maaria) (KRA)
  • Ryhmässä tyhmyys tiivistyy.
  • Ryssä on ryssä, vaikka sen voisa paistais. (Rymättylä) (KRA)
  • Ryssä on ryssä, vaikka tuhkassa keittäis. (Kuhmo) (KRA)
  • Ryssäll on leviät housut ja paksu leipä. (Kivennapa) (KRA)
  • Ryssän "kohta" on kolme vuatta. (Isokyrö) (KRA)
  • Ryyppy murheeseen, toinen pahaan mieleen. (Juankoski) (KRA)
  • Ryyppy rokalle, kaksi kalalle. (Jämsä) (KRA)
  • Ryyppy vettä, toinen viinoo, mikä yl siitä, se on liikoo. (Liperi) (KRA)
  • Ryyppää ryyppyis, tiije temppuis. (Savitaipale) (KRA)
  • Ryyppää ryyppys ja pidä järkes. (Rauma) (KRA)
  • Ryypyn ryyppää vaik tärpättiiniä. (Ahlainen) (KRA)
  • Ryypyn saat ryypätä a kaks on saatanan oppi. (Inkeri, Tyrö) (KRA)
  • Ryypätä soap, mutta ee rähjätä. (Iisalmi) (KRA)
  • Räkänokasta mies tulee eikä tyhjän naurajasta. (Hailuoto) (KRA)
  • Räätäli on suden sukua, suutari karhun veljenpoika. (Lapinlahti) (KRA)
  • Räätälillä paikkahousut, suutarilla rajakengät, sepällä nykäpuukko. (Lappajärvi) (KRA)

S[muokkaa]

  • Saa nuukalta joskus, mutt ei tuhlarilta koskaan. (Koski Tl.) (KRA)
  • Saapi veljen vehnäsellä, sisaren sia lihalla. (Kuusankoski) (KRA)
  • Saat viisaan nimen jos et virka mitään.
  • Saattaa se akka purra, vaikka ei olisi hampaitakaan. (Kärsämäki) (KRA)
  • Sade viljan kasvattaa, pouta terän tekee. (Tammela) (KRA)
  • Saivaren täi paskantaa. (Lehtimäki) (KRA)
  • Saivaria täi munii. (Turtola) (KRA)
  • Sakia on köyhän makiaa. (Jalasjärvi) (KRA)
  • Samanlaiset linnut aina yhdessä lentävät.
  • Sammakko ku peäsiä mättäälle, ni se korahtaa. (Padasjoki) (KRA)
  • Sana auttaa, sana painaa. (Keuruu) (KRA)
  • Sana sanasta, kaks paraasta. (Kontiolahti) (KRA)
  • Sanansa mies pitää. (Lahdenpohja) (KRA)
  • Sanasta miestä, sarvesta härkää. (Vimpeli) (KRA)
  • Sanat on selevät mutta nenä nuotin sotkoo!
  • Sanoista mies tunnetaan. (Perniö) (KRA)
  • Sataa kuin Esterin perseestä.
  • Sattuu se lusikka joskus suuhun sokkeellekin. (Eno) (KRA)
  • Sattuu se rasva sokeinkii lusikka. (Suistamo) (KRA)
  • Sattuuhan sitä paremmissakin perheissä.
  • Sauna köyhän apteeki. (Teuva) (KRA)
  • Sauna lämmite, sarvet likkoo, kupparin kellot kuuluu. (Mikkelin pit.) (KRA)
  • Sauna soon taloonpoian atteeki. (Jalasjärvi) (KRA)
  • Saunan löyly on kylvettäväks eikä säkkiin säälittäväks. (Vesilahti) (KRA)
  • Saunas täytty olla ku kirkos. (Kisko) (KRA)
  • Saunassa on hyvä asuu, suap kusta karsinaan ja sittuu sillan alle. (Kitee) (KRA)
  • Saunaton talo ja akaton huusholli varmimmin ympäri menee. (Sortavala) (KRA)
  • Se aijaa ja rallattaa, kenne kannattaa. (Antrea) (KRA)
  • Se ei aatuvasta aekoo niä, joka ei aresta pyhhee tie. (Leppävirta) (KRA)
  • Se ei ou kirpun purema, joka on lain panema. (Pieksämäki) (KRA)
  • Se ei pelaa, joka pelkää.
  • Se ei pitkään lämmitä, jos pakkasella housuusa kusoo. (Nurmes) (KRA)
  • Se haju isä on ko haju ilmotta. (Kalanti) (KRA)
  • Se hakee joka tarvittee. (Lapväärti) (KRA)
  • Se harjalliset panee, joka rahat saa. (Viljakkala) (KRA)
  • Se härjistä puhuu, joka härjillä ajaa.
  • Se joka ainoansa antaa, se satakertaisesti takaisin saa. (Pori) (KRA)
  • Se joka ei osaa tehdä, se opettaa.
  • Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.
  • Se ku ensmätteks pussin panna, se viimätteks ulos oteta. (Halikko) (KRA)
  • Se kun antoi hengen, se antoi leivän. (Nummi) (KRA)
  • Se kun katin kerra nylke, niin kyl se hännä sit jah jaksa vettä. (Raisio) (KRA)
  • Se kun pooral makka, se sattel soutta. (Muurla) (KRA)
  • Se mikä ei tapa, se vahvistaa.
  • Se mikä laulaen tulee, se viheltäen menee.
  • Se mikä on ollutta, se on mennyttä.
  • Se minkä illasta voittaa, sen aamusta häviää.
  • Se on annettu, joka on tariottu. (Himanka) (KRA)
  • Se on autuas, kell on akan ruato laualla. (Kiihtelysvaara) (KRA)
  • Se on eri asia, jos isäntä kalikan ottaa. (Tottijärvi) (KRA)
  • Se on eri asia, kun voita kerjätään, siinä tarvitaan pyttykin. (Korpilahti) (KRA)
  • Se on eri asja, kun pane voit rasja. (Halikko) (KRA)
  • Se on eri kerjuuta, kun voita kerjäthän. (Härmä) (KRA)
  • Se on eri kun sahatahan ja eri kun sika hinkkaa. (Kauhajoki) (KRA)
  • Se on eri tuohenlähtöö, kun kymmenen konttii yhestä koivusta. (Nurmes) (KRA)
  • Se on erittäin, kun pannaan parittain. (Utajärvi) (KRA)
  • Se on harmii, kon ei ol sängys karmii; tekkee mitä tekkee, ni kaikki näkkee. (Ulvila) (KRA)
  • Se on herra, joka ittensä hallittee. (Orimattila) (KRA)
  • Se on hirviä nälkä, jos ei leiväl lähe. (Heinjoki) (KRA)
  • Se on huitua, että sika lentää ja kärpänen märehtii. (Teisko) (KRA)
  • Se on huumoria, sanoi mummo ku pikkusen liukastu.
  • Se on kaekki rasvoo mikä voesta löytyy. (Sotkamo) (KRA)
  • Se on koiralle oikein että luu on kovaa ja koppi vuotaa.
  • Se on koree jos on luonnon lihava.
  • Se on noloa, kun nurkassa neuvotaan. (Lavansaari) (KRA)
  • Se on pakko Sakarin tanssata, kun soitetaan. (Pudasjärvi) (KRA)
  • Se on päivää että pätkähti.
  • Se on päivää, sano maisteri kun haukotteli.
  • Se on sen herkumpata minkä serkumpata. (Kannonkoski)
  • Se onkin erikseen, kun akat tanssii. (Parikkala) (KRA)
  • Se oo aikko herranpäivil päätety, et sil kute heost ol, saa kävel. (Kalanti) (KRA)
  • Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa.
  • Se parhaiten nauraa, joka toiselle kuoppaa kaivaa.
  • Se parhaiten nauraa, jolla on kovin lääkitys.
  • Se suot siltaa, joka sanovan suun sammaltaa. (Pieksämäki) (KRA)
  • Se tauti on kualemaks, kon ei pyhäksikä paran.
  • Se toista uunista etsii, joka itse uunissa asuu. (Kokemäki) (KRA)
  • Se vappuna maas, joka maariana malaalla. (Jalasjärvi) (KRA)
  • Se vet saunan lämmittää, kenen perse kupajaa. (Ilomantsi) (KRA)
  • See kun kaffettas hotki, se ämmätäs potki, see kun kuppitas virutta, se ämmätäs kirutta. (Salo) (KRA)
  • Sehä ajjaa, jol o aesat. (Kangasniemi) (KRA)
  • Sehän emäntä, joka isännän reijellä istu. (Juva) (KRA)
  • Sehän on isäntä, joka emännän kans makaa. (Askola) (KRA)
  • Sehän tuli kuin apteekin hyllyltä.
  • Sekkii ropina on pietty, sano mummo kun tuohellen kus.
  • Seljäs se on tyhmän omatunto. (Nurmo) (KRA)
  • Selkä seitsemän näkkyö vatsa vaivase takkie. (Rautu) (KRA)
  • Sellasta se on.
  • Selvähän se on, kännissä se on! (Ähtäri)
  • Selälläh on selvä kuu, kylelläh on kypäräkuu. (Elimäki) (KRA)
  • Selässä on kuorma seistessäki, mielessä matka maatessai. (Juva) (KRA)
  • Semmonen hinta kuin kintaatkin. (Tampere) (KRA)
  • Semmonen on seppä kun tahko. (Sahalahti) (KRA)
  • Sen apu ensimäine, kenne laukko o ojas. (Muolaa) (KRA)
  • Sen eesthän löytää, minkä takansa jättää. (Sodankylä) (KRA)
  • Sen haukkaki tietää saaneensa, joka on kuvussa, ei kynnessä. (Kivijärvi) (KRA)
  • Sen jälkeen ase kuin mieskin. (Isojoki) (KRA)
  • Sen laulua laulat jonka leipää syöt.
  • Sen päälhä tallataa, kuka alarapul. (Kivennapa) (KRA)
  • Sen virttähä laulaa pitää, kenne rees istuu. (Heinjoki) (KRA)
  • Senhään se selekä sietää, minkä lyöjä lyöpi. (Kontiolahti) (KRA)
  • Seor tekee kaltasekses. (Eurajoki) (KRA)
  • Sep, suutar ja kraatar: piru, perkel ja saatan. (Karjala Tl.) (KRA)
  • Seppä ja pappi puhta leevä syävä. (Kaarina) (KRA)
  • Seppä ja sika on samanlaiset, kumpikin tekee vanhast uutta. (Espoo) (KRA)
  • Seppä ja sika tekköö vanahasta uuvven, pappi ja koira suap haukkumalla ruuvvan. (Tuusniemi) (KRA)
  • Seppä rauvan takuo, mut Jumala terän tekyö. (Savitaipale) (KRA)
  • Seppä se kalun tekköö, voan tuhmat sen tuntoo. (Maaninka) (KRA)
  • Seppä, suutari ja kraatari ne on kaikki varkait, mut muurmestari parka on arka: kun tiilen poikki plättää, ni molemmat päät taloon jättää. (Säkylä) (KRA)
  • Seppä syö selvän leivän, auranpainaja paremman. (Jaala) (KRA)
  • Seppä syö selvän leivän, selvemmän sepän emäntä. (Sääksmäki) (KRA)
  • Seppä syöpi selevän leivän, van sepän akka selevän paskan. (Kuhmo) (KRA)
  • Seppä takoo taloja myöten, miestä myöten melekuttaa. (Liperi) (KRA)
  • Seppäs, pappis, paimenes piä suures kunnias! (Sysmä) (KRA)
  • Sepä seppä on, joka ei rautaa vääräksi saa. (Lehtimäki) (KRA)
  • Sepän korvapuusti ja ruukkumuakarin potku, ne on yhtee verrattavat. (Joroinen) (KRA)
  • Sepän mera ja suutarin emäntä ovat aina huonoissa kengissä. (Jurva) (KRA)
  • Sepän pajas ja kupparisaunas kaikk asia tiäretä. (Uusikaupunki) (KRA)
  • Sepän tamma ja suutarin mamma on aina kengätä. (Peräseinäjoki) (KRA)
  • Sepän vihoos on pahee olla kun papin. (Ilmajoki) (KRA)
  • Seura painaa kaltaisekseen. (Sodankylä) (KRA)
  • Sido hevoses hyvin, venehes vielä paremmin. (Keski-Suomi) (KRA)
  • Sievä kuin sika pienenä.
  • Siihen kassaan hevonen lantansa puottaa, missä näkköö entistä olevan. (Hankasalmi) (KRA)
  • Siihen korpit kokoontuu, missä haaska löytyy. (Hattula) (KRA)
  • Siihen se hiis tuo, mistä ottaakii. (Karkku) (KRA)
  • Siihen uskoo, kun näkee. (Oulu) (KRA)
  • Siinä astuja astuu, missä istuja istuu. (Kuusamo) (KRA)
  • Siihen se hiis heittää, mistä ottaakii. (Kuopio) (KRA)
  • Siin on näkijä, miss on tekijä. (Kuusjoki) (KRA)
  • Siin on näkövä, miss on teköväe. (Iisalmi) (KRA)
  • Siint on hyvä miel, ko ei oo paha miel. (Kivennapa) (KRA)
  • Siinä se seisoo kuin paska Junttilan tuvan seinässä.
  • Siinä tanner tömisee ja aitaa kaatuu kun hevoset nai.
  • Siinähän se aeka männöö, missä ikäkin kulluu. (KRA)
  • Siinähän se menee niin kuin jäitä polttelis.
  • Siit vast Haikone havaits, ku muut olliit murkinalla. (Terijoki) (KRA)
  • Siittä helpoin ylitse mennä, missä aita matalin. (Kauvatsa) (KRA)
  • Siitä aatos, mistä puutos. (KRA)
  • Siitä armo, mistä yrmy. (Jaala) (KRA)
  • Siitä kieli mistä mieli.
  • Siitä puhe, mistä puute. (Orimattila) (KRA)
  • Siitä yli, mistä aita matalin. (Alavus) (KRA)
  • Siitähä se o alaku uamusilla, mihkä loppu iltasilla. (Kangasniemi) (KRA)
  • Sikakin kyllästyy yhteen ruokaan.
  • Silahkat ovat pieniä joulukaloiksi. (Ylikiiminki) (KRA)
  • Silaka ova piäni pyhäruakki. (Halikko) (KRA)
  • Silakakkin on hyviä, kun ne saa vois pehtaroora. (Laihia) (KRA)
  • Silakka miehen tiellä pitää. (Lavia) (KRA)
  • Silakka se on talonpojan lohta. (Vilppula) (KRA)
  • Silakkaa en syä enkä renkiä riiaa. (Hausjärvi) (KRA)
  • Silimä herra, mieli kuningas. (Sotkamo) (KRA)
  • Silloin akka autuaana, kuin on mies humalassa. (Soini) (KRA)
  • Silloin haukka syö ko haukka saa. (Siikainen) (KRA)
  • Sillon ne on akat kärtynä, ku on uuni kuumana. (Kuivaniemi) (KRA)
  • Sillon on vieras ravittu, kun on tarittu. (Joensuu) (KRA)
  • Sillä huono, millä voipi.
  • Silmistä sielu paistaa.
  • Silthää se hanska palaa, joka tulta kohentaa. (Vehkalahti) (KRA)
  • Siltä armo jolta hirmukii. (Kuopion pit.) (KRA)
  • Siltähän se kuoloo hevonen, jolla on. (Joroinen) (KRA)
  • Sinne korpit kokoontuu, missä raato on. (Lehtimäki) (KRA)
  • Sinne rako irvistyy, kunne kalu kallistuu. (Ruskeala) (KRA)
  • Sinä herra, minä herra, kuka meistä pussin kantaa? (Pirkkala) (KRA)
  • Sitte harmaa havahtu, ku piä palo. (Mikkeli) (KRA)
  • Sitten vasta Haikonen havahti, kun Riikosella ol riih puitu. (Parikkala) (KRA)
  • Sitten vasta Hanna havahtuu, kun pää palaa. (Helsinki) (KRA)
  • Sitä ei kestä Erkkikään. tai Sitä ei tiedä Erkkikään.
  • Sitä Elli mitä muutkin piiat. (Längelmäki) (KRA)
  • Sitä enemmän sonta haisee, kun sitä pöyhii. (Tammela) (KRA)
  • Sitä hepo syö mitä vetääkin. (Tyrvää) (KRA)
  • Sitä Herra ruokkii, joka maata kuokkii. (Laukaa) (KRA)
  • Sitä hiittä hiipominen, jonk on hiijen heleman alla. (Hankasalmi) (KRA)
  • Sitä kuningas kiittää, mikä riikkii siittää. (Uusikirkko) (KRA)
  • Sitä saa mitä tilaa.
  • Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto.
  • Sitä sattuu kun ei pidä hattuu, mutta siihenkin tottuu kun hatut loppuu.
  • Sitä se on! sano ja vei tikulla pihalle.
  • Sitä susi naura, ku lammas parkku. (Salo) (KRA)
  • Sitä susi pässille antaa, että niskasta korpeen kantaa. (Ähtäri) (KRA)
  • Sitä viljaa saalaan, jota kylvetien. (Hämeenkoski) (KRA)
  • Sivellen hautaa syödään, katellen piikoja naidaan. (Loppi) (KRA)
  • Soap hiihtäjä hikesä, riihenpuija lämpimäsä, jaohaja jalo varisak. (Rautavaara) (KRA)
  • Sodassa ja rakkaudessa on kaikki keinot sallittuja.
  • Sokea on suolen silmä. (Askola) (KRA)
  • Sokeassa ei ole tien neuvojata. (Tervo) (KRA)
  • Sokee on hyvillään kun vähännik näköö. (Ilomantsi) (KRA)
  • Sokee syöp silmillisen eistä kalavain. (Muuruvesi) (KRA)
  • Sokia Liisa näki suden, mykkä Kreeta meni ja hölötti sen ympäri kyliä. (Kaustinen) (KRA)
  • Sokialla ei oo syytä, ei sakkoo, käyköön silmää tai korvaa. (Heinjoki) (KRA)
  • Sokkee kun piäsöö makkeen makkuun, ei arvoo heretäkkää. (Suonenjoki) (KRA)
  • Sokkee silemäpuolela suahaa. (Sulkava) (KRA)
  • Sokkeeha se on mieletön silemä. (Maaninka) (KRA)
  • Sokkeeta ei sakoteta. (Viitasaari) (KRA)
  • Sokkiilla on kaek koppeekat. (Impilahti) (KRA)
  • Soma kuin sika pienenä.
  • Sonni hankkii, mutta pässi menee paikalla. (Viljakkala) (KRA)
  • Sonni kottoo nai tiämmä ja hätähinen naapurista. (Sahalahti) (KRA)
  • Sonni on kateellinen jäärälle, kun sillä on niin suuret munat. (Nilsiä) (KRA)
  • Sonnikin poikii, kun kovan näkee. (Sievi) (KRA)
  • Sonta on pellon herra, mutta oja on kuningas. (Lavia) (KRA)
  • Sonta on pellon rasva. (Vieremä) (KRA)
  • Sonta on talonpoian kultaa. (Ilmajoki) (KRA)
  • Sontiaisen jäläkeen jos lähet, se viepi tunkiolle. (Nurmes) (KRA)
  • Soon turhaa jyrinää jotta vettä kirnuta. (Lapua) (KRA)
  • Sopii kuin hajuvesi pässille.
  • Sopii kuin isä äitiin.
  • Sopii kuin nenä päähän.
  • Sopii kuin nyrkki silmään.
  • Sopii kuin nyrkki suutarin silmään.
  • Sopii kuin satula lehmälle.
  • Sopii kuin silmä otsaan.
  • Soppii sitä sitte hiiren haukotella, ku on jo puoli kissan persijessä. (Ylikiiminki) (KRA)
  • Sopu ravitsee, riita kalvaa. (Akaa) (KRA)
  • Sopu riikin rakentaa, riita riikin hajottaa. (Kullaa) (KRA)
  • Sopu sijaa antaa. (Simo) (KRA)
  • Suas nähä suako ukoilta muoata.
  • Sukkoo neuloo, ukkoo toivoo. (Tuusniemi) (KRA)
  • Suku se pahin on. (Sodankylä) (KRA)
  • Suo ei kasva kiviä eikä kangas karpaloita. (Iisalmi) (KRA)
  • Suo ies, vetelä takan, kuivaa ei kummalkaa puolel. (Pyhäjärvi Vpl.) (KRA)
  • Suo siellä, vetelä täällä, eikä kuivaa kuulukaan. (Hyrynsalmi) (KRA)
  • Suo sukkuusa vettää, tekijääsä tervaskanto. (Kangasniemi) (KRA)
  • Suola ja sakea on köyhän makea. (Nastola) (KRA)
  • Suomalainen ei kehu, ei ainakaan itseään.
  • Suaman pitää herralle teyrii: jos ei muuta niin harakka." (Pälkjärvi) (KRA)
  • Suomi suomalaisille! (Elias Lönnrot) [3]
  • Suophan akka miehen, mut ei lapset issee. (Joroinen) (KRA)
  • Suot sulaa, maat sulaa - suruton sydän ei silloinkaan.
  • Surkohon hevonen, sill on pitkä pää. (Parkano) (KRA)
  • Suu ei kulu suudellessa, käsi kättä annettaissa. (Orimattila) (KRA)
  • Suu hyvän tuntee, kieli makean maistaa. (Ylöjärvi) (KRA)
  • Suu makiin maistaa, kieli kypsen koittelee. (Kitee) (KRA)
  • Suu on lapsen aitta. (Kuusankoski) (KRA)
  • Suu on syrämen tulkki. (Vähäkyrö) (KRA)
  • Suu on viisas pimeessäkin. (Hämeenlinna) (KRA)
  • Suu puhuu sydämen kyllyydestä. (Helsinki) (KRA)
  • Suu sanan erehryttää. (Ilmajoki) (KRA)
  • Suu se on ku ravintos tarvitte, nenä saa hajustakin. (Mynämäki) (KRA)
  • Suu säkkiä myöten. (Ahlainen) (KRA)
  • Suu söis ja vatta vetäs, vaan ei kanna hennot sääret.
  • Suu söis ja vatta vetäs, vaan ku ei kestä nuo hennot sääret.
  • Suu valehtelee, mutta silmät puhuvat totta.
  • Suun anto on persehen pesti. (Pelkosenniemi) (KRA)
  • Suun kautta mieli haisee. (Pielinen) (KRA)
  • Suurus suus, pualpääväne puus ja ehtolinen emänän kylkiluus. (Nousiainen) (KRA)
  • Suus särje sydän! (Rauma) (KRA)
  • Suussa ompi köyhän aitta. (Virolahti) (KRA)
  • Suusta lehmäkin lypsää, sonnalla pelto kasvaa. (Isokyrö) (KRA)
  • Suustas lehm lypsä, muttei pitkäst hännästäs. (Kalanti) (KRA)
  • Suuta korviin ja mahaa poloviin, kun rikkaan ruokaa syää. (Töysä) (KRA)
  • Suutar se korkeet herrattii korottaa. (Savonlinna) (KRA)
  • Suutareita ja kraatareita vasten kellot on. (Mouhijärvi) (KRA)
  • Suutari akall eij oo kenkii, nikkari akall eij oo sänkyy, sepä akal eij oo veistä. (Joutseno) (KRA)
  • Suutari haaskaa mailman nahat ja raatali ämmäin kankaspakat. (Somerniemi) (KRA)
  • Suutari kloppaa lestalla ja kraatari pistää neulalla. (Mouhijärvi) (KRA)
  • Suutari on suren sukua ja kräätäri karhun velienpoika. (Kauhajoki) (KRA)
  • Suutari on sutten sukku, kraatari on flikkain tuttu. (Rauma) (KRA)
  • Suutari pysyköön lestissään. (Tammela) (KRA)
  • Suutari ämm ja sepän tamm ova usse huanos kenkäs. (Kalanti) (KRA)
  • Suutarikkii on suur herra, jos ei seppää oo saapuvilla. (Koivisto) (KRA)
  • Suutarille ja sepälle ei tule huonoo vuotta millonkaan. (Joroinen) (KRA)
  • Suutarin akka ja sepän hevoonen on aina kengätä. (Alavus) (KRA)
  • Suutarin "kohta" on viisitoista viikkoa. (Kauvatsa) (KRA)
  • Suutarit, riätälit suurii rosvoi, muurmestar on tottuuven mies, se ei syö savvee eikä varasta kivvee. (Nilsiä) (KRA)
  • Suuttua suap, vua ei olla äessään. (Pielavesi) (KRA)
  • Suuttuneella ei oo aikoo. (Tuusniemi) (KRA)
  • Suvi toese hevosta, ni suat karvat palakastas. (Kangasniemi) (KRA)
  • Sylttysukka, kolttakenkä ei ikinä miestä saa.
  • Syy on pahaa peljätä. (Savukoski) (KRA)
  • Syy soon, että hyä maksaa. (Pello) (KRA)
  • Syyvään, juuvaan elläissään, saa nähä näläkää kuoltuaanki. (Rantsila) (KRA)
  • Syö missä syöt, mutta kotiin paskalle.
  • Syö saadessas, tulee aika saamatonkin. (Virrat) (KRA)
  • Syö säästäen savea, sanoi sammakko pojalleen, sillä maailman sivu on pitkä.
  • Syömällä pienet taudit menevät. (SSSK)
  • Syöp, juop aikanaan, kulkulainen tulloo kuitenkin. (Sonkajärvi) (KRA)
  • Syöp se hauki sammakonnii selän pitkä uituvaa, naip se poeka häjynnii euko viiko ilima oltuvaa. (Liperi)
  • Syötä vierasta sanoilla, kunnes keitto kerkiääpi.
  • Sääli on sairautta.
  • Sääliä saa ilimaaseksi, kateus pitää ansaata.
  • Säästäin sammakkaki savee syö. (Huittinen) (KRA)
  • Söisi kattikin kaloja, vaan ei kastais kynsiänsä.

T[muokkaa]

  • Taetto se ennen Herra sen puun latvan, joka alako taevaaseen ylöttyvä. (Sotkamo) (KRA)
  • Taikina tahkeens tahtoo. (Naantali) (KRA)
  • Taikina täs ja joulu tos ja kirkkoonkin pitäs joutuman. (Mäntsälä) (KRA)
  • Taikina täytes tahtoo. (Nummi) (KRA)
  • Taikinan valta talossa. (Sumiainen) (KRA)
  • Taivaassa ei ole kaljaa, siksi juommekin sen täällä.
  • Talavella oisi paras olla rikkaan kissana, saisi uunilla ja pankolla muata ja maijosta partoosa nuolta. (Nurmes) (KRA)
  • Talavi evvääsä tarvihtoo. (Sotkamo) (KRA)
  • Talavi hanhen hartijoolla, joulu jouttenen takana. (Kurikka) (KRA)
  • Talavi on vanahalle vaivaks, kesä iloks kuin taivas. (Karttula) (KRA)
  • Talo elää tavallaan, vieras lähtee/kulkee/käyp ajallaan.
  • Talo tarkan, työ väkevän tarvihtoo. (Ilomantsi) (KRA)
  • Talo tietää tauksese, vieras ei tiijä ko euksese. (Rautjärvi) (KRA)
  • Talon etu tarkka vaimo. (Rautalampi) (KRA)
  • Talonpoijalla on kolme kovaa päivää: veronmaksu, siantappu ja ohrariihi. (Askola) (KRA)
  • Talonpoika ei usko ennenku koittaa. (Kemi) (KRA)
  • Talonpoikaa ja pajupehkoo on vaikia hävittää. (Rautu) (KRA)
  • Talonpojan työstähän ne roitot ellää. (Joroinen) (KRA)
  • Talonpojilla kekri, herrain joulu. (Hyrynsalmi) (KRA)
  • Taloon työtä sekin on kun hyräälöö. (Ilmajoki) (KRA)
  • Talosa pitää olla kolome varaa: oma vara, vierahan vara ja seinävara. (Himanka) (KRA)
  • Talosta naeja pittää vaekka paementyttö. (Sotkamo) (KRA)
  • Talous tarkka, vakaa markka.
  • Talvell ei tarkene ja kesäll ei kerkiä. (Laihia) (KRA)
  • Talvi pitää tapansa, niinkuin astia makunsa. (Mellilä) (KRA)
  • Tasan eväät matkalla, tasan naiset talkoossa. (Rautalampi) (KRA)
  • Tasan eväät matkassa. (Teisko) (KRA)
  • Taudiks hyvä pala takana. (Noormarkku) (KRA)
  • Tauti kovenee, mut tropit vähenee. (Jaala) (KRA)
  • Tauti tulee piikaan niinku ihmiseenki ja trenkiin niinku muuhunki luontokappalaa. (Somerniemi) (KRA)
  • Tautikaan ei soa tyhjästä tuvasta. (Lehtimäki) (KRA)
  • Tautinen syö, minkä kärsii. (Rautalampi) (KRA)
  • Tauvin soap tahallaan kun ostaa omalla rahallaan. (Pyhäselkä) (KRA)
  • Tauvist ei peäse muute ko potemal. (Joutseno) (KRA)
  • Tavallansa maa elää.
  • Tavaraa naides ja kipua kuolles. (Lapväärti) (KRA)
  • Tavaraas ei uo raha hukas. (Uusikirkko) (KRA)
  • Tavaran kanssa on hyvä hävitä. (Sonkajärvi) (KRA)
  • Tehhään akoelle kiusoo, paskataan hoosuin ja pestään ite. (Iisalmi) (KRA)
  • Tehyks tulloo hittaan työt, laiskan jää tekemättä. (Suonenjoki) (KRA)
  • Tekemällä torpasta talo tulee. (Eura) (KRA)
  • Tekevälle sattuu.
jatko: ..ja kun usein sattuu niin tottuu.
  • Terva ee petä koskaan. (Kiuruvesi) (KRA)
  • Terva on lahon kranni. (Kauhajoki) (KRA)
  • Terva on talonpojan tohtori. (Pomarkku) (KRA)
  • Terva on vanhinta voiretta. (Ilmajoki) (KRA)
  • Terva tekke upseriks. (Kisko) (KRA)
  • Terva trengin työn kaunistaa. (Kokemäki) (KRA)
  • Terva, viina ja sauna jos ei auta, niin perii hauta. (Joensuu) (KRA)
  • Terva voittaa yheksän parasta apteekkaria. (Lappajärvi) (KRA)
  • Tervaamaton reki ja kirkkoonottamaton ämmä ovat yhtäläiset. (Tyrvää) (KRA)
  • Tervapaasta ei tulek putropatoo, pesek tai polta, se tervan tuuhkulle tuloo. (Pälkjärvi) (KRA)
  • Tervas paa keittää, nuapur tytö naittaa. (Mikkeli) (KRA)
  • Tervas tuohta toruu: eläs sinä konna kipristele eläkä viluista viivyttele, minä sen miehen lämmittelen. (Kestilä) (KRA)
  • Terve sielu terveessä ruumiissa.
  • Tianamont raha on paljo mailmas." (Laitila) (KRA)
  • Tie miehen sydämeen käy vatsan kautta.
  • Tiellä herrat riihellä. (Kurikka) (KRA)
  • Tiellä on morsian riihessä ja pappi pellolla. (Kolari) (KRA)
  • Tiijjä tie ja kysy lissee! (Heinävesi) (KRA)
  • Tilaisuus tekee varakkaan
  • Tilaisuus tekee varkaan.
  • Toimii kuin junan vessa.
  • Toimii kuin sinisen junan vaunun vessa.
  • Toinen puhuu aidasta, toinen aidan seipäästä.
  • Toinen tupa, toinen tapa. (Juuka) (KRA)
  • Toisen hevonen ja oma piiska, ei tartte surkutella kumpaakaan. (Alastaro) (KRA)
  • Toisen housuilla on hyvä tuleen istua. (Renko) (KRA)
  • Toisin täällä tuuloo, kun akat luuloo. (Härmä) (KRA)
  • Toivossa on hyvä elää.
jatko: ..sanoi lapamato.
jatko: ..ja Rauhassa on hyvä olla, sanoi lapamato.
jatko: ..ja Uskossa on hyvä kuolla, sanoi lapamato.
  • Torpan trenk ja läppänen käp, ei niill ol voima kummallaka. (Salo) (KRA)
  • Torpas pittää olla tervaa ja apteekissa hokmannia. (Kivennapa) (KRA)
  • Torpasta hevosta ja talosta akkaa. (Lappajärvi) (KRA)
  • Torpasta katteloo niinkun toisen puosta. (Kauhajoki) (KRA)
  • Torpparin trenk ja leppänen kank. (Perniö) (KRA)
  • Torstai se on, joka viikkohon loven teköö. (Ilmajoki) (KRA)
  • Torstai toivoa täynnä.
  • Torilla tavataan.
  • Tosi kuin vesi ja pitää kuin seula.
  • Totuus on sodan ensimmäinen uhri.
  • Totta helvetissä, valhetta taivaassa.
  • Tulee enee muresta, kun pannaan kaksi päätä tyynylle. (Lappajärvi) (KRA)
  • Tulee se hiiri väliin nukkuvankin kissan suuhun. (Jääski) (KRA)
  • Tulta munille.
  • Tuli kuin apteekin hyllyltä.
  • Tuli kuin Manulle illallinen.
  • Tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä.
  • Tuli yllättäen ja pyytämättä, kun Annelin paperit.
  • Tulis sota ja tappais nuo kerjäläiset.
  • Tulis kesä ja kärpäset ni olis köyhälläkin kavereita.
  • Tulis jo talvi ja tappas pummit.
  • Tulis joulu niin sais yölläkin syödä.
  • Tullee se puuteh linnaannii. (Kangasniemi) (KRA)
  • Tuloo rasva kerran köyhänki lusikkaan. (Nurmes) (KRA)
  • Tunkio on talon kunnia. (Laihia) (KRA)
  • Tuntooha hiton hatustaa, pahan hengen paijastaa. (Kivennapa) (KRA)
  • Tupa on tehty miesten tulla, sauna akkojen asuva. (Hirvensalmi) (KRA)
  • Tupa on tehty tulla mieste, talli seisoo hevoste. (Orivesi) (KRA)
  • Tupakka tappaa, mut voi porkkanaanki tukehtua.
  • Tuppoo ei tehä tuohisen tavalla. (Liperi) (KRA)
  • Turha itkeä, kun maito on jo kaatunut.
  • Turha kuin tuulilasinpyyhkijä hanhen perseessä.
  • Turha on pullikoija hallitusta vastaan. (Ilomantsi) (KRA)
  • Turha on pyllistää, jos paskat on jo housussa.
  • Turpoo kuin Tyny-Jussin virsikirja.
alkuperä: Tyny-Jussi kuljetti virsikirjaa koulurepussa ja tapansa mukaan laski repulla kelkkamäkeä, jolloin reppu täyttyi lumesta ja virsikirjakin turposi lähde?

- Jämsänkoski
  • Tuu syyparka tänne, tääl on entisiiki.
  • Tuumasta toimeen.
  • Tuvas köyhä velan antaa, porstuvas pois ottaa. (Heinola) (KRA)
  • Tuvassa antaa, porstuassa pois pyytää. (Pyhäjärvi Ol.) (KRA)
  • Tyhjä kuin Seinäjoen tori.
  • Tyhjä kuin jeesuksen hauta pääsiäisaamuna.
  • Tyhjästä on paha nyhjästä.
  • Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten.
  • Tyhmyydestä sakotetaan.
  • Tyhmyyttä ei viisaudella voiteta.
  • Tyhmä paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä.
  • Tyhmän eväät syödään ensin.
  • Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa.
  • Tyhmä kuin saapas.
  • Tykkään susta kuin hullu puurosta.
  • Tyvestä puuhun noustaan, latvasta lentoon lähdetään.
  • Tyyneen se nussii, ku rahat maksaa. (Somero) (KRA)
  • Tyynessä vedessä se sammakkokin kutee.
  • Työ tekijäänsä kiittää.
  • Täe saevareen paskantaa. (Laukaa) (KRA)
  • Täet syöpi ja maalima vihaa. (Pudasjärvi) (KRA)
  • Täi elävässä, mato kuohleessa. (Karunki) (KRA)
  • Täi lihalla elää, mies muulla ruuvalla. (Nurmes ) (KRA)
  • Täi miehessä, kirppu koirassa. (Pieksämäki) (KRA)
  • Täi saivaren tekköö, saivaresta ei tule mittää. (Savonranta) (KRA)
  • Täi suruks sukassa, iloks kirppu peässä. (Kinnula) (KRA)
  • Täihän aina lihoo syö. (Rautalampi) (KRA)
  • Tämä suku ei säästä, sano poika kun äitiäs riias.
  • Täynnä kuin Turusen pyssy.

U[muokkaa]

  • Uipi se hauki harjullekin kyntäjän vakoa myöten. (Kiihtelysvaara) (KRA)
  • Unet männööt öitä möite, kylän ämmät teitä möite. (Säkkijärvi) (KRA)
  • Uni vaivat huojentaa. (Inari) (KRA)
  • Uppoaa kuin häkä päähän.
  • Uppoaa kuin kuuma veitsi voihin.
  • Uppoaa kuin vanhaan naiseen.
  • Upposi kuin hohtimet kaivoon.
  • Usein ihminen joka puree kättä joka häntä ruokkii, nuolee jalkaa joka häntä potkaisee.
  • Usko se on joka auttaa. (Vilppula) (KRA)
  • Uskovaisten tavarat on yhteisii. (Joensuu) (KRA)
  • Usseemp hammas kun hartija. (Tuusniemi) (KRA)
  • Utu ilmoin välil. (Lavansaari) (KRA)
  • Uuhi ja emäntä on aina kotona. (Joensuu) (KRA)
  • Uunista liha parasta. (Punkalaidun) (KRA)
  • Uuret luuvat paraiten lakasee. (Tampere) (KRA)
  • Uusi lumi on vanhan lumen surma. (Lavia) (KRA)
  • Uusi vuosi, uudet kujeet.

V[muokkaa]

jatko: ..muille kuin tyttölöille.
  • Vaihtelu virkistää sano kissa ku eukolla pöytää pyyhki.
  • Vaikka olis kuinka juovuksis, ei se nyhterän väärtti. (Naantali) (KRA)
  • Vaikka olokoon tupa kolomisoppinen, kun vaan omassaan sais assuu. (Polvijärvi) (KRA)
  • Vaikka sutta kuinka ruokkii, aina se mettään kattoo. (Halikko) (KRA)
  • Vakka kantensa valitsee.
  • Valheella on lyhyet jäljet.
  • Valta menee päähän. (Askola) (KRA)
  • Vanaha ei valetta haukuk. (Ilomantsi) (KRA)
  • Vanaha suola ei janotak. (Liperi) (KRA)
  • Vanaha suola janottaa. (Ilomantsi) (KRA)
  • Vanahalla väljä kulukku, nuorilla terävä hammas. (Nurmes) (KRA)
  • Vanahoo suapi narrata vuan ei vaevasta. (Liperi) (KRA)
  • Vanha kuin taivas.
  • Vanha minkä ruataa, sen antaa ko Jumala, a minkä syöp, se mänöö ko mustaa metsää. (Inkeri, Tyrö) (KRA)
  • Vanha sauna, hyvä löyly. (Varkaus) (KRA)
  • Vanhasta vara paremp, turva toesen tähteestä. (Leppävirta) (KRA)
  • Vanhuus ei tule yksin.
  • Vapaa valta ahvenella: ottaa onkeen jos tahtoo.
  • Vappu tulee käki kainalos ja pääskynen pivos. (Mietoinen) (KRA)
  • Vappu tulee vasta kainalossa. (Hirvensalmi) (KRA)
  • Vappuna käki huutaa vaikka hongankolosta. (Sääksmäki) (KRA)
  • Vapun on pääskynen pivossa, käki erkin kainalossa. (Tuulos) (KRA)
  • Varha mylly ja myöhä kirkko, nii selkki molemmist vikkelän pois. (Turku) (KRA)
  • Vast aika varkaan katuu, kun on kahleet kaulas. (Lohja) (KRA)
  • Vast ämm äkkäs, kon pual hamet palan ol. (Kalanti) (KRA)
  • Vasta harmaakin havatti, kun karvat kahatti. (Forssa) (KRA)
  • Veli ei o veli korttipelissä. (Sysmä) (KRA)
  • Veli on veleka ottaisa, mutta veljen poika maksaisa. (Rovaniemi) (KRA)
  • Velikullat ollaan lainatessa, karhunpojat maksettaessa. (Pyhäntä) (KRA)
  • Veljestähhän paha vierasmiehen ottaa. (Artjärvi) (KRA)
  • Verttases viäres vareski istuu. (Rauma) (KRA)
  • Vesi vanhin voitehista.
  • Vettähän ne juop herroin hevosetkii ja kauniin karvan kasvaavat.
(Kalevalaisesta runoudesta)
  • Vie mennessäs, tuo tullessas, tee siellä ollessas. Pissaa piikani kävellessäs.
  • Vie se halla huuleltakin. (Lappee) (KRA)
  • Vie sie, mie vikisien.
  • Viedään kuin pässiä narussa.
  • Viekööt vaikka tuhkatkii pesästä.
  • Vielä erkkikin innuu, urpaanuskin urisee. (Kokemäki) (KRA)
  • Vielä se Herra helepon antaa. (Sotkamo) (KRA)
  • Vieläkö vanha suola janottaa.
  • Vieraat vierekkäin, talonväki piällekkäin. (Joensuu) (KRA)
  • Vieras pittää syöttää tai saattaa. (Inkeri, Toksova) (KRA)
  • Vieras soip, ei helise. (Jäppilä) (KRA)
  • Vieras vaivainen kylässä, autuas omassa koissa. (Harlu) (KRA)
  • Vieras viep viertämäsä, kyläläinen kyntämässä. (Tuusniemi) (KRA)
  • Vieras vittu, kyrvän herkku. (Kiuruvesi) (KRA)
  • Vierasha virheen näkköö. (Kivennapa) (KRA)
  • Vierasta vuohikin kiittää. (Ruovesi) (KRA)
  • Vierhan silmä on kun hevovittu, joka kaikki näkee. (Pelkosenniemi) (KRA)
  • Vierivä kivi ei sammaloiju. (Sodankylä) (KRA)
  • Viikate heinäh, päre seinäh. (Elimäki) (KRA)
  • Viikates ja harava, siinä vanhanpiian tavara. (Lappajärvi) (KRA)
  • Viikon kestää vaikka aidan seipäänä.
  • Viimene pala makkein. (Savonlinna) (KRA)
  • Viimeinen sana jätkämieheltä.
  • Viimätteks parhaat porsaat syntyvä. (Rauma) (KRA)
  • Viina lämmittää saman verran kun kusi housusa. (Rantsila) (KRA)
  • Viina mielen vivoittaa ja olut antaa voimaa. (Kivennapa) (KRA)
  • Viina on parran sontaa. (Renko) (KRA)
  • Viina on viisasten juoma.
  • Viina on viisasten juoma, tosimiehet juokin konjakkia.
  • Viina paras liäkkeeks, terva kengän voiteeks. (Joensuu) (KRA)
  • Viina se on kurkullen kuin rattahillen ihraa. (Ylistaro) (KRA)
  • Viina se vanhala voimaa lissää, penikkain ei tarvitte neuvua issää. (Rovaniemi) (KRA)
  • Viina se viis tekee. (Liperi) (KRA)
  • Viina tekee hulluksi. (Halikko) (KRA)
  • Viina tekee sitä kutte kalja tiäräkkä. (Paimio) (KRA)
  • Viina viep miele miehe piästä. (Puumala) (KRA)
  • Viina viisahankin villittöö. (Isokyrö) (KRA)
  • Viina voittaa viisaanki, tauti tappaa taitavanki. (Noormarkku) (KRA)
  • Viinaa saa juora, muttei järkees. (Lohja) (KRA)
  • Viinaista ei sua vihottoo. (Joroinen) (KRA)
  • Viinankeittäjä, viinankauppias ja kortinlyöjä, ne ei rikastu koskaan. (Rovaniemi) (KRA)
  • Viinaton asian toiminta on sama kuin karhin veto lehtilöin piällä. (Ilomantsi) (KRA)
  • Viini on viisasten juoma.
  • Viinissä on totuus.
jatko: ... valheet ovat etiketissä.
  • Viipyen erät paremmat. (Rautalampi) (KRA)
  • Viisas elää vähemmälläkin.
  • Vilu liika kintahassa, lämpönen sukan terässä.
  • Vingahtaa sammakkokin, kun päälle astuu. (Viljakkala) (KRA)
  • Vintillä ois leipää, mutta lapset söi portaat.
  • Virja vanhin saapi laiskat lapset. (Rovaniemi) (KRA)
  • Vittu ei vihkiin parane. (Ilomantsi) (KRA)
  • Vittu ja vastamäki miehen pehmittää. (Nokia) (KRA)
  • Vittu koko ijän kesteä. (Sysmä) (KRA)
  • Vittu pitää vetensä, vaikk on suu alaspäin. (Tyrvää) (KRA)
  • Vittu se on vieraan silmä kylässä. (Karstula) (KRA)
  • Vituiks meni ku Jeesuksen pääsiäinen.
  • Vituiks meni koko vapaussota.
  • Vitullakos vihellät, kun huuli on halki.
  • Vitun suuruuvesta ja pellon laajuuvesta ei o miteä hyötyvä. (Sysmä) (KRA)
  • Vitusta väki ja pellosta leipä. (Tornio) (KRA)
  • Vituttaa niin, et ei veri kierrä.
  • Voi on kolmaasti vuares hulluna, silloon kun soon liika kovaa, liika pehemoosta ja silloon kun ei sit oo ollenkaan. (Lapua) (KRA)
  • Voi sitä elämää, kun on monta emäntää: yks villat, pellavat hukkaa, toinen jauhoja pussiin tuppaa, kolmas kauhalla päähäni hakkaa. (Ruovesi) (KRA)
  • Voi tätä elämää, kun on kaksi emäntää. (Halikko) (KRA)
  • Voi voi ja lämmin leipä.
  • Vuosi vanhan vanhentaa, kaksi lapsen kasvattaa.
  • Vähiin käy ennen kuin loppuu.
  • Vähä sammakosa talia, selkäpiisä sekin. (Kokemäki) (KRA)
  • Vähän se jänis toista auttaa, joka itsekin haapaa kalvaa. (Heinola) (KRA)
  • Vähäst se vääristyy, josta kalupuu kasuu. (Kärkölä) (KRA)

Y[muokkaa]

  • Yhdest on niin pal vaeva ku yhdeksästäki. (Halikko) (KRA)
  • Yhdestä korvasta sisään, toisesta ulos.
  • Yhdestä tuhat aletaan. (Turtola) (KRA)
  • Yhen naulan päälle ovat lyömässä kaikki. (Länsipohja, Jällivaara) (KRA)
  • Yhen talon koira ellää, kahen kuolee. (Rovaniemi) (KRA)
  • Yhtenä mies eläessään, kahtena kuollessaan. (Jurva) (KRA)
  • Yhtä aikaa!, sanoi akka kun yksin veti.
  • Yhtä tyhjä kanssa, jos tulpalloo sylykäsöö. (Pielavesi) (KRA)
  • Yhtä vesi veneen molemmin puolin. (Lappajärvi) (KRA)
  • Yhtäännepäin yhen jälet. (Alajärvi) (KRA)
  • Yhtööstä uskovaasten tavara. (Laihia) (KRA)
  • Yhyreksää laija hulluja ja mökkihöpöröt päälle. (Ilmajoki) (KRA)
  • Yhyren kerran toista narraa, mutta ittensä iäksi. (Seinäjoki) (KRA)
  • Yhyrenlaaset linnut aina yhyres lentää. (Isokyrö) (KRA)
  • Yks hullu kysyy enempi kuin yhdeksän viisasta jaksaa vastata. (Oulu) (KRA)
  • Yks paha sana voittaa yheksän hyvää. (Lappajärvi) (KRA)
  • Yks suu kullai. (Lemi) (KRA)
  • Yks tekköö, yheksän kantaa. (Terijoki) (KRA)
  • Yks tykkää tyttärestä, toinen äireestä, mutta Rasputiini tykkäs molemmista. (Isokyrö) (KRA)
  • Yks älli ämmän päässä. (Siuntio) (KRA)
  • Yksi akka ei juorua, eikä yksi puu pala.
  • Yksi ei voita, eikä joukko sauta. (Isojoki) (KRA)
  • Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta.
  • Yksi kaikkia ja kaikki yhtä vastaan.
  • Yksi kuolema Herralle velkaa, kuoli koska kuoli. (Ylihärmä) (KRA)
  • Yksi mies ei sotaa tee. (Oulu) (KRA)
  • Yksi viimmeksi jää. (Kestilä) (KRA)
  • Yksikseskös yskiskelet, itsekseskös itkeskelet, yksikseskös istuskelet, itkeskellen yskiskelet?
Kielisolmuna käytetty lause.
  • Yksin lämmin, kaksin lämpimämpi.
  • Yksinääst ei auta Jumalakaan. (Isokyrö) (KRA)
  • Ylenanti syntiä on. (Suistamo) (KRA)
  • Ylenkatse lapsen sydämen särkee.
  • Ylenkatse lasta itkettää, vaan ei osan vähyys.
  • Ylensyönyttä rööhtäättää. (Iisalmi) (KRA)
  • Ylpeelle lehmälle ei Luoja sarvia kasvata. (Ähtäri) (KRA)
  • Ylpeys ei maksa mittää. (Pelkosenniemi) (KRA)
  • Ylpeys suurenki kukistaa. (Lokalahti) (KRA)
  • Ylpeyven tähen ihmiseltä hampaat lähtee. (Hartola) (KRA)
  • Ylääppä se hiiren miel teköö, kun oriin korvaan. (Tohmajärvi) (KRA)
  • Ylääppä sen hiiren hiiren mieli tekis kun vehnäauman päälle. (Viipurin pit.) (KRA)
  • Ylönkatte lasta itkettää eikä osan vähyys. (Längelmäki) (KRA)
  • Ylönkattottu kanto se aina reen kaataa. (Kittilä) (KRA)
  • Ylöpeös käöp lankeemukse eillä. (Kiuruvesi) (KRA)
  • Ylös, ulos ja lenkille!
Jatkoa: ...sano Pyöveli hirtettävälle.
  • Ymmärrys hoi, tuu puskasta pois! (Kurikka) (KRA)
  • Ymmärrys hoi, äly elä jätä! (Leppävirta) (KRA)
  • Ympäri käydään, yhteen tullaan.
  • Yrittäneen piätä ei leikata. (Nurmes) (KRA)
  • Yrittänyttä ei laiteta. (Pihtipudas) (KRA)
  • Yrittää harakkakin vastatuulta. (Pori) (KRA)
  • Yrittää täytyy, ei muuten käy akka silkis ja lapset kansakouluu. (Piikkiö) (KRA)
  • Yritys miestä maksaa. (Anjala) (KRA)
  • Yskä antaa rykijä, mut vetelä ei anna pierasta. (Kangasniemi) (KRA)
  • Yskä ei o yhen ryvittävä eikä kahen kalakuteltava, yskä männöö ympäri kyllee. (Kangasniemi) (KRA)
  • Yskä joka tauvin tarakka. (Rautu) (KRA)
  • Yskä lähtöö rykimällä. (Savonlinna) (KRA)
  • Yskä on yksinäisessä. (Tuupovaara) (KRA)
  • Yskä vanhan elättää. (Viljakkala) (KRA)
  • Yskässä on hyvä rykiä. (Viitasaari) (KRA)
  • Yskää tuloo kun yksin makaa, ja kaharen ei uletu fällyt. (Härmä) (KRA)
  • Yskää tuloo kun yksin makaa, suluku huonon kampraatin kans. (Ilmajoki) (KRA)
  • Ystävä sannoo ystävälle, ystävä koko kylälle. (Kemi) (KRA)
  • Ystävä ystävän pettää, vihamies ei milloinkaan. (Punkaharju) (KRA)
  • Ystävät saa valita itte, sukulaiset valittee piru.
  • Yä talvine suaja, kask kaiken korkkentas. (Halikko) (KRA)
  • Yököt yöllä lentää, päivällä paremmat linnut.
  • Yöll on kaik sijat mustii. (Inkeri, Tyrö) (KRA)

Ä[muokkaa]

  • Äkkii se käy ko mummo haudataa, ko o jo valmiiks kuollu. (Pori) (KRA)
  • Älkää nauraa vierasta kauraa, katsokaa poikaparat omat sarat! (Inkeri, Tyrö) (KRA)
  • Ällikällä lyöty.
  • Äly hoi, älä jätä, ymmärrys älä petä! (Nivala) (KRA)
  • Äly soon, jolla asuthan. (Laihia) (KRA)
  • Älä alkua kiitä, ennen kuin lopun näet. (Pori) (KRA)
  • Älä heitä kirvestä kaivoon.
  • Älä hättäile, istu mättäälle, keitämmä kahvit, kyllä se pipo löytyy.
  • Älä istu sontiaasen kelekkahan, se vieöö paskaläjähän. (Ilmajoki) (KRA)
  • Älä jätä askareitas illaks äläkä kehruuksias kevääks. (Orimattila) (KRA)
  • Älä katko varsan selkää.
  • Älä kaiva koiralle vanhaa hautaa.
  • Älä laita kaikkia munia samaan koriin!
  • Älä laske lauvantaina, älä keritse keskiviikkona, älä pese perjantaina! (Loimaa) (KRA)
  • Älä luule lukkari, että papiks pääset. (Tampere) (KRA)
  • Älä luule lukkari, että pappi laulaa. (Savitaipale) (KRA)
  • Älä luule lukkari, että pappi virren alkaa. (Siikainen) (KRA)
  • Älä luule luuta lihaksi, pässin päätä paistikkaaksi.
  • Älä luule luuta lihaksi, lihapullaa makkaraksi.
  • Älä maalaa pirua seinälle.
  • Älä men herrojen kans marjah, ne viep pian marjat ja tuohisen. (Iitti) (KRA)
  • Älä men Turkku, siel panna puukko kurkku. (Rauma) (KRA)
  • Älä moiti toisen morsianta äläkä laita toisen lasta, saat itte moitittavan morsiamen ja laitettavat lapset. (Lappajärvi) (KRA)
  • Älä murehri, anna hevoosen murehtia, jolla on isoo pää. (Kurikka) (KRA)
  • Älä nuolaise ennen kuin tipahtaa.
  • Älä opeta isääs kusemaan.
  • Älä opeta isääsi panemaan.
  • Älä opeta poika isääs naimaan.
  • Älä osta sikaa säkissä.
  • Älä pane kiveä kuorman päälle.
  • Älä puhu aidanseipäästä, jos tarkoitat aitaa.
  • Älä pure ruokkivaa kättä.
  • Älä usko ystävääsi, ennenkuin hädässä koettelet. (Maaria) (KRA)
  • Älä verä, se ei pirä, sill' on märäntynyt perä.
  • Älä vielä sen varsan selkää katkaise.
  • Älä ähkäse alussa, pieti ethes tulee. (Veteli) (KRA)
  • Ämmällinen renki ja poijillinen kissa on kumpikin suuriruokasia. (Viljakkala) (KRA)
  • Ämmällinen trenki ja pojillinen kissa ja leskimorsian ovat yhdenarvoiset. (Lavia) (KRA)
  • Ämmän järki ja kutun voi. (Säkylä) (KRA)
  • Ämmästä ei oo ennenkää hualet vähentyny. (Suoniemi) (KRA)
  • Ämmät on kaikki äiteehinsä. (Teuva) (KRA)
  • Ämmät on äreetä, kun ei oo puita, ei päreetä. (Ilmajoki) (KRA)
  • Ämmät ähkäin elää, kuuset paukkain palaa. (Ilomantsi) (KRA)
  • Ämmää ja kattii pitää aina nappii; jos ei ne o tehny pahaa, ni ne meinaa kumminki tehrä. (Espoo) (KRA)
  • Ämmää ja kissaa pitää potkaista. (Lapväärti) (KRA)
  • Äree äijä, porraava lapsi, vuotava pata ja märät puut, ne kaikki kouvaa. (Messukylä) (KRA)
  • Äreitä ämmät leipoissaan, kireitä kirnutessaan. (Längelmäki) (KRA)
  • Ärisövässä koirassa ei ou purijoo. (Nurmes) (KRA)
  • Äyri ämmällä rahaa eikä senkään tilaa. (Loppi) (KRA)
  • Äyrissä saan alku, pennissä iso perintö. (Kuopion pit.) (KRA)
  • Äyrissä tuhannen alku. (Naantali) (KRA)
  • Äänellänsä se variskin laulaa.
  • Äänelläs lintuki laulaa. (Yläne) (KRA)
  • Äänettä hullukin viisas. (Pori) (KRA)
  • Ääni ei pelota, voimaa sitä olla pitää. (Haapavesi) (KRA)
  • Ääntä siin on, johona asutahan. (Kauhajoki) (KRA)

Ö[muokkaa]

  • Ökijä pökijösä löytää, vakka kantesa valihtoo. (Sotkamo) (KRA)

Väinämöisen kiellot[muokkaa]

Väinämöisen kiellot olivat kansanperinteellisiä moraalisääntöjä, joiden auktoriteetti oli arvostetuin myyttinen sankari, tietäjä ja jopa jumalolento Väinämöinen. Joitakin kieltoja voitiin esittää paitsi myyttisten kertomusten opetuksina, myös lyhyinä sananlaskuina:

  • (Kielsi vanha Väinämöinen, epäsi suvannon sulho kullalle kumartamasta, hopealle horjumasta;) Kylmän kulta kuumottavi, vilun huohtavi hopea.
  • (Siinä kielti Väinämöinen, epäsi suvantolainen vanhan nuorta noutamasta, kaunista käkeämästä;) Kaikkiansa se katuvi, joka nuorta naimistansa, lasna lapsen saamistansa, pienenä perehtimistä. Vaihtoehtoisesti: Katumoiksi nainen kaunis Kainun miehen kainalossa, Huoleksi hyvä heponen, Huonon miehen seimen päässä.
  • Älä tee syytä syyttömälle tai vikaa viattomalle.

Lähteet[muokkaa]

(KRA = Kansanrunousarkisto)

  1. Luonto tikanpojan puuhun ajaa 16.7.2015. Uudenkaupungin Sanomat. Viitattu 15.3.2017.
  2. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 349. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
  3. Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 389. Otava, 1989. ISBN 9511109618.